VAIKUTUSVALLAN VÄÄRINKÄYTÖN KRITEERIEN ARVIOIMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTUSVALLAN VÄÄRINKÄYTÖN KRITEERIEN ARVIOIMINEN"

Transkriptio

1 613 Defensor Legis N:o 5/2011 VAIKUTUSVALLAN VÄÄRINKÄYTÖN KRITEERIEN ARVIOIMINEN (Die Bewertung der Kriterien des Einflussmissbrauchs) 1 Johdanto Vuoden 2006 osakeyhtiölaissa uudistettiin vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa sääntelyä. Tähän liittyen vaikutusvallan väärinkäytön seuraamuksia muutettiin vuoden 1978 osakeyhtiölakiin (734/1978) nähden siten, että osakkeiden lunastamisesta tuli ensisijainen vaihtoehto yhtiön purkamiseen nähden ja lunastusvelvolliseksi asetettiin yhtiön sijaista vaikutusvaltaa väärinkäyttänyt osakkeenomistaja. Myös voimaan tulleessa uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on vaikutusvallan väärinkäyttämistä koskeva säännös. 1 Lisäksi mahdollisuus vaatia osakkeiden lunastusta sisältyy komission vuonna 2008 antamaan ehdotukseen eurooppalaisesta yksityisestä yhtiöstä. Voidaankin katsoa, että vaikutusvallan väärinkäyttöä koskeva doktriini ja vaikutusvaltaansa väärinkäyttäneen osakkeenomistajan lunastusvelvollisuus on osa nykyaikaista yhtiöoikeudellista sääntelyä. Vaikka vaikutusvallan väärinkäytöstä säädettiin jo vuoden 1978 osakeyhtiölaissa, vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa oikeuskäytäntöä oli ainakin hovioikeustasolla varsin vähän 2, mutta vuoden 2006 osakeyhtiölain ajalta on käytettävissä joitakin teemaa koskevia hovioikeusratkaisuja. Tässä kirjoituksessa keskitytään arvioimaan vaikutusvallan väärinkäytön syntymisen kriteerejä osakeyhtiössä ja asunto-osakeyhtiössä. Teeman käsittelystä on suljettu pois muut vaikutusvallan väärinkäyttöriitoihin liittyvät kysymykset, kuten menettelylliset kysymykset, vaikutusvallan väärinkäytön seuraamukset ja niiden määräytyminen. 3 Sen sijaan vaikutusvallan väärinkäytön taustalla olevaa sääntelylogiikkaa 1 Vaikutusvallan väärinkäyttöä koskeva asunto-osakeyhtiölain 25 luku poikkeaa kuitenkin osakeyhtiölain 23 luvusta siltä osin, että yhtiön asettaminen selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi ei ole mahdollista, jos vaikutusvaltaansa väärinkäyttänyt osakkeenomistaja ei lunasta loukatun osakkeenomistajan osakkeita. 2 Ks. yksityiskohtaisemmin vuoden 1978 OYL:n sääntelyn osalta Vahtera Veikko 2007: Vaikutusvallan väärinkäyttö ja sen seuraamukset osakeyhtiössä. Teoksessa Yhteisöoikeudellisia kirjoituksia VI s Toimittanut Ari Saarnilehto. Turku. Viitatussa kirjoituksessa selostetun kahden hovioikeusratkaisun lisäksi vaikutusvallan väärinkäyttö on ollut vuoden 1978 lain osalta esillä ainakin ratkaisussa HHO nro 3400; S08/2251 (HHO 2003), jossa yhtiö määrättiin asetettavaksi selvitystilaan. 3 Ks. näistä esimerkiksi Vahtera 2007 s sekä , Airaksinen Manne Pulkkinen Pekka Rasinaho Vesa 2010: Osakeyhtiölaki II s ja Kyläkallio Juhani Iirola Olli Kyläkallio Kalle 2008: Osakeyhtiö s sekä erityisesti lunastushinnan määräämisestä ja sen sääntelylogiikasta Vahtera Veikko 2011: Osakeomistuksen riski ja sääntely s

2 614 on välttämätöntä valaista kirjoituksen alkuosassa, jotta syvempi kuva vaikutusvallan väärinkäytön olemuksesta saadaan esille. Argumentaation tukena on neljä vuoden 2006 OYL:n aikana annettua hovioikeusratkaisua, joissa toinen osakkeenomistaja on nostanut kanteen toista osakkeenomistajaa kohtaan ja vaatii tätä lunastamaan omat osakkeensa. 4 Näistä ratkaisuista yhdessä, Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisemassa asiassa, katsottiin vaikutusvallan väärinkäytön toteutuneen ja sen seurauksena kyseisessä tapauksessa yhtiö määrättiin asetettavaksi selvitystilaan, koska lunastusvelvollisuus ei tullut kysymykseen. Muissa ratkaisuissa kanteet tulivat hylätyiksi eikä tapauksissa katsottu olleen kyse vaikutusvallan väärinkäyttämisestä. 2 Vaikutusvallan väärinkäytön sääntelylogiikka 2.1 Enemmistön ja vähemmistön välinen intressiristiriita Osakeyhtiölain keskeinen sääntelyalue on eri tahojen välisten oikeussuhteiden määrittely sekä tähän liittyen toimivan seuraamusjärjestelmän luominen. Tämän sääntelyn keskeinen kohde on eri osakkeenomistajien, tyypillisesti enemmistö- ja vähemmistöosakkeenomistajien, keskinäisten suhteiden säänteleminen. 5 Vaikutusvaltaansa väärinkäyttänyt osakkeenomistaja voidaan OYL 23:1.1:n 1 kohdan perusteella velvoittaa lunastamaan toisen osakkeenomistajan osakkeet tai sen vaihtoehtona tulee kysymykseen OYL 23:1.1:n 2 kohdan perusteella yhtiön asettaminen selvitystilaan. Vaikutusvallan väärinkäytön sääntely edustaa voimakasta ennalta ehkäisevää sääntelyä, jolla suojataan osakkeenomistajia enemmistövallan väärinkäyttämiseltä. Käytännössä vaikutusvallan väärinkäyttönä on perinteisesti pidetty sellaista enemmistön toimesta harjoitettua toimintaa, jolla vähemmistöä on haluttu loukata esimerkiksi näännyttämällä nämä myymään osakkeensa alihintaan valtaa käyttäville osakkeenomistajille. 6 OYL 23:1:n 2-kohdassa on asetettu lunastuksenvelvollisuuden määräämisen toiseksi kriteeriksi se, että lunastusta vaativan osakkeenomistajan oikeussuoja edellyttää lunastamista, kun otetaan huomioon todennäköisyys vaikutusvallan väärinkäytön jatkumiselle sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Oikeussuojakriteerin puuttumiselle lunastusvelvollisuuden poistajana ei voitane käytännössä antaa merkitystä kuin aivan poikkeuksellisesti, jos ilmeisen vaikutusvallan väärinkäytöksen olemassaolo on todennettavissa. Keskeisenä oikeussuojan tarpeena on yleensä kysymys riitelyn kustannuksista, jos loukattu osakkeenomistaja joutuu nostamaan moite- tai vahingonkorvauskanteita yhtiötä ja sen johdossa toimineita henkilöitä kohtaan. Vaikka vähemmistö voittaisikin asian, joutuu se omistustaan vastaavasti maksamaan myös enemmistön prosessikuluja, koska enemmistö riitelee yhtiön varoilla ja vähemmistö omillaan. 7 Tästä seuraa se, että enemmistöosakkeenomistajan toimesta harjoitettava vaikutusvallan väärinkäyttö muodostuu vähemmistölle kestämättömäksi, jos se ei voi päästä eroon omistuksestaan. Vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvassa lunastuksen vaatimisessa onkin kysymys erityisestä exit-oikeudesta, jolla suojataan osakkeenomistajia todellisten väärinkäytösriskien varalta. Mahdollisuuden osakkeiden myymiseen voidaan sinänsä katsoa poistavan oikeussuojan tarpeen, mutta käytännössä vaikutusvallan väärinkäytön on katsottava laskevan osakkeiden hintaa 4 Vrt. Ruotsin osalta ABL 25:22, jossa lunastusvelvollinen taho on yhtiö. Ks. myös ehdotus eurooppalaiseksi yksityiseksi yhtiöksi (artikla 18), jossa lunastusvelvolliseksi tahoksi voidaan määrätä toinen osakkeenomistaja tai yhtiö itse. Ehdotus on saatavilla osoitteessa: Lunastusvelvollisen tahon ollessa yhtiö saattavat erilaiset velkojiensuojasäännökset, kuten vähimmäisosakepääoman määrä, rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia lunastaa osakkeet. Ks. Ruotsin osalta esimerkiksi Nerep Erik Samuelsson Per 2009: Aktiebolagslagen, del 3 s Ks. intressiristiriidasta tältä osin esimerkiksi Bergström Clas Samuelsson Per 2009: Aktiebolagets grundproblem s HE 27/1977 s Savela Ari 2010: Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate, Defensor Legis 1/2010 s. 3.

