Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 27 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:25 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Erika Granfelt Tony Hagerlund, saapui klo Tapani Harinen, puheenjohtaja Janna Koivisto Mervi Kukkonen Henri Kuro Katja Lahti Minna Lahti Leena Lakovaara, saapui klo Arto Turunen Santosh-Saagar Silwal Peter Ragnvaldsson Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö kaupunginhallituksen edustaja Virpi Mattila kehittämispäällikkö Marina Primietta päiväkodinjohtaja, poistui klo jälkeen Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 27 Allekirjoitukset Tapani Harinen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Janna Koivisto Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 27 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 16 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 17 Aikamatkalla -hankkeen esittely 6 18 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu 8 päivähoitopaikkatilanne kesäkuussa Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä 9 varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön 15 käyttösuunnitelma Tilannekatsaus varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten valmistelusta ja toteuttamisesta Espoossa 24

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Janna Koivisto.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Aikamatkalla -hankkeen esittely Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi Aikamatkalla -hankkeen esittelyn. Käsittely Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. Kokouksessa kuultiin päiväkodinjohtaja Marina Primiettan selostus asiasta. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ebeneser-säätiö saa Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta Aikamatkalla sukutyöskentely perheiden hyvinvointia tukemassa ( ) projektille. Hanke on osa Rahaautomaattiyhdistyksen Emma & Elias avustusohjelmaa. Ohjelma kokoaa yhteen eri järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Aikamatkalla -hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden sosiaalista hyvinvointia lapsen omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän lähipiirinsä (vanhemmat, isovanhemmat), alle kouluikäisten lasten parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Aikamatkalla hankkeessa hyödynnetään aiemmin toteutetun pilottiprojektin kokemuksia. Espoosta pilotointiin osallistui Olarin päiväkoti. Hankkeessa kokeillaan eri tavoin muodostettujen ryhmien kanssa pitkäkestoista omia juuria ja sukupolvien vuorovaikutusta vahvistavaa työskentelyä. Mallin soveltamisen mahdollisuuksia monikulttuurisissa lapsiryhmissä tutkitaan sekä kehitetään taidekasvatuksen sovelluksia yhteistyössä ammattitaiteilijoiden kanssa. Tavoitteena on myös tukea varhaiskasvattajia oman pedagogisen toiminnan suunnitelmallisessa kehittämisessä ja pitkäkestoisen teematyöskentelyn toteuttamisessa. Projektit käynnistyvät henkilökunnan koulutuksilla, joissa syvennytään

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 27 omiin lapsuusmuistoihin sukutyöskentelyn avulla. Samanaikaisesti työntekijöille tarjotaan myös taidepainotteista koulutusta esimerkiksi valokuvaamiseen, saduttamiseen, draamaan, digitaalisten välineiden hyödyntämiseen ja liittyen. Syksystä 2015 kevääseen 2016 kestäviin päiväkotiprojekteihin on osallistunut kaksitoista päiväkotia ja yksi asukaspuisto Espoosta, Helsingistä ja Kirkkonummelta. Kasvattajia on projektissa 97, lapsiryhmiä 37 ja lapsia perheineen noin 230. Mukana matkalla ovat Espoosta Matinkylä, Ellipsi ja Planeetta (Matinkylä-Olari) sekä Perkkaanpuisto ja Lintula (Leppävaara). Syksyllä 2016 alkavalle uudelle hankekaudelle ovat Espoosta lähdössä Ymmerstan ja Järvenperän päiväkodit Espoon keskuksen alueelta. Ebeneser-säätiön Lastentarhamuseossa järjestetään osana hanketta perheille suunnattuja Aikamatkalla-tapahtumia. Niiden tavoitteena on mallintaa esimerkiksi päiväkotiin tai asukaspuistoon soveltuvia sukupolvia yhdistäviä tapahtumia ja antaa toimintavirikkeitä perheille. Lisätietoja hankkeesta: Aikamatkalla -hankkeen käytännön toteutusta Espoon päiväkodeissa esitellään tarkemmin kokouksessa. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu päivähoitopaikkatilanne kesäkuussa 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh Salla Hovi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi kesäkuun 2016 ennakoidun päivähoitopaikkatilanteen. Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee, millaisen päivähoitopaikkatilanteen arvioidaan olevan Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen eri palvelualueilla kesäkuussa Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Anna-Liisa Nuolivirta, puh Greta Hämäläinen, puh Miia Mynttinen, puh Pia Torvikoski, puh Riikka Kurki, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaisia yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle. Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjaus- ja neuvontakäyntejä (ns. valvontakäyntejä).

