Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös TULOKSET 2008

Transkriptio

1 JYVÄLÄ Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös TULOKSET 2008 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke

2 TULOKSET raportti on Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös, joka on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, ). NÄKY -hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi sekä mallintaa sosiaalisen tilinpidon menetelmän käyttö hankearvioinnin välineenä. Toimitus: Anne Siekkinen. Taitto, piirrokset ja valokuvat: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino 2009.

3 Esipuhe TULOKSET raportti on Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös. Raportti on tuotettu Jyvälän hallinnoiman ja RAY:n rahoittaman NÄKY-hankkeen (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, ) turvin. Tässä raportissa tehdään näkymättömät tulokset näkyviksi ja osoitetaan siten mitä toiminnallamme saimme aikaan. Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäinen tilinpäätös on toteutettu taannehtivasti ja tililuokkien sekä tavoitteiden osalta rajoitetusti. Seuraavina vuosina tilinpäätös laajenee Jyvälän toimintaa laajemmin kuvaavaksi. Raporttia täydentää TOIMINTA julkaisu, jossa esitellään Jyvälän Setlementti ry:n toimintaa kuvin ja sanoin sekä vastataan kysymykseen mitä teemme?. Sosiaalinen tilinpito Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen ja se täydentää siten perinteistä tilinpitoa. SoT:ssa määritellään etukäteen toiminnalle asetettavat tavoitteet ja seurataan tämän jälkeen niiden toteutumista järjestelmällisesti. Samoin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, niin myös SoT:ssa tehdään sosiaalista kirjanpitoa toimintakauden aikana. Lopuksi tositteet analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi (aikaansaadut tulokset), jonka sosiaalinen tilintarkastaja hyväksyy. Matkan varrelta Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Uuden menetelmän käyttöönotto on pakottanut meidän kaikki keskeisten kysymysten äärelle. Miksi teemme tätä työtä? Mihin tavoitteisiin toiminnallamme pyrimme? Yhdistävien tekijöiden ohessa myös setlementtityön moninaisuus ja yhdistysten omaleimaisuus ovat olleet huomioitavia tekijöitä. Jyvälälle ja neljälle ensimmäisen vuoden kohdesetlementille (Koskela, Lievestuorela, Puijola ja Ukonhattu) sosiaalinen tilinpito on tarjonnut yhteisen haasteen ja toivottavasti siten myös osaltaan lähentänyt erillisiä yhdistyksiä sekä niiden työntekijöitä toisiinsa. Yhdessä olemme enemmän. Tämän raportin taitosta ja kuvituksesta on vastannut Kalle Parkkonen, NÄKY-hankkeen graafinen suunnittelija. Sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet Jyvälän työntekijät omalla työpanoksellaan. Toimialojen vastuuhenkilöt puolestaan ovat vastanneet oman toimialansa sosiaalisen tilinpidon toteuttamisesta. Anne Siekkinen Projektikoordinaattori NÄKY-hanke, Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke Jyvälän Setlementti ry 3

4 Sosiaalisen tilinpidon prosessi Mistä SoT koostuu? Kirjanpito Sosiaalisen tilinpidon prosessi koostuu neljästä vaiheesta sekä yhdestätoista toteutusaskeleesta. Kiinnostusvaiheen tavoitteena on saada tietoa päätöksentekoon SoT:in käyttöönotosta. Kun on päätetty ryhtyä sosiaaliseen tilinpitoon, on tärkeää varmistaa sekä ulkopuolisten sidosryhmien että sisäisten sidosryhmien (luottamushenkilöiden, hallituksen, operatiivisen johdon ja henkilökunnan) osallistuminen SoTprosessiin. Organisaatio tilaa sosiaalisen tilinpidon tuottamisen SoT-vastaavalta. Toimeksianto kirjataan toimeksiantosopimukseen. Budjetti Budjetin laadinta (tavoitteiden ja indikaattoreiden priorisointi ja määrittely) alkaa kartoittamalla tulevaa toimintavuotta koskevat tavoitteet. Asetettavien tavoitteiden ja indikaattoreiden tulee olla sellaiset, että sidosryhmät kokevat ne tärkeiksi ja mielekkäiksi. Kun tavoitteet on määritelty, ne ryhmitellään aiheittain tililuokkiin eli tavoitekokonaisuuksiin , jne. Budjetti sisältää tavoitteiden , jne. lisäksi onnistuneen tuloksen indikaattorit. Indikaattorit , jne. voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia ja niitä tarvitaan yleensä useampia yhden tavoitteen saavuttamisen osoittamiseen. Indikaattori ja sille määritelty tavoitetaso mittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamisen niin vahvasti, että siihen voi luottaa. A. Kiinnostusvaihe Kerää tietoa sosiaalisesta tilinpidosta Päätös ottaa käyttöön sosiaalinen tilinpito B. Valmistelut C. Toteutus I Budjetti II Kirjanpito III Tilinpäätös IV Tilintarkastus D. Kehittäminen Jokaiselle indikaattorille on löydettävä hyvä mittausmenetelmä tai tietolähde, jolla indikaattorin toteutumista mitataan. Olennaista on varmistua siitä, että todella mitataan niitä asioita, joita on tarkoitus mitata. Tavoitteet, niiden indikaattorit ja valitut mittausmenetelmät kirjataan kirjanpidon suunnitelmaan. Kirjanpito tapahtuu säännöllisesti tilikauden kuluessa: se on jatkuvaa kirjanpitoa, johon kuuluvat valitut mittausmenetelmät, esimerkiksi kyselyt, esimerkkikuvaukset, haastattelut jne. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta oma tosite, joka on kirjanpitoon viety todistus siitä, miten indikaattori on toteutunut ja samanaikaisesti kuinka hyvin tavoite on saavutettu. 1. Tee sopimus 2. Priorisoi sidosryhmät 3. Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet 4. Määritä indikaattorit 5. Määrittele mittausmenetelmät ja tee suunnitelma 6. Kirjaa sosiaaliset tapahtumat 7. Laadi sosiaalinen tilinpäätös 8. Teetä ulkoinen tilintarkastus 9. Julkista tulos 10. Pohdi 11. Suunnittele Tilinpäätös Tositteiden tieto kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Tilinpäätös osoittaa ja todistaa organisaation sosiaaliset saavutukset tilikauden aikana. Tilinpäätöksen avulla näytetään ja todistetaan kokonaiskuva tavoitellusta sosiaalisesta tuloksesta organisaation sidosryhmille. Tilintarkastus Tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen sekä varmistaa esitetyn tiedon. Tositteiden avulla tilintarkastaja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja lisää siten sosiaalisen tilinpidon todistusarvoa. Ulkoinen tilintarkastus antaa ilmoitetulle tulokselle uskottavuutta ja luotettavuutta. Lopuksi sosiaaliset tulokset eli tilinpäätös esitetään kaikille niille, joita organisaation toiminta ja sen tulokset kiinnostavat. Tarkastettu tilinpäätös antaa pohjan suunnittelulle ja kehittymiselle. 4