3 615 siten, ettei osakkeet myymällä ole mahdollista saada käypää hintaa. Mahdollisuus osakkeiden myymiseen käypään hintaan onkin usein teoreettinen, kun yleensä ainoa potentiaalinen ostaja on enemmistöosakkeenomistaja, jolla ei ole mitään velvollisuutta vapaaehtoiseen osakkeiden ostamiseen. 8 Näin ollen oikeussuojan tarve on lähes aina olemassa, jos vaikutusvallan väärinkäytön kriteeri muutoin täyttyy. 9 Oikeussuojan tarpeen poistavana seikkana voidaan lähinnä pitää vain sitä, että vaikutusvallan väärinkäyttöön syyllistynyt osakkeenomistaja on myynyt osakkeensa oman vaikutuspiirinsä ulkopuolelle. Hallituksen esityksessä vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevilla säännöksillä on nähty olevan tärkeä täydentävä merkitys osakkeenomistajan oikeussuojan kannalta erityisesti silloin, kun toinen osakkeenomistaja harjoittaa systemaattista vaikutusvallan väärinkäyttöä, joka tekee muihin oikeussuojakeinoihin vetoamisen vaikeaksi tai hyödyttömäksi. 10 Muiden oikeussuojakeinojen käyttämisen täytyy osoittaa yleensä olevan jossain suhteessa ongelmallista, jotta vaikutusvallan väärinkäyttöön voisi vedota. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että osakkeenomistajan tulisi vedota muihin oikeussuojakeinoihin ennen kuin vaikutusvallan väärinkäyttöön voisi vedota. 11 Toisaalta silloin, kun kysymys on tavanomaisista enemmistö- ja vähemmistöosakkeenomistajien välisistä riitaisuuksista, ei vaikutusvallan väärinkäyttö voi tulla juurikaan sovellettavaksi. Näin on erityisesti asunto-osakeyhtiöiden osalta 12, joissa maallikkojohdon voi olla usein vaikea arvioida esimerkiksi sitä, milloin päätös on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. 2.2 Osakkeenomistajien odotukset osakeomistuksen luonteesta Osakkeenomistajan keskeinen oikeussuoja muodostuu mahdollisuudesta moittia yhtiökokouksen päätöksiä ja rajoitetusti hallituksen päätöksiä silloin, kun ne tehdään yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella sekä mahdollisuudesta vaatia vahingonkorvausta yhtiölle niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet yhtiölle, tai vahingonkorvauksen vaatiminen suoraan niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet osakkeenomistajalle itselleen osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla. Vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa oikeussuojaa voidaan pitää viimesijaisena ja täydentävänä suhteessa näihin tavanomaisiin oikeussuojakeinoihin. Perimmältään vaikutusvallan väärinkäytön arvioimisessa on kysymys niiden osakkeenomistajan perustavaa laatua olevien odotusten toteutumisesta, joita osakeomistukseen kohdistuu. Nämä keskeiset odotukset voidaan keskeisesti paikantaa yleisistä yhtiöoikeudellisista periaatteista, kuten 8 Tämän seurauksena vaikutusvallan väärinkäyttämiseen perustuvaa kannetta saatetaan käyttää enemmistöosakkeenomistajaan kohdistuvana painostuskeinona, jolla enemmistö halutaan saada ostamaan vähemmistöosakkeenomistajan osakkeet, vaikka enemmistöllä ei ole tähän yleisesti velvollisuutta. 9 Ks. samoin Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s Vrt. Mähönen Jukka Villa Seppo 2006: Osakeyhtiö II s. 548, jossa he katsovat, että julkisesti noteeratuissa yhtiöissä oikeussuojan tarpeen kriteeri estää tehokkaasti lunastusvaatimusta koskevan kanteen menestymisen myyntimahdollisuuden seurauksena. 10 HE 109/2005 Hallituksen esityseduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi s Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s ja Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s Koska lunastusvelvollinen taho on vaikutusvaltaansa väärinkäyttänyt osakkeenomistaja eikä yhtiö, rajoittaa se loukatun osakkeenomistajan mahdollisuuksia vaatia kanteessa toissijaisesti tavanomaisten oikeussuojakeinojen tuomitsemista. Näin ollen loukattu osakkeenomistaja voikin asemansa perusteella ajaa yhtäältä vaikutusvallan väärinkäytön perusteella kannetta toista osakkeenomistajaa kohtaan sekä toisaalta kannetta yhtiötä vastaan esimerkiksi yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyyden/mitättömyyden perusteella. Vahinkoa aiheuttaneiden toimien perusteella voidaan ensisijaisesti vaatia osakkeiden lunastamista vaikutusvallan väärinkäytön perustella ja toissijaisesti vahingonkorvauksen tuomitsemista yhtiölle aiheutuneesta vahingosta. Tällöin on kuitenkin huomattava, ettei osakkeenomistajalle voida tuomita vahingonkorvausta välillisestä vahingosta, joka on aiheutunut yhtiölle syntyneen vahingon seurauksena osakkeenomistajalle. Kahden erillisen kanteen ajamisen osalta on kuitenkin ongelmana myös se, että vaikutusvallan väärinkäyttö tulee seuraamuksena kysymykseen vain lähinnä silloin, kun tavanomaisia oikeussuojakeinoja ei voi pitää soveliaina vähemmistöosakkeenomistajan oikeussuojan tarve huomioiden. Myöskään kanteiden kumulointi ei onnistu, jos oikeudenkäynnin osapuolina ovat eri tahot. 12 HE 24/2009 Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi s. 287.

4 616 toiminnan tarkoituksesta ja yhdenvertaisuusperiaatteesta. Vastaavasti vaikutusvallan väärinkäytön soveltamiskriteerejä rajoittaa enemmistöperiaate, joka suojaa osakkeenomistajien enemmistön odotuksia osakeomistuksen perimmäisestä luonteesta. Edellä mainituista kriteereistä seuraa, että vaikutusvallan väärinkäyttöön liittyvän sääntelyn tehtävänä on rajoittaa ainoastaan osakkeenomistajiin kohdistuvia oikeudenloukkauksia. 13 Vaikutusvallan väärinkäytön sääntelyllä ei ole suojavaikutusta silloin, kun kyse on liiketoiminnallisesta riskistä eli toisin sanoen toiminnan tarkoituksen toteuttamistavan valintaan kuuluvista riskeistä. Sääntelyä voidaan pitää tältä osin loogisena, koska vähemmistöosakkeenomistajien on osattava ennakoida, että enemmistö päättää yhtiön liiketoiminnallisista seikoista. Vähemmistöosakkeenomistajat eivät saa suojaa sitä vastaan, että enemmistön tekemät liiketoiminnalliset päätökset ovat ristiriidassa vähemmistön omien toiveiden kanssa, vaikka vähemmistöosakkeenomistajilla onkin subjektiivisia odotuksia sitä kohtaan, miten he odottavat yhtiön asioita hoidettavan. 14 Tällaiset näkemyserot koskien yhtiön tarkoituksen toteuttamista korostuvat erityisesti asunto-osakeyhtiöissä, joissa on tyypillistä, että eri osakkeenomistajien subjektiiviset odotukset ja toiveet esimerkiksi kunnossapidon tasosta ja erilaisista esteettisistä seikoista poikkeavat toinen toisistaan. Näkemyseroilla ei ole kuitenkaan merkitystä vaikutusvallan väärinkäytösten arvioimisessa, koska yleensä kysymys on selvästi enemmistöperiaatteen piiriin kuuluvista päätöksistä. Vaikutusvallan väärinkäytön sääntelylogiikka on kahtalainen. Yhtäältä suojataan loukatun osakkeenomistajan perusteltuja odotuksia. Toisaalta lunastusvelvollisuuden tulee olla siihen velvoitetulle osakkeenomistajalle siten ennakoitava, ettei se tule kysymyksiin silloin, jos kysymys on esimerkiksi tulkinnanvaraisesta kysymyksestä, johon vähemmistö voi tehokkaasti reagoida tavanomaisin oikeussuojakeinoin. 15 Vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan sääntelyn voidaankin nähdä konkretisoivan kontrolloivan osakkeenomistajan fidusiaarisia velvollisuuksia muita osakkeenomistajia kohtaan. 16 Näiden fidusiaaristen velvollisuuksien on katsottava kohdistuvan erityisesti siihen, että kontrolloivat osakkeenomistajat huolehtivat yhtiön toiminnan tarkoituksen toteutumisesta ja välttävät toimia, jotka loukkaisivat osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. 3 Loukkaavan toiminnan arvioiminen 3.1 Arvioinnin lähtökohdat Vaikutusvallan väärinkäytön kriteerinä on OYL 23:1:n mukaan ensinnäkin se, että osakkeenomistaja on tahallaan väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhtiössä myötävaikuttamalla OYL 1:7:n vastaiseen päätökseen taikka muuhun osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen. Muun kuin yhtiöjärjestyksen tai osakeyhtiölain vastainen toiminta ei voi olla vaikutusvallan väärinkäytön kriteerinä. Näin ollen esimerkiksi osakassopimuksen 17 tai muun lain rikkominen eivät tule kysymykseen vaikutusvallan väärinkäytön aiheuttavina tekoina. 18 Ei voida pitää täysin selvänä, missä määrin osakkeenomistajalle vahingollinen johdon jäsenen toiminta on vaikutusvallan väärinkäyttöä, jos siihen voidaan yhdistää 13 Vrt. ehdotus eurooppalaiseksi yksityiseksi yhtiöksi, jonka 18 artiklassa osakkeenomistajalle huomattavaa vahinkoa aiheuttanut toiminta voi olla esimerkiksi yhtiön toiminnan luonteen olennainen muuttaminen. 14 Vahtera 2011 s Ks. Vahtera 2007 s Lisäksi on huomattava, ettei vaikutusvaltaansa väärinkäyttänyttä osakkeenomistajaa ole tarpeen suojata ankariltaan velvollisuuksilta, jos hän on muuten kuin vähäisellä tavalla loukannut muita osakkeenomistajia. Tällöin vaikutusvallan väärinkäyttöön syyllistynyt osakkeenomistaja on ottanut tietoisen riskin lunastusvelvollisuuden syntymisestä. 16 Mähönen Jukka Villa Seppo 2006: Osakeyhtiölaki I s HE 109/2005 s Ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s. 1475, jotka mainitsevat muun lain rikkomisesta esimerkkinä oikeustoimilain 33 :ssä tarkoitetun kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn.

