SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS,

Transkriptio

1 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS,

2 Sisällysluettelo 1 Päätöksenteko ja johtaminen... 3 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta... 3 Varhaiskasvatusjaosto... 4 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen... 5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitetila... 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus... 8 Tiedottaminen Suomenkielinen varhaiskasvatus - toimintaympäristö Strategiset tulostavoitteet ja talous Palvelut Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Ostopalveluna hankittu päivähoito Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Esiopetus Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Starttiraha- avustus Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisältö Arviointi Kehittäminen Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Kansainvälinen toiminta Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Henkilöstö Uudet virka- ja toimiesitykset Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi Asiakaspalaute/asiakastyytyväisyys Muiden toimialojen järjestämät palvelut Siivous Ruokapalvelut Liitteet Liite 1: Suomenkielisen lasten päivähoidon, yksityisen ja kotihoidon tuen kattavuus/joulukuu Liite 2: Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen vuonna

3 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut toteutuivat vuonna 2013 pääsääntöisesti Espoo-strategian ja talousarvion mukaisesti. Päivähoitopaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville eli yhteensä lapselle. Kunnan omana toimintana järjestettiin 72 % hoitopaikoista ja yksityisenä toimintana 28 %. Päivähoidon järjestämistavoissa on tapahtunut muutos. Perhepäivähoito on viime vuosina vähentynyt ja näyttäisi siltä, että se on tulevaisuudessa vähenemässä entisestään. Espoon varhaiskasvatussuunnitelma Espoo-vasu - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla hyväksyttiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Varhaiskasvatusta kehitettiin suunnitelmallisesti entistä paremmin yksittäisen lapsen tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavaksi. Jokaiselle lapselle laadittiin yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi jokaiselle lapsiryhmälle laadittiin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Jokaiselle esiopetukseen osallistuneelle lapselle laadittiin vanhempien kanssa yhteistyönä lapsen esiopetussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen osaamista vahvistettiin. Henkilöstön käytössä oli vuoden lopussa 71 työasemaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kunnallisissa päiväkodeissa lisättiin lastentarhanopettajien osuutta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä kasvoi 2,7 prosentista 3,4 prosenttiin. Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Poikkeusjärjestelytarpeisiin on vaikuttanut myös perhepäivähoitajien ja sitä kautta perhepäivähoidossa olevien lasten määrän väheneminen. Vuoden aikana jouduttiin lähes 200 lapsen päivähoito toteuttamaan poikkeusjärjestelyin noin 20 päiväkodissa. Kuntalaiset saivat osallistua internet-sivuilla toteutetuilla kyselyillä internet-sivujen kehittämisen ideointiin, varhaiskasvatuksen tilannekatsaukseen liittyvään toiminnan arviointiin sekä varhaiskasvatussuunnitelman luonnoksen kommentointiin. 2

4 1 Päätöksenteko ja johtaminen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Vuonna 2013 alkoi uusi valtuustokausi. Lautakunta vaihtui ja samalla vaihtui lautakunnan nimi. Tämän johdosta suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta kokoontui vuonna 2013 kerran (tammikuussa) ja uusi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana 10 kertaa: , , , , , , , , ja Pykäliä lautakunnat käsittelivät yhteensä (julkiset ja salaiset) 274. Oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 10 kpl, joista maksuja koskevia 2 kpl ja päivähoitopaikkaa koskevia 8 kpl. Lisäksi Aluehallintovirastossa käsiteltiin esiopetukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia 8 kpl ja niistä meni läpi 0 kpl. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti vuoden 2013 aikana 9 seminaaria: koulutus sivistystoimen lautakuntien puheenjohtajille sivistystoimen lautakuntien perehdytys Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan perehdytys varhaiskasvatuksen asioihin Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan perehdytys opetustoimen asioihin Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan seminaari Sivistystoimen lautakuntien talousseminaari Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan ja tila- ja asuntojaoston yhteinen iltakoulu tila-asioista Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan seminaari Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan ja tila- ja asuntojaoston yhteinen iltakoulu tila-asioista Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet Sanna Lauslahti, Kok, puheenjohtaja Jukka Niemelä, Kok Jarmo Nieminen, Kok Tiina Thure-Toivanen, Kok Henrik Vuornos, Kok Inka Hopsu, Vihr. varapuheenjohtaja Juhana Malme, Vihr. Minna Eväsoja, SDP Harri Waltari, SDP Nina From, PerusS Seppo Huhta, PerusS Tiina Kujala, SFP Kaarina Järvenpää, KD Hannele Kerola, SDP, kaupunginhallituksen edustaja Emilia Becker, Kok Arto Turunen, Kok Mika Pirttivaara, Kok Elli Perklén, Kok Micke Lindholm, Kok Taru Saraste, Vihr. Antti Kainulainen, Vihr. Merja Vuori, SDP Sami Lehtonen, SDP Kaija Hietanen, PerusS Toni Seppänen, PerusS Yvonne Fiskars, SFP Kristiina Vuorinen, KD Jukka Vilske, SDP, kaupunginhallituksen varaedustaja

5 Varhaiskasvatusjaosto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Varhaiskasvatusjaoston tehtävät - tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta, - tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä, - seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa Varhaiskasvatusjaosto piti vuoden 2013 aikana 5 kokousta: , , , ja Pykäliä käsiteltiin yhteensä 32. Lisäksi varhaiskasvatusjaosto piti perehdytysseminaarin Varhaiskasvatusjaosto käsitteli vuonna 2013 muun muassa seuraavia asioita: - Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne vuoden 2013 alussa, elo-syyskuussa 2013, alkusyksystä 2013 ja lokakuun alussa 2013 ja vuoden vaihteessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion toteutumistilanteen tiedoksi merkitseminen - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla - Lähetekeskustelu varhaiskasvatussuunnitelmasta - Lapsivalinnan ja palveluneuvonnan uudistamisen valmistelu Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2012 (Kuusikkoraportti) - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta I raportti, tilanteessa Espoon ilta-, viikonloppu- ja ympärivuorokautinen päivähoito - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion toteutumistilanteen tiedoksi merkitseminen - Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta tilanteesta Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta päiväkodeissa syksyllä

