Tietoja valtion tietohallinnosta Valtiovarainministeriön julkaisu 27/2015. Julkisen hallinnon ICT

Transkriptio

1 Tietoja valtion tietohallinnosta 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 27/2015 Julkisen hallinnon ICT

2

3 Tietoja valtion tietohallinnosta 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 27/2015 Julkisen hallinnon ICT

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: VNHY/Tietotuki- ja julkaisuyksikkö/pirkko Ala-Marttila

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2015 Tekijät Timo Hattinen, Juhani Korhonen Julkaisun nimi Tietoja valtion tietohallinnosta 2014 Asiasanat Tietohallinto, tieto- ja viestintätekniikka, ICT Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 27/2015 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 60 Kieli Suomi Tiivistelmä Vuonna 2014 valtion päätoimisen tietohallintohenkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Vertailukelpoinen henkilöstömäärä väheni yhteensä 163 henkilöllä vuoteen 2013 verrattuna. Valtion tieto- ja viestintäteknisen toiminnan kokonaistyöpanos oli henkilötyövuotta. Suurimmat tietohallintohenkilöstön osaamistarpeet kohdistuivat tietotekniikkapalveluiden suunnitteluun ja kehitystyöhön sekä tietohallinnon johtamiseen, strategiatyöhön ja johtamista tukeviin asiantuntijapalveluihin. Valtion ICT-toiminnan kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä noin 727 milj. euroa. Vertailukelpoiset kokonaismenot vähenivät 23 milj. euroa (-3,1 %) vuoteen 2013 verrattuna. Valtion hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat vuonna 2014 yhteensä 557,5 milj. euroa. Valtion 54,8 miljardin euron budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,33 prosenttia. ICT-menot työasemaa kohti olivat keskimäärin euroa per työasema. Tietohallinnon suurimmaksi haasteeksi vastaajat arvioivat valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyvyn kehittää ja tuottaa palveluita. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi arvioitiin tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehittäminen, IT-toiminnan kustannustehokkuuden kehittäminen sekä tietohallinnon strategisten linjausten kehittäminen. Kokonaisarkkitehtuurin yleinen kypsyystaso nousi hieman vuodesta Valtionhallinnon ICT-toimintaan vaikuttaviksi tärkeimmiksi tulevaisuuden teknologiatrendeiksi vastaajat arvioivat mobiilipalvelut, analytiikan sekä big datan ja avoimen datan.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2015 Författare Timo Hattinen, Juhani Korhonen Publikationens titel Tietoja valtion tietohallinnosta 2014 Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 27/2015 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 60 Språk Finska Sammandrag Antalet statsanställda med informationsförvaltning som huvudsyssla var år 2014 sammanlagt personer. Det jämförbara personaltalet minskade med sammanlagt 163 personer från Den sammanlagda arbetsinsatsen inom statens informations- och kommunikationstekniska verksamhet uppgick till årsverken. Informationsförvaltningspersonalens kompetensbehov riktas främst mot planeringen och utvecklandet av informationstekniska tjänster samt ledandet av informationsförvaltning, strategiarbete och sakkunnigtjänster som stödjer ledandet. Statens IKT-uppgifter uppgick år 2014 sammanlagt till ca 727 miljoner euro. De jämförbara utgifterna minskade med 23 miljoner euro (-3,1 %) jämfört med Statens upphandlingar hos utomstående leverantörer uppgick år 2014 sammanlagt till 557,5 miljoner euro. Informationsförvaltningsutgifterna gjorde anspråk på 1,33 procent av statsbudgetens 54,8 miljarder euro. IKT-utgifterna per arbetsstation var i genomsnitt euro. De största utmaningarna inom informationsförvaltningen gäller enligt besvararna de interna servicecentrens förmåga att utveckla och producera service. De viktigaste utvecklingsområdena är utvecklandet av informations- och cybersäkerheten, utvecklandet av IT-verksamhetens kostnadseffektivitet samt utvecklandet av de strategiska riktlinjerna för informationsförvaltningen. Helhetsarkitekturens allmänna mognadsnivå höjdes något jämfört med De viktigaste framtida teknologiska trender som påverkar statsförvaltningens IKT-verksamhet är enligt besvararna de mobila tjänsterna, analytik, big data samt öppen data.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, June 2015 Author(s) Mr Timo Hattinen, Mr Juhani Korhonen Title of publication Tietoja valtion tietohallinnosta 2014 Publication series and number Ministry of Finance publications 27/2015 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 60 Language Finnish Abstract There were altogether 2,697 full-time employees in central government ICT in The commensurate number of employees was down by 163 employees relative to Total labour input in government ICT amounted to 3,331 person-years in The areas where demand for ICT staff skills was highest involved the planning and development of ICT services and ICT management, strategic planning work as well as professional services auxiliary to management. Overall expenditure in central government ICT operations amounted to around EUR 727 million in Commensurable expenditure dropped by EUR 23 million (-3.1%) relative to Central government procurement from external suppliers amounted to a total EUR million in ICT expenditure accounted for 1.33% of the national Budget of EUR 54.8 million. ICT expenses per workstation computed at an average of EUR 7,375 per workstation. The greatest ICT challenge according to the respondents is the ability of central government service centres to provide and develop services. The most important area of development was deemed to be information security and cyber security, better cost-effectiveness in ICT and ICT strategy. The general maturity level of the overall architecture increased somewhat relative to According to the respondents the most important future technology trends that are expected to impact central government ICT are mobile services, analytics, big data and open data.

8

9 Sisältö Johdon yhteenveto Valtion ICT-toiminnan henkilöstö ja osaaminen Tietohallintohenkilöstön lukumäärä Tietohallintotyöhön käytettävä työpanos Tietohallintohenkilöstön ikäjakauma Tietohallintohenkilöstön koulutus Tietohallintohenkilöstön osaamisen kehitystarpeet Valtion ICT-toiminnan menot ICT-toiminnan kokonaismenot Menot menolajeittain Ulkoiset palveluhankinnat Sisäiset palveluhankinnat Menot hallinnonaloittain Tietohallintomenoihin liittyviä tunnuslukuja Valtion tietotekninen infrastruktuuri Organisaatioiden hallussa olevat päätelaitteet Työntekijöiden omistamien päätelaitteiden hyödyntäminen työtehtävien suorittamiseen Omat ja ulkoiset konesalit Julkisen hallinnon ict-strategia Kokonaisarkkitehtuurin tila valtionhallinnossa Tietohallinnon suurimmat haasteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet Valtionhallinnon ICT toimintaan vaikuttavat tulevaisuuden teknologiatrendit...37

10 5 Avoimen datan, tietojärjestelmäpalveluiden sekä sähköisten palveluiden ja tietovarantojen tarjonta...39 Liite 5.1 Avoimen datan ja tietovarantojen tarjonta Tietojärjestelmäpalvelut Sähköiset palvelut ja tietovarannot sekä kehityshankkeet...40 Hallinnonalakohtaiset kuviot ja taulukot...42

