Tietoja valtion tietohallinnosta

Transkriptio

1 Tietoja valtion tietohallinnosta /2013 ICT-toiminta

2

3 Tietoja valtion tietohallinnosta 2012 Valtiovarainministeriön julkaisuja 24/2013 ICT-toiminta

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2013 Tekijät Kuusisto Tuija, Hattinen Timo Julkaisun nimi Tietoja valtion tietohallinnosta 2012 Asiasanat Sähköinen hallinto, sähköiset palvelut, menot Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 24/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 60 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiolla oli päätoimista tietohallintohenkilöstöä vuoden 2012 lopussa henkilöä. Ikärakenteeltaan tietohallintohenkilöstö on jakautunut tasaisesti, ikäryhmät sekä vuotiaat kattavat kumpikin noin 45 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Henkilöstöstä 9 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Vähintään opistoasteen tutkinto on noin 80 prosentilla henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen on suorittanut 26 prosenttia henkilöstöstä. Tietohallintohenkilöstön kyvykkyyden arvioidaan olevan parhaimmillaan toimialasidonnaisten tietotekniikkapalvelujen ylläpidossa ja tuessa sekä tietotekniikkapalvelujen suunnittelu- ja kehitystyössä. Tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi kyvykkyyksiksi nousevat tietoturvatyö, varautuminen ja kyberturvallisuus sekä palveluhankinnat ja toimittajahallinta. Valtion ICT-toiminnan kokonaistyöpanos oli viime vuonna3 409 henkilötyövuotta. Vertailukelpoinen kokonaistyöpanos väheni 31 henkilötyövuotta vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 valtion ICT-toiminnan kokonaismenot olivat 759 miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset kokonaismenot kasvoivat 5 miljoona euroa vuoteen 2011 verrattuna. Valtion 52,4 miljardin euron budjetista tietohallintomenojen osuus oli viime vuonna 1,45 prosenttia, vuonna 2011 vastaava luku oli1,50 prosenttia. Vuonna 2012 valtion hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat 593,2 miljoonaa euroa. Vähennystä vuodesta 2011 oli 11,5 prosenttia. Valtion sisäiset ICT-palvelukeskukset hankkivat näistä ulkoisista hankinnoista 21,5 prosenttia. Sisäisten ICT-palvelukeskusten ilmoittamat kokonaismot olivat yhteensä 173,6 miljoonaa euroa, josta Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin osuus oli 84 miljoonaa euroa.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, september 2013 Författare Kuusisto Tuija, Hattinen Timo Publikationens titel Tietoja valtion tietohallinnosta 2012 Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 24/2013 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 60 Språk Finska Sammandrag Statens heltidssysselsatta informationsförvaltningspersonal uppgick till personer i slutet av Åldersstrukturen var tämligen jämn, åldersgrupperna och omfattar båda ca 45 procent av hela personalen. 9 procent av personalen är över 60-åriga. Ca 80 procent av personalen har åtminstone examen på institutnivå. 26 procent har antingen avlagt högre högskoleexamen eller utbildning på forskarutbildningsnivå. Informationsförvaltningspersonalens kompetens bedöms vara bäst inom underhållet av och stödet för branschbundna informationstekniktjänster samt planeringen och utvecklandet av informationstekniktjänster. I framtiden kommer informationssäkerhetsarbetet, beredskapen och cybersäkerheten samt serviceupphandling och leverantörskontroll att bli allt viktigare kompetensområden. Den sammanlagda arbetsinsatsen inom statens ICT-verksamhet uppgick i fjol till årsverken. Den jämförbara sammanlagda arbetsinsatsen minskade med 31 årsverken jämfört med De sammanlagda utgifterna för statens ICT-verksamhet uppgick år 2012 till 759 miljoner euro. De jämförbara totala utgifterna ökade med 5 miljoner euro jämfört med I fjol gjorde informationsförvaltningsutgifterna anspråk på 1,45 procent av statsbudgetens 52,4 miljarder euro, medan motsvarande tal var 1,50 procent år Statens upphandlingar hos externa leverantörer uppgick år 2012 till 593,2 miljoner euro, vilket är 11,5 procent mindre än Statens interna ICT-servicecentra stod för 21,5 procent av dessa externa upphandlingar. De interna ICT-servicecentrens redovisade sammanlagda utgifter var 173,6 miljoner euro, varav Förvaltningens informationsteknikcentral HALTIKs andel var 84 miljoner euro.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, September 2013 Author(s) Kuusisto Tuija, Hattinen Timo Title of publication Tietoja valtion tietohallinnosta 2012 Publication series and number Ministry of Finance publications 24/2013 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013 ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 60 Language Finnish Abstract In total there were 2,791 full-time employees in the central and state government ICT at the end of The government ICT personnel s age structure is spread evenly between different age groups, with the age groups and covering each about 45 percent of the entire ICT personnel. Nine percent of the ICT personnel are over 60 years old. 80 percent of the ICT personnel hold at least an upper secondary level degree, while 26 percent of the ICT personnel have completed a higher level university or doctoral degree. The capabilities of the information management personnel are considered to be best in the support and maintenance of branch dependent ICT services, and in the planning and development of ICT services. In the future, more importance will be placed on the capabilities related to the fields of information security, preparation and cyber security, together with service procurement and supplier management. The central and state government ICT work contribution totaled 3,409 full time equivalents (FTEs) in Compared to 2011, the comparable ICT work contribution decreased by 31 FTEs. Overall ICT expenditure in central and state government agencies and bodies was 759 million euros in 2012, with a growth of five million euros in comparable expenses to From the government s 2012 budget of 52,4 billion euros, the share of ICT expenses was 1,45 percent. In 2011, the corresponding share was 1,50 percent. The government s procurement from external suppliers in 2012 totaled 593,2 million euros, which was 11,5 percent less than in The government s internal ICT shared service centers external procurements accounted for 21,5 percent of said total. The reported expenses of internal ICT shared service centers equaled 173,6 million euros, of which the ICT agency HALTIK s share was 84 million euros.

8

9 Sisältö Johdon yhteenveto Valtion ICT-toiminnan henkilöstö ja osaaminen Tietohallintohenkilöstön lukumäärä Tietohallintotyöhön käytettävä työpanos Tietohallintohenkilöstön ikäjakauma Tietohallintohenkilöstön koulutus Tietohallintohenkilöstön työpanoksen kohdentuminen Tietohallintohenkilöstön kyvykkyys Valtion ICT-toiminnan menot ICT-toiminnan kokonaismenot Menot hallinnonaloittain Menot menolajeittain Tietohallintomenoihin liittyviä tunnuslukuja Valtion tietotekninen infrastruktuuri Työasemat Konesalit Julkisen hallinnon ICT-strategia JulkICT-strategian linjaukset Tietohallinnon haasteet ja kehittämiskohteet Tietoturva-asetus Kokonaisarkkitehtuuri valtiohallinnossa Sähköisten palvelujen, tietovarantojen ja avoimen datan tarjonta Sähköiset palvelut Virtu...40 Liite Hallinnonalakohtaiset kuviot ja taulukot...41