6 5 Varhaiskasvatusjaoston jäsenet Tiina Thure-Toivanen, Kok, puheenjohtaja Erika Granfelt, Kok Leena Lakovaara, Kok Sami Suomalainen, Kok Arto Turunen, Kok Tony Hagerlund, Vihr. Janna Koivisto, Vihr. Katja Lahti, Vihr. Tapani Harinen, SDP, varapuheenjohtaja Kirsi Törmänen-Petman, SDP Simon Elo, PerusS. Mervi Kukkonen, PerusS. Nico Rönnberg, SFP, Kv Peter Ragnvaldsson Arja Manelius, Kok Mania Alkhatib, Kok Anja Kallio, Kok Petteri Tuomi, Kok Santosh Saagar Silwal, Kok Sami Vauhkonen, Vihr. Merja Puustinen, Vihr. Heikki Räsänen, Vihr. Jari Vilppula, SDP Minna Lahti, SDP Jani Tiainen, PerusS Piia Kauppi, PerusS Ulrika Bachér, SFP Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Varhaiskasvatus on jaettu viiteen palvelualueeseen (Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä-Olari ja Tapiola), joita johtavat varhaiskasvatuksen aluepäälliköt. Espoon keskuksen varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Pohjoiseen ja Eteläiseen palveluyksikköön. Leppävaaran varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Itäiseen ja Läntiseen palveluyksikköön.

7 6 Kuva 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen ja organisaatio vuonna 2013 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtamista kuvaa matriisirakenne: Kuva 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen koordinointirakenne

8 7 Jokaiselle koordinointiryhmälle on määritelty tehtävä. Ryhmän puheenjohtaja vastaa koordinointiryhmän tehtävistä Espoo-tasoisesti. Koordinointiryhmä ja sen tehtävä Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällön ja menetelmien kehittäminen ja koordinointi Espoon pedagogisten painopisteiden ja linjausten sekä valtakunnallisten perusteiden mukaisesti Osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä Tehtävä: Suunnitella, järjestää ja koordinoida Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämistä. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Yksityisen päivähoidon ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä Tehtävä: Yksityisen varhaiskasvatuspalvelujen ja hankinnan suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan arviointi yhdessä palveluntuottajien kanssa TVT:n ja viestinnän koordinointiryhmä Tehtävä: Arvioida suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tieto- ja viestintätekniikan ja viestinnän nykytilaa, suunnitella kehittämistoimenpiteitä ja edistää sähköisten työkalujen hyödyntämistä varhaiskasvatuksen arjessa. Keskeisimmät asiat, joita ryhmässä käsiteltiin vuonna Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu - Itsearviointikriteerien valmistelu - Uudistetun lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman käyttöönotto - selvittää Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämisen tarpeita ja - suunnitella ja järjestää tarpeita vastaavaa ja strategian ja Suvan painopisteet huomioivaa monipuolista koulutusta ja muuta osaamisen kehittämisen toimintaa. Kolmantena tehtävänä on ollut - kehittää ja yhtenäistää osaamisen kehittämiseen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja ja varmistaa osaamisen kehittämiseen liittyvän toiminnan laadukkuutta. - Kunta 10 kehittämiskohteiden määrittely ja niiden työstäminen ja toteutumisen seuranta - Kehityskeskustelulomakkeiden uusiminen - Työsuojeluparien (työsuojeluasiamiehet ja yksikköesimiehet) tapaamisten järjestäminen ja niissä erityisesti tapaamisten sisällön kehittäminen enemmän koulutukselliseksi. -kilpailutuksen kautta hankittavien päivähoitopalvelujen tarjouspyyntöjen valmistelu ja asiakirjojen päivittäminen - yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyvien prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen - Laitelinjauksen valmistelu - Ohjeiden valmistelu - Erilaisten pilottihankkeiden käynnistäminen ja ohjaus

9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitetila Kuntalaiset arvostavat Espoon suomenkielistä varhaiskasvatusta luotettavana ja osaavana varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Varhaiskasvatuksen yhteisöissä lapsi ja hänen vanhempansa kokevat osallisuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsia ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat oppivia ja välittäviä. Ne kannustavat henkilöstöä jatkuvaan työn ja ammattitaidon kehittämiseen sekä houkuttelevat uutta, osaavaa henkilöstöä. 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Tarjoamme, kehitämme ja mahdollistamme perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joiden keskeisin tavoite on lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Varhaiskasvatus perustuu laaja-alaiseen oppimiseen, jonka avulla edistämme lasten kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Painotamme kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan edellyttämiä valmiuksia. Tiedottaminen Sisäisen tiedottamisen keskeisimmät välineet olivat tiedotteet, sähköpostiviestit ja Suvan tiedotteet. Ulkoisen tiedottamisen keskeisimmät välineet olivat www-sivut, lehdistötiedotteet ja ilmoitustaulu-/ovitiedotteet. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoustiedottaminen hoidettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa. Vuonna 2013 suomenkielinen varhaiskasvatus oli mukana Educa-messuilla, Varhaiskasvatusmessuilla ja Lastentarhanopettajapäivillä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen internetsivuilla oli avoinna vuoden aikana kolme erillistä kyselyä: - Loppuvuoden 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana toteutettiin asiakaskysely, jolla kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja kehitysehdotuksia suomenkielisen varhaiskasvatuksen (=päivähoito ja esiopetus) verkkosivuista. - Alkuvuodesta toteutettiin kysely, jolla selvitettiin kuntalaisten näkemyksiä keskeisistä päivähoidon rakenteellisista tekijöistä, joilla on suuri vaikutus palvelun toteutukseen. - Keväällä toteutettiin kysely, jolla kuntalaisille annettiin mahdollisuus kommentoida suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman luonnosta. Kaikki kyselyiden tulokset käytiin johtoryhmätasolla läpi ja tulosten perusteella ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin.

10 9 2 Suomenkielinen varhaiskasvatus - toimintaympäristö Kuva 3: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa vuosina ja ennuste vuodelle Leppävaara Tapiola Matinkylä-Olari Espoonlahti Espoon keskus Kuva 4: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa palvelualueittain vuosina ja ennuste vuodelle 2015

11 Asukkaita Suomi ja saame Ruotsi Muu kieli Kuva 5: Espoolaiset päivähoitoikäiset lapset kielen mukaan vuosina Strategiset tulostavoitteet ja talous Kuva 6: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategiakartta 2013

12 Varhaiskasvatuspalvelut järjestettiin siten, että toteuttamismuodot olivat eri vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Palvelut olivat laadukkaita ja monipuolisia. Päivähoitopalveluihin, esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen käytettiin yhteensä 158,1 miljoonaa euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja kertyi 20,9 miljoonaa euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin, jotka sisältävät tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan sekä liikelaitosten sisäiset palvelumaksut, käytettiin yhteensä 11,1 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukea maksettiin yhteensä 26 miljoonaa euroa euroa Talousarvio 2013 Muutokset korotukset Muutettu TA 2013 Toteuma 12/2013 Poikkeama 2013 Tulot Menot Toimintakate Taulukko 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen 2013 MENOT TP 2012 TA 2013 mr-muut. + / - Muutettu TA 2013 TP 2013 Erotus Muut.TA - TP 2013 Muutos % Muut. TA - TP 2013 Muutos % TP TP 2013 Kunnalliset päiväkodit ,8 % 6,2 % Perhepäivähoito ,7 % -5,3 % Avoin varhaiskasvatus ,9 % -0,3 % Ostopalvelut ,1 % -3,2 % Avustukset ,7 % 101,0 % Yksityisen hoidon tuki ,6 % 0,6 % Kotihoidon tuki ,8 % 3,1 % Yhteiset kustannukset ,5 % 30,4 % YHTEENSÄ ,2 % 4,7 % TULOT TP 2012 TA 2013 mr-muut. + / - Muutettu TA 2013 TP 2013 Erotus Muut.TA - TP 2013 Muutos % Muut. TA - TP 2013 Muutos % TP TP 2013 Päiväkodit ,9 % 4,7 % Perhepäivähoito ,5 % -7,1 % Avoin varhaiskasvatus ,2 % -7,7 % Ostopalvelut ,0 % 0,0 % Yhteiset ,8 % 0,8 % YHTEENSÄ ,6 % 2,8 % Taulukko 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen toiminnoittain 2013/Tilinpäätös 2013

13 12 11,1 milj. 6 % 11,6 milj. 6 % 0,4 milj. 0 % 3,5 milj. 2 % 13,3 milj. 7 % 26,0 milj. 13 % 17,7 milj. 9 % 111,6 milj. 57 % Kunnalliset päiväkodit Perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Ostopalvelut Kuva 7: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilinpäätös 2013 toiminnoittain 4 Palvelut Kuva 8: Palvelurakenne

14 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä niihin liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Päivähoitopaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville kunnallisena, ostopalveluna tai yksityisen hoidon tuella yksityisenä toimintana. Päivähoitoa järjestettiin yhteensä lapselle. Päivähoidossa oli 70,9 % ja kotihoidon tukea sai 24,5 % päivähoitoikäisistä lapsista. Päivähoitopaikoista tuotettiin kunnan omana toimintana 72 % ja yksityisenä toimintana 28 %. Pääkaupunkiseudun päivähoidon yhteiskäyttöalueilla kunnallista päivähoitoa toteutettiin kuntarajat ylittäen. Lisäksi kunnat ovat sopineet päivähoidon järjestämisestä ostopalveluna, kun perhe muuttaa toiseen pääkaupunkiseudun kuntaan. Jos perhe haluaa, lapsi voi jatkaa päivähoidossa entisessä kotikunnassaan siihen saakka, kunnes aloittaa oppivelvollisuuden Omat päiväkodit Perhepäivähoito Ostopalvelut Yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Kuva 9: Lasten määrä eri päivähoitomuodoissa ja lasten kotihoidon tuella

15 14 Espoon keskus Espoonlahti Kunnallinen päivähoito Matinkylä-Olari Tapiola Ostopalvelupäivähoito Leppävaara Kuva 10: Päivähoidossa olevien lasten määrä palvelualueittain (kunnallinen + ostopalvelupäivähoito) Lisäksi yksityisen hoidon tuella oli lasta. Yksityisen hoidon tuen lasten jakautumisesta palvelualueille ei ole saatavilla tilastotietoja. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Varhaiskasvatusta kehitettiin suunnitelmallisesti entistä paremmin yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavaksi laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsiryhmille ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistettiin. Päivähoitoyksiköiden itsearviointikäytäntöjä vahvistettiin edelleen. Kunnallisen päivähoidon laadun auditointia jatkettiin yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Kaikille alle 3-vuotiaille lapsille nimettiin päiväkotihoidon alkaessa omahoitaja, joka tutustui lapseen ja perheeseen ja tuki näitä päivähoidon aloittamisvaiheessa. Omahoitajakäytäntöä kehitettiin edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostettiin pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistettiin. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Avoin varhaiskasvatus Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoimet päiväkodit, asukaspuistot) tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle päivähoidolle. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat perheille suunnattuja, pääsääntöisesti maksuttomia palveluja, joissa lapsilla on mahdollisuus luoda ystävyyssuhteita ja harjoitella tärkeitä sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä. Lisäksi vanhempien on mahdollista saada tukea lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Lapset vanhempineen voivat osallistua myös erilaisten vertaisryhmien toimintoihin ja perhevalmennusryhmiin synnytyksen jälkeen.