5 617 vain etäinen yhteys mahdolliseen OYL 1:8:n rikkomiseen. 19 Toisaalta jos toimella on tosiasiallisesti haluttu aiheuttaa vahinkoa tai näännyttää vähemmistöä, viitannee se pyrkimykseen käyttää vaikutusvaltaa yhtiössä siten, että siitä syntyy vahinkoa tietyille osakkeenomistajille. Tällöin ei kysymys ole yleislausekkeen tarkoittamasta tilanteesta siinä mielessä, että joku toinen olisi saanut epäoikeutettua etua loukkauksen kohteeksi joutuneen osakkeenomistajan kustannuksella. Silti tällaisella loukkaavalla toiminnalla voidaan katsoa olevan merkitystä vaikutusvallan väärinkäytön arvioimisessa. Vaikutusvallan väärinkäytön osalta kirjallisuudessa on korostettu lain säännöksen ja OYL 1:7:n otsikon mukaisesti yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomista. 20 Jos OYL 1:7:n yleislausekkeen nähdään otsikosta huolimatta pitävän sisällään myös toiminnan tarkoituksen vastaisuuden, voidaan toiminnan tarkoituksen rikkominen mieltää keskeiseksi vaikutusvallan väärinkäytön arviointikriteeriksi. Kun toiminnan tarkoituksen voidaan katsoa edustavan kaikkien osakkeenomistajien etua voittoa tavoittelevassa yhtiössä, voidaan sen nähdä olevan myös sopusoinnussa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. 21 Tästä seuraa käytännössä se, että vaikutusvallan väärinkäyttöön vetoavan osakkeenomistajan tulee kyetä toiminnan tarkoituksen rikkomisen osalta osoittamaan jokin toinen taho, joka yleensä on vaikutusvaltaa väärinkäyttänyt osakkeenomistaja tai tämän läheinen ja joka on saanut epäoikeutettua etua joko itse yhtiön tai sitten toisen osakkeenomistajan kustannuksella. On huomattava, että muutoinkin sallittu liiketoiminnallinen riskinotto ei osoita vaikutusvallan väärinkäyttöä, vaikka esimerkiksi enemmistön päättämät liiketoiminnalliset valinnat osoittautuvat jälkikäteen tappiollisiksi. Lisäksi on huomattava, että päättäminen yhtiön liiketoiminnan maturiteetista eli siitä, millaisella aikataululla voittoa tavoitellaan, kuuluu enemmistöperiaatteen piiriin. Oma kysymyksensä liittyy siihen, millä tavalla toimimalla vaikutusvallan väärinkäyttö voi ilmentyä. Osakkeenomistaja voi syyllistyä vaikutusvallan väärinkäyttöön erilaisilla tavoilla. Kyse voi olla osallistumisesta loukkaavan yhtiökokouspäätöksen tekemiseen, toimimisesta hallituksen jäsenenä osakkeenomistajaa loukkaavalla tavalla taikka yhtiön toimielinten ulkopuolella tapahtuvana epäasianmukaisena vaikuttamisena, jossa osakkeenomistaja saa vaikutusvallallaan painostettua yhtiön johdon tekemään edellä selostettuja toimia. 22 Vaikutusvallan väärinkäyttöön voi syyllistyä useampi osakkeenomistaja samanaikaisesti, jolloin asiaa koskevassa kanteessa voidaan vaatia heitä lunastamaan osakkeet yhteisesti. 23 Usein tällaisia vaikutusvallan väärinkäyttäjiksi väitettyjä osakkeenomistajia yhdistää lisäksi sukulaisuussuhde tai muu intressiyhteys, jonka perusteella he käyttävät valtaa yhteisesti kohdeyhtiössä. 3.2 Enemmistöperiaatteen mukainen vallankäyttö Vähemmistö saattaa toisinaan väittää enemmistöperiaatteen mukaista ja siten sallittua vallankäyt- 19 Ratkaisussa ISHO nro 1192, S09/84 (myöhemmin ISHO 2009), johdon jäsenenä toiminut henkilö oli pyrkinyt perimään riidanalaisia vastikkeita osakkeenomistajan toiminimeltä tratalla, vaikka osakkeenomistaja omisti osakkeet henkilökohtaisesti. Käräjäoikeus, jonka perustelut hovioikeus hyväksyi, katsoi tämän olleen eräänä vaikutusvallan väärinkäytön osatekijänä. 20 Ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s. 1475, Mähönen Villa 2006: Osakeyhtiö II s sekä Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010: Osakeyhtiölaki II s Ks. yleislausekkeesta, yhdenvertaisuudesta ja toiminnan tarkoituksesta Vahtera 2011 s Ks. myös Enriques Luca Hansmann Henry Kraakman Reinier 2009: The basic governance structure: Minority shareholders and non shareholder constituencies s. 96. Teoksessa The anatomy of corporate law s Ks. HE 109/2005 s Esimerkiksi ratkaisussa THO nro 904, S08/2798 (THO 2010) kantaja väitti, että vaikutusvaltaa oli väärinkäyttänyt vastaajana olleiden osakkeenomistajien isä osakkeenomistajien myötävaikutuksella, mutta asiassa ei katsottu olleen kysymys vaikutusvallan väärinkäytöstä. 23 Esimerkiksi ratkaisuissa THO 2010 ja HHO nro 206, S 08/2251 (HHO 2009) vaikutusvallan väärinkäyttöä koskeva kanne nostettiin useampaa osakkeenomistajaa vastaan. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s toteavat, että osakkeenomistajat ovat tällöin yhteisvastuullisesti vastuussa osakkeiden lunastamisesta.

6 618 töä vaikutusvallan väärinkäytöksi. Vaikutusvallan täysimittainen käyttäminen on kuitenkin erotettava vaikutusvallan väärinkäytöstä. 24 On pidettävä selvänä, ettei enemmistöperiaatteen mukainen vallankäyttö milloinkaan osoita vaikutusvallan väärinkäyttöä eikä voi toimia edes sen osatekijänä. Enemmistöosakkeenomistajalla on oikeus esimerkiksi valita yhtiön hallitukseen haluamansa henkilöt ja käyttää näin lain ja yhtiöjärjestyksen hänelle suomia oikeuksia ilman, että hänen tarvitsisi näissä valinnoissa erityisesti ottaa huomioon vähemmistöosakkeenomistajan toivomukset. Käytännössä kaikissa kirjoituksen tukena olevissa neljässä vuoden 2006 OYL:n aikaisissa hovioikeuksien ratkaisuissa oli jollakin tavalla noussut esiin kysymys siitä, että vähemmistö oli jäänyt tai jätetty yhtiön johdon ulkopuolelle. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida kaikkia muitakin toiminnan tarkoituksen sisällä tehtäviä päätöksiä. Näin ollen enemmistö voi kieltäytyä vähemmistön toiveista huolimatta esimerkiksi suuremmasta osingonjaosta, kuin mitä enemmistö on velvoitettu vähemmistön vaatimuksesta maksamaan. 25 Riitaisuuksien taustalla saattaa olla esimerkiksi se, että enemmistöosakkeenomistaja ja vähemmistö ovat pyrkineet sopimaan vähemmistön osakkeiden ostamisesta. Kun molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen ja kauppahintaan ei ole päästy, ryhtyy enemmistö käyttämään osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja mahdollisen osakassopimuksen sallimia oikeuksiaan täysimääräisesti. Yhtäältä enemmistön näkökulmasta tähän saattaa olla syynä epäluuloisuus vähemmistöosakkeenomistajan vilpittömistä intresseistä edistää yhtiön etua hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. 26 Toisaalta vähemmistön kannalta toimet koetaan usein pyrkimyksenä jättää vähemmistöosakkeenomistaja yhtiön asioiden ulkopuolelle ja tätä keinoa käyttämällä painostaa vähemmistöä myymään osakkeet edullisesti enemmistölle. Riitaisuuksien taustalla saattaa lisäksi olla erilaisia osakesopimuksen sisällön tulkintaan ja noudattamiseen liittyviä erimielisyyksiä, jotka kärjistävät eri osakkeenomistajien keskinäisiä suhteita. Vaikka osakassopimuksen rikkominen ei voi toimia vaikutusvallan väärinkäytön synnyttävänä tekona, saattaa osakassopimuksen täyttämiseen liittyvät erimielisyydet toimia eräänä vähemmistöosakkeenomistajan tosiasiallisena vaikuttimena vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan kanteen nostamiselle. Enemmistöperiaatteen sallimaa enemmistöomistuksen täysimääräistä käyttöä liittyy lähes kaikkiin niihin tilanteisiin, jolloin kysymys on väitetystä vaikutusvallan väärinkäytöstä. Tämä ei kuitenkaan tee toimista vielä kiellettyjä. Pikemminkin sitä voidaan pitää eräänlaisena lähtökohtana, jonka jälkeen väärinkäytön kriteerejä voidaan ryhtyä arvioimaan. Sen sijaan silloin, jos enemmistö ei edes käytä mahdollisuuksiaan täysivaltaiseen enemmistövallankäyttöön esimerkiksi hallituksen koostumuksen suhteen vaan hyväksyy sinne esimerkiksi vähemmistöosakkeenomistajan edustajia, voidaan sitä pitää seikkana, joka pikemminkin puoltaa sitä, ettei vaikutusvallan väärinkäyttö ole kyseessä. Oma kysymyksensä on se, voidaanko enemmistöperiaatteen sallimalle vallankäytölle antaa mitään merkitystä vaikutusvallan väärinkäyttämisen synnyttävänä kriteerinä? Kysymykseen tulee lähtökohtaisesti vastata kieltävästi. Toisaalta arvioitaessa vaikutusvallan väärinkäytön sääntelyn 24 Ks. esimerkiksi HHO 2009, jossa enemmistön omistaneet osakkeenomistajat olivat erottaneet yhtiön vähemmistöosakkeenomistajan yhtiön toimitusjohtajan tehtävistä sekä myöhemmin myös hallituksen jäsenyydestä. Hovioikeus katsoikin aivan oikein, ettei kyseessä ollut osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkominen, koska toimitusjohtajan asema tai hallituksen jäsenyys eivät olleet kantajana olevalle vähemmistöosakkeenomistajalle laista tai yhtiöjärjestyksestä seuraavia vähemmistöoikeuksia. Näin ollen tämä ei voinut tulla kyseeseen vaikutusvallan väärinkäyttönä. 25 Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s Ks. HHO 2009, jossa oli viitteitä siitä, että vähemmistöosakkeenomistajan syrjäyttämiseen yhtiön johdosta vaikutti se, että vähemmistöosakkeenomistaja oli ollut mukana kilpailevaa toimintaa harjoittavassa yrityksessä. On kuitenkin huomattava, että enemmistö ei kuitenkaan tarvitse mitään perusteluja sille, miksi se valitsee yhtiön hallitukseen ja toimitusjohtajaksi tietyt henkilöt eikä vähemmistön syrjäyttäminen yhtiön johdosta voi toimia edes vaikutusvallan väärinkäytön osatekijänä.

7 619 funktioita voidaan tällaisista toimissa löytää tietyissä tilanteissa tukea pyrkimyksille näännyttää vähemmistöä. Ainakin yhtiön johdon oleminen kokonaisuudessaan vaikutusvallan väärinkäytöstä epäillyn osakkeenomistajan intressipiirissä sinänsä mahdollistaa vaikutusvallan väärinkäyttöön liittyvät toimet paremmin kuin sellaisen johdon kanssa, jossa johdon koostumuksessa on otettu myös vähemmistöosakkeenomistajien intressit huomioon. Tämän ei tule kuitenkaan katsoa indikoivan vaikutusvallan väärinkäyttöä, koska enemmistövallan käyttämisessä on kyse vain lain ja yhtiöjärjestyksen enemmistölle suomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. 3.3 Yhtiön toimintaan liittyvät päätökset Silloin, kun enemmistöosakkeenomistaja ja hänen kontrolloimansa yhtiö tekevät keskenään liiketoimintatransaktioita, on hallituksen jäsenillä velvollisuus edistää yhtiön etua oman etunsa sijasta. Liiketoiminnallisten päätösten osalta enemmistön on siis pitäydyttävä toiminnan tarkoituksen asettamissa kriteereissä eli kaikkien toimien on ainakin välillisesti edistettävä yhtiön voiton tuottamisen tarkoitusta. Vaikutusvallan väärinkäyttöä ilmentävät erilaiset toiminnan tarkoituksen ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiset liiketoimintapäätökset, joilla yhtiön voittoa yritetään siirtää ohi normaalin voitonjaon yhtiössä valtaa käyttävälle enemmistölle tai enemmistön lähipiiriin. Tyypillisesti kysymykseen tulevat muun muassa erilaiset lähipiiritransaktiot, lainojen tai vakuuksien antaminen ilman liiketaloudellista perustetta ja johdon ylisuuret palkkiot. Toiminnan tarkoituksen vastaisissa liiketoimintatransaktioissa yhtiö myy (tai ostaa) tietylle osakkeenomistajalle hyödykkeitä markkinahintaa alhaisempaan (kalliimpaan) hintaan. Vastaavalla tavalla toiminnan tarkoitusta ja yhdenvertaisuusperiaatetta voidaan rikkoa yhtiön ja vaikutusvaltaansa väärinkäyttävän osakkeenomistajan välisessä luottosuhteessa käyttämällä yli- tai alikorkoa, joka koituu tietyn osakkeenomistajan hyödyksi yhtiön kustannuksella. 27 Myös liiketoiminnallisesti perusteeton tai muutoin lainvastainen velan antaminen kontrollia käyttävälle osakkeenomistajalle voidaan katsoa sellaiseksi tekijäksi, joka voi tulla kyseeseen vaikutusvallan väärinkäytön tekijänä. Mitä suurempaa tällainen osakkeenomistajan perusteeton luotottaminen on suhteessa yhtiön kokoon ja talouteen, sitä perustellummin tällainen toimi voidaan katsoa kielletyksi. 28 Myös muunlaisten epäoikeutettujen etujen antaminen on kiellettyä. Tämä saattaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden osalta merkitä sitä, että valtaa käyttäville osakkeenomistajille vuokrataan yhteisiä tiloja pitkäaikaisesti tai pysyvästi käyvän hinnan alittavalla vuokratasolla. Esimerkiksi sellaisten osakkeenomistajien kulujen maksattaminen yhtiöllä, jotka eivät edistä yhtiön toiminnan tarkoitusta, on kielletty ja niiden tulee katsoa kuvastavan vaikutusvallan väärinkäyttöä tai toimivan ainakin sen osatekijöinä riippuen maksujen luonteesta. 29 Asunto-osakeyhtiöiden kohdalla tämä merkitsee esimerkiksi vaikutusvaltaansa väärinkäyttävän osakkeenomistajan kunnossapitovastuulle kuuluvien töiden tekemistä yhtiön kustannuksella. 30 Lisäksi vaikutusvaltaansa väärinkäyttävät 27 Vahtera 2007 s Ks. HHO 2003, jossa 7 yhtiön 13 osakkeesta omistaneelle osakkeenomistajalle ja ainoalle hallituksen jäsenelle oli annettu yli euron velka, joka oli ilman turvaavaa vakuutta jo itsessään vuoden 1978 OYL:n vastainen. Kyseisen osakkeenomistajan maksukyky todettiin varsin heikoksi ja tällaista luotottamista pidettiin vuoden 1978 OYL:n tarkoittamana vaikutusvallan väärinkäyttönä. 29 Esimerkiksi ratkaisussa ISHO 2009 osakkeenomistaja oli laskuttanut yhtiötä menoista, jotka oli aiheutunut vastaajana olleen yhtiön hallituksen puheenjohtajaan kohdistuneen tutkintapyynnön selvittämisestä. Laskutus katsottiin tapauksessa perusteettomaksi, mistä oli aiheutunut huomattavaa hyötyä enemmistöosakkeenomistajille ja haittaa yhtiölle ja muille osakkeenomistajille. Sinänsä voitaneen yleisesti pitää mahdollisena, että yhtiö voi perustellusti maksaa tällaisia tutkintapyynnön selvittämisestä aiheutuvia kuluja, jos niitä voidaan pitää yhtiön edun mukaisina. 30 HE 24/2009 s Se, mitkä kunnossapitotyöt ovat osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla, riippuu asunto-osakeyhtiölain lisäksi yhtiöjärjestyksen määräyksestä.