10

11 11 Johdon yhteenveto Tämä julkaisu sisältää yhteenvetotietoja valtion tietohallinnosta vuodelta Julkaisussa on tietoja valtion tietohallinnon henkilöstöstä ja osaamisesta, menoista, tietoteknisestä infrastruktuurista, haasteista ja kehittämiskohteista sekä sähköisistä palveluista. Tiedot on kerätty tilikaudelta Valtion vuosittaista Tietoja valtion tietohallinnosta kyselyä uudistettiin tänä vuonna vastaamaan paremmin tietojen käyttötarvetta. Kyselyn tietoja käytetään hallitusohjelman suunnittelussa ja toimeenpanossa sekä valtiovarainministeriön strategian ja julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanossa ja säädösvalmistelussa. Yhteenveto kyselystä raportoidaan myös OECD:lle. Kysely lähetettiin valtion kirjanpitoyksiköille lukuun ottamatta Valtiontalouden tarkastusvirastoa, Ulkopoliittista instituuttia ja Tasavallan presidentin kansliaa. Uusina organisaatioina kyselyssä olivat mukana eduskunta ja Kansaneläkelaitos. Kysely lähetettiin myös niille valtion IT-palvelukeskuksille, jotka eivät ole kirjanpitoyksikköjä: Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus (OTTK), Valtion IT-palvelukeskus (VIP) ja Aluehallinnon tietohallinto-palveluyksikkö (AHTI). Kaikki kyselyn saaneet organisaatiot vastasivat kyselyyn. Kansaneläkelaitoksen tiedot on esitetty raportissa kokonaisluvuista eriteltynä. Valtion ICT-toiminnan kokonaistyöpanos vuonna 2012 oli henkilötyövuotta. Vertailukelpoinen kokonaistyöpanos väheni 31 henkilötyövuotta vuoteen 2011 verrattuna. Päätoimista tietohallintohenkilöstöä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Ikärakenteeltaan tietohallintohenkilöstö on jakautunut tasaisesti, ikäryhmät sekä vuotiaat ovat lähes samankokoisia, molemmat n. 45 prosenttia koko henkilöstöstä. Noin 9 prosenttia on yli 60-vuotiaita ja siten lähestymässä valtion keskimääräistä eläköitymisikää. Tietohallintohenkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Vähintään opistoasteen tutkinto on noin 80 prosentilla henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen on suorittanut 26 prosenttia henkilöstöstä. Tietohallintohenkilöstön kyvykkyyksien arvioinneissa hallinnonalakohtaiset vastausten keskiarvot ylittävät kaikilla osa-alueilla tyydyttävän tason. Useiden kyvykkyyksien osalta keski-arvo oli lähellä hyvää tasoa. Henkilöstön kyvykkyyden arvioidaan olevan parhaimmillaan toimialasidonnaisten tietotekniikkapalvelujen ylläpidossa ja tuessa sekä tietotekniikkapalvelujen suunnittelu- ja kehitystyössä. Tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi kyvykkyyksiksi nousevat tietoturvatyö, varautuminen ja kyberturvallisuus sekä palveluhankinnat ja toimittajahallinta. Sen sijaan tietotekniikkapalvelujen ylläpidon ja tuen alueella kyvykkyyden merkityksen arvioidaan vähenevän.

12 12 Valtion ICT-toiminnan kokonaismenot olivat vuonna miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset kokonaismenot kasvoivat 5 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna. Valtion 52,4 miljardin euron budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,45 prosenttia vuonna 2012, vuonna ,50 prosenttia. ICT-kustannukset työasemaa kohti olivat vuonna 2012 keskimäärin euroa, vuonna euroa. ICT-kustannusten osuus toimintamenoista oli 11,4 prosenttia, vuonna 2011 samoin 11,4 prosenttia. Vuonna 2012 valtion hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat 593,2 miljoonaa euroa. Vähennystä vuodesta 2011 oli 77 miljoonaa euroa eli 11,5 prosenttia. Valtion sisäiset ICTpalvelukeskukset hankkivat näistä ulkoisista hankinnoista 21,5 prosenttia eli 127,4 miljoonan euron arvosta. Ulkoisten palveluhankintojen osalta lisäystä edelliseen vuoteen oli käyttöpalveluissa 12 prosenttia sekä konsultointi- ja asiantuntijapalveluissa 240 prosenttia. Vuonna 2012 konsultointi- ja asiantuntijapalvelujen menot olivat 44 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämismenot supistuivat 22 prosenttia, vuonna 2012 nämä menot olivat 119 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Myös laiteostot sekä valmisohjelmistojen hankintamenot supistuivat voimakkaasti. Hankinnat valtion sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta olivat 127,1 miljoonaa euroa. Lisäys edelliseen vuoteen oli 46,7 miljoonaa euroa eli 58 prosenttia. Hankintojen määrän kasvu osoittaa, että palvelukeskusten valtionhallinnon sisäisiltä asiakkailta laskuttamien palvelujen volyymi on kasvanut. Valtion hankinnat hallinnon sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta eivät kuitenkaan kata kaikkia palvelukeskusten menoja. Sisäisten palvelukeskusten ilmoittamat ICT-toiminnan menot olivat yhteensä 173,6 miljoonaa euroa: Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK 84,0 miljoonaa euroa, Valtion IT-palvelukeskus VIP 26,8 miljoonaa euroa, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus OTTK 48,4 miljoonaa euroa, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike 8,4 miljoonaa euroa ja Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö AHTI 6,0 miljoonaa euroa. Tämän vuoden kyselyssä tarkennettiin tietohallinto termin määrittelyä. Käytetyn määrittelyn mukaisesti Tietohallinnolla tarkoitetaan tukitoimintoa, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 2011). Tietohallintoon ja tietohallintokustannuksiin ei määrittelyn mukaan lueta mm. AV- ja TV-laitteistoja ja -palveluja, ajoneuvoihin ja kuljetusvälineisiin liittyvää teknologiaa, valvontajärjestelmiä ja asejärjestelmiä. Tämä määritelmä on täsmentänyt kyselyn kohdetta ja vaikuttaa myös verrattaessa vuoden 2012 tietoja aikaisempien vuosien tietoihin. Vaikutus on suurin puolustusministeriön hallinnonalaa koskevien tietojen osalta. Valtion raportointipalvelu Netra on julkinen palvelu, joka sisältää ajankohtaista tietoa valtion toiminnasta, resursseista ja tuloksellisuudesta. Tänä vuonna vastaajia pyydettiin peilaamaan kyselyssä ilmoitettavia tietohallintomenoja Netran lukuihin ja analysoimaan lukujen mahdollisia eroja. Tavoitteena tulevaisuudessa on, että Netran ja tietohallintokyselyn tiedot ovat paremmin vertailukelpoisia. Tänä vuonna kyselyssä ilmoitetut menot ovat 186 miljoonaa euroa alhaisemmat verrattuna Netran menoihin niiltä osin kuin menoja voidaan verrata. Vuonna 2011 kyselyn menot olivat 84 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin Netran vertailukelpoiset menot.