16 15 Avoimen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjottiin kaikilla palvelualueilla. Käyttäjiä oli päivittäin keskimäärin noin Asukaspuistoja oli 15. Käyttäjiä asukaspuistoissa oli päivittäin keskimäärin Asukaspuistojen käyttäjinä olivat alle kouluikäiset lapset huoltajineen sekä koululaiset aamu- ja iltapäivisin luokkalaisille koululaisille tarjottiin mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Kunnalliset avoimet päiväkodit on tarkoitettu erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Käyttäjiä avoimissa päiväkodeissa oli päivittäin keskimäärin 185. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon koko- tai osapäiväiselle päivähoidolle. Toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Kerhotoimintaan osallistuminen ei poista kotihoidon tuen maksamista. Jos perheelle maksetaan yksityisen hoidon tukea, ei lapselle voida myöntää kerhopaikkaa. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta tarjoamalla lapsille toimintaa vertaisryhmässä. Kerhotoimintaa järjestettiin kevätkaudella 17 ja syyskaudella 19 kerhossa yhteensä noin 300 lapselle. Osa asukaspuistoista oli avoinna läpi vuoden. Muuten avoimien päiväkotien ja kerhojen aukioloajat noudattivat koulujen toiminta-aikoja. Ostopalveluna hankittu päivähoito Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä järjestetään päivähoitoa ostopalveluna päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä koulujen tiloissa esiopetukseen liittyvänä päivähoitona. Ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli lasta vuonna Ostopalvelupäivähoidon laadun valvontaan liittyvä auditointi toteutettiin 15 kilpailutetussa ja 29 nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Ryhmäperhepäivähoidon ja esiopetukseen liittyvän päivähoidon laadun toteutuminen varmistettiin valvontakäynneillä, joita tehtiin jokaiseen yksikköön vähintään kerran vuoden aikana. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 uudet varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2013 kilpailutettiin sopimuskauden päättyessä 14 koulujen tiloissa toimivaa esiopetukseen liittyvän päivähoidon yksikköä sekä 5 ns. tyyppipäiväkotia. Ostopalvelupäivähoidon resursoinnin ja henkilöstön kelpoisuuden valvontaa lisättiin. Päivähoitopalveluja hankittiin 17,7 miljoonalla eurolla ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Yksityisen hoidon tukea maksettiin perheelle vuonna Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Lakisääteisiin yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 2,8 prosentin korotus Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tukeen käytettiin 11,6 miljoonaa euroa.

17 16 Alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoito Hoitomuoto Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti tai yrityksen tuottama päivähoito lapsen kotona Perhepäivähoito Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk yksityisen hoidon tuki yht. /kk 171,40 503, ,14 674,40 818,54 171,40 296, ,14 467,40 611,54 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 171,40 554, ,14 725,40 869, vuotiaan lapsen kokopäivähoito Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti tai 171,40 400, ,14 571,40 715,54 yrityksen tuottama päivähoito lapsen kotona Perhepäivähoito 171,40 172, ,14 343,40 487,54 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 171,40 150, ,14 321,40 465,54 Hoitomuoto Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk yksityisen hoidon tuki yht. /kk Osapäivähoito, kaikki hoitomuodot 171, ,14 171,40-315,54 Hoitomuoto Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk esiopetuksen lukuvuoden ajalta Tulosidonnainen hoitolisä /kk yksityisen hoidon tuki yht. /kk Esiopetusta liittyvä päivähoito Esiopetusikäinen lapsi, joka on maksuttomassa esiopetuksessa sekä yksityisessä päivähoidossa. 63, ,00 Taulukko 3: Lapsikohtaiset tuet kuukaudessa 0-72,07 153,06-225,13

18 Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin lapselle 100 päiväkodissa ja 15 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 800 lasta 25 koululla. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetussuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa kehitettiin sähköiseen muotoon. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille oli 470 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Esiopetuksessa olevien lasten määrä Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Esiopetusyksiköiden määrä Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelupäiväkodit Suomenkielisessä opetuksessa Yhteensä Yksityisen hoidon tuen päiväkodit Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana kouluilla Suomenkielisen opetuksen toimintana kouluilla Yhteensä Taulukko 4: Esiopetuksessa olevien lasten ja esiopetusyksiköiden määrä Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintakäytänteet on muutettu yhdensuuntaisiksi esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa -järjestämisen periaatteet ovat olleet käytössä vuoden 2012 alusta alkaen. Kasvun ja oppimisen tuki toteutuu yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Yleisen tuen perusta on laadukas varhaiskasvatus. Yleinen tuki toteutuu lapsen ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman mukaisina pedagogisina tukitoimina, kuten ympäristön ja kasvatustoiminnan mukauttamisena. Tehostettu ja erityinen tuki toteutuvat rakenteellisina tukitoimina, kuten tehostetun tuen ryhminä sekä pedagogisen ja erityspedagogisen tuen muotoina. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia (tehostetun tuen ryhmät, konsultoivat erityislastentarhanopettajat, resurssierityislastentarhanopettajat, avustajat, kuljetus) arvioitiin ja tarkistettiin toimintavuoden aikana. Kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä lasta, joista tukea tarvitsevia oli 886 (7,4 %). Tukea tarvitsevista lapsista 841 oli kunnallisessa päivähoidossa ja 45 ostopalvelupäivähoidossa.

19 Tukimuoto Tehostetun tuen ryhmät ja ryhmien määrät Lasten määrä - pienennetty ryhmä, 14 kpl lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia integroitu ryhmä, 61 kpl lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia erityisryhmä, 4 kpl, joista yksi ryhmä on yhdistetty esiopetusryhmä Ryhmäavustajat ja henkilökohtaiset avustajat, 104 kpl Konsultoivat erityislastentarhanopettajat, 21 kpl Resurssierityislastentarhanopettajat,1 kpl Kuljetus 6 8 lasta, kaikki tukea tarvitsevia Taulukko 5: Kasvun ja oppimisen tuki, rakenteelliset tukitoimet Muuta Henkilökunta: 2 lastentarhanopettajaa 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 18 Henkilökunta: 1 2 erityislastentarhanopettajaa tai 1 erityislastentarhanopettaja ja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 3 6 konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa/ palvelualue Työskentelee Kepelin päiväkodissa (vuorohoitoyksikkö) Suomenkielinen varhaiskasvatus vahvisti yhteistyössä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa yhteisiä prosesseja tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseksi jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Monikielisten ja -kulttuuristen lasten varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen omaa äidinkieltä sekä lapsen oman kulttuurin säilyttämistä yhdessä perheiden kanssa. Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehtiin yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta sekä suunnitelman lapsen oman äidinkielen tukemisesta. Suomi toisena kielenä opetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista ja sen lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Lasten suomen kielen arvioinnissa käytettiin Pienten kielireppu arviointimenetelmää. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajia oli 10 kpl vuonna He neuvoivat ja ohjasivat yksikkökäynneillä henkilökuntaa suomi toisena kielenä menetelmien käytössä ja järjestivät kielikasvatukseen liittyviä opintopiirejä. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli vieraskielistä lasta vuonna Eri kieliä oli yhteensä 75. Yleisimmät niistä ovat venäjä, viro, somali, albania, englanti, arabia, kiina, kurdi, vietnam ja turkki.