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 27 Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin toimintayksikön tiloihin ja hänelle on esitettävä salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Lisäksi tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ryhtyä niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Varhaiskasvatuslain 29 :n mukaan mikäli päivähoitopaikka tai siinä annettu hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunta ei pääsääntöisesti puutu yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta varhaiskasvatusyksiköstä, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen huoltajan asioita. Jos huoltaja on tehnyt hoitosopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa, sovelletaan siihen sopimusoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa. Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaamisesta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 27 aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisesta. Nimetyt perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisessa ovat mukana myös nimetyt päiväkotien johtajat. Työparina kaksi päiväkodin johtajaa tekee ohjaus- ja neuvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen yksiköihin. Ostopalvelupäiväkoteihin ohjaus- neuvonta- ja auditointikäyntejä tekevät varhaiskasvatuksen asiantuntijat työparinaan päiväkodinjohtaja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa ja ohjausta koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit (mukaan lukien esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus kouluilla) yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito kilpailutetut ryhmäperhepäivähoitokodit ryhmäperhepäivähoitokodit yksityiset perhepäivähoitajat työsopimussuhteiset hoitajat 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus puistotätitoiminta Päiväkodit, ostopalvelu joista kilpailutettuja Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus koulujen tiloissa, ryhmien määrä, kilpailutettu ostopalvelu Avoin varhaiskasvatus, puistotädit 9 9 9

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 27 Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan yksiköiden määrä vuosina 2013, 2014 ja Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä vuonna 2015 lisääntyi neljällä vuoteen 2014 verrattuna. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäivähoitokotien määrä väheni yhdellä vuoden 2015 aikana. Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrät ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2013 alkaen. Kouluilla toteutettavan esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen ryhmien lukumäärät ovat vaihdelleet. Puistotätien määrä on pysynyt ennallaan. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen vuonna 2015 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka päivitettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ohjaus- ja neuvontakäyntien avulla varmistetaan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Ohjaus- ja neuvontakäynnit toteutuvat varhaiskasvatusyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten varhaiskasvatusyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ohjaus- ja neuvontakäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Varhaiskasvatuslain 16 :n mukaan jollei varhaiskasvatuslaissa muuta säädetä, sovelletaan yksityiseen lasten päivähoitoon varhaiskasvatuslain lisäksi yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain perusteella yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelman toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Yksityisen hoidon tuen ja ostopalveluvarhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin molemmille omat Espoo -tasoiset ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät tilaisuudet keväällä Lisäksi syksyllä 2015 järjestettiin kaikille palveluntuottajille yhteinen tilaisuus ajankohtaisista varhaiskasvatusasioista ja uudesta varhaiskasvatuslaista. Kilpailutetuille ostopalveluvarhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin myös joulukuussa 2015 yksityisen varhaiskasvatuksen ja palveluiden hankinnan koordinointiryhmän järjestämä yhteistyötapaaminen. Tapaamisessa