13 Tietohallinnon suurimmiksi haasteiksi vastaajat arvioivat valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyvyn kehittää ja tuottaa palvelut, kustannusrajoitteet kehittää ja ostaa palveluja ja ulkoisten palvelutoimittajien kyvyn kehittää ja tuottaa palvelut. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi nähtiin tietoturva ja kyberturvallisuus, kustannustehokkuus/toiminnan tehostaminen ja tietohallintohenkilöstön osaamisen kehittäminen. Tietoja valtion tietohallinnosta kyselyn ja -raportin on valmistellut työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Tuija Kuusisto ja jäseninä Timo Hattinen sekä Visa Pitkänen valtiovarainministeriöstä. Työtä ovat tukeneet Deloitte Oy ja Pivotal Consulting Oy. 13

14 14

15 15 1 Valtion ICT-toiminnan henkilöstö ja osaaminen 1.1 Tietohallintohenkilöstön lukumäärä Päätoimista tietohallintohenkilöstöä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Vertailukelpoinen lisäys vuoteen 2011 oli 65 henkilöä. Tämän henkilömäärävertailun ulkopuolelle on jätetty vuoden 2012 tiedoissa lisäystä aiheuttavat, ensimmäistä kertaa kyselyyn vastanneen eduskunnan tiedot. Lisäksi tietohallinnon alueen määrittelyn tarkennuksen johdosta supistuneet puolustusministeriön hallinnonalan tiedot on muunnettu vuoden 2011 osalta vertailukelpoisiksi vuoden 2012 tietojen kanssa siten, että vuoden 2011 tiedoista on vähennetty 655 henkilöä. Vuonna 2012 Kelassa työskenteli 526 päätoimista tietohallintohenkilöä, jotka myöskään eivät sisälly kokonaismääriin. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen kuviosta 1 ja taulukosta Tietohallintotyöhön käytettävä työpanos ICT-toiminnan kokonaistyöpanos vuonna 2012 oli henkilötyövuotta. Edellisessä luvussa kuvatuin periaattein luotu vertailukelpoinen vähennys vuoteen 2011 on 31 henkilötyövuotta. Vertailun ulkopuolelle on siis jätetty ensimmäistä kertaa vastanneiden eduskunnan ja kansaneläkelaitoksen tiedot. Lisäksi puolustusministeriön vuoden 2011 tiedot on muunnettu vertailukelpoisiksi vuoden 2012 tietojen kanssa vähentämällä vuoden 2011 tiedoista 655 henkilötyövuotta. Muun kuin päätoimisen tietohallintohenkilöstön työpanokseksi tietohallintotyöhön arvioitiin 618 henkilötyövuotta. Vertailukelpoinen vähennys vuoteen 2011 on 96 henkilötyövuotta. Kansaneläkelaitoksen työpanos oli vuonna 2012 yhteensä 625 henkilötyövuotta, mikä ei sisälly kokonaistyöpanokseen. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen kuviosta 2 ja taulukosta 2.

16 Tietohallintohenkilöstön ikäjakauma Ikärakenteeltaan tietohallintohenkilöstö on jakautunut tasaisesti, ikäryhmät ja vuotiaat ovat lähes samankokoisia, molemmat n. 45 prosenttia koko henkilöstöstä, vain 9 prosenttia on yli 60-vuotiaita ja siis lähestymässä valtion keskimääräistä eläköitymisikää. Ikäjakaumaltaan vanhin henkilöstö löytyy valtioneuvoston kanslian, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoasiainministeriön hallinnonaloilta. Nuorin henkilöstö on sisäasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 3. Kuvio 1. Valtion tietohallintohenkilöstön ikäjakauma vuonna 2012, prosenttia 9 % 1 % 46 % 44 % <24 vuotta vuotta 45-vuotta >60 vuotta 1.4 Tietohallintohenkilöstön koulutus Tietohallintohenkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Vähintään opistotason tutkinto on noin 80 prosentilla henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen on suorittanut 26 prosenttia tietohallintohenkilöstöstä. Eniten ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen suorittanutta tietohallintohenkilöstöä on valtioneuvoston kansliassa (60%), ympäristöministeriössä (54%), sosiaali- ja terveysministeriössä (42%) ja opetus- ja kulttuuriministeriössä (41%). Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 4.

17 17 Kuvio 2. Valtion tietohallintohenkilöstön koulutusjakauma vuonna 2012, prosenttia 1 % 25 % 5 % 16 % Lukio, ammatillinen aste tai alempi Opistoaste tai vastaava Alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste 26 % Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus-aste Koulutusaste tuntematon 27 % 1.5 Tietohallintohenkilöstön työpanoksen kohdentuminen Tietohallintohenkilöstön työpanoksesta n. 80 prosenttia kohdentuu tietotekniikkapalvelujen ylläpitoon ja tukeen sekä tietotekniikkapalvelujen suunnitteluun ja kehitystyöhön. Tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö sekä johtamista tukevat asiantuntijatehtävät, tilaaja/tuottajarajapintaan liittyvät tehtävät, palveluhankinnat ja toimittajahallinta sekä tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus haukkaavat kokonaistyöpanoksesta viidenneksen siivun, kukin n. 5 prosenttia. Puolustusministeriössä työpanoksen kohdistuminen poikkeaa selvästi muista hallinnonaloista. Puolustusministeriö on ainoa hallinnonala, jonka työpanoksesta suurin osa (n. 30 prosenttia) kohdistuu palveluhankintoihin ja toimittajahallintaan ja n. 23 prosenttia kohdentuu tietotekniikkapalvelujen ylläpitoon ja tukeen sekä tietotekniikkapalvelujen suunnitteluun ja kehitystyöhön. Hallinnonalakohtainen erittely on liitteen taulukossa 5.

18 18 Kuvio 3. Valtion tietohallintohenkilöstön työpanoksen jakautuminen eri tehtäviin, henkilötyövuotta Palveluhankinnat ja toimittajahallinta Tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus Tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö sekä johtamista tukevat asiantuntijatehtävät Toimialasidonnainen tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Toimialariippumaton tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Tietotekniikkapalvelujen suunnittelu ja kehitystyö Tilaaja/tuottajarajapintaan liittyvät tehtävät Tietohallintohenkilöstön kyvykkyys Kyselyn vastaajat arvioivat tietohallintohenkilöstön kyvykkyyksiä asteikolla 1-5, missä 1 on heikko ja 5 on erinomainen. Vastausten hallinnonalakohtaiset keskiarvot ylittävät kaikilla osa-alueilla tyydyttävän tason. Useiden kyvykkyyksien osalta keski-arvo oli lähellä hyvää tasoa. Henkilöstön kyvykkyyden arvioidaan olevan parhaimmillaan toimialasidonnaisten tietotekniikkapalvelujen ylläpidossa ja tuessa. Heikoin kyvykkyys tunnistettiin palveluhankintojen ja toimittajahallinnan alueella. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala arvioi muista hallinnonaloista poiketen vahvimmaksi tietohallinnon kyvykkyydeksi palveluhankinnan ja toimittajahallinnan. Tulevaisuudessa tietohallintohenkilöstön kyvykkyyksien merkityksen arvioidaan vähenevän toimialariippumattomien tietotekniikkapalvelujen ylläpidon ja tuen alueella. Sen sijaan merkitykseltään nousevia kyvykkyyksiä ovat tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus palveluhankinta ja toimittajahallinta tilaaja/tuottajarajapintaan liittyvät tehtävät tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö sekä johtamista tukevat asiantuntijatehtävät (mm. KA-arkkitehtuuri). Noin puolet hallinnonaloista arvioi palveluhankinnan ja toimittajahallinnan olevan heille tärkein kyvykkyys tulevaisuudessa. Puolustusministeriön hallinnonala arvioi tulevaisuudessa selkeästi tärkeimmäksi kyvykkyydeksi tietoturvatyön ja varautumisen sekä kyberturvallisuuden. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 6 ja 7.