5 JYVÄLÄ että ihmisen ois hyvä olla Jyvälä - SoT -tililuokat JYVÄLÄ ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ KOULUAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA JYVÄLÄN JÄLKKÄRI JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELÄMÄNLAAJUISTA OPPIMISTA JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN JYVÄLÄN HANKETOIMINTA JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE 5

6 Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista seuraavin symbolein: Ylitimme tavoitteemme! Erinomaista! Saavutimme tavoitteemme! Hyvä! Emme saavuttaneet täysin tavoitteitamme Epäonnistuimme tässä tavoitteessa JYVÄLÄ ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS Jyvälä on rekisteröity yhdistys Jyvälän Setlementti ry on rekisteröity yhdistys Jyvälän Setlementti ry on merkitty yhdistysrekisteriin Jyvälä toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Jyvälän Setlementti ry:n säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. Jyvälän Setlementti ry:n säännöissä (vahvistettu , 2 ) toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. Yhdistys toimii Suomen Setlementtiliiton ry:n jäsenenä. Yhdistys toimii Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seutukunnan alueella, toiminta voi ulottua myös koko Keski- Suomen ja valtakunnan alueelle. Yhdistys toimii sitoutumattomana setlementtiperustansa tunnustavana kansalaisjärjestönä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista, herättää kristillistä vastuuntuntoa, tukee sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa sekä edistää vuorovaikutusta, keskinäistä avunantoa ja luottamusta ihmisten kesken. Yhdistys korostaa ihmisyyttä ja yhteisöllisyyttä tarkoituksenaan edistää kansalaisten henkistä kasvua, elämän hallintaa sekä eettisyyttä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voittoa tavoittelematta: 1. ylläpitää Jyvälän kansalaisopistoa ja päiväkotia sekä järjestää esikoulua ja koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa, 2. ylläpitää toimintakeskuksia, joissa toteutetaan sosiaalista toimintaa eri kohderyhmille ja vastaa niiden toiminnasta, 3. järjestää sosiaali- sivistys-, koulutus-, kasvatus- ja harrastustoimintaa, 4. osallistuu nuorisotyöhön yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n kanssa, 5. osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tekee ehdotuksia ja aloitteita päättäjille, 6. ryhtyy mahdollisuuksien mukaan muihin samantapaisiin toimenpiteisiin, kuin kohdissa 1 5 on mainittu. 6

7 Jyvälän toiminnan kuvaus (Toiminta) sosiaalisessa tilinpidossa Katso TOIMINTA julkaisu Toiminnan tulokset Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös (Tulokset) Katso TULOKSET raportti Toiminta ei kohdistu rajoitettuun henkilöpiiriin Jyvälän toiminnan kuvaus Katso TOIMINTA julkaisu Jyvälä ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä Ylijäämä sijoitetaan takaisin toimintaan Jyvälän Setlementti ry:n toimintakertomuksessa vuodelta 2008 hallitus esittää ( ) ylijäämää koskeviksi toimenpiteiksi että tilikauden ylijäämä kirjataan kokonaisuudessaan taseen oman pääoman lisäykseksi. Tulos lisää maksuvalmiutta, mahdollistaa aineellista ja henkistä kehittämistyötä sekä alkavien hankkeiden edellyttämien omavastuuosuuksien varaamista. Jyvälän kartano, joka muodostaa Jyvälän toimintojen ytimen, vaatii erityistä ja tulevaisuudessakin jatkuvaa kehittämis- ja kunnostuspanostusta. Mäki-Matin alue, jossa Jyvälä toimii, on maakuntakaavan tukema kulttuuriympäristö. Paikallisidentiteettiä vahvistava Jyvälän kartano on museoviraston erityisen suojelun kohde, joten ylijäämää kohdennetaan myös kiinteistön tulevien vuosien ( korjausvelka ) kunnostamiseen Yhdistyksen purkautuessa sen omaisuus menee edelleen yleishyödylliseen tarkoitukseen Jyvälän Setlementti ry:n säännöissä todetaan yhdistyksen purkautumisesta seuraavasti: Yhdistyksen purkauduttua tai jos se lakkautetaan on sen omaisuus ja varat, sitten kun sen velat on suoritettu, luovutettava Suomen Setlementtiliitolle tai mainitun liiton tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti

8 JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA Jyvälän ensimmäisessä sosiaalisessa budjetissa asetettiin kolme tavoitetta Jyvälä on vastuullinen työnantaja -tililuokalle. Ensimmäisenä tavoitteena (201 00) ollut toimiva työorganisaatio-osioon suunnitellun työyhteisöindeksin toteuttaminen jäi pois Jyvälässä toteutetun samanaikaisen selvityksen vuoksi. Lisäksi tavoitteena olleen vuotuisten sairauspoissaolojen (202 00) osalta ei ollut käytettävissä tilastotietoa, joten mittauksia ei myöskään tältä osin suorittettu ensimmäisenä tilikautena. Näiden tavoitteiden osalta mittaukset pyritään suorittamaan vuoden 2009 sosiaalisen tilinpidon yhteydessä Jyvälä on panostanut henkilöstön kehittämiseen, ammattitaitoa kehitetään säännöllisillä koulutuksilla Yksi esimerkkikuvaus jokaiselta viideltä toimialalta toimialoilla siitä miten henkilöstöä on kehitetty Hallinto Toiminnanjohtaja, yksiköiden vastuuhenkilöt, hankekoordinaattorit sekä muuta henkilöstöä (2) on osallistunut kehittämisprosessiin ja siihen liittyneeseen koulutukseen. Koulutukseen on osallistunut myös yksi hallituksen jäsen. Sisältönä oli: Toimiva työyhteisö ja viisastumisen taito. Koulutuskertoja oli yhteensä 6, järjestäjänä oli Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, kouluttajana Erkki Takatalo. Koko vastuutiimi: toiminnanjohtaja, yksiköiden johtajat, hankekoordinaattorit (yhteensä 11 henkilöä) on osallistunut sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutuksiin, joita on ollut kaksi kertaa Jyvälän Lastentarha Päiväkodin johtaja suorittaa johtamisen erikoisammattitutkintoa. Yksi lastenhoitaja on suorittanut näyttöarviointikoulutuksen kristillisellä opistolla. Yksi työntekijä aloitti lastenohjaajakoulutuksen oppisopimuskoulutuksena Jyväskylän kristillisellä opistolla. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin Tahto Tehdä Työtä -työllisyysprojektin järjestämiä koulutuksia. Lisäksi on järjestetty koko henkilöstölle kiertävän erityislastentarhanopettajan järjestämä koulutus sekä pelastautumisharjoitukset. Jyvälän Jälkkäri Jälkkärikoordinaattori on suorittanut kouluttajan erikoistumisopinnot. Hän toimii TTT-projektilaisten lapsityön valmentajana. Kaksi jälkkäriohjaajaa suoritti koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkintoa oppisopimuksella. Jälkkäriohjaajille tarjottiin sekä TTT-projektin että Jyväskylän kaupungin järjestämiä lapsityön koulutuksia. Jyvälän Kansalaisopisto Koko Jyvälän henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua kansalaisopiston ryhmäopetuksena toteutetuille kursseille henkilökuntahintaan. Tätä mahdollisuutta hyödynsi kuusi työntekijää. Opisto tukee koulutusbudjetin puitteissa opettajien ammatillista kehittymistä osallistumalla 8

9 opetustyössä hyödynnettävien omaehtoisten koulutusten kustannuksiin. Opisto osallistui yhden tuntiopettajan koulutuksen kustannuksiin. Jyvälän hanketoiminta: Tahto Tehdä Työtä -projekti Projektipäällikkö opiskelee ylempää AMK-tutkintoa. TTT-projektissa pyritään vastaamaan koulutustarpeisiin asiakaslähtöisesti monipuolisella koulutustarjonnalla. Koulutusten kestot ovat vaihdelleet kertaluontoisesta vuoden mittaiseen. Keväällä järjestettyjä koulutuksia olivat prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, tulityökortti ja alkusammutus. Syksyn koulutukset olivat prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, ensiapu 1, tulityökortti, alkusammutus, jaksamista liikkuen ja äänenhuolto

10 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU Jyvälän ydinsidosryhmiksi vuodelle 2008 on määritelty Suomen Setlementtiliitto ry, Jyvälän Setlementti ry:n hallitus, henkilökunta, rahoittajat ja media. Jyvälän ydinsidosryhmille tehdyssä kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä Jyvälästä, sen palveluista ja roolista yhteistyökumppanina. Sähköpostikyselyjä lähetettiin yhteensä 114 kpl, vastaajia oli yhteensä 58 henkilöä (51%). Kysely suoritettiin asteikolla 1 5: 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä Jyvälää pidetään luotettavana % vastaajista on sitä mieltä että väittämä on luotettava sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin. Korkeintaan 10% on sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti. 89% vastaajista pitää Jyvälää luotettavana. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti Palvelutuotanto/toiminta on laadukasta Ydinsidosryhmiä edustavat henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja 70% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä Tuottaa hyvälaatuista palvelua sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti 89% vastanneista on sitä mieltä että Jyvälä tuottaa hyväläätuista palvelua/toimintaa. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti. 10

11 Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppani Ydinsidosryhmiä edustavat henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja 70% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä On tärkeä yhteistyökumppanimme sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti 89% vastaajista pitää Jyvälää tärkeänä yhteistyökumppanina. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti Jyvälä toteuttaa ydinsidosryhmien toiminnalle asettamat odotukset Ydinsidosryhmiä edustavat henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja 70% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä Toteuttaa sille asettamamme odotukset sopii Jyvälään jokseenkin tai erittäin hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on sitä mieltä, että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti 78% vastaajista on sitä mieltä että Jyvälä toteuttaa sille asetetut odotukset. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä että väittämä sopii Jyvälään erittäin huonosti. 11

12 JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA Lastentarhan toiminta on ohjattua ja valvottua päivähoitoa Lastentarhassa on yksi koulutettu aikuinen seitsemää lasta kohti (3 6-vuotiaita). Jyvälän Lastentarhassa on kuusi aikuista 35 lasta kohti siis yksi aikuinen kuutta lasta kohti. Jyvälän Lastentarhassa toteutettiin päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely sekä kysely esiopetuksessa olevien lasten vanhemmille. Ensimmäiseen vastasi yhteensä 17 vanhempaa ja toiseen 8. Kysely suoritettiin asteikolla =Ei lainkaan/huonosti 2=Tyydyttävästi 3=Hyvin 4=Erinomaisesti 12

13 Vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoitoon Vanhemmat pitävät päivähoitopaikan sijaintia ja järjestymistä erinomaisena tai hyvänä Vanhemmat kokevat saaneensa riittävästi tietoa lapsensa päivähoidosta kuluneen vuoden aikana Vanhemmat kokevat lasten ja kasvattajien välisen vuorovaikutuksen toimivan erinomaisesti tai hyvin Vanhemmat kokevat toiminnan päivähoidossa olevan erinomaista tai hyvää Vanhemmat kokevat varhaiskasvatusympäristön (piha-alue, leikki- ja toimintavälineet, siisteys) olevan erinomaisen tai hyvän Perheet kokevat että heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa päivähoitoon (ovat tulleet halutessaan kuulluiksi ja saaneet vaikuttaa lapsen päivähoitoon liittyvissä asioissa). Vastausten keskiarvo Hyvin/ erinomaisesti Ei lainkaan/ huonosti Tavoite TULOS Tavoite TULOS Tavoite enintään kaksi ihmistä 3,5 3,9 75% 100% Ei kukaan 3,5 3,7 75% 100% Ei kukaan 3,5 3,7 75% 100% Ei kukaan 3,5 3,8 75% 100% Ei kukaan 3,5 3,3 75% 100% Ei kukaan 3,5 3,6 75% 100% Ei kukaan Vanhemmat ovat tyytyväisiä lapsen esiopetukseen Hyvin/ erinomaisesti Ei lainkaan/ huonosti Tavoite Tulos Tavoite enintään kaksi ihmistä Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lapsensa esiopetukseen. 75% 100% Ei kukaan Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä esiopetuksen järjestäytymiseen, esimerkiksi sijaintiin. 75% 100% Ei kukaan Yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä on toiminut hyvin Vanhemmat tuntevat saaneensa tarpeeksi tietoa lapsensa esiopetuksesta Vanhemmat kokevat, että he ovat halutessaan tulleet kuulluiksi ja että heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa lapsensa esiopetukseen liittyvissä asioissa Vanhemmat kokevat, että yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä on toiminut erinomaisesti tai hyvin ja että yhteistyötavat ovat olleet toimivia Lapset viihtyvät esiopetuksessa Vanhemmat ovat lastensa kanssa keskusteltuaan sitä mieltä että lapsi viihtyy esiopetuksessa erinomaisesti tai hyvin Vanhemmat ovat lastensa kanssa keskusteltuaan sitä mieltä että lapsi on ollut tyytyväinen kavereiden saamiseen esiopetusryhmässä. 75% 100% Ei kukaan 75% 100% Ei kukaan 75% 100% Ei kukaan 75% 100% Ei kukaan 75% 100% Ei kukaan Lasten on turvallinen olla esiopetuksessa Vanhemmat ovat lastensa kanssa keskusteltuaan sitä mieltä että lapsi on kokenut olonsa turvalliseksi esiopetuksessa. 75% 100% Ei kukaan 13

14 JYVÄLÄ ON TARJONNUT KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA JYVÄLÄN JÄLKKÄRI Jälkkärin toiminta on ohjattua ja valvottua iltapäivätoimintaa Jyvälän Jälkkärissä on yksi koulutettu aikuinen 12 lasta kohti ja sitä seuraavaa 15 lasta kohden yksi aikuinen lisää. Jyvälän Jälkkärissä on yksi koulutettu aikuinen 12 lasta kohti ja sitä seuraavaa 15 lasta kohden yksi aikuinen lisää. 14

15 Jyvälän Jälkkärissä toteutettiin lasten palautekysely (vastauksia 113), jonka tulokset esitellään tässä sosiaalisessa tilinpäätöksessä. Kysely toteutettiin hymynaama-asteikolla, jossa vaihtoehtoina olivat hymyilevä, neutraali ja surullinen ilme Jyvälä tarjoaa turvallista iltapäivätoimintaa Tavoite Lapsista vastaa ei kysymykseen onko Jälkkärissä kiusaamista? 85% 28% Tulos Lapset kokivat, että kiusaustapauksissa lapset kertovat siitä ohjaajille ja asiasta puhutaan. (Kyllä/ei) 85% 91% Jälkkärissä saa rauhan läksyjen tekoon. 75% 59% Lapset kokivat, että leikkipaikat ulkona ovat turvallisia. (Hymyilevä naama) 75% 81% Henkilöstöstä 80 % vastaa ryhmällään olevan voimassa olevan turvallisuussuunnitelma. (Hymyilevä naama) Ei mitattu v Kyllä vastanneista 80 % ilmoittaa olevansa tietoisia turvallisuussuunnitelman sisällöstä (Hymyilevä naama) Ei mitattu v Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan Lapset vastaavat tulevansa tyytyväisellä mielellä Jälkkäriin. (Hymyilevä naama) Tavoite Tulos 75% 85% Lapset ilmoittavat viihtyvänsä Jälkkärissä. (Hymyilevä naama) 75% 83% 15

16 JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELÄMÄNLAAJUISTA OPPIMISTA Jyvälän kansalaisopistolla on monipuolista toimintaa Tavoite Tulos Kansalaisopiston opiskelijamäärä Kansalaisopiston tuntimäärä Liikunnan opiskelijamäärä Liikuntatunteja Musiikin opiskelijamäärä Musiikkitunteja Kehon ja mielen alueen kurssien opiskelijamäärä Kehon ja mielen alueen kurssien tuntimäärä Kädentaitojen opiskelijamäärä Kädentaitojen tuntimäärä Elämäntaitojen opiskelijamäärä Elämäntaitojen tuntimäärä

