Valtion maksullinen toiminta vuonna Hallinnon ohjaus Anne Melanen

Transkriptio

1 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2010 Hallinnon ohjaus Anne Melanen

2

3 TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta kirjanpitoyksikköjen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2010 (2009) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 1,235 (1,308) mrd., joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 0,328 (0,307) mrd., markkinasuoritteiden 0,491 (0,680) mrd. ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 0,416 (0,321) mrd.. Suuri osa, eli 63 (81 ) niistä julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista kirjanpitoyksiköistä, joiden julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti alijäämää vuonna Kustannusvastaavuus julkisoikeudellisten suoritteiden osalta koko valtion tasolla kasvoi hieman ollen vuonna 2010 (2009) 96 (87 ). Valtiotasoisen tai tätä paremman kustannusvastaavuuden julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista kirjanpitoyksiköistä saavutti 50 kyseisistä virastoista. Vuonna 2010 (2009) markkinasuoritetuotannossa 54 (52 ) niistä kirjanpitoyksiköistä, joiden markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, pääsi kustannusvastaavuudessa ylijäämään vuonna Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ollen 99. Budjettitalouden sisäiset tuotot 0,209 (0,235) mrd. olivat hieman pienentyneet edellisen vuoden tasoon 26 (23 ) maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä 0,272 (0,389) mrd. eurolla. Vuoden 2010 (2009) talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 8,6 (8,4) milj. ja käytettiin 5,7 (5,6) milj.. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin Internet-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjaus -toimialalla suunnittelija Anne Melanen, p , sähköposti: anne.melanen (at) valtiokonttori.fi.

4

5 SISÄLTÖ Sivu TIIVISTELMÄ JOHDANTO MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT RAPORTIN TAUSTA MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA TUOTOT JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA Maksullista toimintaa harjoittavat kirjanpitoyksiköt... 4 Maksullisen toiminnan tuotot... 4 Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA HINTATUKI MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN TUOTOT VUOSINA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina MAKSULLINEN TOIMINTA KIRJANPITOYKSIKÖITTÄIN TUOTOT VUONNA MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA LIITTEET Liite 1. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 ja 2010 Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun suoritetuotannon kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010

6

7 1 1. JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa sääntelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityis(maksu)lait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää kirjanpitoyksikköä koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten kirjanpitoyksikön suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Vuonna 2010 eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja oli Liikenteen turvallisuusvirastolla (70,5 milj. ) ja poliisihallituksella (47,4 milj. ). Liikenteen turvallisuusviraston julkisoikeudellisia suoritteet liittyvät esimerkiksi ajoneuvojen rekisteröintiin. Poliisihallituksen julkisoikeudellisia suoritteista kertyvät tuotot ovat pääosin poliisin toiminnasta (passit, henkilökortit, ajokortit ja ampuma-aseluvat). Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti (7.2 ). Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannatta-

8 2 vuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista. Valtion talousarviossa voidaan osoittaa määräraha liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (hintatuki; MPL 7.1 ). Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2010 eniten markkinasuoritetuottoja edellisen vuosien tapaan oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (146,2 milj. ), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (82,3 milj. ) ja Teknologian tutkimuskeskuksella (78,5 milj. ) Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985) ja laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995). Vuonna 2010 eniten erityislakien mukaisia tuottoja oli Liikennevirastolla (132,8 milj.. Tuotot koostuivat rata- ja väylämaksuista. Seuraavaksi eniten tuottoja oli oikeusministeriöllä (110,4 milj. ). Oikeusministeriön erityislakien nojalla hinnoiteltavat tuotot koostuivat pääosin ulosottomaksuista (62,1 milj. ), tuomioistuintuloista (31,2 milj. ), oikeusaputoimistojen oikeusapupalveluista perittävien maksujen tuotoista (4,6 milj. ) sekä yleisen edunvalvonnan palveluista perittävien maksujen tuotoista (17,4 milj. ). Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät muun muassa valtion talousarviosta annettu laki ja asetus, valtiovarainministeriön antama talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005; , VK 529/03/2010; , 530/03/2010) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista perustuvat lähes poikkeuksitta kirjanpitoyksiköiden laatimiin kustannusvastaavuuslaskelmiin. Tämän vuoksi selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (1,235 mrd. ) ovat huomattavasti suuremmat kuin valtion tilinpäätöksen mukaiset tuotot (0,89 mrd. ) 1. Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen (eli kirjanpitoyksiköiden välinen) maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja kirjanpitoyksikköjen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion 1 Sisältää valtion tilinpäätöksestä maksullisen toiminnan tuotot (0,850 mrd. ) sekä vuokra- ja käyttökorvaustuotot (0,041 mrd. )