19 19 Kuvio 4. Tietohallintohenkilöstön kyvykkyys, kaikki vastaajat (1 = heikko, 5 = erinomainen) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tilaaja/ tuottajarajapintaan liittyvät tehtävät Tietotekniikkapalvelujen suunnittelu ja kehitystyö Toimialariippumaton tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Toimialasidonnainen tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Th-johtaminen, strategiatyö, johtamista tukevat asiantuntijatehtävät Tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus Palveluhankinta ja toimittajahallinta Kuvio 5. Kyvykkyyksien tärkeys tulevaisuudessa, kaikki vastaajat. (1 = vähenee huomattavasti, 5 = kasvaa merkittävästi) 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tilaaja/ tuottajarajapintaan liittyvät tehtävät Tietotekniikkapalvelujen suunnittelu ja kehitystyö Toimialariippumaton tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Toimialasidonnainen tietotekniikkapalvelujen ylläpito ja tuki Th-johtaminen, strategiatyö, johtamista tukevat asiantuntijatehtävät Tietoturvatyö ja varautuminen sekä kyberturvallisuus Palveluhankinta ja toimittajahallinta

20 20

21 21 2 Valtion ICT-toiminnan menot 2.1 ICT-toiminnan kokonaismenot Tänä vuonna kyselyn kohdeorganisaatioiden jaottelussa otettiin aikaisemmista vuosista poiketen käyttöön valtion kirjanpitoyksikköjako. Kyselyn yhtenä tavoitteena oli tuottaa paremmin vertailukelpoista tietoa Netran tietojen kanssa, jossa tätä jakoa käytetään. Kysely lähetettiin lisäksi myös Kansaneläkelaitokselle, jonka tiedot on kyselyssä esitetty erikseen. Viime vuosina valtionhallintoon on perustettu ICT-palvelukeskuksia, jotka tekevät merkittäviä ICT-hankintoja markkinoilta. Valtion markkinoilta tekemien ICT-hankintojen selvittämiseksi ja toisaalta mahdollisten päällekkäisten tai puuttuvien ICT-menotietojen tarkentamiseksi kysely päätettiin tänä vuonna lähettää myös OTTK:lle, VIPille ja AHTI-yksikölle, vaikka nämä eivät ole kirjanpitoyksiköitä. ICT-palvelukeskusten perustamisen yhtenä tavoitteena on ollut ICT-toiminnan menojen läpinäkyvyys. Valtion ICT-toiminnan kokonaismenot olivat vuonna 2012 yhteensä noin 759 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 vertailukelpoiset menot olivat noin 754 miljoonaa euroa, joten menot kasvoivat noin 0,7 prosenttia, vuonna ,1 prosenttia. Kansaneläkelaitoksen tietohallintomenot olivat vuonna 2012 yhteensä 61 miljoonaa euroa, joita ei ole huomioitu kokonaismenoissa. Kuvio 6. Valtion tietohallinnon kokonaismenot , miljoonaa euroa ( ja menot vertailukelpoisia)

22 ja 2012 lukujen vertailtavuuteen vaikuttaa kaksi muutosta. Vuoden 2012 kyselyssä tunnistettiin noin 22 miljoonan euron edestä aikaisemmin raportoimatta jääneitä Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin kautta läpilaskutettuja ICT-materiaalihankintoja. Puolustusministeriön hallinnonalan tiedoissa on rajattu tietohallinnon ulkopuolelle puolustusvoimien päätehtävien mukaiset sulautetut järjestelmät sekä päätehtävien tekemiseen liittyvät järjestelmät. Tämän vaikutus puolustushallinnon menoihin oli 151 miljoonaa euroa. Aiempina vuosina kysely on lähetetty myös Huoltovarmuuskeskukselle, Metsähallitukselle ja Siirtolaisinstituutille, jotka eivät ole valtion kirjanpitoyksikköjä. Vuoden 2011 vertailukelpoinen luku on saatu poistamalla luvuista em. puolustusvoimien 151 miljoonan euron menot, arvioidut menojen päällekkäiskirjaukset sekä lisätty eduskunnan menot, em. HALTIK:in läpilaskutus sekä vuonna 2011 raportoinnin ulkopuolella olleet SADe- ohjelman menot. Neljän prosentin virhemarginaali huomioiden vuosien 2011 ja 2012 kokonaismenoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Epätarkkuutta lukujen vertailussa aiheuttaa se, että kyselyn menojaottelun tietoja ei saada suoraan liike- tai talousarviokirjanpidosta, vaan ne joudutaan laskemaan käsin ja osin arvioimaan. OECD:n luokituksen mukaiset ICT- menot olivat vuonna 2012 yhteensä 820,6 miljoonaa euroa, tässä luvussa mukana ovat myös Kansaneläkelaitoksen ICT-menot ICT-toiminnan kokonaismenojen lisäksi. CAPEX- menot eli laiteostot, laitevuokrat ja valmisohjelmistot olivat 77,4 miljoonaa euroa, OPEX- menot eli palveluostot ulkoisilta toimittajilta ja valtion sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta olivat 541,8 miljoonaa euroa sekä HR- menot eli ICT- henkilöstön palkka- ja koulutuskulut olivat 201,4 miljoonaa euroa. Kuvio 7. OECD:n luokituksen mukaisesti valtion ICT- kokonaismenot jaettuna CAPEX, OPEX ja HR- kuluihin, miljoonaa euroa ICT capital expenditures (CAPEX) ICT operating expenditures (OPEX) ICT human expenditures (HR) Yhteensä

23 23 Vuonna 2012 kirjanpitoyksiköiden hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat 593,2 miljoonaa euroa. Vähennystä vuodesta 2011 oli 77 miljoonaa euroa eli 11,5 prosenttia. Tässä on otettava huomioon, että ulkoiset palveluhankinnat sisältävät myös valtion sisäisten ICTpalvelukeskusten suorittamat ulkoiset palveluhankinnat. Valtion sisäiset ICT-palvelukeskukset hankkivat ulkoisista hankinnoista 21,5 prosenttia eli 127,4 miljoonan euron arvosta. Valtion hankinnat hallinnon sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta olivat 127,1 miljoonaa euroa. Lisäys edelliseen vuoteen oli 46,7 miljoonaa euroa eli 58 prosenttia. Hankintojen määrän kasvu osoittaa, että palvelukeskusten valtionhallinnon sisäisiltä asiakkailta laskuttamien palvelujen volyymi on kasvanut. Hankinnat valtion sisäisiltä palvelukeskuksilta sisältävät palvelukeskuksissa suoritetun työn lisäksi myös osittain palvelukeskusten suorittamia ulkoisia palveluhankintoja. Valtion hankinnat hallinnon sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta eivät kata kaikkia palvelukeskusten menoja eli kaikkia menoja ei laskuteta asiakkailta. Sisäisten palvelukeskusten ilmoittamat ICT-toiminnan menot olivat yhteensä 173,6 miljoonaa euroa: Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK 84,0 miljoonaa euroa, Valtion IT-palvelukeskus VIP 26,8 miljoonaa euroa, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus OTTK 48,4 miljoonaa euroa, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike 8,4 miljoonaa euroa ja Aluehallinnon tietohallinto-palveluyksikkö AHTI 6,0 miljoonaa euroa. On huomioitava, että tässä luvussa esitetyissä talousluvuissa on päällekkäisyyksiä, jotka on poistettu kun kokonaismenot on laskettu. Kuvio 8. Ulkoiset ja sisäiset palveluhankinnat vuosina 2011 ja 2012, miljoonaa euroa Ulkoiset palveluhankinnat Sisäiset palveluhankinnat