17 Kansalaisopisto tarjoaa toimintaa elämänkulun eri vaiheissa oleville vauvaikäisistä senioreihin Tavoite Opiskelijoina on lapsia (0 12 vuotta) Opiskelijoina on senioreita (yli 60 vuotta) Opiskelijoina on työttömiä Tulos Hyvinvointia on edistetty kurssien, luentojen ja muun toiminnan avulla Kaksi malliesimerkkiä toiminnoista, jotka ovat edistäneet hyvinvointia. Malliesimerkki 1. Syväjumppa Syväjumppa-kursseja järjestettiin yhdeksän ja niillä oli yhteensä 112 osallistujaa. Syväjumppa vahvistaa ja venyttää lihaksia, minkä myötä ryhti ja kehonhallinta kohenevat ja liikkuminen käy sulavammaksi ja taloudellisemmaksi. Tehokas ja miellyttävä tapa kohentaa lihaskuntoa, kursseilla on eri opettajia ja ryhmäkoot vaihtelevat käytössä olevan tilan mukaan. Kurssipalautteiden kertomaa, Syväjumppa F -kurssi, syksy 2008: Opin hengitystekniikkaa, syvien lihasten hallintaa, keskikehon lihasten hallintaa (aina vain paremmin), syvien lihasten toimintaa löytyy pikkuhiljaa. Pysyy selkä kunnossa, selkä parani, selkäkipujen poistamista, selän vahvistus. Opin keskittymistä, hyvää oloa. Rentoutusta, hyvää oloa. Malliesimerkki 2. Reiki 1 Reiki 1-kursseja järjestettiin neljä kertaa ja niillä oli yhteensä 36 osallistujaa. Kurssilla opitaan rentouttavan, energisoivan ja harmonisoivan hoitomuodon perusteet. Kurssin jälkeen voi auttaa itseään ja läheisiään välittämällä voimistavaa energiaa kuluttamatta omia energiavarojasi. Opettajana toimii Kirsi Niemelä, ryhmäkoko Kurssipalautteiden kertomaa, Reiki 1 A -kurssi, syksy 2008: Voin hoitaa perheenjäseniäni ja itseäni, pystyn jatkossa hoitamaan itseäni ja antamaan apua lähimmäisilleni, opin reikin itsehoidon ja toisen hoitamisen, mahdollisuus laajentaa itsehoitoa sairauden hoidossa, itsehoitoa. Opin rauhoittumista. Vahvisti suuntautumistani henkiseen kasvuun. Auttaa jaksamisessa arjessa. Virkistävä keidas kiireen keskellä. Laittoi pohtimaan asioita syvemmin. Hyviä ajatuksia ja eväitä elämään muutenkin. Tuo varmasti iloa jatkossa. Oppii kuuntelemaan itseä paremmin ja poistamaan stressiä. Selkeyttä ja muistutus myös itsen hoitamisesta. 17

18 Opiskelijat ovat tyytyväisiä kansalaisopiston kursseihin Tavoite Tulos Kurssipalautteiden keskiarvo (Asteikolla 1 5, 1=huonoin ja 5=paras) 4 4, Kansalaisopisto vastaa ajankohtaisiin haasteisiin Kaksi malliesimerkkiä kokeilevasta ja kehittävästä toiminnasta Malliesimerkki 1. Ompelukurssi maahanmuuttajanaisille Idea maahanmuuttajanaisille tarjottavasta ompelun peruskurssista syntyi Jyvälän Nuoret ry:n Avaimet onnistumiseen hankkeen asiakaskunnalle tehdyn tarvekyselyn perusteella, josta ilmeni, että maahanmuuttajanaisten parissa tarvetta olisi nimenomaan ompelukoneen käyttöön ja koneompelun alkeisiin keskittyvälle kurssille. Maahanmuuttajia on aiemmin osallistunut opiston kursseille vain joitakin yksittäisiä henkilöitä, joten kurssi tarjosi mahdollisuuden myös jonkin verran monipuolistaa opiston asiakaskuntaa. Opetusministeriön myöntämä opintosetelityyppinen rahoitus tarjosi lisäksi mahdollisuuden osallistujien kurssimaksun alentamiseen. Kurssilla opeteltiin käyttämään ompelukonetta ja valmistettiin ommellen erilaisia käyttö- ja koristetekstiilejä. Opittiin tekemällä ja suomen kielen taito karttui samalla. Ompelutaitojen kohenemisen ohella positiivisena kokemuksena pidettiin myös uusiin ihmisiin tutustumista. Malliesimerkki 2. Itseä varten -hanke: Kolmas ikä henkilökohtaisena haasteena ja mahdollisuutena Itseä varten -hankkeessa ( ) lähdettiin kehittämään osallistavaa toimintaa monen yli 60-vuotiaan elämäntilanteisiin: eläkkeelle jääminen tuo mukanaan uusia ajankäyttöön ja sosiaaliseen elämään liittyviä mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Samalla yritettiin vastata aikuiskouluttajien piirissä kasvavaan huoleen aikuiskoulutuksen ns. aliedustetuista ryhmistä, joita ovat mm. yli 55-vuotiaat ja eläkeikäiset. Tavoitteena hankkeessa oli kehittää ja tarjota eläkkeelle jääneille ikäryhmille sellaisia opinto- ja harrastusmahdollisuuksia, jotka avaavat väyliä itsensä toteuttamiseen, onnistumisen kokemuksiin ja elämyksiin. Tavoitteena oli myös tarjota ikääntyville sellaista toimintaa, jonka he kokevat omakseen ja johon he sitoutuvat niin, että osallistuvat itse ryhmien kehittämiseen ja myös ryhmien ohjaamiseen. Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 60 eri aiheista senioriryhmää, joihin osallistui yhteensä n. 680 seniori-ikäistä. Vaikkei hankkeella ollutkaan varsinaisia numeerisia tavoitteita, kertovat luvut omalta osaltaan siitä, minkälainen muutos hankkeen aikana tapahtui hanketta edeltävän ajan, kevään 2006, satunnaisista, yksittäisistä senioriryhmistä nykyiseen, oppimista haastavaan ja yhteisöllisyyttä rikastavaan, monipuoliseen ja vilkkaaseen senioritoimintaan, jossa seniorit itse ovat mukana sekä toiminnan suunnittelussa että ryhmien ohjaamisessa. Muita hankkeen keskeisimpiä tuloksia olivat osallistujien hyvinkin positiiviset kokemukset ryhmistä sekä senioreiden aktivoituminen mukaan sekä idearyhmään että ryhmien ohjaajiksi. 18

19 Kaksi malliesimerkkiä uusista kursseista, joita on suunniteltu ja toteutettu. Malliesimerkki 1. Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön Idea vyöhyketerapian kurssista syntyi kerätyissä kurssipalautteissa mainittujen kurssitoiveiden perusteella. Sopivan opettajan löytäminen kurssille oli haaste, sillä vyöhyketerapian parissa paikkakunnalla askaroivat olivat joko liian kiireisiä tai eivät muutoin olleet kiinnostuneita opetustöistä. Vastikään paikkakunnalle muuttanut Vilokkisen Aija löytyi opettajaksi lopulta toisen tuntiopettajan vinkin perusteella. Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön -kursseja järjestettiin kaksi ja niille osallistui yhteensä 19 kurssilaista. Malliesimerkki 2. Yrttivoiteita kotikonstein Yrttivoiteita kotikonstein -kurssi otettiin opiston tarjontaan opettajan keväisen yhteydenoton perusteella. Opettaja oli toteuttanut samantyyppisen kurssin keväällä hyvinvointikeskus Mandalatalossa, jonka kurssille kuitenkaan kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Mandalatalon väki oli vinkannut opettajalle, että kannattaa ottaa yhteyttä Jyvälään. Yrttivoiteita kotikäyttöön -kurssille osallistui 11 henkilöä. 19

20 JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN JYVÄLÄN HANKETOIMINTA Työllistäviä ja työllistymistä edistäviä projekteja on toteutettu Kaksi kuvausta tätä tavoitetta toteuttavista hankkeista. Kuvaus 1. Tahto Tehdä Työtä -projektin kokonaistavoitteena on työllistää kolmen vuoden aikana korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja muilla tuetun työllistämisen keinoilla 40 henkilöä projektin ajaksi ja sen jälkeen avoimiin työpaikkoihin. Projektin orientaatiovaihe suunnataan yhteensä työttömälle työnhakijalle. Projektiin pyritään löytämään sellaisia työhaluisia henkilöitä, joiden työelämän- ja työssäolon valmiuksia sekä verkostoitumista ja jatkopolkuja (joko työelämän tai koulutuksen) projektin orientaatio- ja työllistämisjakson aikana vahvistetaan. Osa projektiin osallistuvista suorittaa työssä oppimisen ohessa ammatillista tutkintoa tai sen osia. Projektin aikana kehitetään toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta. Tavoitteena on myös luoda eri yhteistyökumppaneiden välille tiivis yhteistyö, jonka avulla voidaan edistää projektin asiakkaiden jatkotyöllistymistä palkkatukityösuhteen jälkeen. Orientoiva vaihe tukee elämänhallinnan tason nostamista, vahvistaa itsetuntemusta, ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa työelämä- ja työnhaun valmiuksia. Uudet työvoimapoliittiset linjaukset ovat luoneet omat haasteet välityömarkkinoille. Näihin TTT-projekti pyrkii vastaamaan innovatiivisesti. Kuvaus 2. Jyvälän kansalaisopiston toteuttama Aktiivisena arkeen -ryhmä suunnattiin Jyväskylän työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Ryhmä kokoontui 20 kertaa (yhteensä 80 tuntia). Ryhmän aloitti kahdeksan osallistujaa ja sen suoritti loppuun seitsemän ryhmäläistä. Palautekeskusteluissa viisi toi esiin oman ajatuksensa jatkopolustaan, joka suuntautui työtoimintaan tai koulutukseen. Aktiivisena arkeen ryhmän tavoitteena oli kannustaa ryhmäläisiä aktiivisempaan ja liikkuvampaan arkeen, auttaa heitä löytämään ja tunnistamaan omia voimanlähteitään, antaa valmiuksia suuntautua työelämään tai koulutukseen, kannustaa näkemään uusia mahdollisuuksia omassa elämässään sekä tuoda iloa ja yhteisöllisyyttä osallistujien arkeen Hankkeisiin osallistuvia työnhakijoita (TTT-projekti, Fiilis-hanke, Aktiivisen arkeen). Tavoite Tulos Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista käy läpi koko prosessin. 50% 60% 20

21 Hankkeet työllistävät Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin työnhakijoita Työvoimapoliittisia toimenpiteitä hyödyntäen on työllistetty Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin henkilöitä Tavoite Tulos On kehitetty toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta Kuvaus mallista Tahto Tehdä Työtä -projektin ( ) aikana kehitetään toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta. Ammatillisten tutkintojen linkittäminen osaksi työsuhdetta on haasteellista. Opiskelun ja työn yhdistäminen ei aina ole paras vaihtoehto, varsinkaan henkilöille jotka ovat pitkään olleet poissa työelämästä. Kuitenkin ammatillinen koulutus voidaan tänä päivänä räätälöidä niin, ettei se kuormita liikaa työsuhteessa olevia. Tavoitteena on luoda mahdollisimman monelle projektilaiselle mahdollisuus liittää ammattillinen koulutus osaksi tukityösuhdetta. Neuvottelut muutamien projektilaisten ja kouluttajien välillä on aloitettu. TTT-projektissa on pyritty vastaamaan asiakaslähtöisesti mahdollisimman monipuolisella koulutustarjonnalla projektilaisten tarpeisiin, ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi. Koulutusten kestot ovat vaihdelleet kertaluontoisesta vuoden mittaiseen. Keväällä järjestettyjä koulutuksia olivat: prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, tulityökortti ja alkusammutus. Syksyn koulutukset olivat: prosessi, hygieniapassi, atk-ryhmä, tahto-ryhmä, työtiimi, ensiapu 1, jaksamista liikkuen ja äänenhuolto. Koulutuksista kerätyn kirjallisen palautteen mukaan kokonaiskeskiarvoksi tuli 4,12 (asteikko oli 1 5). TTT-projektin tavoitteena olevan toimintamallin kehittäminen on ollut haasteellista, johtuen projektilaisten henkilökohtaisista resursseista opiskelun ja työnteon samanaikaiseksi yhdistämiseksi. Kehitystyö toimintamallin kehittämiseksi jatkuu edelleen v