20 19 Palvelualue Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Lasten määrä Espoonlahti Espoon keskus Espoo Taulukko 6: Vieraskielisten lasten määrät palvelualueittain kunnallisessa päivähoidossa, kerhoissa ja ostopalvelupäivähoidossa Starttiraha- avustus Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin ja irtaimistokustannuksiin. Starttiraha-avustusta myönnetään lisäksi toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Vuonna 2013 tehtiin 6 starttirahapäätöstä. Starttirahaa myönnettiin yhteensä euroa ja sen avulla syntyi 166 uutta päivähoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisältö Espoon kuntakohtainen uudistettu varhaiskasvatussuunnitelma Espoo-vasu - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla hyväksyttiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja otettiin käyttöön syksyn aikana. Varhaiskasvatusta kehitettiin suunnitelmallisesti entistä paremmin yksittäisen lapsen tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavaksi. Jokaiselle lapselle laadittiin yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi jokaiselle lapsiryhmälle laadittiin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Jokaiselle esiopetukseen osallistuneelle lapselle laadittiin vanhempien kanssa yhteistyönä lapsen esiopetussuunnitelma.

21 20 Pedagogiikan osa-alueet ja painottuminen vuosittain Kasvattajan toiminta ja sisällöt Lapselle ominainen tapa toimia ja oppia Kestävä kehitys Mediakasvatus Kasvatuskumppanuus Omahoitajuus Pienryhmätoiminta Lasten ja vanhempien osallisuus Havainnointi ja dokumentointi Oppimisympäristön kehittäminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Arviointi ja jatkuva parantaminen Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kehittäminen Vasu-katselmukset Lapsen vasujen laatu ja lapsen vasuista ja yksikön vasusta ryhmän toiminnaksi Kasvun ja oppimisen tuki suunnitelmiin Kestävä kehitys suunnitelmiin Uusi Espoo-vasu -kestävämmän elämäntavan alkupolulla Yksilöllisten suunnitelmien uusiminen Esiops Teema: Lapsen osallisuus Päivitys Kuva 11. Varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet ja varhaiskasvatussuunnitelmien kehittäminen vuosittain Kuvassa 11. esitetään varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet sekä varhaiskasvatussuunnitelmien kehittäminen vuosittain. Vuonna 2013 pedagogiikan erityisinä painopisteinä ovat olleet kasvatus kestävään kehitykseen sekä mediakasvatus. Esiops Vasut Teemat: Lapselle ominaiset tavat toimia ja kestävä kehitys Koskee varhaiskasvatusta ja perusopetusta Uusi Espoo -vasu Uuteen vasuun perehtyminen Lapsen Lapsen LEOPS vasu vasu Lapsen vasu käyttöön Yksikkövasut Op.huolto Päivitys Käyttöönotto Arviointi Varhaiskasvatusyksiköissä keskeisinä arvioinnin ja kehittämisen kohteina olivat alkuvuodesta 2013 lapsen osallisuuteen liittyvät asiat. Syksyllä 2013 arvioinnin teemat vaihtuivat ja uusiksi arvioinnin kohteiksi tulivat kestävä kehitys sekä lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen). Henkilökunnan käytössä on arvioinnin tueksi laaditut itsearviointikriteerit. Arvioinnit käsitellään säännöllisesti toistuvissa johdon katselmuksissa (vasukatselmukset). Arviointitietoa varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan onnistumisesta saadaan lisäksi esimerkiksi lasten ja vanhempien kuulemisen ja asiakaspalautteen kautta. Tulosyksikkötason kehittämiskohteet perustuvat CAF-arvioinnin tuloksiin sekä Kunta10-tutkimuksen tuloksiin. CAF-arvioinnin pohjalta kehittämiskohteeksi on nostettu erityisesti keskeisten prosessien nykyistä täsmällisempi määrittely ja kuvaaminen, jatkossa tarvittavan tietotekniikan määrittely sekä koulutetun henkilökunnan saatavuus. Prosessien määrittelytyötä tehdään toimialatasolla vuonna 2014 ja työtä varhaiskasvatuksessa jatketaan toimialatason aikataulun mukaan. Tietotekniikan määrittelyä on jatkettu tieto- ja viestintätekniikan koordinointiryhmässä sekä MeKastus -hankkeessa. Koulutetun henkilökunnan saatavuuden varmistamiseksi tehdään jatkuvaa yhteistyötä Espoon rekryn ja oppilaitosten kanssa. Kunta10-tutkimuksen perusteella tulosyksikön kehittämiskohteiksi nostettiin muutoksista tiedottamisen tehostaminen ja muutoksen kohteena olevan henkilökunnan kanssa riittävän keskustelun

22 21 varmistaminen sekä työntekijöiden väkivaltakokemusten läpikäyminen yksikön pedagogisessa ryhmässä tai oppilashuoltoryhmässä. Palvelujen käyttöä ja talousarvion toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Johtoryhmä käsittelee kuukausittain varhaiskasvatusyksiköiden täyttö- ja käyttöasteiden sekä henkilöstömenojen toteutumisen. Suomen kuusi suurinta kuntaa (Kuusikko-kunnat) Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu ovat tehneet vertailuja muun muassa päivähoidon palvelujen eri osa-alueista useiden vuosien ajan. Vuoden 2013 Kuusikko-raportit valmistuvat vuoden 2014 aikana. Ne löytyvät osoitteesta Kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Jatkuvan parantamisen toimintatavassa arviointi ja kehittäminen muodostavat jatkuvan arkityöhön integroituvan prosessin, jossa arviointia seuraa kehittämiskohteiden asettaminen, toiminnan kehittäminen pienin askelin ja jälleen arviointi ja niin edelleen. Henkilöstö on saanut perehdytystä jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöön useamman viime vuoden aikana. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Helsingin yliopiston kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämisen työn kehittämisessä. Kehittämistoiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu tutkimuspäiväkotiverkosto, johon Espoosta kuuluivat vuonna 2013 Rinkelin ja Seilimäen päiväkodit, Kilonpuiston lastentalo ja Karuselli sekä Saunalahden ja Juvanpuiston lastentalot. Vuonna 2012 aloitettua lapsen ja perheen hyvinvointia koskevaa kehittämistyötä jatkettiin näissä viidessä espoolaisessa tutkimuspäiväkodissa yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Toiminta sai rahoitusta osana Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelmaa. Eri oppilaitoksissa lastentarhanopettajiksi opiskelevien harjoittelun laatua lisättiin kehittämällä AMKopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä harjoittelun ohjaajille perehdytystä sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kestävän kehityksen kasvatusta kehitettiin RCE-verkostossa (Regional Centres of Expertice) yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toteutettiin kestävään kehitykseen liittyvää kehittämiskohdetta. Varhaiskasvatusyksiköt käyttivät kestävän kehityksen ohjelmana joko Keke päiväkodissa- tai Vihreä Lippu ohjelmaa. Syksystä 2013 alkaen suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Valo-järjestön kehittämishankkeessa. Hankkeella luodaan uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma varhaiskasvatukseen. Hankkeen kehittämisen ytimen muodostavat 43 LaLi-tutkinnon (liikunnan ammattitutkinto lasten liikunnan osaamisalalta) suorittanutta työntekijää ja 27 päiväkodinjohtajaa. He kaikki ovat sitoutuneet edistämään lasten liikkumismahdollisuuksia sekä omassa yksikössään että omalla pienalueellaan. Syksyn 2013 aikana kehittämistoiminnalla saatiin aikaan näkyviä tuloksia: liikkumisen lisääntyminen näkyi vasukatselmusten sisällöissä ja liikkuminen oli aiempaa selkeämmin osa pedagogista keskustelua. Lasten liikuntaa kehitetään yhteistyössä Etelä-Suomen liikunnan ja Espoon liikuntapalveluiden kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistettiin. Samoin parannettiin mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä pilotoimalla erilaisten välineiden käyttöä lasten toiminnassa. Päiväkodeissa käyttöön otettavasta tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä on laadittu suunnitelmia MeKastus-hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen tietohallinnon kanssa. Hanke jakaantuu kolmeen alihankkeeseen: tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksiköissä, lasten mediakasvatus ja tieto- ja viestintätekniikka päivähoidon arjessa

23 ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen päivähoidon henkilöstön työssä. Kaikista hankkeen osioista on tehty suunnitelma, joka päivittyy työskentelyn edetessä. Henkilökunnan käyttöön hankittiin lisää tietokoneita määrärahojen puitteissa. Varhaiskasvatuksessa edistettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista jatkettiin. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitettiin yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kolme päiväkotia toimi oppimiskeskuksina; Lakela autististen lasten oppimiskeskuksena, Kilo liikuntavammaisten lasten oppimiskeskuksena ja Vanttila lasten liikunnan oppimiskeskuksena. 22 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaan. Syksyllä 2013 taiteen perusopetusta on järjestetty yhteensä 49 suomenkielisessä kunnallisessa päiväkodissa eli noin 35 %:ssa päiväkodeista. Lapsia siihen osallistui yhteensä 1122, joka on noin 12 % suomenkielisten kunnallisten päiväkotien lapsista. Suurin osa taiteen perusopetusta saavista lapsista osallistui musiikkileikkikoulutoimintaan, mutta myös tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetusta on saatu jonkin verran käynnistymään. Kansainvälinen toiminta Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kansainvälinen toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja yksikön tarinaan. Päiväkodit muodostuvat kulttuurisesti monimuotoistuvan taustan omaavista lapsista ja aikuisista. Kasvattajat toimivat päivittäin erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Kansainvälinen yhteistyö lisää kulttuurien välistä ymmärrystä ja erilaisiin kulttuureihin liittyvää osaamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan tietoa varhaiskasvatuksen sisällön ja palvelujen kehittämiseksi. Monilla päiväkodeilla on kiinteitä suhteita päiväkoteihin muualla maailmassa. Päiväkodit vaihtavat henkilökunnan ja lasten tuottamaa aineistoa, toteuttavat yhteiseen aiheeseen liittyviä projekteja ja vaihtavat kuulumisia. Vuoden aikana suomenkielinen varhaiskasvatus aloitti laajemman yhteistyön itävaltalaisen Kinder in Wien organisaation kanssa, jonka kanssa on toteutettu EU:n ammatillista yhteistyötä edistävä Leonardo projekti. Syksyllä 12 wieniläistä varhaiskasvattajaa vieraili espoolaisissa päiväkodeissa ja oppi suomalaista tapaa toteuttaa varhaiskasvatusta. Espoolaiset oppivat vuorostaan wieniläisiltä pedagogiikan tarkempaa konseptointia ja lasten tutustuttamista vieraisiin kieliin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategian mukaan kansainvälisen yhteistyön tulisi lisääntyä. Muista kulttuureista tulleiden lasten, vanhempien ja henkilökunnan määrä lisääntyy, joten tarvitaan laajempaa osaamista monikulttuurisesta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksessa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kansainvälinen yhteistyö muodostui muutoin pääosin henkilökunnan tekemistä yksittäisistä vierailuista lähinnä tallinnalaisiin päiväkoteihin ja satunnaisista kansainvälisistä vierailuista espoolaisiin päiväkoteihin. Osa yksiköistä on valittu ns. vierailupäiväkodeiksi. Espoolaisissa päiväkodeissa kävi vieraita ainakin seuraavista maista: Belgia, Egypti, Englanti, Etelä-Korea, Islanti, Itävalta, Japani, Kiina, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Saudi- Arabia, Singapore, Tanska, Venäjä, Viro ja Yhdysvallat. Vieraat olivat kiinnostuneita esimerkiksi toiminnasta ja arkkitehtuurista. Yksittäiset työntekijät osallistuivat ulkomailla järjestettyyn koulutukseen ja vieraileva kouluttaja Iso- Britanniasta koulutti henkilökuntaa Espoossa uskontojen välisestä dialogista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiantuntija osallistui Islannissa järjestettyyn ulkona oppimisen pedagogiikkaa käsitelleeseen seminaariin.