24 24 Valtion ulkoisilta toimittajilta suorittamien palveluhankintojen kehittyminen vuosina näkyy taulukosta 1. Vuoden 2012 ulkoisten palvelujen hankintojen kokonaismäärä 593,2 miljoonaa euroa on muutettu vertailukelpoiseksi aikaisempien vuosien ulkoisten hankintojen kokonaismäärien kanssa siten, että siitä on poistettu laiteostot, laitevuokrat ja leasingmaksut, jolloin lopputulokseksi saatiin 525,4 miljoonaa euroaennen vuotta 2012 laiteostojen, laitevuokrien ja leasingmaksujen ei tulkittu kuuluvan ulkoisten hankintojen kokonaismäärään. Tarkempi ulkoisten palveluhankintojen menolajeittain laadittu kuvaus on jäljempänä luvussa 2.3. Taulukko 1. Vertailukelpoiset ulkoiset palveluhankinnat vuosina , miljoonaa euroa Vuosi Palveluhankinnat, yhteensä 258,2 239,9 275,4 303,1 357,4 413,4 477,8 635,2 518,5 525,4 Kyselyn ICT-menot ovat Netran tietoihin verrattuna 186 miljoonaa euroa alhaisemmat niiltä osin kuin menoja voidaan verrata, vuonna 2011 Netran tiedot olivat 84 miljoonaa euroa alhaisemmat. Netraan kirjautuu kaikissa yllä olevissa menokohdissa enemmän menoja kuin tietohallintokyselyssä. Suurimmat erot ovat käyttöpalveluissa sekä tietoliikenne, tiedonsiirto ja puhelinliikenteessä. Netran LKP-tilijaottelulla saatavat tietohallintokyselyn menot kattavat 51 prosenttia kyselyssä ilmoitetuista ICT- kokonaismenoista. Taulukko 2. Kyselyn ja Netran LKP-tilien vertailu, vuosi 2012, 1000 euroa Menoerä Netra Tietohallintokysely Erotus Netran LKP-tili Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot (hankinta- ja ylläpito, lisenssimaksut) , 1140, 4520, 4521 Sovellusvuokrauspalvelut (ns. Saas-palvelut) Käyttöpalvelut Laitteiden huolto- ja korjauspalvelut Tietoliikenne, tiedonsiirto ja puhelinliikenne Ostot valtion virastoilta ja laitoksilta Yhteensä

25 2.2 Menot hallinnonaloittain 25 Tietohallinnon menot hallinnonaloittain on esitetty liitteen taulukossa 8. Suurimmillaan menot olivat vuonna 2009, jolloin mukana olivat vielä yliopistot ja korkeakoulut noin 117 miljoonan euron meno-osuudella. Vuosien 2011 ja 2012 hallinnonalakohtaisista menoista on poistettu sisäisten ICT-palvelukeskusten (HALTIK, VIP, AHTI, Tike) menot. Tämä johtuu siitä, että palvelukeskukset tuottavat palveluja usealle eri hallinnonalalle, joten kunkin palvelukeskuksen menot tulee kohdentaa vain siltä osin kullekin hallinnonalalle kuin hallinnonala on käyttänyt kunkin palvelukeskuksen palveluja. Palvelukeskuksen menoja ei siis voida suoraan kohdentaa sille hallinnonalalle mille palvelukeskus kuuluu, vaan kohdentaminen tapahtuu hyödyntämällä tietoa siitä, mitä kukin kirjanpitoyksikkö on ilmoittanut hankkineensa valtion sisäisiltä palvelukeskuksilta. Koska sisäisten palvelukeskusten menot ovat suuremmat kuin kokonaissumma sisäisistä ostoista palvelukeskuksilta, niin hallinnonalakohtaisten menojen yhteenlaskettu summa on pienempi kuin ICT-kokonaismenot. Tämä ero sisältyy liitteen taulukossa 8 kohtaan Kohdistamaton meno. Tämä kohdistamaton meno on todennäköisesti pääsääntöisesti palvelukeskuksille kohdennettua määrärahaa tai erikseen esimerkiksi jollekin palvelukeskuksessa toteutettavalle hankkeelle myönnettyä rahoitusta. Tämän raportin viimeistelyvaiheessa sisäministeriön hallinnonala ilmoitti, että sen ICTtoiminnasta tulee vähentää 40 henkilöä ja siirtää ICT-luonteisiin menoihin 5,423 miljoonaa euroa tietohallinnon alueen tarkemman määrittelyn huomioimisen vuoksi. Tätä ilmoitusta ei ollut enää mahdollista huomioida raportin eri kuvioissa, taulukoissa ja laskelmissa tarkemmin. Ilmoitus olisi vaikuttanut vähentävästi suoraan ilmoitetuilla summilla mm. vuoden 2012 kokonaishenkilömäärään, henkilötyövuosiin ja ICT-toiminnan kokonaismenoihin. Vuosien 2012 ja 2011 tietojen vertailuun ilmoituksella ei ole vaikutusta. Ilmoitus on tähän kirjattu huomioitavaksi raportin tietojen analysoinnissa ja tietojen keruun jatkokehittämisessä. ICT-toiminnan palkkamenot sekä ulkoiset ja sisäiset palveluhankinnat on kuvattu liitteen kuviossa 3 ja taulukossa 9. Sisäasiainministeriön ulkoisista palveluhankinnoista HALTIK:in hankkima osuus on 84,0 miljoonaa euroa eli 95 prosenttia. Valtiovarainministeriön ulkoisiin palveluhankintoihin sisältyvät Valtion IT-palvelukeskus VIP:in hankinnat 20,5 miljoonaa euroa. VIP:in osuus ministeriön hankinnoista on 10,7 prosenttia. Liitteen taulukossa 10 on kuvattu ulkoiset ostot ja palveluhankinnat hallinnonaloittain ja menolajeittain. Sisäasiainministeriön hankinnat muodostivat 69 prosenttia kaikista hankinnoista. Suhteellisesti eniten kasvoivat liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hankinnat. Ulkoisissa ostoissa hallinnonaloittain suurimmat hankinnat ovat valtiovarainministeriön tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämis- ja ylläpitomenot, jotka ovat yhteensä noin 17 prosenttia ulkoisten hankintojen kokonaismenoista. Hallinnonalakohtainen erittely hankinnoista valtion sisäisistä palvelukeskuksista, yht. 127,1 miljoonaa euroa, löytyy liitteen taulukosta 11 ja kuviosta 4. On huomioitava, että hankinnat valtion sisäisistä palvelukeskuksista kattavat vain osittain em. palvelukeskusten kokonaismenot.