22 On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja Kaksi malliesimerkkiä tätä toveuttavasta hankkeesta Malliesimerkki 1. Tahto Tehdä Työtä -projekti ( ) on pääosin TE-keskuksen rahoittama ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima kolmivuotinen projekti. TTT-projektin tavoitteena on edesauttaa osallistujien työllistymistä Jyvälän eri toimipisteisiin sekä avoimille työmarkkinoille. Projekti järjestää koulutuksia työntekijöiden ammatillisen kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi. Jokainen projektiin osallistuva saa henkilökohtaista tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Jyvälässä työsuhteen v päättävistä (23) jatkosuunnitelmia oli 12:sta projektilaisella ja 11:sta ei ollut varmaa tietoa jatkosta. Jatkotyöllistyminen välityömarkkinoille tarkoittaa usean kohdalla sitä, että he ovat siirtyneet työsuhteeseen Jyvälään. Ilahduttavaa on myös neljän henkilön ammatilliseen koulutukseen pääseminen. Kevään koulutuksista kerätyn kirjallisen palautteen mukaan kokonaiskeskiarvoksi tuli 4,1 (arviointiasteikko oli 1 5). Malliesimerkki 2. FIILIS-hanke ( ) on RAY:n rahoittama ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoima kolmivuotinen kehittämishanke. FIILIS-pitkäaikaistyöttömän tulevaisuusverstaan tavoite on henkilökohtaisen elämän polun kehittäminen. FIILIKSESSÄ pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Toiminnan lisäksi kehitetään välineitä ja menetelmiä turvaverkkojen rakentamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että osallistuville tulee yhteisöön ja verkostoon kuulumisen tunne, vielä FIILIKSEN jälkeenkin. Toteutuessaan FIILIS parantaa osallistujien tulevaa työmarkkina-asemaa ja auttaa heitä hallitsemaan paremmin tulevaisuuttaan, ehkäisee syrjäytymistä sekä tehostaa julkisten varojen käyttöä Tavoite Tulos Jyvälän kansalaisopiston toteuttaman Aktiivisena arkeen -hankkeen 8 7 elämänhallintaa tukevaan toimintaan osallistuneita Hankkeisiin osallistuvat kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet Jyvälän kansalaisopiston toteuttaman Aktiivisena arkeen -hankkeen koulutuspalautteiden keskiarvo (asteikolla 1 5). Tavoite Tulos 3, Tahto Tehdä Työtä -projektin koulutuspalautteiden keskiarvo (asteikolla kouluarvosanoilla 4 10)

23 23

24 JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE Jyvälä on merkittävä työllistäjä TAVOITE TULOS Henkilötyövuosia yhteensä Palkkatuetussa työsuhteessa olevia henkilöitä Muissa työsuhteissa olevia henkilöitä Jyvälä tuottaa lapsille suunnattuja palveluja TAVOITE TULOS Jyvälän Lastentarha ja Jälkkäri tarjoavat paikkoja Jyvälän kansalaisopisto on järjestänyt tietoja ja taitoja vahvistavia kursseja Toteutettujen kurssien luettelo Kieli- ja musiikkikursseja: - Englannin aktivointi - Englannin keskustelukurssi - Ranskan ensiaskeleet - Venäjää aakkosista alkaen - Iloa ja virkeyttä huilunsoitosta - Kitaran starttiryhmä - Kitaran alkeisjatko - Kitaran jatkokurssi - Kitaran yksityisopetus - Kotitarvesäestäjän kurssi - Laulaen ja luritellen - Naiskuoro Vaput - Pianonsoitto - Sähkökitaran yksityisopetus - Yksinlaulu Kädentaitokursseja: - Entistäminen ja puutyöt - Helmityöpaja - Ikonimaalaus - Japanilainen kirjansidonta - Kaislapukki - Kasseja ja pusseja kahvipusseista - Kinnasneulatekniikka - Lahjakassit ja -rasiat - Mandalamaalaus - Neulahuovutuksen ihmeet - Ompelukurssi maahanmuuttajanaisille - Origami-koristemuna - Paperia itse tehden - Rumpukurssi - Sukkapari pyöröpuikoilla - Valokuvan siirto - Villainen huivi viitelöiden 24

25 Lapsille sekä senioreille suunnattuja kursseja: - Children s Club - Lasten kuvispaja 3 12 v - Muskari 1 3 v - Puuhalauantai lapselle ja aikuiselle - Tanssimuskari A 4 7 v - Vauvamuskari A 3 12 kk vauvoille - Internet tutuksi - Kirjoittajaryhmä - Koo Kuuskyt - Laulu raikaa yhdessä - Onnikkaretki Isojärven kansallispuistoon - Tartu hiireen tietokone tutuksi Tietoja ja taitoja vahvistavia kursseja: - Hygieniapassi - Hygieniapassitesti - Iloa aromaterapiasta - Lupa jännittää - Sukututkimuksen alkeet - Sukututkimuksen jatkokurssi - Terveyttä luonnonkasveista - Yhdistystoimijan peruseväät - Yrttivoiteita kotikonstein - Ääni vapaaksi Jyvälän kansalaisopisto on järjestänyt kursseja, joilla tarjotaan mielekästä tekemistä arkeen Elämäntaidon, liikunnan sekä kehon ja mielen kurssit. - Fengshui energiasiivous - Fengshui lisää työkaluja (jatkokurssi) - Fengshui ulkoisen ja sisäisen harmoniaa - Mielenrauhaa ja sisäistä voimaa - Tunne itsesi ymmärrä muita - Kuntoliikunta - Lavatanssit - Syväjumppa - Syvävenyttely - Hierotaan niska ja hartiat - Intialaista päähierontaa kotikäyttöön - Lempeää hathajoogaa aamuun - Päähieronnalla parisuhde paremmaksi? - Reiki 1 - Shindo rentoutusvenyttely - Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön 25

26 Jyvälän kansalaisopisto on järjestänyt terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kursseja Elämäntaidon, kehon ja mielen, liikunnan sekä senioreille suunnatut kurssit. - Fengshui energiasiivous - Fengshui lisää työkaluja (jatkokurssi) - Fengshui ulkoisen ja sisäisen harmoniaa - Mielenrauhaa ja sisäistä voimaa - Tunne itsesi ymmärrä muita - Hierotaan niska ja hartiat - Intialaista päähierontaa kotikäyttöön - Lempeää hathajoogaa aamuun - Päähieronnalla parisuhde paremmaksi - Reiki 1 - Shindo rentoutusvenyttely - Vyöhyketerapiaa kotikäyttöön - Kuntoliikunta - Lavatanssit - Syväjumppa - Syvävenyttely - Internet tutuksi - Kirjoittajaryhmä - Koo Kuuskyt - Laulu raikaa yhdessä - Onnikkaretki Isojärven kansallispuistoon - Tartu hiireen tietokone tutuksi 26

27 TILINTARKASTUSLAUSUNTO SOSIAALISESTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ Jyvälän Setlementti ry, 2008 Olen tarkastanut Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpidon tilikaudelta Tilintarkastajana olen tutustunut sosiaalisen tilinpidon prosessiin valmiin kirjallisen materiaalin ja tarkentavien keskustelujen pohjalta. Vastuu sosiaalisen tilinpidon prosessista ja tilinpäätösmateriaalista on ollut sosiaalisen tilinpidon tiimillä, toiminnanjohtaja Helena Huovilalla ja sosiaalisen tilinpidon koordinaattori Anne Siekkisellä. Käytännön kirjanpidosta on vastannut Anne Siekkisen ohella useampi henkilö eri toimialoilta: Anne Leisalo, Marja Pajunen, Asta Niemi, Päivi Virtakallio, Kristiina Rothstén, Nina Niemi ja Leena Nukari. Tehtävänäni on ollut sosiaalinen tilintarkastus ja tilintarkastuslausunnon antaminen tehdystä sosiaalisesta tilinpidosta kokonaisuutena. Olen verrannut sosiaalisessa tilinpäätöksessä esitettyjä tuloksia etukäteen päätettyyn sosiaaliseen budjettiin (tavoitteet ja indikaattorit) ja arvioinut, ovatko tulokset vahvistettavissa oikeiksi. Työvälineenä tilintarkastuksessa olen käyttänyt Response-projektissa ( ) kehitettyä sosiaalisen tilintarkastuksen työpohjaa. Sosiaalinen tilintarkastus on tehty sosiaalisen tilinpidon hyvien tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti. Olen tarkastanut tilinpidon prosessia, tilinpäätöksen tuloksia ja esittämistapaa riittävässä laajuudessa todetakseni, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä ja puutteita suhteessa käytössä olleeseen budjettiin. Tarkastuksessa olen kuitenkin havainnut ensimmäisen tilikauden budjetissa kohtuullisen paljon sellaista parannettavaa ja epätäsmällisyyttä, joka ei täysin selity kirjanpitokaudelle ennalta määritellyillä sisältörajoituksilla. Tarkastaessani Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpidon olen todennut, että sosiaalinen tilinpito on toteutettu järjestelmällisesti ja noudattaa sosiaalisen tilinpidon periaatteita. Sosiaalisesta tilinpäätöksestä tarkastetut tulokset vastaavat yhdenmukaisesti tositemateriaalia. Sosiaalisessa tilintarkastuksessa olen lisäksi havainnut asioita, jotka olisi hyvä korjata seuraavassa tilinpidossa: - Ottaa ydinsidosryhmät mukaan budjetointiin. - Tarkistaa indikaattorien ja mittausvälineiden ilmaisutapa ja sanamuodot sekä varmistaa budjetin ja tilinpäätöksen ilmaisut toisiaan vastaaviksi. - Varmistaa laadullisten ja määrällisten sisältöjen tasapaino. - Hyödyntää olemassa olevia mittauksia entistä paremmin ja suorittaa mittaukset jo tilikauden aikana. - Ilmaista selkeästi, miten saaduista tuloksista otetaan opiksi. Ehdotan, että Jyvälän Setlementti ry uudistaisi seuraavaa sosiaalista budjettiansa seuraavalla tavalla: - Laajentaa budjettia suunnitelmien mukaisesti, mutta myös tarkastelee kriittisesti jo olemassa olevia tililuokkia, tavoitteita ja indikaattoreita tilintarkastuksen pöytäkirjan kommenttien pohjalta. Kehittää etenkin uutta tililuokkaa ja nykyistä tililuokkaa Harkitsee myös taloudellisten indikaattorien käyttöä. - Huomioi paremmin eri sidosryhmien näkemyksiä jo tavoitteissa ja indikaattoreissa esim. kohdentamalla eri sidosryhmille erisisältöisiä kyselyjä/ haastatteluja. - Varmistaa, että kaikille tuloksille asetetaan mitattavat tavoitetasot (vrt ) ja että tulokset todentavat tavoitteen, mutta eivät kerro muuta (vrt ). - Varmistaa tulosten vertailtavuuden aiempiin tilikausiin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin saman toimialan organisaatioihin. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös kuvaa Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalista tulosta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa tilikaudelta Omistajilla on syytä olla tyytyväisiä Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäiseen sosiaaliseen tilinpitoon. Tämä tilintarkastuslausunto tulee liittää sosiaaliseen tilinpäätökseen. Tilintarkastuspöytäkirjasta (erillinen dokumentti) ilmenee tarkempia tietoja tilin tarkastajan näkemyksistä. Oulussa Kirsi Timonen DI, sosiaalisen budjetin tilintarkastaja kirsi.timonen71@luukku.com 27

28 JYVÄLÄ että ihmisen ois hyvä olla Jyvälän Setlementti ry Kortesuonkatu 52 54, Jyväskylä puh. (014) fax. (014)