8 620 osakkeenomistajat voivat yrittää laskuttaa yhtiötä perusteettomista menoista ja vaatia kulukorvauksia olemattomien yhtiön asioiden hoitamisesta. 31 Oman kysymyksensä muodostaa osakkeenomistajalle tai tämän lähipiirille maksettavat palkat, joita voidaan väittää keinoksi yrittää näännyttää vähemmistö. Sinänsä ylisuurten palkkojen maksaminen on klassinen vähemmistön kurmottamisen mekanismi. 32 Kuitenkin palkkojen osoittaminen ylisuuriksi on usein vaikeaa, koska palkan nostaminen sinänsä tavanomaista ja sallittua. 33 Omistajajohtajan käyvän palkan määrittäminen onkin hankalaa, koska se on viimekädessä riippuvainen kunkin yksilön kyvyistä ja työsuorituksesta, josta on lisäksi katsottu seuraavan sen, että toimijoille syntyy jonkin verran arviointivaraa. 34 Näin ollen valtaa käyttäville osakkeenomistajille ja heidän läheisilleen maksettujen palkkojen katsominen vaikutusvallan väärinkäytöksi edellyttää, että palkat ovat perusteettomia tai suuruudeltaan todettavissa ylisuuriksi verrattuna muihin vastaavanlaisista työsuorituksista maksettuihin korvauksiin. Myös muutoin vähemmistöosakkeenomistajien perustelluista odotuksista seuraa, että yhtiön johdossa toimivat osakkeenomistajat, kuten muutkin johdon jäsenet, huolehtivat velvollisuuksistaan OYL 1:8 edellyttämällä tavalla eli huolellisesti toiminen edistävät yhtiön etua. Jos näin ei tapah- du, voidaan tällaiset toimet yhdistää myös vaikutusvallan väärinkäyttöön, vaikka toimet saattavat kohdistua haitallisesti kaikkiin osakkeenomistajiin ja siten myös vaikutusvaltaa väärinkäyttäneisiin tahoihin ja vaikka näistä toimista sinänsä luontevin seuraamus onkin johdon vahingonkorvausvastuu. Johdon huolellisuusvelvollisuuden rikkominen voi ilmentyä siten, ettei johdon velvollisuuksista huolehdita kunnolla tai pahimmassa tapauksessa velvollisuudet laiminlyödään lähes kokonaan. Se, millaista huolellinen toiminta on kussakin tapauksessa, on riippuvainen muun muassa yhtiön toimialasta ja toiminnan laajuudesta. Käytännössä voidaan edellyttää, että johto huolehtii yhtiön liiketoiminnan hoitamisesta asianmukaisella tavalla ja mikäli näin ei tapahdu voidaan toimet yhdistää vaikutusvallan väärinkäyttöön. 35 Lisäksi johdon laiminlyönnit saattavat koskea esimerkiksi lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen laiminlyöntiä yhtiön edun vastaisesti. 36 Asunto- ja keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä vaikutusvallan väärinkäytön keskeisiä ilmenemistilanteita on sellainen yhtiön kunnossapitovelvollisuuksien laiminlyönti, joilla on haitallisia seurauksia joillekin osakehuoneistoille. 37 Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että yhtiössä huolehditaan vain sellaisista yhtiön kunnossapitotöistä, joilla on myönteinen vaikutus valtaa käyttäville osakkeenomistajille ja lai- 31 Ratkaisussa ISHO 2009 yhtiötä oli laskutettu oikeudettomasti muun muassa postinhakumatkoista, perusteettomasta siivouksesta sekä maaleista, joita ei ollut näytetty toimitetun. Laskutus oli yksi vaikutusvallan väärinkäytön osatekijä. 32 Ks. HE 27/1977 s. 95, jossa enemmistöosakkaalle maksetut ylisuuret palkat on mainittu eräänä vaikutusvallan väärinkäyttämisen keinona. 33 Ks. THO , jossa nostetut palkat katsottiin asianmukaiseksi. Asiaa ei muuttanut toiseksi edes se, että vastaajien olleiden osakkeenomistajien isä, jonka väitettiin väärinkäyttäneen vaikutusvaltaansa, oli palauttanut osan nostamastaan summasta yhtiölle. 34 Savela 2010 s Ks. ISHO 2009, jossa kiinteistöyhtiön pääomistajan läheisiin kuulunut hallituksen puheenjohtaja oli viivytellyt rikkoutuneen käyttövesijärjestelmän korjaamisessa, josta oli aiheutunut vähemmistöosakkeenomistajille vahinkoa. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja oli laiminlyönyt lämmitysöljyn tilaamisen sillä seurauksella, että kiinteistön lämmitysöljy oli loppunut kahdesti ja vähemmistöosakkeenomistaja oli joutunut tilaamaan öljyä omalla kustannuksellaan, jotta kiinteistölle aiheutuneet vahingon voitiin estää. Lisäksi yhtiön hallituksen todettiin muutoinkin laiminlyöneen kiinteistönhuollon. Edellä mainittujen laiminlyöntien katsottiin aiheuttaneen yhtiölle ja vähemmistöosakkeenomistajalle vahinkoa ja se toimi eräänä vaikutusvallan väärinkäytön osatekijänä. 36 Vuoden 1978 lain aikaisessa ratkaisussa HHO 2003 ainoana hallituksen jäsenenä toiminut osakkeenomistaja ei ollut maksanut yhtiön verovelkoja eikä huolehtinut siitä, että yhtiö olisi antanut arvonlisäveron valvontailmoituksia, kun samalla kyseiselle osakkeenomistajalle yhtiö oli antanut lainvastaisesti velaksi huomattavasti varoja. Toimien katsottiin osoittavan vaikutusvallan väärinkäyttöä. 37 HE 24/2009 s. 287.

9 621 minlyödään työt sellaisessa osassa rakennusta, jossa vähemmistön hallitsemat osakehuoneistot sijaitsevat. 38 On kuitenkin huomattava, ettei töiden jaksottaminen siten, että ne tehdään vaiheittain yhtiön eri rakennuksissa ole kiellettyä eikä sillä ole vaikutusta vaikutusvallan väärinkäytön aiheutumisen kriteerinä. Sen sijaan ongelmallista on arvioida osakkeenomistajien velvollisuuksien sisältöä yhtiön edun suhteen silloin, kun pienyhtiön osakkeenomistajien välille syntyy riitaisuuksia. Tästä saattaa usein seurata se, että liiketoimintaa siirrytään harjoittamaan uudessa yhtiössä, jos vanhan yhtiön toimintaedellytykset ovat hävinneet. Sinänsä osakkeenomistajien ei ole kiellettyä harjoittaa kilpailevaa liiketoimintaa, mutta osakkeenomistajien ja johdon toiminta on yleensä kiellettyä, jos sen tarkoituksena on ajaa alas toisen yhtiön liiketoiminta ja siirtää liiketoiminta toiseen yhtiöön. Tosin vaikutusvallan väärinkäytön arviointiin saattaa näissä tapauksissa vaikuttaa myös loukatun osakkeenomistajan oma toiminta vaikutusvallan väärinkäyttämisestä epäiltyjen osakkeenomistajien lisäksi. Mikäli yhtiön liiketoiminnan toimintaedellytysten loppuminen on myös kantajana olevan osakkeenomistajan aiheuttamaa, tulee enemmistöosakkeenomistajien vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa toimintaa arvioida tavanomaista lievemmin. Kontrollia käyttävien osakkeenomistajien ei tule edistää tai laiminlyönneillään sallia sitä, että yhtiön liiketoiminta ajetaan tarkoituksella alas ja siirretään muuhun enemmistön omistamaan yhtiöön. Tällaisen toiminnan voidaan katsoa indikoivan lähes aina vaikutusvallan väärinkäyttämistä. Toisaalta, jos liiketoiminnan siirtyminen liittyy siihen, että osa osakkeenomistajista lopettaa aktiivisen toiminnan yhtiössä tai liiketoiminnan edellytysten ylläpitämisen, ei johtopäätös ole yhtä selvä. Esimerkiksi ratkaisussa THO vastaajana olleiden enemmistöosakkeenomistajien isä oli irtisanonut kohdeyhtiön kanssa olevat vuokrasopimukset sekä irtisanoutunut yhtiön palveluksesta sillä seurauksella, että yhtiön asiakaskunta oli menetetty lähes kokonaan. Käräjäoikeus katsoi, että asiassa oli viitteitä siitä, että osakkeiden lunastusta vaatinut vähemmistöosakkeenomistaja ja yhtiön entinen toimitusjohtaja oli pelattu ulos yhtiöstä ja liiketoiminta siirretty uudelle yhtiölle. Kuitenkin enemmistöosakkeenomistajien ei katsottu väärinkäyttäneen vaikutusvaltaansa, koska liiketoiminnan harjoittamisen kannalta keskeiset sopimukset oli katkaissut heidän isänsä, josta oli seurannut käytännössä välttämätön toiminnan alasajo. Osakkeenomistajiakaan ei voida sinällään pakottaa pitämään yllä muita velvoiteoikeudellisia sopimuksia omistamansa yhtiön kanssa. Muissa kuin voitontuottamisyhtiöissä liiketoiminnallisten perusteiden arvioiminen on haasteellisempaa. Esimerkiksi keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä ja asunto-osakeyhtiöissä on vaikea arvioida sitä, missä laajuudessa enemmistöllä on mahdollisuus tehdä kunnossapito- ja uudistuspäätöksiä etupainotteisesti itse hallitsemiinsa osakehuoneistoihin tarkoituksenmukaisuussyihin vedoten. Jos jokin yhtiön uudistus hyödyttää objektiivisesti arvioiden vain tiettyä osakkeenomistajaa, on tällaisten kulujen periminen vastikeperusteella yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista ja se voi tulla kyseeseen vaikutusvallan väärinkäytön osatekijänä. 39 Toisaalta sellaisissakin kiinteistöyhtiöissä, jotka tavoittelevat voittoa enemmistöllä on lähtökohtaisesti oikeus päättää siitä millaisessa kunnossa vuokrattavat tilat ovat. Näin ollen esimerkiksi tilojen peruskorjaus ei muodosta vähemmistöön kohdistuvaa oikeudenloukkausta, vaikka nämä toimet saattavat ainakin lyhyellä aikavälillä velkaannuttaa yhtiötä tavalla 38 Sillanpää Matti J. Vahtera Veikko 2011: Asunto-osakeyhtiölaki käytännössä s. 286, jossa on todettu tällaisten laiminlyöntien pahimmillaan heikentävän osakkeenomistajan normaaleja asumismahdollisuuksia. Ks. myös Jauhiainen Jyrki Järvinen Timo Nevala Tapio 2010: Asunto-osakeyhtiölaki s Ks. ISHO 2009, jossa kiinteistöosakeyhtiön kustannuksella oli hankittu yhtiöön toinen lipputanko vain ja ainoastaan enemmistöosakkeenomistajan liiketoiminnan mainostamista varten. Lipputangon ei katsottu olleen tavanomaisessa käytössä vaan se katsottiin yhtiön kannalta tarpeettomaksi.