26 26 Muita ICT-luontoisia menoja, joita ei vuonna 2012 sisällytetä varsinaisiin ICT-toiminnan menoihin ovat mm.: AV- ja TV-laitteistot ja palvelut, ajoneuvoihin ja kuljetusvälineisiin liittyvä teknologia, valvontajärjestelmät ja asejärjestelmät. Arviot muista ICT-luontoisista menoista olivat osin puutteellisia. Puolustusvoimien kohdalla summaksi on arvioitu vuoden 2011 meno eli 151 miljoonaa euroa. Muiden kirjanpitoyksiköiden ilmoittamat muut ICT-luontoiset menot olivat yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ICT-luonteisia menoja saattaa sisältyä myös muihin ilmoitettuihin menoihin, mutta tarkemmat tiedot näistä puuttuvat. Tämän raportin viimeistelyvaiheessa sisäministeriön hallinnonala ilmoitti, että sisäministeriön hallinnonalan ICT-toiminnan menoista on ICT-luonteisia menoja 5,423 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina muiden ICT-luontoisten kulujen raportointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota ja myös kirjanpitoyksiköissä niiden seurantaa tulee kehittää. Tieto- ja kyberturvallisuuteen varautumiseen panostettiin eniten sisäasianministeriössä, jossa käytettiin myös eniten varoja kunnille tarjottaviin ICT-palveluihin ja hankkeisiin. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy taulukosta Menot menolajeittain Menoja tarkastellaan menolajeittain koskien kirjanpitoyksiköiden hankintoja ulkoisilta palvelutuottajilta sekä valtion sisäisiltä ICT-palvelukeskuksilta. Palkkojen ja palkkioiden sekä valtion ulkoisten hankintojen kehittyminen vuosina menolajeittain näkyy taulukosta 3. Vuoden 2012 ulkoisten palvelujen hankintojen kokonaismäärä 593,2 miljoonaa euroa on muutettu vertailukelpoiseksi aikaisempien vuosien ulkoisten hankintojen kokonaismäärien kanssa siten, että siitä on poistettu laiteostot, laitevuokrat ja leasingmaksut, jolloin lopputulokseksi on saatu 525,4 miljoonaa euroa. Ennen vuotta 2012 laiteostojen, laitevuokrien ja leasingmaksujen ei tulkittu kuuluvan ulkoisten hankintojen kokonaismäärään. Taulukko 3. Tietohallinnon menoeriä , miljoonaa euroa Menolaji Palkat ja palkkiot 156,8 165,0 179,7 207,7 207,1 222,1 241,2 206,0 196,9 165,6 Laiteostot 73,4 103,0 94,3 91,3 91,1 59,5 69,3 59,6 67,0 17,7¹ Laitevuokrat ja leasingmaksut 15,7 15,6 13,3 10,2 18,5 15,6 20,0 21,7 21,2 20,2¹ Valmisohjelmistot 43,7 52,3 50,7 53,4 54,1 66,2 68,4 66,0 63,6 29,9¹ Palvelujen ulkoiset ostot² 258,2 239,9 275,4 303,1 357,4 413,4 477,8 635,2 518,5 525,4 ¹ Puolustusvoimien osalta ko. menolaji sisältyy palvelujen ulkoisiin ostoihin ² Ei sisällä laiteostoja ja vuokria eikä valmisohjelmistoja

27 27 Palkkojen ja palkkioiden osalta menot olivat suurimmillaan vuonna 2009, jolloin mukana olivat vielä yliopistot ja korkeakoulut. Laitteiden sekä valmisohjelmistojen hankinnan voimakas supistuminen vuodesta 2011 vuoteen 2012 selittyy suurelta osin menolajitietojen puuttumisella puolustusministeriön hallinnonalan osalta. Kuviossa 9 on kuvattu ulkoisia ja sisäisiä hankintoja menolajeittain euroina. Ulkoisilta palvelutoimittajilta hankitaan eniten käyttöpalveluita sekä tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja. Muissa hankintamenoissa on pääosin tieto- ja puhelinliikenteen palveluja sekä puolustusvoimien 38 miljoonan euron erittelemätön menoerä. Laitehankintoja, käyttöpalveluita, sovellusvuokrauspalveluita sekä koulutuspalveluita on tunnistettu hankittavan ainoastaan ulkoisilta toimijoilta. Tämä saattaa johtua siitä, että palvelukeskuksenkin kautta loppuasiakkaalle toimitetun päätelaitteen laskun maksaa usein loppuasiakkaan kirjanpitoyksikkö suoraan ulkoiselle toimittajalle. Kuvio 9. Ulkoiset ja sisäiset palveluhankinnat menolajeittain vuonna 2012, miljoonaa euroa Muut hankinnat ja tuntematon Koulutuspalvelut Konsultointipalvelut Tietoliikenne ja tiedonsiirto Työasemien, työasemaverkon ja -tuen hankinnat Laitteiden huolto ja korjaus Käyttöpalvelut Sovellusvuokrauspalvelut Tietojärjestelmien ylläpito Tietojärjestelmien kehittäminen Valmisohjelmistojen hankinta Laiteostot ja -vuokrat Ulkoiset hankinnat Sisäiset hankinnat Vuonna 2012 valtion hankinnat ulkoisilta toimittajilta olivat 593,2 miljoonaa euroa, mikä on eritelty menolajeittain kuviossa 10. Ulkoisten palveluhankintojen osalta lisäystä edelliseen vuoteen oli käyttöpalveluissa 12 prosenttia sekä konsultointi- ja asiantuntijapalveluissa 240 prosenttia. Vuonna 2012 konsultointi- ja asiantuntijapalvelujen menot olivat 44 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämismenot supistuivat 22 prosenttia, vuonna 2012 nämä menot olivat 119 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Myös laiteostot sekä valmisohjelmistojen hankintamenot supistuivat voimakkaasti.

28 28 Kuvio 10. Ulkoisten palveluhankintojen menojakauma 2012, prosenttia Laiteostot 3 % Laitevuokrat ja leasingmaksut 3 % Valmisohjelmistot 5 % Muut menot 25 % Tietojärjestelmien kehittäminen 20 % Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut 7 % Käyttöpalvelut 21 % Tietojärjestelmien ylläpito 16 % Valtion sisäisten palveluhankintojen osalta ei ole käytettävissä vertailutietoja menolajeittain vuodelta Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja ylläpito kattavat valtaosan sisäisiltä palvelukeskuksilta hankituista palveluista. Kuvio 11. Sisäisten palveluhankintojen jakauma menolajeittain 2012, prosenttia Konsultointipalvelut 4 % Valmisohjelmistot Muut menot 2 % 4 % Tiedonsiirto 12 % Tietojärjestelmien kehittäminen 21 % Työasemapalvelut 14 % Tietojärjestelmien ylläpito 43 %

29 2.4 Tietohallintomenoihin liittyviä tunnuslukuja 29 Valtion 52,4 miljardin euron budjetista tietohallintomenojen osuus oli vuonna ,45 prosenttia ja vuonna ,50 prosenttia. Tietohallinnon menot vastaajaorganisaatioiden palveluksessa olevaa henkilöä kohden olivat vuonna 2012 keskimäärin euroa, vuonna euroa. Vähennys selittyy sillä, että vuonna 2012 henkilöstöä oli yhteensä noin enemmän kuin edellisenä vuonna: vuonna 2012 henkilöstöä oli yhteensä henkilöä ja vuonna 2011 henkilöstöä oli yhtensä henkilöä. ICT-kustannukset työasemaa kohti olivat vuonna 2012 keskimäärin euroa, vuoden 2011 vertailukelpoinen luku oli euroa. ICT-kustannusten osuus toimintamenoista oli 11,4 prosenttia, samoin vuonna ,4 prosenttia. Hallinnonaloittain suurimmat työasemakohtaiset kustannukset ovat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja pienimmät oikeusministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonaloilla. Suurimmat toimintamenokohtaiset ICT- kustannukset olivat eduskunnalla ja valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 13.

