Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari

Transkriptio

1 Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari , Paasitorni Ohjelma Seminaarin avaus ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI -tutkimuksen käynnistys opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Eurostudent supporting the development of social dimension in higher education Dr. Kristina Hauschildt, Deutsche Zentrum für Hochschul- und Wissenschaftsforschung (DZHW GmbH) Lounas, Paasin Kellari (0. kerros) Teemoittainen keskustelu ilmoittautumisen yhteydessä valituissa ryhmissä Kahvi Yhteenveto ja jatkotyö johtaja Hannu Sirén, opetus- ja kulttuuriministeriö Seminaarin päätös

2 3. Korkeakouluopiskelijoiden ohjaus ja tuki (Tarja Halonen -sali, 1 ½ kerros) Työryhmässä paneudutaan korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluihin, kielikoulutuskysymyksiin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Paneeli ja keskustelu, puheenjohtajana Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Marita Mäkinen, Tampereen yliopisto, Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Leena Penttinen, Itä-Suomen yliopisto, Työllistyvyyden ja työelämäorientaation tukemisesta jo opintojen alusta lähtien Tapio Heiskari, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden tuen tarve Taina Juurakko-Paavola, HAMK, Kielten opetuksen haasteet 3. Korkeakouluopiskelijoiden ohjaus ja tuki Hallituksen kärkihanke 3 liittyy siis työurien pidentämiseen ja tavoite on, että nuoret siirtyvät nopeammin jatko-opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista minuutin esitykset ja keskustelu kunkin esityksen perään Puhujilla on ollut käytössä osallistujalista > kohdistettuja kysymyksiä tulossa

3 Eurostudent V ( ) tutkimus Eurostudent V -maat

4 Lähtökohdat Relevanssi - kansalliselle koulutuspolitiikalle - Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin - työryhmiä, seminaareja - iso aineisto ( opiskelijaa, 30 maata) Vertailtavuus - jo 5. kierros, kehitystä tapahtunut - aiempaa enemmän maita - peruskysymyspatteristo sama - käsikirja toteuttajien tukena - todennäköisyyslaskentaan perustuva yhdessä rajattu otos Avoimuus Open Access eurostudent.eu database Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Suomen osuus Eurostudent V -aineistosta koostui ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijan vastauksista. Suomessa kansallisesta tiedonkeruusta vastasi Opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Kansallinen tiedonkeruu noudatti päälinjoiltaan Eurostudent V - hankkeen suosituksia. Otos muodostettiin oppilaitostilastoa hyödyntäen. Edellisistä Eurostudent-kierroksista poiketen otokseen otettiin V- kierroksella mukaan myös ns. aikuisopiskelijat, ulkomaiset tutkintoopiskelijat sekä jatko-opiskelijat. Oppilaitokset lähettivät Tilastokeskukselle perusjoukon sähköpostiosoitteet kyselyn lähettämistä varten. Otokseen poimittiin opiskelijaa, ja painotus korjasi tulokset vastaamaan perusjoukkoa. > kansalliset tulokset Opiskelijatutkimus julkaisussa kts. lisää OKM 2014

5 Eurostudent V -kysymyspatteristo Perustui aiempien tutkimuskierrosten kyselyiden rakenteeseen, jolla on eri ulottuvuuksista selvitetty korkeakouluopiskelijoiden elämää Euroopassa. Korkeakouluopiskelijoiden taustatiedot (syntymävuosi, sukupuoli, vastaajan sekä vastaajan äidin ja isän syntymämaat, kielitaito, lasten lukumäärä ja syntymävuodet sekä äidin ja isän koulutustaso) Kysymyksiä opintoihin hakeutumisesta, taloudellisesta tilanteesta, ajankäytöstä sekä opintojen etenemisestä. Lisäksi kyselyllä on kartoitettu opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin hakeutumiselle. Koska vain kahdeksassa maassa kysely osoitettiin myös jatko-opiskelijoille, nämä vastaukset eivät ole mukana lopullisessa kansainvälisessä aineistossa. Useat maat lisäsivät kyselyyn myös omia asiaan liittyviä kysymyksiä, mm. FI valmennuskurssien käyttämisestä Eurostudent V -tuloksia: opiskelijajoukko Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 53 % on naisia ja 47 % miehiä. Lähes kaikissa mukana olevissa maissa suurin osa korkeakouluopiskelijoista on naisia (pois lukien Saksa ja Irlanti). Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen ikä on 25 vuotta (mediaani): yliopisto-opiskelijat ovat keskimäärin 26-vuotiaita ja ammattikorkeakouluopiskelijat 25-vuotiaita. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa opiskelijajoukko on muita mukana olevia maita vanhempi. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden (ns. toisen polven maahanmuuttajat) osuus korkeakouluopiskelijoista on Suomessa vain 2 %. Tällä osuudella Suomi kuuluu Unkarin, Puolan, Romanian ja Georgian ohella maihin, joissa on vähiten maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita.

6 Suomalaiset opiskelijat ovat eurooppalaisia opiskelutovereitaan useammin perheellisiä Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 17 prosentilla on lapsia Kaksi kolmasosaa mukana olevista maista on sellaisia, joissa vain 10 prosenttia tai vähemmän opiskelijoista on perheellisiä. Eniten perheellisiä opiskelijoita on Norjassa, Ruotsissa ja Virossa: näissä maissa vähintään 20 prosentilla opiskelijoista on lapsia. Eurostudent V -tuloksia: tyytyväisyys opintoihin Tutkimuksessa opiskelijat arvioivat tyytyväisyyttään opiskeluun liittyviin erilaisiin seikkoihin. Yleisesti ottaen Suomessa ollaan Viron, Irlannin, Tšekin ja Armenian ohella suhteellisen tyytyväisiä opintoihin liittyviin seikkoihin. Tyytyväisimpiä Suomessa ollaan opetushenkilöstön asenteeseen opiskelijoita kohtaan, johon 80 % opiskelijoista on tyytyväisiä. Suomessa 69 % opiskelijoista on tyytyväisiä opetuksen pedagogiseen laatuun. Kansainvälisesti vertailtuna tämä on hyvä tulos, mutta Suomea tyytyväisempiä pedagogiseen laatuun ollaan Irlannissa, Tšekissä, Virossa sekä Maltalla. Suomessa 78% opiskelijoista on tyytyväisiä opiskeluympäristöön, kuten kirjastoihin, tietokoneisiin, rakennuksiin ja opetustiloihin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa Suomessa opinto-ohjaus, johon 22 % opiskelijoista on tyytymättömiä. Mielenkiintoista on se, että ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa ovat hieman tyytyväisempiä opiskeluun liittyviin seikkoihin, kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat keskimäärin.

7 Eurostudent V -tuloksia: odotetut työllistymismahdollisuudet Suurimmassa osassa osallistujamaita opiskelijat arvioivat työllistymismahdollisuutensa paremmiksi kansallisilla kuin kansainvälisillä työmarkkinoilla. Suomessa kuitenkin opiskelijat ovat melko optimistisia työllistymismahdollisuuksiensa suhteen sekä kansallisilla että kansainvälisillä työmarkkinoilla. FI

8