Tilintarkastaja yhtiöjärjestyksen noudattamisen tarkastajana

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tilintarkastaja yhtiöjärjestyksen noudattamisen tarkastajana"

Timo-Pekka Halttunen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tilintarkastaja yhtiöjärjestyksen noudattamisen tarkastajana Tilintarkastussymposium OTT, VTM, yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera

2 Osakeyhtiön yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön 1) toiminimi; 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta; sekä 3) toimiala.

3 Tilintarkastuslain 3:5.5 :n huomautusvelvollisuus Tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on: 1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan; tai 2) rikkonut yhteisöä koskevaa lakia taikka yhteisön yhtiöjärjestystä.

4 OYL 1:5:stä poikkeava toiminnan tarkoitus Jos yhtiön tarkoituksena on muu kuin voiton tuottaminen, tästä muusta tarkoituksesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Tällöin tilintarkastajan on arvioitava, onko yhtiö edistänyt tätä yhtiöjärjestyksessä määrättyä muuta tarkoitusta. Mikäli toiminnassa ei ole edistetty yhtiöjärjestyksessä asetettua muuta tarkoitusta, on tilintarkastajan huomautettava tästä. Useasti muut tarkoitukset ovat voiton tuottamista väljemmin määritelty, jolloin vain poikkeuksellisesti toiminnan voidaan katsoa olevan vastoin yhtiöjärjestyksen tarkoitusmääräystä. Esimerkiksi kuntayhtiöissä monesti muita tarkoituksia, kuten mankala -periaate tai jonkin asian edistäminen.

5 Yhtiön tarkoitus oma tuotantoyhtiö ja muu tarkoitus Oma tuotantoyhtiö: Palveluiden/hyödykkeiden tuottaminen omistaja-tai omistajakunnille omakustannushintaan. Kustannustehokkuuden tavoittelua, jolloin yhtiön toiminnan tarkoitus rinnastuu hyvin pitkälle voiton tavoitteluun. Palvelua/hyödykkeitä voidaan myydä tällöin alle markkinahinnan, jolloin omistajat saavat hyödyn alempina hintoina. Muu tarkoitus: - edistää taiteen kehitystä Kaupungin X omistama X Congress Oy:n toimialamääräyksessä on todettu, että yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.

6 Tilintarkastaja toimialamääräyksen noudattamisen tarkastajana Tilintarkastaja voi joutua arvioimaan sitä, onko yhtiössä rikottu toimialamääräystä ja aiheutettu näin vahinkoa yhtiölle. Tilintarkastaja voi lisäksi joutua arvioimaan sitä, että onko toimialamääräyksen ylittämisestä kuitenkin päätetty asianmukaisesti.

7 Toimialamääräyksen merkitys Yhtiön toimielinten ml. yhtiökokous on pidättäydyttävä toimista, jotka menevät yhtiön toimialan ulkopuolelle. Tilintarkastajan velvollisuus raportoida koskee vain yhtiön johtoa (hallitus, toimitusjohtaja ja asunto-osakeyhtiön isännöitsijä). Merkityksellinen lähinnä silloin, jos toimialan ulkopuolella aiheutetaan vahinkoa. Arvioimiseen vaikuttavia tekijöitä: - Yleistoimialamääräys vai yksilöity toimialamääräys. - Voiko jokin toimi mahtua lähes kaikkiin toimialoihin esimerkiksi rahavarojen sijoittaminen?

8 Yleistoimiala Pitää sisällään kaiken laillisen toiminnan, josta seuraa että toimialamääräys ei rajaa toiminnan tarkoitusta. Johdon ei tarvitse pelätä toimialamääräyksen rikkomista, joten määräys suojaa lähinnä johdon intressejä. Mielekäs pienissä yhtiöissä, joissa yhtiön johdolla on kaikkien osakkeenomistajien luottamus ei pelkoa toimialamääräyksen rikkomisesta. Onko yleistoimialamääräys mielekäs, jos kaikki osakkeenomistajat eivät osallistu yhtiön johtoon? Tilintarkastajan näkökulmasta toimialaan ei tarvitse kiinnittää huomiota.