30 30

31 31 3 Valtion tietotekninen infrastruktuuri 3.1 Työasemat Työasemien lukumäärä oli vuonna 2012 yhteensä kappaletta. Vertailukelpoinen työasemien lukumäärä vuonna 2012 oli kappaletta ja vuonna kappaletta. Työasemien lukumäärän kasvu oli siis kappaletta. Kannettavien työasemien osuus oli noin 40 prosenttia. Niiden osuus oli pysynyt jokseenkin samana. Kansaneläkelaitoksen työasemien määrä oli kappaletta, joista kannettavia oli noin viidennes. Kuvio 12. Päätelaitteiden lukumäärä vuonna 2012 kaikki vastaajat, kappaletta Pöytäkoneita Kannettavia tietokoneita Tabletteja Älypuhelimia

32 32 Suhteellisesti eniten työasemia oli eduskunnassa eli 1,7 työasemaa henkilöä kohti, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1,5 työasemaa henkilöä kohti ja valtioneuvoston kansliassa 1,4 työasemaa henkilöä kohti. Pöytäkoneiden osuus oli suurin oikeusministeriön ja ulkoasianministeriön hallinnonaloilla, joissa niiden osuus oli lähes 80 prosenttia. Kannettavien osuus oli vastaavasti suurin eduskunnassa, jossa niiden osuus oli 95 prosenttia ja ympäristöministeriössä, jossa niiden osuus oli 92 prosenttia. Älypuhelimia oli kyselyn perusteella kappaletta eli lähes joka kolmannella käyttäjällä. Niiden määrä oli kasvanut lähes 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten älypuhelimia suhteessa henkilöstöön on eduskunnassa eli 127 prosenttia, valtioneuvoston kansliassa 81 prosenttia ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, 77 prosenttia. Oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonaloilla älypuhelimia oli alle 10 prosentilla käyttäjistä. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta Konesalit Konesalin määritelmää tarkennettiin koskettamaan vain ammattimaisesti hoidettavat konesalit. Omassa hallinnassa olevia konesaleja oli 145 kappaletta. Vuonna 2011 kyselyn perusteella konesaleja oli 190 kappaletta, jolloin konesalin määritelmä poikkesi vuoden 2012 kyselystä. Palvelinten lukumäärä näissä on sisältäen eduskunnan 60 palvelinta, jolloin vertailukelpoinen palvelinten lukumäärä oli vuonna ja vuonna palvelinta. Lisäys vuodesta 2011 oli siis 596 palvelinta. Keskimäärin konesalit ovat kooltaan verraten pieniä, yhdessä konesalissa oli keskimäärin n. 40 palvelinta Toimittajien konesaleissa olevien palvelinten lukumäärä oli kappaletta sisältäen eduskunnan 100 kappaletta, vuonna kappaletta. Vertailukelpoinen lisäys vuoteen 2011 verrattuna oli 170 palvelinta. Ulkoisten konesalitoimittajien lukumäärä oli pysynyt jokseenkin muuttumattomana. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 15. Kansaneläkelaitossa oli 2 konesalia ja niissä oli 740 palvelinta.

33 33 4 Julkisen hallinnon ICT-strategia 4.1 JulkICT-strategian linjaukset Julkisen hallinnon yhteisen ICT:n hyödyntämisen strategian linjausalueista vastaajat näkivät tärkeimpänä toimintavarman ja kustannustehokkaan ICT-infrastruktuurin sekä kyvyn hyödyntää ICT:tä. Vastaajat arvioivat, että heidän kyvykkyys toimia JulkICT-strategian mukaisesti on myös parhaalla tasolla näillä alueilla. Vähiten tärkeäksi arvioitiin palveluinnovaatioiden ekosysteemit, jonka osalta myös organisaatioiden kyvykkyys arvioitiin heikoimmaksi. Lähes kaikki hallinnonalat pitivät toimintavarmaa ja kustannustehokasta infrastruktuuria tärkeimpänä linjausalueena. Ainoina poikkeuksia olivat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, jossa tärkeimmäksi listattiin avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö sekä ympäristöministeriön hallinnonala, jossa tärkeimpänä nähtiin kyky hyödyntää ICT:tä. Palveluinnovaatioiden ekosysteemit arvioitiin kaikissa muissa hallinnonaloissa vähiten tärkeäksi linjausalueeksi poikkeuksena oikeusministeriön hallinnonala, jossa avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö arvioitiin vähiten tärkeäksi. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 16. Valtaosa hallinnonaloista näki toimintavarman ja kustannustehokkaan ICT-infrastruktuurin tai kyvyn hyödyntää ICT:tä vahvimpana kyvykkyytenä. Ainoa poikeus oli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala joka näki avoimen tiedon ja tiedon yhteiskäytön vahvimpana. Lähes kaikki hallinnonalat arvioivat oman kyvykkyyden heikoimpana palveluinnovaatioiden ekosysteemit linjausalueella. Poikkeuksina tästä ovat liikenne- ja viestintäministeriö, jossa heikoimman kyvykkyyden arvioitiin olevan toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri, oikeusministeriö, jossa heikoimmaksi arvioitiin selkeät tietohallinnon rakenteet sekä ympäristöministeriö, jossa heikoimmaksi arvioitiin avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 17.

34 34 Kuvio 13. JulkICT-strategian linjausalueiden tärkeys kaikki vastaajat (1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeä) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Palveluinnovaatioiden ekosysteemit Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Kyky hyödyntää ICT:tä Selkeät tietohallinnon rakenteet Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri Kuvio 14. Kyvykkyys toimia JulkICT-strategian eri linjausalueiden mukaisesti kaikki vastaajat (1 = heikko, 5 = erinomainen) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Palveluinnovaatioiden ekosysteemit Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Kyky hyödyntää ICT:tä Selkeät tietohallinnon rakenteet Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri 4.2 Tietohallinnon haasteet ja kehittämiskohteet Tietohallinnon suurimmiksi haasteiksi vastaajat arvioivat valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyvyn kehittää ja tuottaa palvelut sekä kustannusrajoitteet kehittää ja ostaa palveluja. Hallinnonaloista valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö arvioivat haasteet keskimäärin suuremmiksi kuin muut. Erot myös hallinnonalojen välillä olivat suuria. Vähiten haasteita vastaajat arvioivat olevan kyvyssä määritellä hankittavat palvelut sekä organisaation sovellus- ja teknologiaosaamisessa. Hallinnonaloista vähiten haasteita näki ulkoasiainministeriön hallinnonala.