9 3 maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. Maksuperustelain mukaisiin markkinasuoritteisiin on tässä selvityksessä sisällytetty myös vuokrat ja käyttökorvaukset. Selvityksen lähteinä on käytetty kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksiä sekä valtion keskuskirjanpitoa. Kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä kustannusvastaavuuslaskelmilla raportoidut maksullisen toiminnan tuotot voivat poiketa keskuskirjanpidon tiedoista. Syynä voi olla esimerkiksi se, että kirjanpitoyksikön maksullinen toiminta on joltain osin ollut niin vähäistä, että siitä ei ole tarvinnut laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Poikkeamia ovat myös aiheuttaneet vasta tilinpäätöksen laadintavaiheessa havaitut virheet, jotka on oikaistu kustannusvastaavuuslaskelmille, mutta ei tilinpäätökseen. Eniten poikkeamia keskuskirjanpidosta saatavien liikekirjanpidon tietojen ja tilinpäätöksissä esitettyjen kustannusvastaavuuslaskelmien tietojen välillä ovat aiheuttaneet erilaiset vuokra- ja käyttökorvaustuotot, joita ei ole sisällytetty kustannusvastaavuuslaskelmiin mm. niiden vähäisyyden vuoksi. Vuoden 2010 osalta selvitys nojautuu pääasiallisesti kirjanpitoyksiköiden virallisiin tilinpäätöksiin. Silloin kun kirjanpitoyksiköllä on keskuskirjanpidon tietojen mukaan ollut jossain maksullisen toiminnan ryhmässä (julkisoikeudelliset, liiketaloudelliset tai erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet) maksullista toimintaa, mutta tätä ei ole lainkaan raportoitu tilinpäätöksessä, on tilinpäätöksen tietoja täydennetty keskuskirjanpidon tiedoilla. Muilta osin on käytetty yksinomaan tilinpäätösten tietoja riippumatta siitä, ovatko keskuskirjanpidon ja tilinpäätösten tiedot poikenneet toisistaan.

10 4 2. MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Tuotot ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Maksullista toimintaa harjoittavat kirjanpitoyksiköt Vuoden 2010 (2009) lopussa kirjanpitoyksiköitä oli yhteensä 63 (87). Kirjanpitoyksikkömuutoksia tapahtui lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilla. Vuonna 2010 (2009) maksullisen toiminnan tuloja kertyi 55 (81) kirjanpitoyksikölle. Kirjanpitoyksiköistä 38:lla (64) maksullinen suoritetuotanto perustui pelkästään maksuperustelakiin. Edellisen vuoden tapaan yhdelläkään kirjanpitoyksiköllä ei ollut pelkästään erityislakeihin perustuvia suoritteita. Kirjanpitoyksiköistä 15 (22) harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja 8 (6) kirjanpitoyksiköllä ei ollut maksullista toimintaa lainkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina on esitetty taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet YHTEENSÄ

11 5 Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. ) suoriteryhmittäin vuosina ,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet Vuonna 2010 tapahtui maksullisen toiminnan volyymiin vaikuttaneita organisaatiomuutoksia. Merkittävimmät yksittäiset muutokset valtion maksullisessa toiminnassa luvulla ovat olleet tielaitoksen jakaminen Tieliikelaitokseksi ja Tiehallinto-tilivirastoksi alkaen sekä Merenkulkulaitoksen varustamo- ja luotsauspalveluiden eriyttäminen Luotsausliikelaitokseksi ja Varustamoliikelaitokseksi alkaen. Tielaitoksen jakautumisessa sen markkinasuoritetuotanto (n. 54 milj. v. 2000) siirrettiin lähes kokonaan Tieliikelaitokselle. Vastaavasti merkittävä osa Merenkulkulaitoksen julkisoikeudellisesta ja markkinasuoritetuotannosta siirrettiin uusien liikelaitosten alaisuuteen (siirrettyjen toimintojen yhteistuotot n. 48,4 milj. v. 2003). Näiden muutosten lisäksi budjettitaloudesta on tarkastelujaksolla poistunut osakeyhtiöksi muutetun Siemenperunakeskuksen erityislakeihin perustunut maksullinen toiminta (n. 2,7 milj. ajalla ). Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Rautatievirasto ja Rautatievirasto lakkautettiin itsenäisinä kirjanpitoyksiköinä ja niiden toiminta yhdistettiin uusiin kirjanpitoyksiköihin Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta lakkautettiin kaikki yliopistot kirjanpitoyksiköinä yliopistouudistuksen yhteydessä, mikä vaikutti maksullisen toiminnan volyymiin huomattavasti. Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2010 (2009) oli 33 (53) kirjanpitoyksiköllä ja markkinasuoritteita 49 (75) kirjanpitoyksiköllä. 54 (81) kirjanpitoyksiköllä oli julkisoikeudellisia suoritteita tai markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina

12 6 Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosina Luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat kirjanpitoyksiköiden toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, ne eroavat jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Asiakasryhmät Valtion virastot - maksullinen toiminta (pl. vuokrat ja käyttökorvaukset) vuokrat ja käyttökorvaukset Tuotot valtion virastoilta yhteensä Kunnat ja kuntayhtymät Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut Vuokrat ja käyttökorvaukset valtion ulkopuolelta Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä YHTEENSÄ

13 7 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2009 ja Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislait Vaikka kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä, on osittaista kustannusvastaavuuden nousua tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaiskustannusvastaavuus oli vuonna , kun se edellisenä vuonna oli 71. Yksittäisen kirjanpitoyksikön suoritetuotannon alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100 tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain 6.3 :n tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, on toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta alle 100. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. 2.3 Hintatuki Hintatukea myönnettiin vuonna 2010 (2009) 8 (15) kirjanpitoyksikölle 8,6 (8,4) milj.. Nämä virastot käyttivät hintatukea yhteensä 5,7 (5,6) milj..

14 8 3. MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Tuotot vuosina Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tuotot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Suurin volyymin muutos tapahtui opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Muutos selittyy yliopistouudistuksella, jonka yhteydessä yliopistot lakkasivat kirjanpitoyksikköinä eivätkä näin ollen enää raportoineet maksullisen toiminnan tuloksistaan talousarvioasetuksen 65 :n mukaisessa toimintakertomuksessa. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot Muutos- 2009/2010 Eduskunta Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ Kustannusvastaavuus vuosina Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua mm. siitä, että hallinnonalan kaikilla kirjanpitoyksiköillä ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< ) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia

15 9 tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa. Toinen syy voi olla, että osa hallinnonalan kirjanpitoyksiköistä ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetus- ja kulttuuriministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset Vuonna 2010 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain-, liikenne- ja viestintäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisuutena kustannusvastaavuus on parantunut edellisen vuoden tasosta.

16 10 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta tuotot, joilla kustannukset - - Tasavallan presidentin kanslia tuotot, joilla kustannukset - - Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetus- ja kulttuuriministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2010 kustannusvastaavaa tai ylijäämäistä lähes kaikilla hallinnonaloilla. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

17 11 Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetus- ja kulttuuriministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia, mikä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Kokonaisuutena erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna.

18 12 4 MAKSULLINEN TOIMINTA KIRJANPITOYKSIKÖITTÄIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta kirjanpitoyksiköiden tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty kirjanpitoyksikkökohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden, markkinasuoritteiden ja erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuksista vuosilta (liitteet 4-6). 4.1 Tuotot vuonna 2010 Taulukossa 8 on esitetty 63 kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan tuotot vuodelta Kirjanpitoyksiköt on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotot vuosilta Taulukko 8. Kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotot vuonna 2010 Kirjanpitoyksikkö Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Eduskunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Ulkopoliittinen instituutti Tasavallan Presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Rikosseuraamusvirasto Sisäasiainministeriö Poliisihallitus Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Tullihallitus Verohallinto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Väestörekisterikeskus Tilastokeskus Ahvenanmaan valtionvirasto 119 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maa- ja metsätalousministeriö Maanmittauslaitos Metsäntutkimuslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Geodeettinen laitos

19 13 Kirjanpitoyksikkö Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Liikenne ja viestintäministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Ilmatieteen laitos Viestintävirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Teknologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Matkailun edistämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Energiamarkkinavirasto Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallisarkisto Suomen akatemia Museovirasto Suomenlinnan hoitokunta Valtion taidemuseo Opetushallitus Ympäristöministeriö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 0 Suomen ympäristökeskus Tuotot yhteensä Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2010 Tässä luvussa tarkastellaan julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden kirjanpitoyksikkökohtaista kustannusvastaavuutta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli- /alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten kirjanpitoyksiköiden osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Kirjanpitoyksikön yli-/alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että kirjanpitoyksikön kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua

20 14 mm. siitä, että kirjanpitoyksiköllä ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< ) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Toinen syy voi olla, että kirjanpitoyksikkö ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Kirjanpitoyksikkö on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien kirjanpitoyksiköiden maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2010 Vuonna 2010 (2009) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 34 (53) kirjanpitoyksikköä. Taulukossa 9 on esitetty ne kirjanpitoyksikköjen tuotot, joita vastaavat kustannukset olivat selvillä. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuonna 2010 Kirjanpitoyksikkö Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Poliisihallitus Valtiokonttori Tullihallitus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Väestörekisterikeskus Maanmittauslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maa- ja metsätalousministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Ilmatieteen laitos Viestintävirasto Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Energiamarkkinavirasto Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallisarkisto Museovirasto Opetushallitus Suomen ympäristökeskus TUOTOT JOILLA KUSTANNUKSIA YH- TEENSÄ KAIKKI TUOTOT

