Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä.

Transkriptio

1 Suomenkielinen varhaiskasvatus KÄYTTÖSUUNNITELMA 2012 Varhaiskasvatuspalvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Päivähoitoa varaudutaan järjestämään yhteensä lapselle eli 70 prosentille päivähoitoikäisistä lapsista. Päivähoidossa olevien lasten määrän ennustaminen on hankalaa kysynnän vaihteluista johtuen. Päivähoitopaikkojen kysyntään vaikuttaa väestön kasvun lisäksi kysynnän vaihtelut kuukausittain ja erityisesti alle 3 -vuotiaiden lasten määrä päivähoidossa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 70 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 30 prosenttia. Päivähoidon alueelliseen kysyntään vastataan päiväkoti- ja perhepäivähoidolla, ostopalveluilla sekä yksityisen hoidon tuella. Pääkaupunkiseudun yhteistyö varhaiskasvatuksen järjestämisessä Pääkaupunkiseudun päivähoidon yhteiskäyttöalueilla kunnallista päivähoitoa toteutetaan kuntarajat ylittäen. Tavoitteena on toteuttaa Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kesken kuntarajat ylittävä päivähoito vuoden 2012 aikana. Tämä edellyttää, että pääkaupunkiseudun kuntien tietohallintoyksiköt saavat yhteiskäytön mahdollistavan tietojärjestelmän toimimaan. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategiakartta Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitteet toteuttavat Espoo-strategiaa. Tulosyksikön strategiakartta on laadittu sivistystoimen strategiakartan pohjalta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategiakartta 2012 on käyttösuunnitelman liitteenä.

2 Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Varhaiskasvatusta kehitetään suunnitelmallisesti entistä paremmin lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavaksi laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Lisäksi edistetään vanhempien osallistumista ja vertaisryhmätoimintaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointi- ja kehittämiskäytäntöjä vahvistetaan edelleen. Kunnallisen päivähoidon laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Itsearvioinneissa ja johdon katselmuksissa painotetaan lapsen osallisuuden toteutumista varhaiskasvatuksessa. Lapsen osallisuuden arviointi - ja kehittämismalli on käytössä kaikissa yksiköissä. Omahoitajakäytännön toteuttamista alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla jatketaan ja käytäntöä kehitetään edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona, silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Lakelan päiväkoti toimii varhaiskasvatuksen henkilökunnalle autististen lasten, Kilon päiväkoti liikuntavammaisten lasten ja Vanttilan päiväkoti lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä 103,9 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä 14,6 milj. euroa. Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen, asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Asukaspuistojen ja avointen päiväkotien toiminta jatkuu vuoden 2011 tasoisena. Käyttösuunnitelmassa kerhotoimintaa on varauduttu järjestämään kevätkaudella 17 kerhossa yhteensä 350 lapselle. Kerhotoiminnan laajuutta tarkistetaan kysynnän mukaan uudelleen palvelualueilla syksyn 2012 osalta. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avointen päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,1 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä ja toimintakäytäntöjä kehitetään edelleen yhteneväksi esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on marraskuussa 2011 hyväksynyt Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa - järjestämisen periaatteet. Ennaltaehkäisevä työ tehostuu kasvatuskumppanuudessa huoltajien kanssa, tuen tarpeen tunnistaminen ja tiedonsiirto varmistuvat yhteistyössä Perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa

3 ( neuvolat, lasten terapiapalvelut, lastensuojelu). Tasapuoliset palvelut toteutuvat ja osaaminen vahvistuu. Tukitoimien kohdentuminen tarkentuu ja kasvun ja oppimisen tuki toteutuu yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan yleistä tukea ja sitä toteutetaan pedagogisten tukitoimien muodossa. Rakenteellisia tukitoimia kohdennetaan lapsille, joille yleinen tuki ei ole riittävää. Tuki toteutuu kattavasti lähipalveluna tehostetun tuen ryhmissä. Lapsille, jotka tarvitsevat vahvaa tukea, tuki toteutuu erityisen tuen muodossa. Esiopetuksessa se edellyttää hallinnollista erityisen tuen päätöstä ja eritysopetusta. Suomenkielinen varhaiskasvatus jatkaa KELPO -kehittämishankkeen mukaista yhteistyötä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa. Tavoitteena on opetussuunnitelman mukaisen toimintamallin luominen tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen edistämisessä sekä tukipalvelujen järjestämiseksi alkaen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Vuoden aikana luodaan uusien perusopetuksen lainsäädännön mukaisten esiopetuksen tukimuotojen seurantajärjestelmä. Tulosyksikön yhteisistä menoista on kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten tukitoimiin varattu noin 5,5 milj. euroa. Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Monikielisten ja -kulttuuristen lasten varhaiskasvatusta kehitetään toteuttamalla suomi toisena kielenä opetusta, tukemalla lapsen oman äidinkielen kehitystä sekä lisäämällä henkilöstön monikulttuurisuuskasvatuksen osaamista. Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehdään kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta sekä suunnitelman lapsen oman äidinkielen tukemisesta. Suomi toisena kielenä opetusta toteutetaan kaikissa arjen toiminnoissa ryhmän kasvatusvastuullisen henkilökunnan toimesta. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajat konsultoivat henkilöstöä kielikasvatukseen liittyvissä asioissa. Pienten kielireppu - arviointimenetelmä on käytössä suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielitaidon arvioimiseksi. Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Suomenkielinen varhaiskasvatus tekee kiinteä yhteistyötä suomenkielisen opetuksen kanssa sekä esioppilaiden oppilaaksiottoon että esiopetuksen sisällön kehittämiseen liittyen. Esiopetus järjestetään yhteensä noin 2850 lapselle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 2100 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Esiopetukseen ilmoittautuminen toteutetaan sähköisesti. Lukuvuonna Juvanpuiston, Latokasken, Meritorin ja Veräjäpellon koulun esiopetus siirtyy Suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä Suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestettäväksi. Uusi esiopetusryhmä Karhusuon koululla toteutetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana.

4 Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Esiopetuksessa olevien lasten kasvun ja oppimisen tuki toteutetaan uudistuneen perusopetuksen lainsäädännön ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodoissa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman lomakkeet päivitetään vastaamaan uudistuneita opetussuunnitelman perusteita. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 460 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Ostopalveluna hankittu päivähoito Ostopalvelupäivähoidon resurssoinnin ja henkilöstön pätevyyden valvontaa lisätään. Vuoden 2011 aikana ostopalvelupäivähoidon valvontaan liittyvää auditointia laajennettiin koskemaan kilpailutettujen ostopalvelupäiväkotien lisäksi myös 17 nettobudjetoituja ostopalvelupäiväkoteja. Auditointia laajennetaan edelleen nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi uudet varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2012 kilpailutetaan kymmenen (10) koulujen tiloissa toimivaa esiopetukseen liittyvän päivähoidon yksikköä. Lisäksi kilpailutetaan kaksi (2) ns. tyyppipäiväkotia. Päivähoitopalveluja hankitaan 18,4 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 166,71 euroa / kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0-140,19 euroa/kk/lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetusta täydentävässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 61,34 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä päivähoidosta 0-70,10 euroa/kk. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät: Kokopäivähoito Alle 3 - v. lapsi 3-6 v lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti tai yrityksen tuottama päivähoitopalvelu lapsen kotona 503 /kk 400 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 296 /kk 172 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 554 /kk 150 /kk Esiopetusta täydentävä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 90 /kk

5 Käyttösuunnitelmassa on yksityisen hoidon tuen maksamiseen varattu yhteensä 11,3 milj. euroa, josta lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen 3,5 milj. euroa ja kuntalisiin 7,7 milj. euroa. Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitoraha on yhdestä alle 3 -vuotiaasta lapsesta 327,64 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3 -vuotiaasta lapsesta 98,04 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 63,00 euroa. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitolisää 0-175, 24 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3 -vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempain-rahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Vuonna 2012 perheen nuorimmasta alle 3 -vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vähintään 6 553,20 euroa ja enintään 8 656,08 euroa, kun perhe saa täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainraha-kauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo lisän. Käyttösuunnitelmassa on lakisääteiseen kotihoidon tukeen varattu 17,8 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 7,1 milj. euroa. Starttiraha- ja muu harkinnanvarainen avustus Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuvien kustannusten ja irtaimistokustannusten lisäksi myös toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Käyttösuunnitelmassa on starttirahan maksamiseen varattu euroa.