9 Yksilöity toimialamääräys Jos yksilöity, niin miten tarkkaan yksilöity? Tiukasti yksilöity toimialamääräys voi olla varsin rajoittava Tällöin voi olla syytä muuttaa/laajentaa toimialamääräystä, jos toiminta selkeästi myös muuta. Toisinaan on myös ajateltu, että kaikkien osakkeenomistajien (hiljainen) hyväksyntä toimialan laajennukselle tekisi toimialan ylittämisestä sallittua. Tilintarkastaja ei voine kuitenkaan kuin poikkeuksellisesti saada tietoonsa sitä, jos toimialamääräyksen ylitykseen on saatu osakkeenomistajien hyväksyntä. Tilintarkastajan tulee yleensä tehdä huomautus, jos toimiala on ylitetty.

10 Toimialamääräysten tulkinta Yleensä yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen tulkinta on ollut joustavaa. Toimialaan jollakin tavalla mielekkäästi liittyvät toimet on yleensä katsottu toimialaan kuuluviksi, vaikka menisivät toimialamääräyksen tiukan tulkinnan ulkopuolelle. Erityisesti yhtiön kasvaessa ja tekniikan kehittyessä toimialamääräystä voidaan tulkita yhtiön tarpeiden mukaisesti. Lisäksi esimerkiksi ylimääräisen varallisuuden sijoittaminen liittyy siten tavanomaisesti kaikkeen liiketoimintaan, että toiminta on yleensä sopusoinnussa toimialamääräyksen kanssa.

11 Varojen sijoittaminen osana kaikkea liiketoimintaa Varojen tavanomaista sijoittamista on pidetty sellaisena toimintana, että se sisältyy kaikkiin toimialoihin. Edellä mainittua haastavampaa on arvioida sitä, milloin sijoitustoimintaa ei esimerkiksi sen riskillisyyden toiminnan laajuuden johdosta voi pitää enää kaikkiin toimialoihin kuuluvana. Jos yhtiö käy esimerkiksi säännöllistä arvopaperikauppaa, tulisi siitä olla määräys yhtiöjärjestyksestä.

12 KKO 1985 II 82: Johdon vahingonkorvausvastuuvelvollisuus Taloudellisen yhdistyksen hallituksen jäsenet ja yhdistyksen toimitusjohtaja olivat yhdistyksen puolesta harjoittaneet toimintaa, jonka he olivat tienneet olevan yhdistyksen sääntöjen edellyttämään toimintaan kuulumatonta. He olivat myös käsittäneet, että toiminta, huomioon ottaen yhdistyksen rahalliset voimavarat, oli riskialtista. He olivat sen vuoksi vastuussa toiminnan yhdistykselle aiheuttamasta taloudellisesta tappiosta. Vahingonkorvausta soviteltiin.

13 Voidaanko yhtiössä päättää toimialamääräyksen ylittämisestä Yhtiöjärjestyksen toimialamääräys on muutettavissa osakeyhtiössä yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksellä. Edellä mainitusta seuraa, että toimialan ulkopuolelle menevä toimi voidaan hyväksyä yhtiön kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella ilman yj:n muuttamista. Jos siis toimialan ylitys on tehty kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella, ei kysymys ole toimialamääräyksen rikkomisesta. Tällöin myöskään tilintarkastajalla ei ole katsottava olevan huomautusvelvollisuutta.

14 KKO 1992:190 Osakeyhtiön hallitus oli päättänyt takauksen antamisesta toisen yhtiön velasta. Kunta oli omistanut kaikki takauksen antaneen yhtiön osakkeet. Kun kunnanhallitus oli kunnan puolesta hyväksynyt takauksen, se sitoi osakeyhtiötä riippumatta siitä, oliko takauksen antaminen ollut yhtiön toimialan vastaista tai oliko yhtiön hallituksen päätös syntynyt säädetyssä järjestyksessä.