21 15 Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä kirjanpitoyksiköt suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Kirjanpitoyksikköjen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetuottojen perusteella vuonna 2010 Kirjanpitoyksiöt (N) alle 0,1 0,1-0,49 0,5-0,99 1-1,99 2-4,99 5-9,99 yli 10 Tuotot (M ) Taulukon 9 kirjanpitoyksiköiden kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa kirjanpitoyksiköt on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 2 (4) kirjanpitoyksikköä, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla kirjanpitoyksiöistä kustannusvastaavuus oli alle 100. Kuvio 4. Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna 2010 Kirjanpitoyksiköt (N) alle n yli 130 Kustannusvastaavuus ()

22 16 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2010 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2010 (2009) tuottoja sai 49 (75) kirjanpitoyksikköä. Taulukossa 10 on esitetty niiden kirjanpitoyksiköiden 41(64) tuotot, joita vastaavat kustannukset olivat selvillä. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus kirjanpitoyksiköittäin vuonna 2010 Kirjanpitoyksikkö Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Rikosseuraamusvirasto Sisäasiainministeriö Poliisihallitus Puolustusvoimat Puolushallinnon rakennuslaitos Valtiokonttori Tullihallitus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Väestörekisterikeskus Tilastokeskus Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maanmittauslaitos Metsäntutkimuslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Geodeettinen laitos Maa-ja metsätalousministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Ilmatieteen laitos Teknologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Matkailun edistämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallisarkisto Museovirasto Suomenlinnan hoitokunta Valtion taidemuseo Opetushallitus Suomen ympäristökeskus TUOTOT JOILLA KUSTANNUKSIA YHTEEN- SÄ KAIKKI TUOTOT

23 17 Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä kirjanpitoyksiköiden tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. Kuvio 5. Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna Kirjanpitoyksiköt (N) alle 0,1 0,1-0,49 0,5-0,99 1-1,99 2-4,99 5-9, yli 100 Tuotot (M ) Taulukossa 10 esitettyjen kirjanpitoyksiköiden kustannusvastaavuutta vuonna 2010 (2009) on tarkasteltu kuviossa 6, jossa kirjanpitoyksiköt on ryhmitelty kustannusvastaavuuden mukaan yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 6 (11) kirjanpitoyksikköä, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Noin 23 (48 ) kirjanpitoyksikön kustannusvastaavuus on alle 100. Kuvio 6. Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna TKirjanpitoyksiköt (N) alle n yli 130 Kustannusvastaavuus ()

24 18 LIITE 1 Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Jotta yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea, on taulukoissa 1 ja 2 esitetty rivillä "joista kustannuksia vastaavat tuotot" ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukko 1. Vuosi 2010 Suoriteryhmät Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Julkisoikeudelliset suoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Markkinasuoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Taulukko 2. Vuosi 2009 Suoriteryhmät Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Julkisoikeudelliset suoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Markkinasuoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot

25 19 LIITE 2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2009 ja 2010 Liitteessä on tarkasteltu maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta hallinnonaloittain vuosina Ensin on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus (taulukot 1 ja 2) ja sitten markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus (taulukot 3 ja 4). Jotta yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea, on kaikissa taulukoissa esitetty rivillä "tuotot, joilla kustannukset" ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 1. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2010 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö 32 tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö 663 tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

26 20 Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2009 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö 33 tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

27 21 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 3. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2010 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta 51 tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia 67 tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö 842 tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

28 22 Taulukko 4. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2009 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus () Eduskunta 83 tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia 76 tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö 759 tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

29 23 Maksullisen toiminnan tuotot kirjanpitoyksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 LIITE 3 Kirjanpitoyksikön nimi Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet (1000 ) Yhteensä Eduskunta Valtiontalouden tarkastusvirasto 0 0 Ulkopoliittinen instituutti Tasavallan Presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia 0 0 Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Rikosseuraamusvirasto Sisäasiainministeriö Poliisihallitus ) ) 2) Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon palvelukeskus 1) 0 0 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Tullihallitus Verohallinto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Etelä-Suomen lääninhallitus Väestörekisterikeskus Ahvenanmaan valtionvirasto Tilastokeskus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ) Maanmittauslaitos

30 24 Kirjanpitoyksikön nimi Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet Yhteensä Metsäntutkimuslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Geodeettinen laitos Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne ja viestintäministeriö Tiehallinto 1) ) ) Ajoneuvohallintokeskus 1) ) ) Liikennevirasto ) ) ) Liikenteen turvallisuusvirasto ) ) ) Ilmatieteen laitos Viestintävirasto Ratahallintokeskus 1) ) ) Ilmailuhallinto 1) ) 1) Rautatievirasto 1) 336 1) 1) Merenkulkulaitos 1) ) ) Teknologia tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Matkailun edistämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Energiamarkkinavirasto Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskus