Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Transkriptio

1 Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari Juha Haataja

2 ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen uudistamisprosessin yhtenä tavoitteena on, että tietohallintopalvelut tukevat entistä tiukemmin korkeakoulujen ydintoimintaa Kysymyksiä osallistujille Mikä asema ICT:llä on korkeakoulujen strategisessa kehittämisessä, omassa toiminnassa sekä opetuksessa ja tutkimuksessa? Mitkä ovat korkeakoulujen keskeiset yhteiset tavoitteet ICT-toiminnoissa? Miten kansainvälinen yhteistyö (ja kilpailu) vaikuttaa ICT-kehittämiseen? Vrt. MOOCit (massive open online course, verkossa avoimet massakurssit), OGDtoimenpiteet (Open Government Data) jne.

3 Organisatorisia haasteita avoimessa toimintakulttuurissa Kestävä kehitys edellyttää vastuutahoja jotka huolehtivat arkkitehtuureista ja ekosysteemeistä (esim. opintohallinto, tutkimushallinto, ) Miten ICT-yhteistyössä varmistetaan raportointivastuut, datan laatu ja osapuolten velvollisuudet Miten tasapainotetaan autonomia ja vastuullisuus (yhteentoimivuus, avoimuus, taloudellinen tehokkuus, tietoturva, ) Miten laajempi yhteisö saadaan mukaan kaksisuuntainen keskustelu toiminnallisuuksien rakentaminen ketterien ratkaisujen löytäminen

4 Toimintakulttuurin haasteita Miten varmistetaan sisäisten prosessien toimivuus tietovarantojen tuotannossa ja käytössä kuka määrittää prosessien kuvaukset miten järjestelmä taipuu erilaisiin tarpeisiin Korkeakoulukentän toimijoiden kiinnostuksen ja valmiuksien lisääminen ICT-kehittämistoimiin Joukkoistamisen suhde arkkitehtuuriin miten mahdollistetaan avoin kehittäminen Julkishallinnon toimintakulttuurin muutos (insentiivit, uudet toiminnallisuudet, yhteiset määrittelyt ym.) Keskeisten intressiryhmien (stakeholders) tuen varmistaminen

5 Tukee Korkeakoulun oma tietohallinto ja kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurityön tasoja Kokonaisarkkitehtuurityö Tukee Tukee Tukee Korkeakoulujen yhteinen toiminta ja kehittäminen (yhteisesti sovittu) - vapaaehtoisuuteen ja yhteiseen tarpeeseen perustuva yhteistyö (IT benchmarking jne.) - Funet (OKM osallistuu rahoitukseen) - viitearkkitehtuurit, palvelukuvaukset ym. - osa käsitteistöstä ja yhteentoimivuuden vaatimuksista Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuuri (velvoittava osuus) - säädöksiin perustuvat yhteiset palvelut ja näiden arkkitehtuuri - viranomaisten tiedonkeruut (Tilastokeskus, Kela, Verohallinto, ) - säädöksistä seuraavat ja edellisiin liittyvä osa käsitteistöstä ja määrityksistä Koulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuuri - kaikille koulutusasteille ja toisaalta julkisen hallinnon tutkimusorganisaatioille yhteiset yhteentoimivuuden kuvaukset ja viitearkkitehtuurit - osin korkeakouluja velvoittavaa Koulutus, tiede ja kulttuuri - OKM:n kohdealue osana julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria

6 Ajankohtaisia kehittämistoimia RAKETTI-yhteistyön jatkon linjaukset kevääseen 2014 mennessä sovittava RAKETTI-hankkeen jälkeisestä ajasta keskitettyjen palveluiden kehittäminen ja tiedonkeruut yms. korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon jatkokehitys: viranomaistiedon välittäminen ja korkeakoulujen oman toiminnan kehittäminen TTA- ja AVOIN-hankkeiden jatko ja painopisteet OKM on asettanut TTA-hankkeen koordinaatioryhmän kaudelle Tietoaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun ensimmäinen vaihe tulee käyttöön syksyllä TTA- ja AVOIN-hankkeiden jatkosta päätetään vuoden 2013 loppuun mennessä. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittäminen JulkICT-strategia ja TORI-hanke VM:n Avoimen tiedon ohjelma

7 OKM-ICT-2015 hankeryhmä Asetettu Alapietilän raportin (ICT-2015) toteuttamiseksi OKM:n hallinnonalalla pj. Heikki Mannila toimikausi , raportointi vuosittain OKM:lle Hankeryhmä muodostaa kokonaiskuvan ICT-alan koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä ICT-osaamisen hyödyntämisestä OKM:n hallinnonalalla ja elinkeinoelämässä. Kokonaiskuvan pohjalta hankeryhmä esittää fiksuja toimenpide-ehdotuksia OKM:lle ja muille keskeisille toimijoille. Alan laajan osaamisen resurssit menevät osin ristiin korkeakouluissa ja profiloitumiselle on tarvetta erityisesti huippuosaamisen vahvistamiseksi. Aiheita, joihin hankeryhmän odotetaan ottavan kantaa, ovat esimerkiksi tutkimuksen tietoaineistoihin, avoimeen tietoon ja CSC:n erityistehtävään liittyvät tavoitteet ja linjaukset. OKM etsii ehdotuksille sopivat puitteet ja rahoituksen toimeenpanoa varten.

8 OKM/KTPO:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut KTPO ostaa CSC:ltä neljä palvelukokonaisuutta, joista kukin sisältää kokonaisuuteen kuuluvat palvelut ja niiden vuosittaisen kehittäminen palvelukokonaisuuden välttämättömät tukipalvelut ja niiden vuosittainen kehittäminen (esim. hankintatoimi, asiakashallinto, viestintä) tarvittava tietotekninen infrastruktuuri CSC:n yleiskulut (hallinto) käytön mukaisesti palvelukokonaisuuteen liittyvät erillishankkeet (esim. TTA, Kajaanin datacenter) maininnat erikseen rahoitettavasta toiminnasta Erikseen sovitaan tutkimusavusteisten projektien omarahoitus (EU, SA, Tekes-projektit) palvelukokonaisuuteen liittyvät investoinnit

9 CSC:ltä ostettavien palvelujen ohjaus korkeakoulujohdon ICT-kokous tms. käytännön taso strategiataso CSC OKM/KTPO KTPO- CSC vuosisopimus arkkitehtuurityö tavoite/viitearkkitehtuurit, palvelukuvaukset ym. ohjausrakenteet