15 Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä mainittavat kohdat 1-3 Asunto-osakeyhtiöllä on yhtiöjärjestys, jossa on aina mainittava: 1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste;

16 Asunto-osakeyhtiön toimiala Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä toimialana on yleensä Omistaa ja hallita tonttia tai kiinteistöä..jne Sallitut toimet ilmenevät tällöin toimialamääräyksestä ja asuntoosakeyhtiön tarkoitusta koskevasta AOYL 1:5:n säännöksestä. Toisaalta AOYL 1:13 ei edellytä edellytä toimialamääräyksen olemassaoloa, vaan ainoastaan, että yhtiöjärjestyksessä on määrättävä yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste. Käytännössä asunto-osakeyhtiön toimiala siis määräytyy AOYL:n 1:5:n tarkoitusmääräyksen perusteella.

17 AOYL 1:5 Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös yhtiön muusta toiminnasta, joka liittyy kiinteistön tai rakennuksen käyttöön. AOYL 1:5:n tarkoittama muu toiminta voi olla.

18 Asunto-osakeyhtiölle hyväksyttävä toiminta Asunto-osakeyhtiö voi tehdä toimia, jotka liittyvät kiinteistöjen ja rakennusten pitoon, mutta se ei voi ottaa varsinaista liikeriskiä. Asunto-osakeyhtiö voi omistaa ja hallita yhtiössään olevia osakehuoneistoja. Jos kysymys on liikeriskiä sisältävästä toiminnasta, on siihen saatava kaikkien osakkeenomistajien hyväksyntä, koska kyse on tarkoituksen vastaisesta toiminnasta. Asunto-osakeyhtiö ei edellä todetuin perustein voi esimerkiksi ryhtyä rakennuttamaan lisää osakehuoneistoja tontilleen hyödyntämällä käyttämätöntä rakennusoikeutta vaan tämä rakennusoikeus voidaan ainoastaan luovuttaa rakennusliikkeelle. Asunto-osakeyhtiö voi kuitenkin tehdä käyttämättömän rakennusoikeuden myyntiä valmistelevia toimia, kuten hakea kaavamuutosta ym.

19 Asunto-osakeyhtiön varojen sijoittaminen Edellä on todettu, että asunto-osakeyhtiön tarkoitus ja toimiala on rajattu koskemaan kiinteistöjen ja rakennusten pitoon. Tämä ei sinällään estä varojen sijoittamista, mutta asunto-osakeyhtiön tarkoitus ja toimiala ei salli varsinaisesti liiketoiminnallisen riskin ottamista. Varoja voidaan sijoittaa luonnollisesti pankkitilille ja myös pidempiaikaisesti. Varojen sijoittamista rajoitetulla riskillä esimerkiksi joukkovelkakirjoihin on pidettävä sallittuna. Varsinaista liiketoiminnallista riskiä ei ole hyväksyttävää ottaa esimerkiksi osakesijoituksin, ellei nämä sijoitukset liity varsinaiseen toimintaan. Hyväksyttävänä voidaan pitää sijoituksia esimerkiksi huoltoyhtiöihin tai muihin asunto-osakeyhtiölle palveluita tuottaviin yrityksiin. Sijoittaminen asunto-osakeyhtiön tarkoitusta lähellä olevaan liiketoimintaan ei voi merkitä sitä, että asunto-osakeyhtiö harjoittaisi varsinaisesti liiketoimintaa, jonka tulonmuodostus perustuu muille myytäviin palveluihin.

20 Kiitos

Samankaltaiset tiedostot

Palvelujärjestelmän yhtiöittäminen

Palvelujärjestelmän yhtiöittäminen Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus ja vaikuttavuusseminaari 10-11.11.2016 yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu veikko.vahtera@uta.fi