10 622 jota vähemmistöosakkeenomistajat ovat vastustaneet. 40 On kuitenkin muistettava, että enemmistö voi enemmistöperiaatteen nojalla päättää yhtiön toiminnan tarkoituksen toteuttamistavasta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä liiketoiminnan maturiteetista Selvät yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuudet Kaikkein selkeimpinä kriteereinä voidaan pitää sitä, jos pyritään estämään vähemmistöä tai tilintarkastajia käyttämästä lakimääräisiä oikeuksiaan. 42 Tämä perustuu usein siihen, että enemmistö yrittää estää vähemmistöä saamasta aineistoa ja tietoa seikoista, jotka ilmentävät vaikutusvallan väärinkäyttöä. Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkauksena voidaan pitää myös sitä, ettei vähemmistöosakkeenomistajille toimiteta niitä tietoja, joihin osakkeenomistajat ovat oikeutettuja. Tämä koskee erityisesti tilinpäätöstietoja ja mahdollisia muita asiakirjoja, kuten isännöitsijäntodistusta. Esimerkiksi tilinpäätösten ja tilintarkastusten tekemättä jättäminen voidaan katsoa kiistatta sellaiseksi laiminlyönniksi, jolla rikotaan osakkeenomistajien oikeuksia saada lain edellyttämiä tietoja yhtiön taloudesta. 43 Tällaisilla toimilla voidaan aiheuttaa huomattavaa vahinkoa vähemmistölle vähemmistön yrittäessä esimerkiksi myydä omaa omistustaan kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiössä. 44 Myös esimerkiksi lain edellyttämien yhtiökokouksien laiminlyönti saattaa perustua siihen, että vähemmistöosakkeenomistajilta pyritään salaamaan yhtiön varojen todellinen käyttäminen ja vähemmistön vaikutusmahdollisuudet. Voidaan kuitenkin katsoa, että pelkkä yhtiön hallinnon laiminlyöminen ei voi yksinään johtaa vaikutusvallan väärinkäytöstä seuraavaan lunastusvelvollisuuteen Näyttökysymyksistä Useissa vaikutusvallan väärinkäytön täyttymisen kannalta ratkaisevissa seikoissa kantajana oleva vähemmistöosakkeenomistaja joutuu tukeutumaan kanteensa tueksi sellaisiin väitteisiin, joiden toteennäyttäminen oikeudenkäynnissä on haasteellista. Tällaiset väitteet koskevat esimerkiksi yhtiön varojen epäasianmukaista käyttöä tai muun perusteettoman henkilökohtaisen edun saamista yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Kun kantajalla on siviiliprosessissa lähtökohtaisesti näyttötaakka vetoamistaan seikoista, joutuu tuomioistuin usein toteamaan, ettei kantajan esiin tuomia väitteitä ole näytetty oikeudenkäynnissä toteen. Joissakin tapauksissa, jos tietty toimi on tehty valtaa käyttävän osakkeenomistajan ja yhtiön välillä tai osakkeenomistajia eri tavalla kohdellen, on esitetty, että yhtiöllä olisi velvollisuus osoittaa päätökselle olevan hyväksyttävät perustelut. 46 Silloin, jos kantajana oleva vähemmistö esittää lähinnä yleisluonteisia väitteitä, on selvää, etteivät tällaiset väitteet voi menestyä, jos kantaja ei 40 Ks. RHO nro 1185, S08/832 (RHO 2009), jossa vähemmistö esitti enemmistöä suppeampaa korjausta yhtiössä, joka harjoitti mökin vuokraamista, mutta enemmistö ei tähän ollut halukas. Tämä ei luonnollisestikaan ollut vaikutusvallan väärinkäyttöä. 41 Vahtera 2011 s Ks. ISHO ISHO 2009 tapauksessa vuosien 2006 ja 2007 tilinpäätökset ja tilintarkastukset oli jätetty tekemättä sillä seurauksella, että tilintarkastajan oli ollut pakko erota, koska hän ei ollut voinut hallituksen laiminlyöntien johdosta toimittaa tilintarkastusta. Hallituksen katsottiin tahallaan laiminlyöneen sille kuuluvat tehtävät. 44 Ks. ISHO 2009, jossa asianmukaisen isännöitsijäntodistuksen puuttumisen katsottiin aiheuttaneen sen, ettei vähemmistöosakkeenomistaja saanut myydyksi osakkeitaan käyvästä hinnasta. Ostajakandidaatin hintatarjous oli alhainen, koska yhtiön taloudellisesta tilanteesta ei pystytty kaupantekotilanteessa tekemään kunnollista arviota. Tämä toimi eräänä vaikutusvallan väärinkäytön osatekijänä. 45 Ks. HE 24/2009 s Samalla tavalla on arvioitu asunto-osakeyhtiöiden osalta sitä, että osakkeenomistaja laiminlyö yhtiövastikkeensa maksuvelvollisuuden. 46 Ks. Savela 2010 s. 21 ja af Schultén Gerhard 2004: Osakeyhtiölain kommentaari II s. 124.

11 623 kykene näyttämään konkreettisten väärinkäytösten olemassaoloa eikä myöskään enemmistöllä ole tällöin mitään perusteluvelvollisuutta. Toisaalta, jos kantajana oleva vähemmistö pystyy antamaan uskottavia viitteitä siitä, että kyse voisi olla epäoikeutetun edun hankkimisesta yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella, voidaan yhtiön puolella toimineille asettaa velvollisuus osoittaa päätösten asianmukaisuus. Tässä yhteydessä on näyttömahdollisuuksien osalta huomattava se, ettei vähemmistöllä ole yleensä mahdollisuutta päästä käsiksi yhtiön yksityiskohtaisiin tietoihin, kuten valtaa käyttävillä osakkeenomistajilla. 47 Kun monissa vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevissa riitaisuuksissa on usein yleisluonteisia väitteitä, joita kantaja ei kykene näyttämään toteen, voidaankin kysyä, onko erityisen tarkastuksen käyttäminen mahdollisten riitaisuuksien olemassa olon tai ainakin niiden täsmentäjänä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Toki erityisen tarkastuksen toimittaminen edellyttää painavia syitä eikä sitäkään voida määrätä pelkästään yleisluontoisten väitteiden perusteella. On katsottu, että erityisen tarkastuksen toimittamiseen riittää näyttö, joka oikeudenkäynnissä kääntäisi todistustaakan, mutta myös sitä alhaisempi todennäköisyys väärinkäytöksistä tai vastaavista on usein riittävä. 48 Toisaalta painavien syiden kriteeri edellyttää sitä, että mahdollinen väärinkäytös saadaan selvitettyä erityisen tarkastuksen avulla. Erityisestä tarkastuksesta ei ole apua esimerkiksi silloin, jos tiedetään yhtiökokouksen päätöksen sisältö sekä asiaan liittyvät yksityiskohdat ja tarkastusta hakeva haluaa ainoastaan varmistaa erityisellä tarkastuksella esimerkiksi päätöksen mitättömyyttä. Sinänsä on mahdollista, että enemmistöomistuksen turvin nostetaan esimerkiksi perusteettomia ja kohtuuttomia korvauksia. 49 Usein tämän kaltaisten väärinkäytösten osalta vähemmistöllä ei ole juurikaan muita tiedonsaantikanavia kuin erityinen tarkastus. Erityisen tarkastuksen avulla voidaan varmistua varojenkäytön asianmukaisuudesta suuntaan tai toiseen ennen mahdollista oikeudenkäyntiä. Jos erityisessä tarkastuksessa ei ilmene väärinkäytöksiä, ei tällaisiin voida juurikaan vedota myöskään vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevassa oikeudenkäynnissä. Toisaalta silloin, jos väärinkäytöksiä on todettu erityisessä tarkastuksessa, voidaan kanne yleensä perustaa niiden toteennäyttämisen osalta tarkastuslausuntoon, jos tarkastus on tehty huolella ja objektiivisesti. Näin ollen erityinen tarkastus saattaa toisinaan osoittaa sen, onko vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa kannetta edes aiheellista nostaa, jos kanteen perusteena ovat sellaiset väärinkäytökset, jotka selviävät erityisellä tarkastuksella. Jos erityisen tarkastuksen hakijana oleva vähemmistö ei kykene osoittamaan todennäköisiä syitä sellaisille väärinkäytöksille, jotta edes erityinen tarkastus toimittaisiin, ei vastaava näyttö voine riittää myöskään vaikutusvallan väärinkäytön tueksi. Näin ollen erityistä tarkastusta voidaan pitää ainakin toisinaan tarpeellisena keinona selvittää mahdollisten väärinkäytösten olemassaoloa. Erityisen tarkastuksen käyttämisen ongelmana voidaan kuitenkin pitää tarkastusprosessin suhteellisen pitkää kestoaikaa. Ensinnäkin aluehallintoviraston päätöksen saaminen voi viedä huomattavasti aikaa ennen kuin erityisen tarkastuksen tarve on saatu viranomaisessa riittävässä laajuudessa selvitetyksi, vaikka päätös voidaankin panna täytäntöön 47 Ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s. 775, jossa he toteavat erityisellä tarkastuksella olevan suurin käytännöllinen merkitys silloin, kun yhtiössä on vakiintuneet voimasuhteet eri osakkeenomistajaryhmien välillä ja enemmistö pitää yhtiön vähemmistön yhtiön hallinnon ulkopuolella eikä valitse yhtiön tilintarkastajiksi vähemmistön ehdottamia tai vähemmistön hyväksymiä henkilöitä. 48 Airaksinen Manne Pulkkinen Pekka Rasinaho Vesa 2010: Osakeyhtiölaki I s Erikseen he korostavat erityisen tarkastuksen osalta sitä, että yhtiön ja sen lähipiirin välillä tehtyjä toimia voidaan pitää sellaisina, joista voidaan odottaa yhtiöltä selvitystä. 49 Ks. ISHO 2009, jossa katsottiin, että hallituksen jäsenten matkakulut, väitetyt siivouskulut ja maalien hankinnasta aiheutuneet kulut, joita oli käytetty yhtiön vastikesaatavien kuittaukseen, olivat perusteettomia. Näin ollen perusteettomien menojen laskuttaminen oli eräs vaikutusvallan väärinkäytön osatekijä.