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 27 keskusteltiin yksiköiden käyttö- ja täyttöasteesta, tietojen kirjaamisesta asiakastietojärjestelmä- Efficaan sekä auditointikäytännöistä. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2015 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on myös varmistettava muun hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2015 valvonnoissa ja auditoinneissa tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot 73 % (78 % vuonna 2014) yhdistysten ylläpitämissä ostopalveluyksiköissä, 56 % (69 % vuonna 2014) yksityisen hoidon tuen päivähoitoyksiköissä ja 23 % (34 % vuonna 2014) kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä väheni kaikissa yksityisissä päiväkodeissa vuoteen 2014 verrattuna. Valvonta- ja auditointikäyntien perusteella erityinen haaste palveluntuottajille on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilöiden, lastentarhanopettajien ja muun kasvatushenkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Mikäli palveluntuottajat eivät ole saaneet rekrytoitua sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä, he ovat voineet palkata oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevan työntekijän tai lastenhoitajaksi henkilön, jolla ei ole tutkinnossaan suuntautumisvaihtoehtona lapset ja nuoret määräaikaisesti tietyin edellytyksin. Kilpailutettujen yksiköiden osalta edellä mainituissa tilanteissa on määräajaksi päätetty olla määräämättä euromääräistä sanktiota. Kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Mikäli reklamaatiossa edellytettyjä toimenpiteitä ei ollut määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on määrätty ostopalvelusopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin kevään 2015 aikana määräämään kahdelle palveluntuottajalle. Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden 2015 kevään ajalta euroa. Vuonna 2014 sanktioita määrättiin neljälle palveluntuottajalle ja kevään sanktiosumma oli

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 27 Laatuvaatimusten toteutuminen Kevään 2014 aikana valvontaan ja auditointiin käytettävät materiaalit uusittiin ja ne otettiin käyttöön syksyllä Palveluntuottajilta edellytettiin olemassa olevien turvallisuusasiakirjojen lisäksi myös uusien suunnitelmien laatimista esimerkiksi suunnitelma tilojen ilkivallan ja töhrimisen ehkäisemiseksi ja kriisisuunnitelma. Vuonna 2014 reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen puuttumiseen ja/tai niiden sisältöjen puutteelliseen kirjaamiseen (turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, ilkivalta- ja töhrimissuunnitelma ja pihasuunnitelma, palotarkastuksen päivämäärä, vakuutusasiakirjat jne). Vuoteen 2014 verrattuna vuonna 2015 palveluntuottajilla olivat pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat kunnossa. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, saattoivat palveluntuottajat pääsääntöisesti ne kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen sisältöjen puutteelliseen kirjaamiseen tai poistumisharjoitusten pitämiseen puolivuosittain. Valvontakäynnillä tehdyistä puutteista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin 30 päivän määräaika asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat korjasivat määräajassa tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä ollut tehty, valvonnasta vastaava viranomainen oli yhteydessä yksikön vastaavaan tai palveluntuottajaan ja neuvotteli tarvittaessa uuden määräajan. Auditointi- ja ohjauskäyntien sisällöissä painottuivat vuonna 2015 enemmän pedagogiset asiat ja keskustelu vuoteen 2014 verrattuna. Syynä tähän oli se, että omavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvät vaadittavat suunnitelmat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Lisäksi auditointiin ja valvontaan on kehitetty selkeät ja yhteiset toimintatavat ja ohjeistukset, joiden mukaan on toimittu syksystä 2014 alkaen. Muita huomioita valvonnasta Yhdistysten ylläpitämien ostopalveluyksiköiden auditointi- ja ohjauskäyntien toteuttamista muutettiin syksystä 2015 alkaen. Yhdistyksen ylläpitämissä pienissä ostopalveluyksiköissä toteutetaan jatkossa auditointi- ja ohjauskäynti kerran vuodessa ja isoissa yli 40 hoitopaikkaa olevissa ostopalveluyksiköissä kuten ennenkin eli kaksi kertaa vuodessa. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Jaana Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö huolehtii lasten varhaiskasvatuspalveluista (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) sekä niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Kunnan järjestämiä ja tukemia varhaiskasvatuspalveluja varaudutaan tuottamaan yhteensä lapselle eli noin 70 prosentille varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Näitä palveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus sekä yksityinen varhaiskasvatus yksityisen hoidon tuella. Varhaiskasvatusta varauduttiin talousarvion laadinnan yhteydessä järjestämään kunnan omana toimintana lapselle ja ostopalveluna 1

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / lapselle. Koska talousarviota valmisteltaessa ei ollut vielä päätöstä varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta Espoossa, kilpailutusta 10 esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen kohteen osalta ei ollut mahdollista toteuttaa tarvittavassa aikataulussa. Siksi toiminta järjestetään väliaikaisesti, vuoden ajan, kunnallisena toimintana. Tämä vähentää ostopalveluissa olevien lasten määrää toimintavuoden ajaksi. Kunnan omassa varhaiskasvatuksessa arvioidaan olevan lasta ja ostopalveluissa lasta. Kasvun ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta. Yksityiseen päivähoitoon arvioidaan sijoittuvan lasta. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Vuoden 2016 alussa hoitorahaan ja hoitolisään tuli 0,4 prosentin pienennys. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan 173,74 euroa/kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0 146,11 euroa/kk/ lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 63,93 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0 73,06 euroa/kk. Elokuusta 2016 lukien lapsista, joilla on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen, maksetaan hoitorahaa 63,93 euroa/kk/lapsi ja hoitolisää 0 73,06 euroa/kk. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät Kokopäivähoito Alle 3-v. lapsi 3-6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 320 /kk 192 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 100 /kk Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Esiopetus

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 27 Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Esiopetusta järjestetään koko ikäluokalle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus järjestää esiopetuksen noin 77 prosentille eli lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 500 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Kerhopaikkojen tarjontaa lisätään vuoden aikana sadalla paikalla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3- vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3- vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Pienten koululaisten vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan myöntää ns. joustavaa hoitorahaa heidän lyhentäessään palkattomasti työaikaansa. Lakisääteinen kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 341,27 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 102,17 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 65,65 euroa kuukaudessa. Hoitolisää maksetaan 0 182,64 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää alkaen 200 euroon kuukaudessa. Espoo-lisää pienennettiin 18,64 euroa/kk talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Perheen nuorimmasta alle 3- vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2016 yhteensä vähintään 6532,52 euroa ja kun perhe saa täyden hoitolisän, enintään 8 724,20 euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 27 ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Kehittämistoiminta Kerhotoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävä projektia jatketaan. Tavoitteena on luoda kerhotoiminnasta muille varhaiskasvatuspalveluille kilpailukykyinen kevyempi vaihtoehto. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta toteutetaan suunnitelmallisesti laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Alle 3-vuotiaille lapsille nimetään päiväkodissa ns. omahoitaja. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa. Lasten ja vanhempien osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Esiopetusyksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat ja otetaan ne käyttöön. Perusopetukseen valmistavan opetuksen pilotointia jatketaan Mainingin koulun yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) toteuttamista. Osallistutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimiseen ja käynnistetään kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyö uusien perusteiden pohjalta. Lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteita uudistetaan. Digiteknologian hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä vahvistetaan ja pedagogiikkaa kehitetään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Uuden teknologian käyttöönottoa kasvatuksessa ja opetuksessa tuetaan esimerkiksi koulutuksella, mentorointikäytäntöjä kehittämällä ja erilaisilla pilotoinneilla. Mahdollisuuksien mukaan käytetään digiteknologista välineistöä myös lasten suomen kielen oppimisessa sekä vieraisiin kieliin tutustumisessa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 27 Kasvatusta kestävään kehitykseen toteutetaan ja kehitetään varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimitaan osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice). Suomenkielinen varhaiskasvatus tekee kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjen vahvistamista jatketaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja ostopalveluna tuotetun varhaiskasvatuksen laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien sekä johdon suorittamien katselmusten avulla. Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan muun muassa ystävyyspäiväkotitoiminnan avulla ja toteuttamalla vähintään yksi kansainvälinen yhteistyöhanke. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus toimii osana Helsingin yliopiston kenttäpäiväkotiverkostoa. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta 3 vuotta täyttäneiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Lisäksi käynnistetään lastenohjaajan tutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutus ryhmäperhepäivähoitajille ja pitkäaikaisille sijaisille, joilla ei ole päiväkodin tehtäviin soveltuvaa ammattitutkintoa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä painotusalueena on digitalisaation haltuunottoon liittyvien taitojen oppiminen. Tavoitteena on, että ensivaiheessa esiopetuksen henkilökunnalla on käytössä menetelmiä, joilla hyödynnetään digiteknologiaa pedagogiikassa. Sekä suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen toimintana. Vastuullista johtajuutta ja esimiestyötä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 27 Talous ja investoinnit Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Varhaiskasvatuspaikkojen täyttö- ja käyttöasteita seurataan aktiivisesti ja ne pidetään mahdollisimman korkeina. Riskinä tehostamiselle on elokuussa 2015 voimaan tullut päiväkotien ryhmäkokosäädös, jonka vaikutuksista toiminnan järjestämiseen on käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä vasta viiden kuukauden kokemus. Henkilöstömenojen käyttöä säädellään entisestään muun muassa tarkentamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita. Päivähoitotiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä noin 167,9 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 23,2 milj. euroa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on varattu noin 119,4 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan noin 11,5 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu noin 3,8 milj. euroa. Päivähoitopalveluja hankitaan 17,5 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,6 milj. euroa uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamiseen. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yhteensä noin 15 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Talousarviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 5,7 milj. euroa. Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, avustajien, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä noin 15,9 milj. euroa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 27 Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämiseen on varattu noin 5,5 milj. euroa. Investoinnit Vuoden 2016 aikana valmistuu uusi Auroran päiväkoti Leppävaaran alueelle. Samalla entisen Auroran päiväkodin tiloissa alkaa peruskorjaus Järvenperän asukaspuisto- ja nuorisotiloiksi. Espoon keskuksen alueelle valmistuu Suvelan asukaspuiston uudet tilat yhteishankkeena seurakunnan kanssa. Lisäksi Hansakallion ja Ymmerstan kouluille tulee lisärakennukset, joissa on tilat suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetukselle. Vuosien investointisuunnitelmaan sisältyy kolme uutta päiväkotia (Nuumäki, Paapuri ja Suviniitty) sekä Järvenperän asukaspuisto. Pohjois-Tapiolan ja Kirkkojärven päiväkodit toteutetaan myös kokonaisuudessaan uudisrakennuksina aiemmasta perusparannuslaajennussuunnitelmasta poiketen. Varhaiskasvatuksen uusien tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ja varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen on varauduttu 0,6 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Suomenkielisen varhaiskasvatuksen vuoden 2016 talousarvioon kohdentuu suuria ylityspaineita mm. lasten määrän kasvun, päivähoitooikeuden rajaamatta jättämisen ja ryhmäkokosäädösten johdosta. Talousarvion ylitystarve tarkentuu syksyllä SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS TP 2015 TA 2016 TULOSYKSIKKÖ YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Kunnalliset päiväkodit

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 27 Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Perhepäivähoito Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Toimintatulot Toimintamenot muut menot sisäiset erät Avustukset Toimintamenot Yksityisen hoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Kotihoidon tuki

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 27 Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Varhaiskasvatuksen yhteiset kustannukset Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / / Tilannekatsaus varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten valmistelusta ja toteuttamisesta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi tilannekatsauksen varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten valmistelusta ja toteuttamisesta Espoossa. Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Syksyn ja alkukevään ajan on valmisteltu ja tehty päätöksiä varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten toteuttamisesta Espoossa. Asetusta lasten päivähoidosta muutettiin lokakuussa siten, että alkaen päiväkodissa voi olla yhtä hoito- ja kasvatushenkilöä kohden aiemman 7 sijasta 8 kolme vuotta täyttänyttä kokopäivähoidossa olevaa lasta. Espoon valtuusto päätti talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että päiväkotien hoitajamitoitus säilytetään ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Esiopetukseen haku oli tammikuussa ja lapsia ollaan sijoittamassa esiopetukseen Espoon päättämän mitoituksen mukaan. Suurin osa esiopetukseen hakeneista lapsista tarvitsee myös esiopetukseen liittyvää varhaiskasvatusta, jolloin heidät rinnastetaan kokopäiväisiin lapsiin. Sekä pelkkään esiopetukseen hakevia että osapäiväiseen varhaiskasvatukseen hakevia nuorempia lapsia on vähän, arviolta noin 300. Eduskunta hyväksyi lain, jolla varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan osaaikaiseksi. Laki tulee voimaan Espoon kaupunginvaltuusto päätti

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / äänin 38-37, että Espoossa ei rajata lasten varhaiskasvatusoikeutta. Elokuusta 2016 alkaen lapsen varhaiskasvatus järjestetään lapsen edun ja perheen tarpeen mukaisesti, eli menettely ei muutu nykyisestä käytännöstä. Espoo tarjoaa myös varhaiskasvatuslain edellyttämää 20 tunnin varhaiskasvatusta sitä haluavien perheiden lapsille. Koska kaupunginvaltuusto päätti olla rajaamatta varhaiskasvatusoikeutta, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ei viety päätettäväksi osaaikaisen varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteita. Pääkaupunkiseudun kunnilla (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) on sopimus yhteistyöstä lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksessa järjestettävän esiopetuksen järjestämisestä. Näistä kaupungeista Vantaa on päättänyt rajata lapsen varhaiskasvatusoikeuden lain mukaisesti elokuusta 2016 lukien. Muissa sopimuskunnissa varhaiskasvatusoikeutta ei rajata. Päätöksistä johtuen pääkaupunkiseudun kuntien sopimus edellyttää uudistamista. Uusi sopimus valmistellaan käsiteltäväksi kaupunkien päätöksentekoelimissä kevään 2016 aikana. Edellä mainittujen muutosten lisäksi yksityisen hoidon tukea koskevaan lakiin tehtiin vastaavat varhaiskasvatusoikeuden rajaamista koskevat muutokset. Espoon uudet kuntalisät sekä niiden maksamisen ehdot osaaikaiseen varhaiskasvatukseen hyväksyttiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja Svenska rum -lautakunnassa Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii yksityisen hoidon tuen lakisääteisten osien sekä kunnan ja Kelan välisen sopimuksen perusteella kuntalisien maksamisesta. Kela on antanut uuden ohjeistuksen sopimuksen laadinnasta ja aikataulusta. Uusi muuttuneiden ehtojen mukainen sopimus tehdään toukokuun 13. päivään mennessä. Yksityisille palveluntuottajille on järjestetty tiedotustilaisuus yksityisen hoidon tukea koskevista sekä muista varhaiskasvatuksen liittyvistä muutoksista. Kevään aikana uudistetaan yksityisten palveluntuottajien ja kaupungin väliset toimintaprosessit vastaamaan tehtyjä muutoksia. Yksityisille varhaiskasvatuspalvelujen tuottajille on maksettavan starttiraha-avustuksen periaatteet on myös uudistettu vastaamaan yksityisen hoidon tuen muutoksia. Starttiraha-avustukseen esitetään lisättäväksi ehto, että sitä voidaan myöntää palveluntuottajalle, joka järjestää sekä kokoaikaista enintään 10 tuntia päivässä kestävää varhaiskasvatusta että varhaiskasvatuslain mukaista 20 tuntia viikossa kestävää varhaiskasvatusta. Siten varmistetaan, että Espoossa toimivat yksityiset palveluntuottajat järjestävät varhaiskasvatuslain sekä asiakkaiden tarpeiden mukaisia varhaiskasvatuspalveluja. Periaatteet ovat opetus- ja käsittelyssä Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin on päätetty indeksitarkistus alkaen (kaupunginhallitus ). Indeksitarkistus nostaa korkeimman maksun 283 eurosta 290 euroon kuukaudessa. Lisäksi Espoon kaupunki on antanut lausunnon ehdotuksesta uudeksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. Lausuntoa täydennettiin opetusja varhaiskasvatuslautakunnassa seuraavasti: Lisäksi Espoon kaupunki

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 27 esittää, että maksujen määräytymisen tulee perustua nettotuloihin, jos se ei lisää byrokratiaa. Kaupunginhallitus lisäsi lausuntoon vielä seuraavan kohdan: Lain jatkovalmistelussa tulee selvittää 0-maksuluokkaan liittyvät kannustinloukut, ja kehittää niille ratkaisuja. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 27 Muutoksenhakukielto ( 15-21) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.