11 11 Johdon yhteenveto Tämä julkaisu sisältää yhteenvetotietoja valtion tietohallinnosta vuodelta Julkaisu sisältää tietoja valtion tietohallinnon henkilöstöstä ja osaamisesta, menoista, tietoteknisestä infrastruktuurista, haasteista ja kehittämiskohteista, toimintaan vaikuttavista teknologiatrendeistä, kokonaisarkkitehtuurista, sähköisistä palveluista ja tietojärjestelmäpalveluista. Julkaisun tiedot on kerätty tilikaudelta kyselytutkimuksena. Raportin tiedot perustuvat kirjanpitoyksiköille alkuvuodesta 2015 lähetettyyn vuosittaiseen Tietoja valtion tietohallinnosta kyselyyn. Kysely lähetettiin kaikille valtion kirjanpitoyksiköille lukuun ottamatta Valtiontalouden tarkastusvirastoa, Ulkopoliittista instituuttia ja Tasavallan presidentin kansliaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kysely lähetettiin kaikille tilivirastoille. Kysely lähetettiin myös kaikille valtion ITpalvelukeskuksille ja Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitoksen vastaukset eivät sisälly raportissa esitettyihin kokonaislukuihin. Kaikki kyselyn saaneet vastasivat kyselyyn lukuun ottamatta Finnpro ry:hyn yhdistettyä Matkailun edistämiskeskusta. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Yhteenveto kyselystä raportoidaan myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle. Valtion ICT-toiminnan kokonaistyöpanos vuonna 2014 oli henkilötyövuotta. Vertailukelpoinen kokonaistyöpanos väheni 109 henkilötyövuotta vuoteen 2013 verrattuna. Päätoimista tietohallintohenkilöstöä oli vuoden 2014 lopussa henkilöä. Noin 43 prosenttia tietohallinnon henkilöstöstä on vuotiaita ja 48 prosenttia vuotiaita. Noin 8 prosenttia henkilöstöstä on yli 60-vuotiaita ja siten lähestymässä valtion keskimääräistä eläköitymisikää. Tietohallintohenkilöstön koulutustaso on korkea. Vähintään opistoasteen tutkinto on noin 83 prosentilla koko henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtoritason tutkinnon on suorittanut 26 prosenttia henkilöstöstä. Suurimmat tietohallintohenkilöstön osaamistarpeet kohdistuivat tietohallinnon johtamiseen ja strategiatyöhön sekä johtamista tukeviin asiantuntijapalveluihin ja tietotekniikkapalveluiden suunnitteluun ja kehitystyöhön. Valtion ICT-toiminnan kokonaismenot olivat vuonna 2014 noin 727 milj. euroa. Vertailukelpoiset kokonaismenot vähenivät 23 milj. euroa (-3,1 %) vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 virastojen ja laitosten ilmoittama kehityshankkeiden osuus tietohallinnon kokonaismenoista oli 184,4 milj. euroa (25,4 %). Vuonna 2013 vastaava osuus oli 156 milj. euroa (21,0 %). Valtion ICT-toiminnan menojen nousutrendi on taittunut ja kustannustaso on kääntynyt laskuun.

12 12 Valtion 54,8 miljardin euron budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,33 prosenttia (vuonna ,37 %). ICT-menojen osuus toimintamenoista oli 10,5 prosenttia (10,4 %). Tietohallinnon menot työntekijää kohden olivat vuonna 2014 keskimäärin euroa (9 215 euroa). ICT-menot työasemaa kohti olivat keskimäärin euroa (7 430 euroa). Kohdeorganisaatioiden hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat vuonna 2014 yhteensä 557,5 milj. euroa. Vähennystä vuoteen 2013 oli 25,1 milj. euroa (-4,3 %). Luku sisältää myös valtion sisäisten ICT-palvelukeskusten suorittamat ulkoiset palveluhankinnat. Vuonna 2014 valtion sisäisten ICT palvelukeskusten osuus ulkoisista hankinnoista oli 116,2 milj. euroa (21,0 %). Vuonna 2013 tämä osuus oli 115,3 milj. euroa (19,8 %). Suurin muutos hankinnoissa ulkoisilta palveluntuottajilta vuoteen 2013 verrattuna oli tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämismenojen väheneminen 19,6 prosenttia 123,7 milj. eurosta 99,4 milj. euroon. Hankinnat ulkoisilta palveluntuottajilta tietojärjestelmien ylläpitoon kasvoivat 6,7 prosenttia 100,3 miljoonaan euroon ja ylittivät ensimmäistä kertaa kehittämiseen tehtävät hankinnat ulkoisilta palvelutuottajilta. Käyttöpalvelujen hankinnat ulkoisilta palveluntuottajilta kasvoivat 16,3 prosenttia 129,8 miljoonaan euroon. Tietoliikenteen hankinnat ulkoisilta palveluntuottajilta vähenivät 10 milj. euroa (18,5 %). Konsultointi- ja asiantuntijapalvelujen hankintoihin liittyvät menot jatkoivat kasvuaan ja olivat 56,2 milj. euroa (+10 %). Puolustusvoimat ei ilmoittanut eriteltyjä menojaan. Valtion hankinnat hallinnon sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta olivat 187,4 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2013 oli 76,2 milj. euroa (+68,5 %). Vuonna 2014 palvelukeskukset hankkivat palveluja toisiltaan 24,9 milj. eurolla (2013: 2,6 milj. euroa). Hankinnat valtion sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta sisältävät palvelukeskuksissa tehdyn työn lisäksi myös palvelukeskusten suorittamia hankintoja ulkoisilta palvelutuottajilta. Sisäisten palvelukeskusten ilmoittamat ICT-toiminnan menot olivat yhteensä 212,3 milj. euroa (168,8 milj. euroa). Tietohallintoon ja tietohallintokustannuksiin ei määrittelyn mukaan sisällytetä mm. AV- ja TV-laitteistoja ja -palveluja, ajoneuvoihin ja kuljetusvälineisiin liittyvää teknologiaa, valvontajärjestelmiä ja asejärjestelmiä, nämä on kirjattu kyselyssä kohtaan muita ICT luontoisia menoja. Muita ICT- luontoisia menoja ilmoitettiin vuonna 2014 yhteensä 17 milj. euroa. Lisäksi puolustushallinnon hallinnonalalla on merkittävä erä muita ICT-luontoisia menoja, vuonna 2011 näiden määräksi ilmoitettiin yhteensä 151 milj. euroa. Kyselyn yhtenä tavoitteena on tuottaa paremmin vertailukelpoista tietoa valtion keskuskirjanpidon tietojen kanssa. Vuoden 2014 vastaajia pyydettiin peilaamaan kyselyssä ilmoitettavia tietohallintomenoja valtion keskuskirjanpidon tietoihin ja analysoimaan lukujen mahdollisia eroja. Tänä vuonna kyselyssä ilmoitetut menot olivat 48 milj. euroa (2013: 188 milj. euroa) alhaisemmat verrattuna keskuskirjanpidon menoihin niiltä osin kuin menoja voidaan verrata. Kokonaisarkkitehtuurin yleinen kypsyystaso on noussut hieman vuodesta 2013 erityisesti menetelmien, hallintaprosessien, kehittämisen ja käyttöönoton, organisoinnin, osaamisen, substanssitoiminnan tuen sekä arkkitehtuuriyhteensopivuuden osalta. Tietohallinnon suurimmaksi haasteeksi vastaajaorganisaatiot arvioivat valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyvyn kehittää ja tuottaa palveluita. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi arvioitiin tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehittäminen, ICT toiminnan kus-

13 tannustehokkuuden kehittäminen sekä tietohallinnon strategisten linjausten kehittäminen. Valtionhallinnon ICT toimintaan vaikuttavat tärkeimmät tulevaisuuden teknologiatrendit olivat mobiilipalvelut, analytiikka ja big data sekä avoin data. Vastaajista yli puolet oli tehnyt suunnitelman datan avaamiselle ja noin 44 prosenttia vastaajista oli avannut dataa tai tietovarantoja avoimesti ja vapaasti koneluettavaksi. Tietoja valtion tietohallinnosta kyselystä ja yhteenvetoraportista vastaavat Timo Hattinen ja Juhani Korhonen valtiovarainministeriöstä. Kyselyn ja yhteenvetoraportin ovat toteuttaneet Deloitte Oy ja Pivotal Consulting Oy. 13

14 14

15 15 1 Valtion ICT-toiminnan henkilöstö ja osaaminen 1.1 Tietohallintohenkilöstön lukumäärä Tietoja valtion tietohallinnosta kyselyssä kysyttiin tietoja vastaajaorganisaatioiden henkilöstömääriin liittyen. Vuoden 2014 lopussa päätoimisen tietohallintohenkilöstön määrä oli yhteensä henkilöä. Vertailukelpoinen tulos vuonna 2013 oli henkilöä, joten kokonaismäärä väheni 163 henkilöllä (-5,7 %). Vuoden 2013 vertailuluvussa on huomioitu muutos Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen ICT-henkilöstön määritelmässä sekä poistettu Finnpro ry:hyn yhdistetyn Matkailun edistämiskeskuksen tiedot. Suurimmat hallinnonalakohtaiset muutokset vuoteen 2013 verrattuna olivat valtionvarainministeriön (+138 henkilöä) ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla (-119 henkilöä). Muutokset hallinnonalojen välillä selittyvät henkilösiirroilla valtion virastoista ja laitoksista valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Tarkempi hallinnonalakohtainen erittely löytyy raportin liitteen kuvasta 1. ja taulukosta 1. Kansaneläkelaitoksen osalta vuoden 2014 tietohallintohenkilöstön kokonaismäärä oli 604 henkilöä, joten kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 7 henkilöä. 1.2 Tietohallintotyöhön käytettävä työpanos ICT toiminnan kokonaistyöpanos vuoden 2014 lopussa oli henkilötyövuotta. Vertailukelpoinen muutos vuoteen 2013 oli -109 henkilötyövuotta (-3,2 %). Vuoden 2013 vertailuluvussa on huomioitu muutos Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen ICT-henkilöstön määritelmässä sekä poistettu Finnpro ry:hyn yhdistetyn Matkailun edistämiskeskuksen tiedot. Määritelmän mukaan ICT toiminnan kokonaistyöpanos koostuu organisaation päätoimisen tietohallintohenkilöstön ja muun kuin tietohallintohenkilöstön työpanoksesta ICT toimintaan. Muun kuin päätoimisen tietohallintohenkilöstön työpanos ICT toimintaan vuonna 2014 oli arviolta 634 henkilötyövuotta (vuonna 2013 yhteensä 580 henkilötyövuotta). Hallinnonalakohtainen ICT toimintaan käytetyn työpanoksen erittely löytyy liitteen kuvasta 2. ja taulukosta 2.

16 16 Kansaneläkelaitoksen ICT-toiminnan kokonaistyöpanos oli vuonna 2014 yhteensä 684 henkilötyövuotta (vuonna henkilötyövuotta). 1.3 Tietohallintohenkilöstön ikäjakauma Noin 43 prosenttia valtion tietohallinnon henkilöstöstä on vuotiaita ja 48 prosenttia vuotiaita. Prosentti tietohallintohenkilöstöstä on alle 25 -vuotiaita. Tietohallintohenkilöstön ikäjakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Tietohallintohenkilöstön ikäjakauma hallinnonaloittain löytyy liitteen taulukossa 3. Kuva 1. Valtion tietohallintohenkilöstön ikäjakauma vuonna 2014, prosenttia 8 % 1 % 48 % 43 % <24 vuotta vuotta vuotta >60 vuotta 1.4 Tietohallintohenkilöstön koulutus Valtion tietohallintohenkilöstön koulutusaste on korkea. Noin 83 prosentilla valtionhallinnon tietohallintohenkilöstöstä on vähintään opistotason koulutus. Vastaavasti yli puolella (55 %) henkilöstöstä on vähintään alemman korkeakoulutason koulutus. 12 prosentilla tietohallintohenkilöstöstä oli lukio- tai ammattikoulupohjainen koulutustaso. Hallinnonalakohtainen tietohallintohenkilöstön koulutusjakauma on kuvattu tarkemmin liitteen taulukossa 4.

17 17 Kuva 2. Valtion tietohallintohenkilöstön koulutusjakauma vuonna 2014, prosenttia 1 % 5 % 12 % Lukio, ammatillinen aste tai alempi Opistoaste tai vastaava 25 % 28 % Alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste Ylempi korkeakouluaste 29 % Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon 1.5 Tietohallintohenkilöstön osaamisen kehitystarpeet Kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä tärkeimmistä kehityskohteista tietohallinnon henkilöstön osaamisen kannalta. Vastaajia pyydettiin tunnistamaan enintään kolme tärkeintä osaamisen kehittämistarvetta. Kehitystarpeet kohdistuivat melko tasaisesti kuuteen osaamiskategoriaan: tietotekniikkapalveluiden suunnittelu ja kehitystyö, tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö sekä johtamista tukevat asiantuntijapalvelut, toimialasidonnainen tietotekniikkapalveluiden ylläpito ja tuki, ICT-palveluiden palveluhankinnat ja toimittajahallinta, tietohallinnon yhteistyö linjaorganisaation kanssa sekä tietoturvatyö, varautuminen ja kyberturvallisuus. Vähiten osaamiseen liittyviä kehitystarpeita arvioitiin kohdistuvan toimialariippumattomiin tietotekniikkapalveluiden tukeen ja ylläpitoon liittyen näiden palveluiden siirtoon Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin vastuulle. Erot eri hallinnonalojen välillä olivat pieniä. Hallinnonalakohtaiset tiedot ovat liitteen taulukossa 5. Vuoteen 2013 verrattuna suurin kasvu osaamistarpeisiin liittyen nähtiin tietohallinnon yhteistyössä linjaorganisaation kanssa, jonka merkittävyys oli noussut vuonna Laskua havaittiin kolmessa kategoriassa: tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö sekä johtamista tukevat asiantuntijatehtävät, tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus sekä tietotekniikkapalveluiden suunnittelu ja kehitystyö.