24 Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset Leppävaarassa otettiin tammikuussa käyttöön Roosaliinan päiväkoti, jossa on tilat viidelle lapsiryhmälle. Päiväkoti tarjoaa myös iltahoitoa. Kalajärvelle valmistui loppuvuodesta Hiirisuon asukaspuisto. Laajalahden päiväkodin toiminta siirrettiin peruskorjauksen ajaksi Perkkaan koulun ja Maapallonkujan tiloihin Olariin. Kirkkojärven päiväkodin toiminta siirtyi osoitteessa Tuomarilantie 19 sijaitseviin väistötiloihin marraskuussa. Riiantien ja Saapasaukion päiväkodin tilojen peruskorjauksen ajaksi järjestettiin väistötilat muista alueen päivähoitoyksiköistä. Taavinkylän koulun entinen talonmiehen asunto peruskorjattiin kevään aikana ja elokuussa tilassa aloitti esiopetusikäisten lasten ryhmä. Metsolan päiväkodin avoin päiväkotitoiminta siirrettiin alueen muihin avoimen varhaiskasvatuksen yksiköihin. Suurpellon päiväkodin ja Leppävaaran siirtokelpoisen Lipunkantajanpolun päiväkodin käyttöönotto siirtyi vuoden 2014 puolelle, vaikka käyttösuunnitelmassa oli varauduttu käyttökustannuksiin ja perustamiseen. Palveluverkkoa tarkistettiin luopumalla kahdesta epätarkoituksenmukaisesta päivähoitotilasta (Kuusiniemi 1.6. ja Puikkari 1.8.). Leppävaara Tapiola Taulukko 7: Varhaiskasvatuksen palveluverkko Palvelualue Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus ESPOO Kunnallinen toiminta Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Päivähoito Perhepäivähoitajat Esiopetus+liityvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä Asukaspuistot Avoin varhaiskasvatus Avoimet päiväkodit Kerhot Yksityinen toiminta Päiväkodit, ostopalvelu Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki Ryhmäperhepäiväkodit, ostopalvelu Päivähoito Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki Perhepäivähoitajat ja lapsen kotona olevat hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetus+liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä

25 Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Poikkeusjärjestelytarpeisiin on vaikuttanut myös perhepäivähoitajien ja sitä kautta perhepäivähoidossa olevien lasten määrän väheneminen. Vuoden aikana jouduttiin lähes 200 lapsen päivähoito toteuttamaan poikkeusjärjestelyin noin 20 päiväkodissa. 24 Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Lakisääteisiin lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 2,8 prosentin korotus Yhdestä alle 3-vuotiaasta: Lakisääteinen hoitoraha 336,67 eur/kk Espoo-lisä 218,64 eur/kk Mahdollinen tulosidonnainen hoitolisä 0-180,17 eur/kk Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 100,79 eur/kk Yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 64,77 eur/kk Taulukko 8: Kotihoidon tuen suuruus Espoossa vuonna 2013 Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Vuonna 2013 perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettiin perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuodessa vähintään 6 663,72 euroa ja enintään 8 825,76 euroa, kun perhe sai täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää; Monikkoperheiden tuki ja Ottolapsen Espoo-lisä. Monikkoperheille suunnattua tukea maksetaan, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainrahakauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen käytettiin 18,5 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään käytettiin 7,5 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tuen saajia oli

26 5 Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Henkilöstön osaamisrakennetta uudistettiin vastaamaan varhaiskasvatuksen osaamistarvetta. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Kunnallisissa päiväkodeissa lisättiin lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. 20 lastenhoitajan vakanssia muutettiin lastentarhanopettajien vakansseiksi, jotka otettiin käyttöön 1.8. alkaen. Ryhmäperhepäivähoidossa koulutustasoa nostettiin muuttamalla 16 ryhmäperhepäivähoitajan vakanssia lastenhoitajan vakanssiksi. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehdittiin muun muassa järjestämällä lakisääteistä täydennyskoulutusta. Jokaiseen päivähoitoyksikköön laadittiin henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä päivähoidon työhyvinvointisuunnitelma. Päivähoidon johtamista eri organisaatiotasoilla arvioitiin. Esimiesten työtä tuettiin soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja jatkamalla esimiesvalmennusta. Esimiestyön ja johtamisen arviointi oli systemaattista. Hyvän johtamisen kriteereitä johtamisen arvioinnissa hyödynnettiin. Työhyvinvoinnin parantamiseksi toteutettiin Kunta 10:n (syksy 2012) pohjalta laaditut kehittämissuunnitelmat. Tuloskortit ovat käytössä tulosyksikössä viidellä palvelualueella. Palvelualueiden tuloskorttikäytännöt arvioitiin. Osaamisperustainen henkilöstösuunnitelma on käytössä. Uusia lastenhoitajan vakansseja (23) ja lastentarhanopettajan vakansseja (19) perustettiin vuoden aikana käynnistyviin päivähoitoyksiköihin. Tulosyksikössä oli työntekijää vuonna Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus kasvoi. Vuonna 2012 maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli 70 (2,7 %) ja vuonna 2013 maahanmuuttajataustaista henkilöstä oli 90 (3,4 % henkilöstöstä). 25 vakinaiset määräaikaiset*) yhteensä Kunnalliset päiväkodit, joista erityislastentarhanopettajia lastentarhanopettajia lastenhoitajia Perhepäivähoitajia Ryhmäperhepäivähoito, joista lastenhoitajia ryhmäperhepäivähoitajia Avoin varhaiskasvatus *) määräaikaisia palvelussuhteita voivat olla joko avoimen tehtävän hoitaminen tai sijaisuus Taulukko 9: Kunnallisten päivähoitoyksiköiden henkilöstö toiminnoittain joulukuussa 2013

27 Varhaiskasvatuksen yleisimmät nimikkeet Kelpoisia, % Ei-kelpoisia, % Lastenhoitaja Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja Taulukko 10: Kelpoisten ja ei-kelpoisten %-osuudet varhaiskasvatuksen yleisimmissä nimikkeissä 26 Uudet virka- ja toimiesitykset Kaupunginhallitus päätti yhteensä 13 nimikkeenmuutoksesta, joista 9 vakanssia muutettiin lastentarhanopettajan vakansseiksi päiväkotien kasvatushenkilöstön koulutustason nostamiseksi. Kaupunginhallitus päätti myös yhteensä 42 hoito- ja kasvatushenkilöstön (lastenhoitaja - lastentarhanopettaja) vakanssin perustamisesta vuoden 2013 aikana valmistuviin uusiin päiväkoteihin. Käyttösuunnitelmassa varauduttiin nimikkeenmuutoksiin ja tarvittaessa uusiin vakanssiesityksiin koskien muun muassa koulutustason nostamista ja oppisopimuksella lähihoitajiksi valmistuvien laitosapulaisten vakanssien muuttamista lastenhoitajan vakanssiksi. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen johtamisprosessi käytiin palvelualueilla läpi. Osaamisen kehittäminen huomioitiin aiempaa selkeämmin vuoden 2013 kehityskeskustelulomakkeissa. Vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön uusi sähköinen koulutuskalenteri. Sen avulla koulutuksista saa informaatiota, koulutuksiin voi ilmoittautua ja voidaan jakaa koulutusmateriaaleja. Monipuolista ja strategian ja kehittämistoiminnan painopisteet huomioivaa koulutusta järjestettiin runsaasti. Järjestetty koulutus perustui toiminnan strategisiin painopisteisiin ja osaamisen kehittämisen tarpeista tehtyyn kyselyyn. Koulutustarjonnan monipuolisuudella varmistettiin, että henkilöstön yksilöllisiin koulutuksellisiin tarpeisiin pystyttiin vastaamaan. Koulutuksen sisällöissä korostuivat mm. varhaiskasvatuksen suunnittelu, lapsille ominaiset toiminnat, kasvun ja oppimisen tuki, monikulttuurisuus, kasvatuskumppanuus ja työhyvinvointi. Toimintayksiköissä ja alueilla järjestettävää koulutusta lisättiin. Työhyvinvointi Kaikki päivähoitoyksiköt laativat itselleen vuoden 2013 aikana työhyvinvointisuunnitelman. Työsuojeluparien koulutukselliset tapaamiset pidettiin kevät- ja syyskaudella. Kehityskeskustelujen vaikuttavuutta parannettiin uusimalla henkilöstön kehityskeskustelulomakkeet.

28 Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Taulukko 11: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen työhyvinvointimatriisi Työyhteisön tavoitteellisuus 27 Kohtelun oikeudenmukaisuus Suomenkielinen varhaiskasvatus Varhe-maksut, euroa /hlö Työn kuormittavuus Sosiaalinen pääoma Pisteytys 0 pistettä pistettä Painoarvo 2,5 1, Tulos ,52 0,31 4,10 3,98 4,02 Tulos ,52 0,31 4,10 3,98 4,02 Tulos ,59 0,25 4,11 3,95 4,03 Pistearvo ,9 8,8 7,6 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Pistearvo ,5 9,1 7,4 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Pistearvo ,2 9,1 7,9 4,0 5,3 7,8 7,4 7,6 Matriisitulos ,9 8,8 7,6 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Matriisitulos ,5 9,1 7,4 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Matriisitulos ,2 9,1 7,9 4,0 5,3 7,8 7,4 7,6 Painotettu arvo ,7 13,2 7,6 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Painotettu arvo ,6 13,6 7,4 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Painotettu arvo ,0 13,6 7,9 4,0 5,3 7,8 7,4 7, Matriisiluvun kehitys 66,5 66,6 67,4 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys Asiakaspalaute/asiakastyytyväisyys Palautejärjestelmän kautta espoo.fi -sivuilla kuntalaiset voivat antaa palautetta Espoon kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Palautteet käsitellään järjestelmässä ja ne arkistoituvat tietokantaan. Palautteet on jaettu eri palautetyyppeihin ja aihealueisiin. Kuntalainen valitsee palautetta antaessaan koskeeko hänen palautteensa esimerkiksi varhaiskasvatusta. Palautteet ohjautuvat tämän valinnan mukaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen vastaajaringille. Vastaajaringissä on mukana 24 suomenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijää. Palautteisiin vastataan viiden työpäivän sisällä. Vuonna 2013 suomenkieliselle varhaiskasvatukselle tuli palautejärjestelmän kautta 132 palautetta. Vuonna 2013 toteutettiin laaja Espoon kuntapalvelujen laatua mittaava tutkimus. Kyselyllä kysyttiin asukkailta mielipiteitä eri kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Viime vuosina tyytyväisyydessä ei ole tapahtunut isoja muutoksia. Lasten päivähoitoa piti Espoossa vastaajista 39 % hyvin hoidettuna. Espoolaisten tyytyväisyys päivähoitoon on lisääntynyt 2000-luvulla.

29 28 Kuva 12: Espoolaisten tyytyväisyys päivähoitoon on lisääntynyt 2000-luvulla 7 Muiden toimialojen järjestämät palvelut Siivous Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen siivouspalvelut tuotti siivous- ja käyttäjäpalvelut suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimipisteisiin omana työnä tai ostopalveluna. Ostopalvelun osuus palvelutuotannosta oli 38 %. Palvelujen laadusta ja muusta sopimussisällöstä sekä hinnasta on sovittu tulosyksikön kanssa solmitussa sisäisessä palvelusopimuksessa. Siivouspalvelut vastaa sekä oman tuotannon että ostopalvelun laadusta. Kesällä tehtävän perussiivoustyön organisointi on muuttunut siten, että omana työnä tehtävissä kohteissa vuosihuoltotöitä tehdään pääsääntöisesti ympäri vuoden vuosikellon mukaisesti. Näissä kohteissa vuosihuoltotöitä ei tehdä kohteen ollessa kesällä suljettuna. Palveluyritysten kohteissa vuosihuollot tehdään edelleen pääosin kesäaikana. Ruokapalvelut Espoo Catering -liikelaitos järjesti suomenkielisen varhaiskasvatuksen ruokapalvelut vuonna 2013 pääosin omana toimintanaan, mutta ostamalla ateriapalveluja myös ulkopuoliselta toimijalta. Blue Service Partners Oy toimitti ateriapalvelut 21 päiväkotiin, 21 ryhmäperhepäiväkotiin/esiopetusryhmään sekä välipaloja kahteen asukaspuistoon.