12 624 ennen sen lainvoimaiseksi tulemista. Toiseksi itse tarkastus vie oman aikansa ennen erityisesti silloin, jos yhtiö on joiltakin osin haluton antamaan tarvittavan aineiston tarkastajan käytettäväksi. Kolmanneksi tarkastuslausunnon käsitteleminen yhtiökokouksessa saattaa ottaa sekin oman aikansa, koska asian saattaminen yhtiökokoukseen kuuluu yhtiön hallituksen tehtäviin, joka voi olla haluton toimimaan ripeästi asiassa. Näin ollen pahimmassa tapauksessa erityisen tarkastuksen vireillepanosta voi kulua muutama vuosi ennen kuin tarkastuslausunto on vähemmistön hyödynnettävissä mahdollista oikeudenkäyntiä varten. 3.6 Kokonaisarvio Käytännössä vaikutusvallan väärinkäytön kriteerien täyttyminen on tehtävä yksittäistapauksellisena kokonaisarviona, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. 50 Vaikutusvallan väärinkäytön arvioiminen voidaan perustaa vaikutusvallan väärinkäytön pitkäaikaisuuteen, törkeyteen ja seurauksiin. 51 Pitkäaikaisuus viittaa kiellettyjen tekojen ajalliseen kestoon ja toistuvuuteen. Tämä koskee erityisesti sitä, että on havaittavissa säännöllinen tapahtumainketju, jossa on pyritty säännöllisesti loukkaamaan muita tai tiettyjä osakkeenomistajia. 52 Yleensä yksittäinen pistemäinen toimi ei täytä vaikutusvallan väärinkäytön synnyttävää kriteeriä, vaikka toimi olisikin kielletty ja loukkaisi jotain osakkeenomistajaa. 53 Toisaalta pitkäkestoisuuden puuttuminen ei estä vaikutusvallan väärinkäytön syntymistä, jos toimi on törkeä tai seurauksiltaan vakava. Vaikutusvallan väärinkäytön törkeyteen vaikuttaa ainakin se, onko vaikutusvallan väärinkäyttäjäksi väitetty osakkeenomistaja päätöstä tehdessään tai yhtiön johtoa siihen painostaessaan tiennyt kysymyksessä olevan lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen päätöksen. 54 Jos yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista koskeva asia on lievä ja päätöstä tehtäessä tulkinnanvarainen, ei vaikutusvallan väärinkäyttö voine tulla kysymykseen. 55 Vaikutusvallan väärinkäyttö on siis lähtökohtaisesti tietoista ja jatkuvaa toimintaa tiettyjen osakkeenomistajien loukkaamiseksi. On myös esitetty, että vaikutusvallan väärinkäytön olemassaolon tulisi osoittaa sellaista tahallisuutta, että osakkeenomistaja menettelee tavalla, jonka hän käsittää tai tulee käsittää vaikutusvallan väärinkäytöksi. 56 Tällaisen linjan voidaan katsoa olevan sopusoinnussa sekä valtaa käyttävän osakkeenomistajan että vähemmistöosakkeenomistajan osakeomistukseen kohdistamien odotusten kanssa. Vaikutusvallan väärinkäyttö voi pitää sisällään tekoja, joilla enemmistö on hankkinut itselleen ja lähipiirilleen perusteettomia etuja sekä toimia, joilla on aiheutettu vahinkoa vähemmistöosakkeenomistajille. 57 Jos päätöstä tai erilaisia systemaattisia toimia tehtäessä on tiedetty niiden loukkaavan tiettyä tai tiettyjä osakkeenomistajia, tekojen voidaan katsoa ilmentävän sellaista törkeyttä, joka puoltaa vaikutusvallan väärinkäytön ilmeisyyttä. Myös teko- 50 HE 109/2005 s Ks. näiden kriteerien arvioimisesta pitkälti samalla tavalla Vahtera 2007 s Näin oli erityisesti ratkaisussa ISHO 2009, jossa kontrollia käyttävien osakkeenomistajien katsottiin käyttäneen vaikutusvaltaan väärin ja lopputuloksen taustalla oli useita lainvastaisia toimia. 53 Esimerkiksi ratkaisussa HHO 2009 enemmistö oli kieltäytynyt maksamasta lain edellyttämää vähemmistöosinkoa, jonka käräjäoikeus oli sittemmin määrännyt maksettavaksi vähemmistöosakkeenomistajan kanteesta. Tapauksessa ei kuitenkaan katsottu olevan kyse vaikutusvallan väärinkäytöstä, kun kantajana olleella vähemmistöosakkeenomistajalla oli normaalit vähemmistösuojakeinot eikä hän ollut kyennyt näyttämään toteen, että vastaajien menettely jatkuisi ja hänellä olisi oikeussuojan tarve, joka edellyttäisi hänen osakkeidensa lunastamista. 54 Vahtera 2007 s Vastaavalla tavalla yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ei ole pidettävä mitättömänä, jos kysymys yhdenvertaisuusperiaatteen loukkauksesta on ollut oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai se ei muuten ole ollut täysin selvästi arvioitavissa päätöstä tehtäessä. Ks. HE 109/2005 s Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s Ks. ISHO 2009, jossa kiinteistöyhtiö asetettiin vaikutusvallan väärinkäytön johdosta selvitystilaan, kun vaikutusvaltaansa väärinkäyttäneet osakkeenomistajat kieltäytyivät lunastamasta kantajana olleen osakkeenomistajan osakkeita.