18 18 Kuva 3. Tärkeimmät osaamisen kehittämisalueet valtion tietohallintohenkilöstölle tulevaisuudessa, vastaajien lukumäärä Tietotekniikkapalvelujen suunnittelu ja kehitystyö Tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö sekä johtamista tukevat asiantuntijatehtävät Toimialasidonnainen tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki palveluiden palveluhankinnat sekä toimittajahallinta Tietohallinnon yhteistyö linjaorganisaation kanssa Tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus Toimialariippumaton tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Vuosi 2014 Vuosi 2013

19 19 2 Valtion ICT-toiminnan menot 2.1 ICT-toiminnan kokonaismenot Valtion ICT-toiminnan kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä noin 727 milj. euroa. Vuonna 2013 vertailukelpoiset menot olivat noin 750 milj. euroa, joten menot vähenivät 23 milj. euroa (-3,1 %). Menot vähenivät toisena vuotena peräkkäin, vuonna 2013 vähennystä oli 1,6 prosenttia (12 milj. euroa) vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2013 vertailuluvussa on huomioitu muutos Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen ICT-henkilöstön määritelmässä sekä poistettu Finnpro ry:hyn yhdistetyn Matkailun edistämiskeskuksen tiedot. Kansaneläkelaitoksen tietohallintomenot olivat vuonna 2014 yhteensä 64,7 milj. euroa (2013: 62,6 milj. euroa). Kansaneläkelaitokset tietohallintomenot eivät sisälly valtion ICTtoiminnan kokonaismenoihin. Kuva 4. Valtion tietohallinnon kokonaismenot , milj. euroa ( ja menot vertailukelpoisia, vuonna 2010 yliopistot ja korkeakoulut jäivät pois)

20 20 Epätarkkuutta lukujen vertailussa aiheuttaa, ettei kyselyn menojaottelun tietoja saada suoraan liike- tai talousarviokirjanpidosta, vaan ne joudutaan edelleen osin arvioimaan ja laskemaan käsin. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa se, että 2009 mukana olivat vielä yliopistot ja korkeakoulut noin 117 miljoonan euron meno-osuudella. Vuodesta 2011 lähtien tietohallinnon kokonaismenoista rajattiin ulkopuolelle tietyt ICT-luonteiset menot, joita ovat esimerkiksi asejärjestelmät, valvontajärjestelmät, ajoneuvoihin ja kuljetusvälineisiin liittyvä ICT-teknologia sekä AV- ja TV-laitteistot ja -palvelut. Tämän rajauksen takia puolustushallinnon tietohallintomenoista, vähennettiin vuonna 2011 yhteensä 151 milj. euroa. Kuvassa 4. esitetyt vuosien luvut ovat vertailukelpoisia. Kun otetaan huomioon Puolustusvoimien vuonna 2011 poisjätetty meno-osuus vuoden 2010 menoihin, kokonaismenot olivat samalla tasolla vuosina ja kääntyivät vuonna 2013 lievään laskuun luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä menot kasvoivat joka vuosi vuoteen 2009 asti. Vuonna 2014 virastojen ja laitosten ilmoittama kehityshankkeiden osuus tietohallinnon kokonaismenoista (727 milj. euroa) oli 184,4 milj. euroa (25,4 %). Vuonna 2013 vastaava osuus oli 156 milj. euroa (21,0 %). Vuonna 2014 suurimmat tietohallintomenojen lisäykset olivat työ- ja elinkeinoministeriössä +7,2 milj. euroa (+48,6 %), valtiovarainministeriössä +6,8 milj. euroa (+64,7 %), josta JulkICT-toiminnon osuus +4,7 milj. euroa, Verohallinnossa +4,8 milj. euroa (+4,5 %) ja Poliisihallituksessa +3,0 milj. euroa (+5,7 %). Kuva 5. Virastojen ja laitosten tietohallintomenot, suurimmat vuosina , milj. euroa Verohallinto Valtori Haltik Poliisihallitus Puolustusvoimat Valtiokonttori Trafi Ulkoasiainministeriö Liikennevirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Maanmittauslaitos Valtiovarainministeriö VTT Väestörekisterikeskus Maasetuvirasto Opetushallitus Ely-keskuksen tietohallintoyksikkö Patentti- ja rekisterihallitus Tilastokeskus

21 21 Suurimmat tietohallintomenojen vähennykset olivat Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK:n -16,7 milj. euroa (-22,0 %), sisäministeriön -13,5 milj. euroa (-65,2 %), Patenttija rekisterihallituksen -11,9 milj. euroa (-55,1 %), Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin -3,7 milj. euroa (-11.1 %) sekä Väestörekisterikeskuksen -2,6 milj. euroa (-14,2 %). OECD:n luokituksen mukaiset ICT- menot olivat vuonna 2014 yhteensä 791,8 milj. euroa (vuonna ,6 milj. euroa). Tässä luvussa ovat mukana myös Kansaneläkelaitoksen ICT-menot. CAPEX- menot eli laiteostot, laitevuokrat ja valmisohjelmistot olivat 66,1 milj. euroa (74,0 Me) ja OPEX- menot eli palveluostot ulkoisilta toimittajilta ja valtion sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta olivat 516,9 milj. euroa (531,7 Me). HR- menot eli ICT- henkilöstön palkka- ja koulutuskulut olivat 208,8 milj. euroa (201,9 Me). Kuva 6. OECD:n luokituksen mukaiset valtion ICT- kokonaismenot, milj. euroa 208, ,9 ICT capital expenditures (CAPEX) ICT operating expenditures (OPEX) ICT human expenditures (HR) Kohdeorganisaatioiden hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat vuonna 2014 yhteensä 557,5 milj. euroa. Vähennystä vuoteen 2013 oli 25,1 milj. euroa (-4,3 %). Luku sisältää myös valtion sisäisten ICT-palvelukeskusten suorittamat ulkoiset palveluhankinnat. Vuonna 2014 valtion sisäisten ICT palvelukeskusten osuus ulkoisista hankinnoista oli 116,2 milj. euroa (21,0 %). Vuonna 2013 tämä osuus oli 115,3 milj. euroa (19,8 %). Valtion hankinnat hallinnon sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta olivat vuonna 2014 yhteensä 187,4 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2013 oli 76,2 milj. euroa (+68,5 %). Vuonna 2013 hankinnat sen sijaan vähenivät 13,5 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2014 palvelukeskukset hankkivat palveluja toisiltaan yhteensä 24,9 miljoonalla eurolla (2013: 2,6 milj. eurolla). Hankinnat valtion sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta sisältävät palvelukeskuksissa suoritetun työn lisäksi myös palvelukeskusten suorittamia ulkoisia palveluhankintoja. Ulkoiset palveluhankinnat ovat vähentyneet vuoden ,1 miljoonasta 557,5 milj. euroon vuonna 2014 ja sisäiset palveluhankinnat lisääntyneet 80,4 miljoonasta 187,4 milj. euroa (ks. kuva 7. alla). Kuvassa sisäisistä ostoista on vähennetty palvelukeskusten sisäiset ostot toisiltaan. Tarkempi ulkoisten ja sisäisten palveluhankintojen menolajeittain laadittu kuvaus on luvussa 2.2.