6 Harkinnanvaraisiin avustuksiin on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä euroa. Harkinnanvarainen avustus kohdennetaan vuonna 2012 yksityiseen avoimen varhaiskasvatuksen alle kouluikäisten lasten kerhotoiminnan tukemiseen. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3 -vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan muun muassa järjestämällä lakisääteistä täydennyskoulutusta. Jokaiseen päivähoitoyksikköön laaditaan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä päivähoidon työhyvinvointisuunnitelma. Kelpoisuuden omaavan hoito- ja kasvatushenkilökunnan saatavuutta varmistetaan toteuttamalla päivähoidon oppisopimus- ja urakehityssuunnitelmaa. Varhaiskasvatuksen johtamisessa sovelletaan kehitteillä olevaa espoolaista johtamismallia. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Esimiesten työtä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja jatkamalla pedagogiikan johtamiseen liittyvää esimiesvalmennusta. Johtamisen arvioinnissa hyödynnetään hyvän johtamisen kriteereitä. Henkilöstötavoitteissa tärkeänä mittarina on Kunta 10- tutkimus. Tutkimuksen 2010 tulosten pohjalta tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä ja suunnitelmaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla. Tulosyksikkötason lisäksi tuloskortin käyttöä laajennetaan palvelualueille. Osaamisperustaisen henkilöstösuunnittelun malli otetaan käyttöön tulosyksikössä. Jatkuvan parantamisen toimintatapa otetaan käyttöön yhä useammassa varhaiskasvatusyksikössä. Toimintatavan käyttöönottoa helpotetaan jokaiseen toimintayksikköön kohdennetulla perehdytyksellä ja toimintatavan käyttöä ohjaavilla työkaluilla. Tavoitteena on, että jatkuvan parantamisen toimintatapa on käytössä vähintään 70 prosentissa yksiköistä. Henkilökunnan mahdollisuutta asioida sähköisesti parannetaan. Tietotekniikkaan liittyvää osaamista kehitetään. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Tuottavuushankkeena jatketaan edelleen kaupungin tuottavuusohjelmaan sisältyvää Suomenkielisten päiväkotien avustavan henkilöstön (laitosapulaiset) määrän vähentäminen ja laitosapulaisten kouluttaminen oppisopimuksella lähihoitajiksi -hankkeen toteuttamista. Oppisopimuskoulutuksesta valmistuu vuoden 2011 aikana yhteensä 42 laitosapulaista lähihoitajaksi ja vuonna 2012 yhteensä 12. Osa valmistuvista lähihoitajista työllistyy vapautuviin hoito- ja kasvatushenkilöstön mitoituksen mukaisiin lastenhoitajan tehtäviin. Lisäksi hankesuunnitelman mukaisesti lisätään 22 varahenkilön vakanssia, tavoitteena turvata entistä paremmin häiriötön toiminta päivähoitoyksiköissä. Uudet virka- ja toimiesitykset Kaupunginhallitus päätti yhteensä 25 nimikkeenmuutoksesta, joista 20 lastenhoitajan vakanssia muutettiin lastentarhanopettajan vakanssiksi päiväkotien kasvatushenkilöstön koulutustason nostamiseksi sekä yhteensä 31 hoito- ja kasvatushenkilöstön (lastenhoitaja - lastentarhanopettaja) vakanssin perustamista vuoden 2012 aikana valmistuviin uusiin päiväkoteihin.

7 Käyttösuunnitelmassa on varauduttu nimikkeenmuutoksiin ja tarvittaessa uusiin vakanssiesityksiin koskien Suomenkielisestä opetuksesta elokuussa 2012 siirtyvien esiopetusryhmien henkilöstöä (lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat). Samassa yhteydessä tehdään esitys toukokuussa 2012 oppisopimuksella lähihoitajiksi valmistuvien laitosapulaisten vakanssien muuttamisesta lastenhoitajan vakansseiksi. Osa näistä vakansseista tullaan kohdentamaan varahenkilötehtäviin. Kehittämistoiminta Varhaiskasvatus osallistuu YK:n yliopiston alaisen Regional Centre of Expertise for Sustainalbe Development (RCE) -verkoston toimintaan yhdessä verkoston muiden toimijoiden kanssa. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä asetetaan kestävään kehitykseen liittyvä kehittämiskohde. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit otetaan huomioon varhaiskasvatuspalveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Helsingin yliopiston kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämisen työn kehittämisessä. Hankkeen yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu tutkimuspäiväkotiverkosto. Vuonna 2012 toteutetaan Katse lapseen - hanketta, jossa viisi uutta espoolaista tutkimuspäiväkotia aloittaa yhdessä neuvoloiden kanssa lapsen ja perheen hyvinvointia koskevaan tiedonsaantiin ja 4-vuotiaiden lasten perheiden hyvinvointitarkastuksiin liittyvää kehittämistyötä korostaen lapsen ja vanhempien osallisuutta. Toiminta saa rahoitusta osana Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelmaa. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Suomenkielinen varhaiskasvatus osallistuu Espoon Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeeseen. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 23 koulua ja 36 päiväkotia, jotka muodostavat alueellisia kasvatusverkostoja. Kasvatusverkostoihin kuuluvat myös vanhemmat, koulujen iltapäivätoimijat sekä muut yhteistyökumppanit. Hankkeen tavoitteena on lisätä vanhempien osallisuutta ja aktiivisuutta kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi sekä edistää vuorovaikutusta ja tasavertaista kasvatuskumppanuutta yhteistyössä koulujen, päiväkotien ja vanhempien kesken. Tavoitteen on laajentaa ja juurruttaa vanhempien osallisuutta tukevia ja moniammatillisia toimintamalleja sekä päiväkoteihin että kouluihin. Jatketaan päättyvässä Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman PKS-KOKO Opinnoista osaajaksi -hankkeessa aloitettua pääkaupunkiseututasoista yhteistyötä Helsingin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen kanssa lastentarhanopettajiksi opiskelevien opiskelijoiden harjoittelujen kehittämiseksi. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelijoiden laatua kehitetään luomalla AMK -opiskelijoille harjoittelupäiväkotiverkosto ja järjestämällä ohjaajille sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tavoitteena on koulutetun työvoiman saatavuuden varmistaminen. Syksyllä 2011 toteutettiin pääkaupunkiseudun yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. Käsitellään asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja toteutetaan niiden pohjalta nostettavia kehittämiskohteita. Laaditaan suunnitelma päiväkotien tieto- ja viestintätekniikan ja siihen liittyvän pedagogiikan ja osaamisen kehittämisestä. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

8 Varhaiskasvatuksen tilat Huhtikuussa otetaan käyttöön Espoonlahden alueella Tillinmäen päiväkoti, jossa tilat viidelle (5) lapsiryhmälle ja elokuussa Saunalahden koulun yhteydessä kuuden vuoden määräaikaiseen käyttöön Saunalyhdyn päiväkotitilat kolmelle (3) lapsiryhmälle. Syyskuussa otetaan käyttöön Kirstin päiväkoti, jonka tilat on muutettu varhaiskasvatuksen tiloiksi Keski-Espoon koulun tiloista. Päiväkodissa on tilat kuudelle (6) lapsiryhmälle. Talousarviossa on varauduttu alkusyksystä ottamaan käyttöön Leppävaaran alueella Lipunkantajanpolun päiväkoti, mutta hankkeen toteutuminen viivästyy. Toimitilavuokriin on varattu 21,5 milj. euroa, joka on 11,3 % suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttösuunnitelmasta. Valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa on vuosittainen määrärahavaraus toimitilojen muuttamisesta varhaiskasvatuksen käyttöön. Laajalahden päiväkoti peruskorjataan ja päiväkodin yhteydessä sijaitseva entisen Laajalahden neuvolan tilat muutetaan kahden (2) lapsiryhmän päiväkotitoimintaan soveltuviksi tiloiksi. Varhaiskasvatuksen uusien tilojen ensikertaiseen kalustamiseen on määrärahavaraus talousarvion investointiosassa 953 koneet ja kalusto. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tilojen peruskorjaus - ja uudisrakennustarve, erilaiset ratkaisumahdollisuudet ja toimenpidelinjaukset valmistellaan asianosasten lautakuntien yhteiskäsittelyyn. (pöytäkirjamerkintä) Talous ja määrärahojen jakoperusteita Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteena on, että toimintamenot ja tulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä 151,3 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksuihin on tulossa alkaen indeksikorotuksia. Perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidosta perittävä ylin kuukausimaksu on 264 euroa ja alin perittävä kuukausimaksu on 24 euroa. Päivähoidon asiakasmaksujen muutoksesta valmistellaan esitykset kuntatason päätöksentekoa varten. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 19,9 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten avustajien, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 13,3 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten avustajien henkilöstömenot on varattu suomenkielisen varhaiskasvatuksen yhteisiin menoihin. Määrärahankäyttö tulee kohdentumaan avustajan palkkaavaan yksikköön. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön Kaupungin valtuuston vahvistamasta talousarviosta on vähennetty varhaiseläkemenoperusteisia menoja 2,2 milj. euroa konsernihallintoon. Lisäksi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen- ja opetuslautakunnan

9 tehtäväalueelle 310 on siirretty luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palkkioita suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköstä euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan tehtäväalueelle 310 on varattu Kaupungin valtuuston myöntämä 1,5 milj. euroa lautakunnan valmisteltavaksi ja kohdennettavaksi. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö TOT 2010 Muutettu TA 2011 TA 2012 Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ YHTEENSÄ TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kunnalliset päiväkodit Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Perhepäivähoito Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Varhaiskasvatuksen ostopalvelut

10 Toimintatulot Toimintamenot muut menot sisäiset erät Avustukset Toimintamenot Yksityisen hoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Kotihoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Varhaiskasvatuksen yhteiset kustannukset Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät

11

12