35 35 Tärkeimmiksi kehitysalueiksi vastaajat näkivät tietoturvan ja kyberturvallisuuden, kustannustehokkuuden ja toiminnan tehostamisen sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen. Kaikki hallinnonalat listasivat jonkun näistä kolmesta tärkeimmäksi kehittämisalueeksi. Vähiten tärkeäksi kehitysalueeksi vastaajat arvioivat palvelu- ja prosessimittareiden kehittämisen. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukoista 18 ja 19. Kuvio 15. Tietohallinnon haasteet kaikki vastaajat (1 = ei merkittävä, 5 = erittäin merkittävä) Kustannusrajoitteet kehittää ja ostaa palveluja Organisaation sovellus- ja teknologiaosaaminen Kyky kehittää ja tuottaa palveluja omien resurssien avulla Ulkoisten palvelutoimittajien kyky kehittää ja tuottaa palvelut Valtionhallinnon sisäisten palvelukeskusten kyky kehittää ja tuottaa palvelut Kyky ohjata ja hallita palvelutoimittajia Kyky ostaa palvelut Kyky määritellä hankittavat palvelut Kyky hyödyntää teknologiaa toiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Kuvio 16. Tietohallinnon kehittämisalueet kaikki vastaajat (1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeä) Toimittajayhteistyön kehittäminen Taloudenhallinnan kehittäminen Tietohallintohenkilöstön/osaamisen kehittäminen Tietohallinnon viestinnän tehostaminen Tietoturva ja kyberturvallisuus Toiminnanohjausjärjestelmän/muun keskeisen sovelluksen käyttöönotto Teknisen infrastruktuurin kehittäminen Projektiportfolion hallinnan kehittäminen Kustannustehokkuus/toiminnan tehostaminen Palvelu- ja prosessimittareiden kehittäminen Strategisten linjausten kehittäminen toiminnan tavoitteiden suuntaiseksi 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

36 Tietoturva-asetus Vastaajaorganisaatiot täyttävät hyvin tietoturvallisuusasetuksen 5 :n vaatimukset. Sen sijaan tietoaineistojen luokittelussa useat hallinnonalat eivät ole vielä tehneet päätöstä. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukoista 20 ja 21. Kuvio 17. Tietoturvallisuusasetuksen vaatimuksen täyttyminen kaikki vastaajat, kirjanpitoyksiköiden lukumäärä Kyllä kaikki osat Kyllä suurimmaksi osaksi Ei täytä Ei tietoa Kuvio 18. Tietoaineistojen luokituksesta päättäneiden kirjanpitoyksiköiden lukumäärä Kyllä tietoturvallisuusasetuksen mukaisesti tänä vuonna Kyllä aikaisempana vuotena Tehty päätös, että ei oteta käyttöön luokittelua Ei vielä päätöstä 4.4 Kokonaisarkkitehtuuri valtiohallinnossa Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen näkökulmasta, vastaajaorganisaatioissa ohjaus ja päätöksenteko, arkkitehtuurihallinnan prosessit sekä roolit ja vastuut on pääosin kuvattu. Arkkitehtuureja tukevat työkalut sekä mittarit ovat vielä kehitysvaiheessa. Haasteena on vielä linjata kokonaisarkkitehtuuri toiminnan tavoitteisiin sekä kytkeä tekeminen tiiviimmin organisaation toiminnan kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen edistyneimmäksi ovat arvioineet eduskunta ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on vastaavasti arvioitu kehittämisen olevan vielä eniten alkuvaiheessa. Hallinnonalakohtainen erittely löytyy liitteen taulukosta 22.

37 37 Kuvio 19. Kokonaisarkkitehtuurin tila eri ulottuvuuksien osalta kaikki vastaajat (1 = ei määritelty, 2 = kehitteillä, 3 = kuvattu, 4 = linjattu organisaation tavoitteisiin, 5 = kiinteä osa toiminnan kehittämistä) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Arkkitehtuuriohjaus ja päätöksenteko Arkkitehtuurihallinnan prosessit Arkkitehtuuriin liittyvät roolit ja vastuut Arkkitehtuuria tukevat työkalut ja teknologia Arkkitehtuurimittarit

38 38

39 39 5 Sähköisten palvelujen, tietovarantojen ja avoimen datan tarjonta 5.1 Sähköiset palvelut Kyselyyn vastanneiden kirjanpitoyksiköiden sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion sähköisten palvelujen kokonaislukumäärä on vuoden 2012 kyselyn perusteella 465 kappaletta. Nykyisistä palveluista n. 5 prosenttia on rakennettu ennen 2000-luvun vaihdetta, noin neljännes (25 prosenttia) vuosien välisenä aikana ja vajaa puolet (45 prosenttia) vuosina Vuosittainen kasvumäärä on pysynyt viime vuodet melko muuttumattomana (n uutta palvelua). Annetut tiedot tämänhetkisistä sähköisistä palveluista vaihtelivat ja kattavaa näkemystä palvelujen luonteesta ei voida tehdä. Nykyisistä palveluista noin kolmannes on pelkästään kansalaisille suunnattuja. Lisäksi monet yrityksille ja viranomaisille tarkoitetut palvelut ovat myös kansalaisten käytössä, arviolta n. 60 prosenttia kaikista palveluista tavoittaa kansalaiset. Pelkästään yrityksille suunnattuja palveluja on hieman vähemmän, noin viidennes. Palveluista kuitenkin hieman yli puolet on yritysten käytössä. Viranomaisten käytössä on noin kolmannes palveluista. Pelkästään viranomaisille suunnattuja palveluja on hyvin vähän, n. 5 prosenttia. Annettujen tietojen perusteella vain pieni osa palveluista on avattuja tietovarantoja. Esimerkkejä näistä ovat PRH:n ja Valviran rekisteritietokannat. Palvelujen koneluettavuus on selkeästi yleisempää. Valtaosa palveluista on maksuttomia. Nykyisten palveluiden osalta vain muutamat tarjoavat mahdollisuuden mobiilikäyttöön, arviolta vain noin 5 prosenttia palveluista. Tunnistautumisen edellyttää noin puolet palveluista. Sähköisten palvelujen asiointitapahtumien volyymitietojen arviointi osoittautui vaikeaksi ja osittain mahdottomaksi vastaajille johtuen muun muassa asiointi- ja palvelutapahtumien erilaisesta luonteesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaosassa sähköisistä palveluista palvelu kattaa merkittävän osan kyseiseen palveluun kohdistuvista asiointimääristä. Uusia sähköisiä asiointipalveluja on kehitteillä 50 hankkeessa ja tavoitteena on nykyisten palvelujen käytettävyyden ja käyttöasteen lisääminen. Eniten uusia sähköisiä asiointipalveluja on kehitteillä valtionvarainministeriön (12 kappaletta), opetus- ja kulttuuriministeriön (11 kappaletta) sekä maa- ja metsätalousministeriön (9 kappaletta) hallinnonaloilla.