22 22 Kuva 7. Ulkoiset ja sisäiset palveluhankinnat vuosina , milj. euroa Ulkoiset palveluhankinnat Sisäiset palveluhankinnat Valtion hankinnat hallinnon sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta eivät sisällä kaikkia palvelukeskusten menoja, koska kaikkia menoja ei laskuteta asiakkailta. Sisäisten palvelukeskusten ilmoittamat ICT-toiminnan menot olivat vuonna 2014 yhteensä 212,3 milj. euroa. ICT-palvelukeskusten sisäiset ostot 24,9 milj. euroa huomioiden nettomenot olivat 187,4 milj. euroa. ICT palvelukeskusten kokonaismenoissa ei ole huomioitu Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus PVJJK:n menoja, sillä heidän tietoja ei kerätty kyselyssä erikseen. Taulukko 1. Hallinnon sisäisten palvelukeskusten ICT- menot vuosina , milj. euroa Palvelukeskus Muutos % SM/HALTIK 75,6 58,9-22,1 OM/ORK 45,5 46,5 +2,2 VM/Valtori 0 83,7 +100,0 VM/VIP 26,5 3,5-86,8 MMM/Tike 9,2 9,4 +2,2 TEM/AHTi 12,0 10,3-14,2 Yhteensä 168,8 212,3 +25,8 Kyselyn yhtenä tavoitteena on tuottaa paremmin vertailukelpoista tietoa valtion keskuskirjanpidon tietojen kanssa. Kyselyn ICT-menot olivat valtion keskuskirjanpidon tietoihin (Valtion raportointipalvelu Netra) verrattuna 47,7 milj. euroa (2013:199 milj. euroa) alhaisemmat niiltä osin kuin menoja voidaan verrata. Keskuskirjanpitoon kirjatut menot ovat oleellisesti suuremmat käyttöpalveluissa sekä tietoliikenteessä, tiedonsiirrossa ja puhelinliikenteessä. Sen sijaan ostoihin valtion virastoilta ja laitoksilta (sisäiset palvelukeskukset) kirjautuu tietohallintokyselyssä enemmän menoja. Keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tilijaottelulla saatavat tietohallintomenot kattavat noin 69 prosenttia (2013: 48 %) kyselyssä ilmoitetuista ICT- kokonaismenoista. Ilman tietohallintohenkilöstön palkkamenoja (165,5 milj. euroa) menot kattavat 89 prosenttia ICT- menoista.

23 23 Taulukko 2. Tietohallintokyselyn ja valtion keskuskirjanpidon tilien¹ vertailu, vuosi 2014, euroa Menoerä Netra Tietohallintokysely Erotus LKP-tili Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot (hankinta- ja ylläpito, lisenssimaksut) , 1140, 4520, 4521 Sovellusvuokrauspalvelut (ns. Saas-palvelut) Käyttöpalvelut Laitteiden huolto- ja korjauspalvelut Tietoliikenne, tiedonsiirto ja puhelinliikenne Ostot valtion virastoilta ja laitoksilta Yhteensä ¹Lähde: Valtion raportointipalvelu Netra 2.2 Menot menolajeittain Menoja liittyen hankintoihin ulkoisilta palvelutuottajilta sekä valtion sisäisiltä palvelukeskuksilta tarkasteltiin kyselyssä menolajeittain. Palkkojen ja palkkioiden sekä valtion ulkoisten hankintojen kehittyminen vuosina menolajeittain näkyy taulukossa 3. Vuosien ulkoisten palvelujen ostot on muutettu vertailukelpoiseksi aiempiin vuosiin vähentämällä laiteostot ja -vuokrat, leasingmaksut ja valmisohjelmistohankinnat. Palkkojen ja palkkioiden osalta menot olivat suurimmillaan vuonna 2009, jolloin mukana tarkastelussa olivat vielä yliopistot ja korkeakoulut. Taulukossa 3. vuosien ja luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Laitteiden sekä valmisohjelmistojen hankintojen väheneminen vuodesta 2011 vuoteen 2012 selittyy suurelta osin Puolustusvoimien menolajitietojen puuttumisella. Taulukko 3. Tietohallinnon menoeriä , milj. euroa Menolaji Palkat ja palkkiot 179,7 207,7 207,1 222,1 241,2 206,0 196,9 163,0 161,1 169,4 Laiteostot 94,3 91,3 91,1 59,5 69,3 59,6 67,0 17,7¹ 14,8¹ 11,1¹ Laitevuokrat ja leasingmaksut 13,3 10,2 18,5 15,6 20,0 21,7 21,2 20,2¹ 22,3¹ 21,7¹ Valmisohjelmistot 50,7 53,4 54,1 66,2 68,4 66,0 63,6 29,9¹ 30,6¹ 26.7¹ Palvelujen ulkoiset ostot² 275,4 303,1 357,4 413,4 477,8 635,2 518,5 523,3 515,3 494,5 ¹Puolustusvoimien osalta ko. menolaji sisältyy palvelujen ulkoisiin ostoihin ² Ei sisällä laiteostoja ja vuokria eikä valmisohjelmistoja

24 Ulkoiset palveluhankinnat Vuonna 2014 kohdeorganisaatioiden hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat yhteensä 557,5 milj. euroa, sisältäen myös laite- ja valmisohjelmistohankinnat. Nämä on eritelty menolajeittain kuvassa 8. Ulkoisilta palvelutoimittajilta hankittiin vuonna 2014 edellisen vuoden tapaan eniten tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja sekä käyttöpalveluita. Näiden osuus hankinnoista oli 59,1 prosenttia (2013: 56,8 %). Muissa hankintamenoissa on Puolustusvoimien 40 milj. euron erittelemätön menoerä. Kuva 8. Ulkoisten palveluhankintojen jakauma menolajeittain 2014, prosenttia 7,9 % 10,1 % 2,1 % 3,9 % 4,9 % 12,3 % Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot 17,8 % Tietojärjestelmien kehittäminen Tietojärjestelmien ylläpito Käyttöpalvelut Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut Tietoliikenne ja tiedonsiirto 23,3 % 18 % Muut menot Suurin muutos hankinnoissa ulkoisilta palveluntuottajilta vuoteen 2013 verrattuna oli tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämismenojen väheneminen 19,6 prosenttia 123,7 milj. eurosta 99,4 milj. euroon. Hankinnat ulkoisilta palveluntuottajilta tietojärjestelmien ylläpitoon kasvoivat 6,7 prosenttia 100,3 miljoonaan euroon ja ylittivät ensimmäistä kertaa kehittämiseen tehtävät hankinnat ulkoisilta palvelutuottajilta. Käyttöpalvelujen hankinnat ulkoisilta palveluntuottajilta kasvoivat 16,3 prosenttia 129,8 miljoonaan euroon. Tietoliikenteen hankinnat ulkoisilta palveluntuottajilta vähenivät 10 milj. euroa (18,5 %). Konsultointi- ja asiantuntijapalvelujen hankintoihin liittyvät menot jatkoivat kasvuaan ja olivat 56,2 milj. euroa (+10 %). Tarkemmat tiedot löytyvät kuvasta 9.

25 25 Kuva 9. Ulkoiset palveluhankinnat vuosina 2013 ja 2014, milj. euroa Käyttöpalvelut Tietojärjestelmien ylläpito Tietojärjestelmien kehittäminen Muut menot Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut Tietoliikenne ja tiedonsiirto Valmisohjelmistot Laitevuokrat ja leasingmaksut Laiteostot Sisäiset palveluhankinnat Sisäiset palveluhankinnat olivat vuonna 2014 yhteensä 187,4 milj. euroa. Tähän sisältyy palvelukeskusten sisäisiä ostoja toisiltaan 24,9 milj. euroa. Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja ylläpito kattavat 61 prosenttia kaikista sisäisiltä palvelukeskuksilta hankituista palveluista (kuva 10). Kuva 10. Sisäisten palveluhankintojen jakauma menolajeittain 2014, prosenttia 18 % 8 % 4 % 4 % 5 % Muut menot 23 % Konsultointipalvelut Valmisohjelmistot Tiedonsiirto Työasemapalvelut Tietojärjestelmien kehittäminen 38 % Tietojärjestelmien ylläpito

26 26 Keskeiset muutokset vuoteen 2013 verrattuna olivat tietojärjestelmien ylläpitopalvelujen (sis. käyttöpalvelut) meno-osuuden lisääntyminen 23 prosentilla 59,4 milj. euroon, työasemapalveluihin liittyvien veloitusten kaksinkertaistuminen 28,6 milj. euroon, tiedonsiirtopalveluveloitusten kaksinkertaistuminen 12,3 milj. euroon sekä konsultointipalvelujen ostojen kolminkertaistuminen 6,3 milj. euroon. Tarkemmat tiedot löytyvät kuvasta 11. Kuva 11. Sisäiset palveluhankinnat vuosina 2013 ja 2014, milj. euroa Tietojärjestelmien ylläpito Tietojärjestelmien kehittäminen Työasemapalvelut Tiedonsiirto Valmisohjelmistot Konsultointipalvelut Muut menot Menot hallinnonaloittain Hallinnonalakohtaiset tietohallintomenot vuosina on esitetty kuvassa 12 ja tarkemmin liitteen taulukossa 6. Valtiovarainministeriön hallinnonalan osuus vuoden 2014 kokonaismenoista on 32,3 prosenttia, sisäministeriön 12,3 prosenttia, työ- ja elinkeinoministeriön 9,3 prosenttia sekä liikenne- ja viestintäministeriön 9,6 prosenttia. Suurin suhteellinen menolisäys oli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, 35,1 prosenttia (+6,6 milj. euroa). Hallinnonalakohtaisista menoista on eliminoitu sisäisten ICT-palvelukeskusten menot. Palvelukeskusten menot on kohdistettu niille hallinnonaloille jotka käyttävät näiden palveluja. Sisäisten palvelukeskusten menot ovat suuremmat kuin muiden virastojen ilmoittama kokonaissumma sisäisistä ostoista palvelukeskuksilta. Tämä ero sisältyy liitteen taulukossa 6 kohtaan Kohdistamaton meno. Tämä menoerä on todennäköisesti suoraan palvelukeskuksille osoitettua määrärahaa tai jollekin palvelukeskuksessa toteutettavalle hankkeelle myönnettyä erillisrahoitusta.

27 27 Kuva 12. Tietohallintomenot hallinnonaloittain vuosina , milj. euroa Valtiovarainministeriö Sisäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Puolustusministeriö Oikeusministeriö Ulkoasiainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Eduskunta Valtioneuvoston kanslia ICT-toiminnan palkkamenot sekä ulkoiset ja sisäiset palveluhankinnat on kuvattu tarkemmin liitteen kuvassa 3. ja taulukossa 7. Valtiovarainministeriön hallinnonalan ulkoisiin palveluhankinnoista Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja Valtion IT-palvelukeskus VIP:n hankinnat olivat yhteensä 60,4 milj. euroa eli 29 prosenttia hankintojen yhteismäärästä. Sisäministeriön hallinnonalan ulkoisista palveluhankinnoista Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltikin ostot olivat 34,1 milj. euroa eli 59 prosenttia. Liitteen taulukossa 8 on kuvattu ulkoiset ostot ja palveluhankinnat hallinnonaloittain ja menolajeittain. Valtiovarainministeriön hallinonalan hankinnat muodostivat 37,6 prosenttia kaikista hankinnoista. Liikenne- ja viestintäministeriön osuus oli 11,0 prosenttia, työ- ja elinkeinoministeriön 10,8 prosenttia ja sisäministeriön hallinnonalan osuus 10,5 prosenttia. Sisäministeriön hallinnonalan hankinnat vähenivät 16,6 milj. euroa (-22,3 %) pääosin TUVE-hankkeen päättymiseen takia. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan menot vähenivät 16,7 milj. euroa (16,7 %) johtuen pääosin Patentti- ja rekisterihallituksen suuren tietojärjestelmähankkeen päättymisesta. Suhteellisesti eniten kasvoivat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankinnat, 56 prosenttia (+19,4 milj. euroa). Kasvu johtuu pääosin Opetushallituksen opiskelijavalintajärjestelmien uudistamismenojen kasvusta. Ulkoisissa ostoissa suurimmat hankinnat ovat valtiovarainministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämis- ja ylläpitomenot, jotka ovat yhteensä noin 16 prosenttia ulkoisten hankintojen kokonaismenoista. Suurin virastokohtainen menoerä oli Verohallinnon tietojärjestelmien ylläpitomeno, 50,1 milj. euroa. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palkkamenot olivat 24,9 milj. euroa ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltikin 24,4 milj. euroa, yhteensä lähes 30 prosenttia kyselyssä ilmoitetuista palkkamenoista. Valtion tieto-ja viestintätekniikkakeskus Valtorin käyttöpalvelumenot olivat 17,8 milj. euroa ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltikin 13,9 milj. euroa, yhteensä 30 prosenttia kaikista käyttöpalvelumenoista. Hallinnonalakohtainen erittely hankinnoista ulkoisilta palvelutoimittajilta, yhteensä 557,5 milj. euroa, löytyy liitteen taulukosta 9. Hankintojen kehitys hallinnonaloittain vuo-

28 28 sina on esitetty liitteen kuvassa 4. Hallinnonalakohtainen erittely hankinnoista valtion omilta palvelukeskuksilta, yhteensä 187,4 milj. euroa, löytyy liitteen taulukosta 10. ja kuvasta 5. Muita ICT-luontoisia menoja, joita ei sisällytetä varsinaisiin ICT-toiminnan menoihin, ovat mm. AV- ja TV-laitteistot ja palvelut, ajoneuvoihin ja kuljetusvälineisiin liittyvä teknologia, valvontajärjestelmät ja asejärjestelmät. Puolustusvoimat arvioi summaksi vuonna 2011 yhteensä 151 milj. euroa. Vuoden 2011 jälkeen Puolustusvoimat ei ole ilmoittanut tätä tietoa. Muiden kirjanpitoyksiköiden ilmoittamat muut ICT-luontoiset menot olivat vuonna 2014 yhteensä noin 17,0 milj. euroa (2013: 15,2 Me). Eniten muita ICT-luonteisia menoja ilmoittivat Teknologian tutkimuskeskus VTT 7,1 milj. euroa, Rajavartiolaitos 5,5 milj. euroa sekä Poliisihallitus 1,8 milj. euroa. Hallinnonalakohtainen erittely muista ICT-luonteisista menoista on liitteen taulukossa Tietohallintomenoihin liittyviä tunnuslukuja Valtion 54,8 miljardin euron budjetista tietohallintomenojen osuus oli vuonna ,33 prosenttia (vuonna ,37 %). Tietohallinnon menot työntekijää kohden olivat vuonna 2014 keskimäärin euroa (9 215 euroa). Vuonna 2014 henkilöstöä oli kyselyn vastausten mukaan yhteensä henkilöä (81 400). ICT-menot työasemaa kohti olivat vuonna 2014 keskimäärin euroa. (2013: euroa). ICT-menojen osuus toimintamenoista oli vuonna ,5 prosenttia (10,4 %). Eri hallinnonaloista suurimmat työasemakohtaiset menot olivat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja pienimmät oikeusministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonaloilla, joilla oli myös pienimmät toimintamenokohtaiset ICT-menot. Vastaavasti suurimmat toimintamenokohtaiset ICT-menot olivat valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilla. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen kuvista 6. ja 7. sekä taulukosta 12.

29 29 3 Valtion tietotekninen infrastruktuuri 3.1 Organisaatioiden hallussa olevat päätelaitteet Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden hallinnassa olevia päätelaitteita oli vuonna 2014 yhteensä kappaletta, joista työasemien (pöytäkoneet + kannettavat tietokoneet) lukumäärä oli kappaletta. Päätelaitteiden kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli kappaletta (+1,5 %). Selkeä muutos vuoteen 2013 verrattuna oli pöytäkoneiden ja kannettavien tietokoneiden osuuksien keskinäinen muuttuminen. Kannettavien tietokoneiden määrä kasvoi vuoteen 2013 verrattuna yhteensä kappaletta (+11,7 %) ja vastaavasti pöytäkoneiden määrä väheni yhteensä kappaletta (-12,6 %). Tarkempi päätelaitteiden erittely on kuvattu alla kuvassa 13. Kuva 13. Kohdeorganisaation hallussa olevien päätelaitteiden lukumäärä vuosina 2013 ja 2014 kaikki vastaajat, kappaletta Vuosi 2014 Vuosi Pöytäkoneita Kannettavia tietokoneita Tabletteja Älypuhelimia

30 30 Kokonaisuudessaan valtionhallinnossa oli vuonna 2014 noin 1,2 työasemaa työntekijää kohden. Hallinnonalakohtaisessa vertailussa eniten työasemia henkilöä kohti oli eduskunnassa (2,0 työasemaa per henkilö). Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla oli molemmilla noin 1,6 työasemaa henkilöä kohden. Pöytäkoneiden osuus oli suurin ulkoasianministeriön hallinnonaloilla, jossa niiden osuus oli 0,83 pöytäkonetta henkilöä kohden. Kannettavien tietokoneiden osuus oli vastaavasti suurin eduskunnassa, jossa oli 1,9 kannettavaa tietokonetta henkilöä kohden. Tarkempi hallinnonalakohtainen erittely on kuvattu liitteen taulukossa 13. Älypuhelimia oli kyselyn perusteella kappaletta eli noin kolmanneksella valtionhallinnon henkilöstöstä. Älypuhelinten määrä oli noussut yhteensä kappaletta vuodesta 2013 (+12,2 %). Eri hallinnonaloista eniten älypuhelimia suhteessa henkilöstön määrään oli valtioneuvoston kansliassa (1,6 älypuhelinta per käyttäjä) ja eduskunnassa (1,3 älypuhelinta per käyttäjä). Tabletteja oli kyselyn perusteella yhteensä kappaletta. Niiden määrä kasvoi 334 kappaletta vuoteen 2013 verrattuna. Tablettien määrä muihin päätelaitteisiin verrattuna on pieni, alle 2 % kaikista päätelaitteista. 3.2 Työntekijöiden omistamien päätelaitteiden hyödyntäminen työtehtävien suorittamiseen Kyselyn perusteella 22 vastanneista organisaatioista oli vuonna 2014 olemassa politiikka työntekijöiden omistamien päätelaitteiden hyödyntämisestä työtehtävien suorittamiseen. Lisäksi osassa organisaatioista oli työntekijöiden omia päätelaiteitta käytössä, vaikka heillä ei olisikaan ollut siitä erillistä politiikkaa olemassa. Niissä organisaatioissa, joissa tuettiin työntekijöiden omistamien päätelaitteiden käyttämistä työtehtävien suorittamiseen, tuettujen päätelaitteiden kirjo oli tasainen. Tuetuin päätelaite vastausten perusteella oli älypuhelin, jota tuki noin 30 prosenttia vastaajista. Vähiten tuettiin työntekijöiden omia pöytäkoneita, joita tuki 22 prosenttia vastaajista. Tarkemmat tiedot organisaatioiden politiikoista työntekijöiden omien päätelaitteiden käyttämiseen työtehtävissä löytyvät kuvasta 14. Kuva 14. Jos organisaatiolla on politiikka työntekijöiden omien laitteiden käyttämiseen työtehtävissä, minkä itse omistamien päätelaitteiden käyttämistä organisaatio tukee, vastaajien lukumäärä Älypuhelin Tabletti Kannettava tietokone Vuosi 2014 Vuosi 2013 Pöytäkone

31 31 Tyypillisin työntekijöiden omille päätelaitteille tarjottava palvelu oli työsähköposti ja kalenteri. Näitä hyödynsi noin 46 prosenttia vastaajista. Muita palveluita, kuten verkkolevyjä, asianhallintajärjestelmiä ja työryhmäsovelluksia käytetään selvästi vähemmän. Kuva 15. Jos organisaatiolla on politiikka työntekijöiden omien laitteiden käyttämiseen työtehtävissä, mitä seuraavista palveluista kohdeorganisaatio tarjoaa käyttäjien itse omistamiin laitteisiin, vastaajien lukumäärä Muut tietojärjestelmät Asianhallintajärjestelmät Verkkolevyt Työryhmäsovellukset Vuosi 2014 Vuosi 2013 Työsähköposti ja kalenteri Omat ja ulkoiset konesalit Valtionhallinnon konesalien ja palvelinkapasiteetin tiedot on kerätty maaliskuussa 2014 aloittaneelta Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Valtori tuottaa valtiohallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä ylläpitää tietoja valtionhallinnon konesali- ja palvelinmääristä. Valtorin ilmoittamat tiedot konesalien ja palvelinten määrästä olivat hyvin myös linjassa virastojen ja laitosten kyselyssä antamien vastausten kanssa. Ennen vuotta 2014 konesalien ja palvelinkapasiteetin määrät on raportoitu kyselyn vastausten perusteella. Valtionhallinnon virastojen, laitosten ja ICT palvelukeskusten omassa hallinnassa olevia konesaleja oli Valtorin tietojen mukaan vuonna 2014 yhteensä 100 kappaletta. Vertailukelpoinen tulos vuonna 2013 oli 120 kappaletta, joten vähennystä edelliseen vuoteen oli 20 kappaletta. Palvelinten lukumäärä ilmoitetuissa konesaleissa oli yhteensä palvelinta. Vuoden 2013 vastaava määrä oli palvelinta, joten määrä oli kasvanut vuodesta palvelimella. Yhdessä konesalissa oli keskimäärin noin 72 palvelinta. Toimittajille ulkoistettuja konesaleja oli vuonna 2014 yhteensä 78 kappaletta ja toimittajien konesaleissa olevien palvelinten lukumäärä oli kappaletta. Vuonna 2013 luvut olivat 76 konesalia ja palvelinta, joten vertailukelpoinen lisäys ulkoistetuissa konesaleissa oli kaksi kappaletta ja palvelimissa 45 kappaletta. Tarkemmat tiedot omista ja ulkoistetuista konesaleista ja palvelimista löytyvät kuvista 16. ja 17.

32 32 Kuva 16. Valtionhallinnon omat ja ulkoiset konesalit, lukumäärä Vuosi 2014 Vuosi Kuinka monta konesalia on organisaation omassa hallinnassa yhteensä? Kuinka monta konesalia on ulkoistettu organisaation ulkopuolelle? Kuva 17. Valtionhallinnon omat ja ulkoiset palvelimet, lukumäärä Kuinka monta palvelinta sijaitsee organisaation omissa konesaleissa yhteensä? Kuinka monta organisaation palvelinta sijaitsee ulkoistetuissa konesaleissa yhteensä? Vuosi 2014 Vuosi 2013

33 33 Vuoden 2014 kyselyssä selvitettiin, mitä ulkoisia ja sisäisiä konesalitoimittajia valtionhallinnon organisaatiot käyttävät. Ulkoisista konesalitoimittajista käytetyin palveluntarjoaja oli Tieto, jonka palveluita käytti yhteensä 21 kohdeorganisaatiota (19 % vastaajista). Toiseksi käytetyin palveluntarjoaja oli Fujitsu, jota hyödynsi 7 prosenttia vastaajista. Kuvassa 18. mainittujen ulkoisten konesalitoimittajien lisäksi vastaajat olivat maininneet avoimissa vastauksissaan mm. OptimeSysin, Cygaten, TDC:n, 3-Step-IT:n ja Amazonin. Vuoteen 2013 verrattuna ulkoisissa toimittajissa ei ollut suuria muutoksia. Suurimmat toimittajat, Tieto ja Fujitsu olivat vuonna 2013 myös kaksi eniten käytettyä palveluntarjoajaa. Tiedon konesalipalveluita käytti vuonna 2013 yhteensä 20 organisaatiota ja Fujitsun konesalipalveluita yhteensä 10 organisaatiota. Valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten osalta käytetyin palvelutarjoaja oli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, jonka palveluja käytti yhteensä 22 organisaatiota. Tarkempi erittely konesalipalveluista löytyy kuvasta 18. Kuva 18. Valtionhallinnon kohdeorganisaatioiden käyttämät konesalitoimittajat, vastaajien lukumäärä CapGemini CGI Cybercom Fujitsu HP Huoltovarmuusdata Innof actor Javerdel Elisa Louhi Nebula TeliaSonera Tieto Joku muu AHTI/KEA-keskus HALTIK Tike/Mitpa Valtori CSC Joku muu > Ulkoiset konesalitoimittajat > Valtion ICTpalvelukeskukset Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten paljon kaikesta organisaation palvelinkapasiteetista hankittiin virtualisoidusta kapasiteetista tai pilvipalveluna. 34 organisaatiota, eli noin puolet kaikista vastaajaorganisaatioista, hankki vähintään 70 prosenttia kaikesta palvelinkapasiteetista virtualisoidusta kapasiteetista tai pilvestä. Vuoteen 2013 verrattuna virtualisoidusta kapasiteetista tai pilvipalveluna hankitun palvelinkapasiteetin määrä oli noussut hieman. Hallinnonalakohtainen erittely on liitteen taulukossa 14.

34 34 Kuva 19. Virtualisoidusta kapasiteetista tai pilvipalveluna hankittu organisaation palvelinkapasiteetti, vastaajien lukumäärä 100 % % % % % Vuosi 2014 Vuosi % 1-9 % 0 %

35 35 4 Julkisen hallinnon ict-strategia 4.1 Kokonaisarkkitehtuurin tila valtionhallinnossa Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman organisaation kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomallia vasten. Malli sisältää kahdeksan eri ulottuvuutta, joille kaikille on määritelty viisi kypsyyttä kuvaavaa tasoa (asteikolla 1 = ei hallittu, 2 = osittainen, 3 = määritelty, 4 = johdettu ja 5 = strateginen). Vastaukset olivat tasaisia eri ulottuvuuksien suhteen, kaikki ulottuvuudet olivat keskiarvoltaan tasojen 2-2,6 väliltä. Vuoteen 2013 verrattuna kokonaisarkkitehtuurin yleinen kypsyystaso oli noussut hieman. Nousua oli tapahtunut kokonaisarkkitehtuurin menetelmien, hallintaprosessien, kehittämisen ja käyttöönoton, organisoinnin, osaamisen, substanssitoiminnan tuen sekä arkkitehtuuriyhteensopivuuden osalta. Kuva 20. Kokonaisarkkitehtuurin tila valtionhallinnossa, keskiarvo kaikki vastaajat (1 = ei hallittu, 5 = strateginen) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystaso oli arvioitu vastausten perusteella korkeimmaksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla sekä eduskunnassa. Ulkoasiainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloilla oli kokonaisarkkitehtuurin kypsyystaso arvioitu keskimäärin muita hallinnonaloja alhaisemmaksi. Tarkempi hallinnonalakohtainen jaottelu löytyy liitteen taulukosta 15.

36 Tietohallinnon suurimmat haasteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet Tietohallinnon suurimmaksi haasteeksi vuonna 2014 vastaajaorganisaatiot arvioivat valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyvyn kehittää ja tuottaa palveluita, jonka keskiarvo kaikkien vastaajien osalta oli 4,0 (asteikolla 1 = ei merkitystä, 2 = vähän merkitystä, 3 = melko tärkeä, 4 = tärkeä, 5 = erittäin tärkeä). Toiseksi eniten haasteita arvioitiin olevan kyvyssä ohjata ja hallita palveluntoimittajia, jonka osalta vastausten keskiarvo oli 3,8. Vähiten haasteita arvioitiin olevan organisaation kyvyssä kehittää ja tuottaa palveluita omien resurssien avulla, jonka osalta vastausten keskiarvo oli 3,0. Vuoteen 2013 verrattuna haasteiden merkittävyys on kasvanut hieman. Suurin yksittäinen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli tapahtunut kyvyssä hyödyntää teknologiaa toiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa. Tietohallinnon haasteiden merkitys vaihteli hallinnonalojen välillä. Erot olivat virastojen ja laitosten välillä yksilöllisiä, eikä hallinnonalakohtaisia säännönmukaisuuksia havaittu. Kyselyn perusteella ulkoasiainministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalat tunnistivat keskimäärin enemmän haasteita kuin muut hallinnonalat. Vähiten tietohallintoon kohdistuvia haasteita nähtiin puolustusministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Tarkempi hallinnonalakohtainen jaottelu on liitteen taulukossa 16. Kuva 21. Valtionhallinnon tietohallinnon suurimmat haasteet vuonna 2013 ja 2014, keskiarvo kaikki vastaajat (1=ei merkitystä, 5=erittäin tärkeä) Valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyky kehittää ja tuottaa palvelut Kyky ohjata ja hallita palvelutoimittajia Kyky hyödyntää teknologiaa toiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa Kustannusrajoitteet kehittää ja ostaa palveluja Ulkoisten palvelutoimittajien kyky kehittää ja tuottaa palvelut Kyky määritellä hankittavat palvelut Kyky ostaa palvelut Organisaation sovellus- ja teknologiaosaaminen Kyky kehittää ja tuottaa palveluja omien resurssien avulla Vuosi 2014 Vuosi 2013 Valtionhallinnon tietohallintotoimintaan kohdistuvat tärkeimmät kehittämisalueet liittyivät tietoturvallisuuden ja kyberturvallisuuden kehittämiseen, IT toiminnon kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä tietohallinnon strategisten linjausten kehittämiseen toiminnan tavoitteiden suuntaiseksi. Vähiten kehitystarpeita arvioitiin kohdistuvan IT palvelu- ja prosessimittareiden kehittämiseen sekä teknisen infrastruktuurin kehittämiseen.