13 625 jen systemaattisuus tai järjestelmällisyys ilmentää tekojen törkeää luonnetta. Usea oikeudenloukkaus, vaikkakin lyhyen ajan sisällä osoittaa yleensä vaikutusvallan väärinkäyttöä sen lisäksi, että toimet ovat kiistatta todisteena lunastusta vaativan osakkeenomistajan oikeussuojan tarpeelle. Lisäksi tekojen törkeyden voitaisiin ajatella viittaavaan niiden loukkaavaan luonteeseen. Tällöin ollaan tosin varsin lähellä sitä, että arvioidaan myös vaikutusvallan väärinkäytökseksi väitettyjen tekojen seurauksien haitallisuutta. Teon törkeys ja seurauksien haitallisuus voidaan yhdistää myös yhdenvertaisuusperiaatteen yhteydessä edellytettyyn loukkauksen olennaisuuden kriteeriin, jonka on katsottu täyttyvän helpommin suurten kuin pienten osakkeenomistajien osalta. 58 Teon seurausten osalta voidaan ajatella arvioitavan sekä väärinkäyttämisestä aiheutuneiden seurausten suuruutta että mahdollisuuksia korjata toimenpiteiden haitallisia vaikutuksia. Mitä haitallisempia ja suurempia väärinkäytöllä aiheutetut vahingot ovat, sitä helpommin teko tulee katsoa vaikutusvallan väärinkäyttämiseksi. Lunastusta vaativan osakkeenomistajan ei tarvitse näyttää tietynsuuruisen vahingon aiheutumista vaan on pidettävä riittävänä, että hän voi osoittaa osakkeenomistajan vaikutusvallan väärinkäytön olleen hänelle objektiivisesti arvioiden vahingollista. Käytännössä on kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että loukatulle osakkeenomistajalle aiheutuneen haitan suuruus vaikuttaa siihen, hyväksytäänkö lunastusta vaativan osakkeenomistajan kanne vai ei. 59 Huolimatta siitä, että arvioinnissa otetaan huomioon väärinkäytön pitkäaikaisuus, ei se sulje pois sitä, etteikö yksikin teko voi riittää vaikutusvallan väärinkäytön kriteerien täyttymiseen. 60 OYL 23:1.1.2:ssa tosin todetaan, että lunastuksen edellytyksenä on vaikutusvallan väärinkäytön jatkuminen, mutta sen ei tule katsoa estävän sitä, etteikö yksittäinen teko voi täyttää vaikutusvallan väärinkäytön kriteerejä, jos teon haitalliset seuraukset ovat jatkuvia. Tällaisena yksittäisenä tekona tulee kysymykseen ainakin se, että yhtiön liiketoiminta tai keskeiset arvokomponentit myydään pois, yleensä vaikutusvaltaa väärinkäyttävälle osakkeenomistajalle tai tämän lähipiirille. Tällöin väärinkäytösten seuraukset muodostuvat usein peruuttamattomiksi eikä yhtiön alkuperäisen toiminnan jatkaminen ole yleensä mahdollista, koska yritys on usein rakenteeltaan, asiakaskunnaltaan ja liiketoiminnaltaan erilainen kuin ennen vaikutusvallan väärinkäyttämisen alkamista. 61 Sen sijaan silloin, jos kysymys on asunto-osakeyhtiöstä tai asunto-osakeyhtiölain soveltamisalaan kuuluvasta keskinäisestä kiinteistöosayhtiöstä, jossa kiinteistön tai rakennusten myynti ei ole lähtökohtaisesti mahdollista ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta, ei vaikutusvallan väärinkäyttö voine yleensä ilmetä yhtä helposti yksittäisenä pistemäisenä tekona. 4 Johtopäätökset Tarkasteltaessa vaikutusvallan väärinkäyttöä ja sen syntymisen kriteerejä vuoden 2006 osakeyhtiölain ja sen aikaisen hovioikeuskäytännön kautta voidaan soveltamislinjaa pitää odotettuna. Ensinnäkin ratkaistavana olevien asioiden määrä on ollut suhteellisen vähäinen, mikä korostaa vaikutusvallan väärinkäytön luonnetta poikkeuksellisena ja harvoin soveltuvana seuraamuksena. Toiseksi enemmistöperiaatteen mahdollistamalle vallankäytölle ei ole annettu minkäänlaista merkitystä vaikutusvallan väärinkäytön kriteerinä vaan huomio on kiinnitetty ainoastaan todellisiin oikeudenloukkauksiin, kuten säännöksen ratio edellyttääkin. Vaikutusvallan väärinkäytöllä on sen suhteellisen harvinaisesta soveltumisesta huolimatta oma sijansa nykyaikaisessa yhtiölainsäädännössä. Osa vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevista oikeudenkäynneistä saattaisi tosin olla vältettävissä erityisen tarkastuksen avulla, jolloin voitaisiin jo ennakolta saada selvyyttä siihen, onko väitettyjä väärinkäytöksiä olemassa. 58 Savela 2010 s HE 27/1977 s Ks. Vahtera 2007 s Vahtera 2007 s. 116.

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Osakkeenomistaja Kari Toivanen käyttää nyt tässä, tätä oikeutta ao. vaatimuksen esittämiseksi.

Osakkeenomistaja Kari Toivanen käyttää nyt tässä, tätä oikeutta ao. vaatimuksen esittämiseksi. 1 Vaatimus ;Erityinen tarkastus-28.9.2016 Lehto Group Oyj:n Yhtiökokoukselle Lehto Group Oyj:n johto Asia: Kirjallinen vaatimus käsitellä seuraavassa yhtiökokouksessa, ehdotus erityisen tarkastuksen järjestämisestä

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy LIITE 5 1 (5) OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy Y-tunnus 2719025-4 (jäljempänä Jäteyhtiö ) YIT Rakennus Oy Y-tunnus 1565583-5 Jäteyhtiön perustajaosakkaana

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet. 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita

Esityksen sisältö. 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet. 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita Esityksen sisältö 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita Uusi Asunto-osakeyhtiölaki Uusi AOYL ollut nyt voimassa muutaman vuoden Tärkein

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

LAKIPALVELUT HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET. Markus Talvio Partner, CEO, LL.M 5.2.2016 HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA

LAKIPALVELUT HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET. Markus Talvio Partner, CEO, LL.M 5.2.2016 HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Markus Talvio Partner, CEO, LL.M ASTA Rakentaja 2016 Tampereen Messu ja Urheilukeskus LAKIPALVELUT HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA We are member

Lisätiedot

Keuruun seurakunta / Keuruun kaupunki

Keuruun seurakunta / Keuruun kaupunki M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Keuruun seurakunta (Y-tunnus 02083946) Kippavuorentie 11 42700 Keuruu Yhteyshenkilö: talouspäällikkö Heikki Kangas heikki.kangas@evl.fi

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 Lyhenteet 13 1 Johdanto 2 Osakkeet Lait 14 15 1.1 Yleistä............................................... 15 1.1.1 Asunto-osakeyhtiön peruspiirteet.............. 15 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölaki........................

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖRJESTYS: Fastighets Ab Commerce Kristinestad - Kiinteistö Oy Commerce 05.03.2014 11:58:45 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.03.2014 Toiminimi: Fastighets

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe MAANVUOKRASOPIMUS Liite 4 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Vuokralainen: SF-Caravan Lohenpyrstö Ry Haapatie 24, 92140 Pattijoki Vuokralainen

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Osakkeen lunastaminen

Osakkeen lunastaminen Osakkeen lunastaminen Osakeyhtiö- ja sopimusoikeudellinen tutkimus Ville Pönkä TALENTUM Helsinki 2015 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Ville Pönkä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Kaupan kohteena on ¼ koko Otahalli Oy:n jäljempänä Yhtiö osakekannasta (jäljempänä Osakkeet ).

Kaupan kohteena on ¼ koko Otahalli Oy:n jäljempänä Yhtiö osakekannasta (jäljempänä Osakkeet ). LUONNOS 16.12.2016 OSAKKEIDEN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Suomen Urheiluliitto r.y. Y-tunnus: Osoite: Omistusosuus ¼ Jäljempänä: Myyjä. 1.2 Ostaja Espoon kaupunki Tilapalvelut-liikelaitos Y-tunnus:

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015 osinkoa 0,14 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle,

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

määräala yhteensä 961 m 2. Alue on osoitettu sopimuksen liitekartassa.

määräala yhteensä 961 m 2. Alue on osoitettu sopimuksen liitekartassa. Maanvuokrasopimus : Keuruun kaupunki / Keurusjumppa ry 1 / 7 M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Keuruun kaupunki (Y-tunnus 0208388-2) Multiantie 5 42700 Keuruu

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50 PÖRSSITIEDOTE 11.2.2004 KLO 10.50 SAMMON HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt tehdä 7.4.2004 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset, joiden

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 8.12.2008 Voimaan 1.1.2009 Valtuusto 10.12.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 9.12.2013 Voimaan 1.1.2014 3 Kaupunginhallituksen tehtävät ja Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

I Johdanto 1. 1. Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11. II Perustaminen 13

I Johdanto 1. 1. Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11. II Perustaminen 13 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Johdanto 1 1. Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11 II Perustaminen 13 1. Lähtökohdat 13 1.1.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso 03.12.2016 14:55:13 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 03.12.2016 Toiminimi: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 0.06.06 Sivu / 68/06 0.05.05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 7 5..06 Kaupunginhallitus 59 8..06 5 Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myyntiä koskevan päätöksen tarkistaminen Valmistelijat

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

LAUSUNTO OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOSTARPEIDEN ARVIOMUISTIOSTA

LAUSUNTO OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOSTARPEIDEN ARVIOMUISTIOSTA Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: Lausuntopyyntö : OM 32/41/2015 LAUSUNTO OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOSTARPEIDEN ARVIOMUISTIOSTA kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidystä

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2013 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 17 969 052,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Välitystoiminnan kieltäminen ja uhkasakon asettaminen. välitysliikerekisteriin.

Välitystoiminnan kieltäminen ja uhkasakon asettaminen. välitysliikerekisteriin. Päätös LSAVI / 1847 / 05.11.05 / 2014 Lounais-Suomi 3.10.2014 ASIA ASIASELOSTUS Välitystoiminnan kieltäminen ja uhkasakon asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto on ryhtynyt 6.6.2014 xxxxxxxxxxxx:tä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja sen kotipaikka on Jyväskylä.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja sen kotipaikka on Jyväskylä. LUONNOS 25.5.2011 KIINTEISTÖ OY JYVÄSKYLÄN HUHTASUON KOULUKESKUS YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja sen kotipaikka on Jyväskylä.

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Espoo. Yhtiön kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys per ovat liitteinä 3.1 a ja 3.1 b.

Yhtiön kotipaikka on Espoo. Yhtiön kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys per ovat liitteinä 3.1 a ja 3.1 b. OSAKKEIDEN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä N.N Y-tunnus Osoite: Jäljempänä: Myyjä. 1.2 Ostaja Taaleritehtaan Kiinteistökehitysrahasto Ky Y-tunnus 2690937-8 Osoite: Kluuvikatu 3, 00100 Helsinki Jäljempänä:

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo 13.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Osakekirjat 4. Osakkeiden panttauskielto 5. Osakkeiden myynti 6. Päätöksenteko yhtiökokouksissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot