Saunalahden päiväkoti, os. Kummelivuorentie 2, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:20-20:05 Paikka Saunalahden päiväkoti, os. Kummelivuorentie 2, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Taru Saraste, puheenjohtaja Elli Perklén Pertti Airikainen Sari Andersson Isto Havu Riikka Heikkinen Maria Jungner Visa Kolehmainen Seppo Sonkeri, poistui klo :n 23 käsittelyn jälkeen Muut saapuvilla olleet Titta Tossavainen Virpi Mattila Tuija Seppänen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Taru Saraste puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Elli Perklén Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 19 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 20 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 21 Varhaiskasvatussuunnitelmat suomenkielisessä 6 varhaiskasvatuksessa 22 Uskonto- ja eettinen kasvatus suomenkielisessä 8 varhaiskasvatuksessa 23 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu 10 päivähoitopaikkatilanne syksyllä 2012 ja päivähoidon hakijatilanne tammikuussa Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon 12 palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikkoraportti) 25 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2012 talousarvion toteutumistilanteen tiedoksi merkitseminen 22

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle jaoston puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä jaoston jäsenille sekä suomenkielisen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Elli Perklén.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Varhaiskasvatussuunnitelmat suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Mattila Virpi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen käy keskustelun varhaiskasvatussuunnitelmista suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Päivähoitolaissa (1973/36) määrätään päivähoidon tavoitteista, jotka saatiin lakiin vuonna Ne koskevat yhtäläisesti kaikkia varhaiskasvatuspalveluja. Lain mukaan päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen. Vuonna 2002 valtioneuvosto päätti varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, joissa määrättiin muun muassa valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta. Ensimmäinen painos suunnitelman perusteista ilmestyi vuonna 2003 ja nykyään käytössä oleva versio vuonna Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa Internet-

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 23 osoitteessa Varhaiskasvatuksen sisällöllinen suunnittelu ja kehittäminen varhaiskasvatusyksiköissä perustuu varhaiskasvatussuunnitelmiin. Varhaiskasvatusyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat perustuvat Valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja kunnan omiin linjauksiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eivät opetussuunnitelmien perusteista poiketen ole kunnalle ja varhaiskasvatusyksiköille normi vaan informaatio-ohjauksena annettu suositus. Espoossa suositusta noudatetaan ja varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön. Lisäksi jokaiselle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelmien sisältöä ja kokonaisuutta esitellään tarkemmin kokouksessa. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / / Uskonto- ja eettinen kasvatus suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Mattila Virpi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen käy keskustelun uskonto- ja eettisen kasvatuksen toteuttamisesta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Uskonto- ja eettinen kasvatus Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Päivähoitolain (36/1973) niin sanotussa kasvatustavoitepykälässä ( /304, 2a, 3. mom.) määrätään, että lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) tuodaan esille eettisen ja uskonnolliskatsomuksellinen orientaation sisältö varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 23 Uskonto- ja eettisen kasvatuksen toteuttamisesta on suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa laadittu esityslistan oheismateriaalina oleva linjaus tukemaan varhaiskasvatusyksiköiden työtä. Uskonto- ja eettisen kasvatuksen linjauksia esitellään tarkemmin kokouksessa. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne syksyllä 2012 ja päivähoidon hakijatilanne tammikuussa 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanteen syksyn 2012 sekä tammikuun 2013 päivähoitoon hakijoiden osalta. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Päivähoidon peittävyys on noussut kaksi prosenttiyksikköä syyskuusta 2011 verrattuna vastaavaan aikaan tänä vuonna. Syyskuussa 2012 oli 319 lasta enemmän kuin viime vuonna vastavana aikana. Syyskuussa 2012 kunnallisissa päiväkodeissa lapsia oli 396 lasta enemmän kuin syyskuussa Varsinkin hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa lasten määrä on vähentynyt ollen vuonna 2012 syyskuussa 61 lastan vähemmän kuin viime vuonna. Päivähoitopaikkoja ei pystytä syksyllä 2012 edelleenkään järjestämään ilman ns. poikkeusjärjestelyjä. Tämä tarkoittaa, että noin 250 lapselle päivähoitopaikka on järjestetty muun muassa siten, että päiväkoteihin on palkattu lisää henkilökuntaa ja päiväkotien saleja on otettu määräajaksi lapsiryhmien käyttöön. Tammikuussa 2013 päivähoitoon on ilmoittautunut erittäin suuri määrä lapsia (kunnallisen päivähoito ja kilpailutettu ostopalvelupäivähoito), yhteensä noin 700. Päivähoidon järjestämisen kannalta ongelmalliseksi asian tekee, että hakijoista noin 500 on alle 3-vuotiaita.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 23 Palvelualueilla on vapautumassa tai tulossa uusia päivähoitopaikkoja yhteensä noin 300, joista alle 3-vuotiaille noin 170. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee päivähoitopaikkatilannetta syksyn 2012 ja tammikuun 2013 hakijatilanteen osalta. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta, puh. (09) Nordqvist Seija, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen varhaiskasvatus - ja päättää merkitä tiedoksi raportin Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kuusikkoraportissa on tarkasteltu pienten lasten hoitojärjestelmää ja sen kustannuksia vuodelta 2011 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Näistä kaupungeista käytetään tässä raportissa nimitystä Kuusikko. Pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuudesta raportissa on keskitytty tarkastelemaan kunnan järjestämää päivähoitoa (kunnallinen ja kunnan ostama) kunnan tukemaa päivähoitoa (yksityisen hoidon tuki), lasten kotihoidon tukea. Edellä mainittujen palvelun lisäksi päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin liittyvät perusopetuslain mukainen esiopetus ja päivähoitolain mukainen leikki- ja muu toiminta (avoin varhaiskasvatus). Raportissa tarkastellaan myös esiopetukseen ja kunnalliseen kerhotoimintaan osallistuneiden määriä sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan kustannuksia. Kuusikkovertailu sisältää Espoossa sekä suomen- että ruotsinkielisen päivähoidon.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 23 Raportti löytyy: _nettiin.pdf Päivähoitoikäiset ja heidän sijoittuminen päivähoidon palveluihin Kuusikon kunnissa päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi jo neljättä vuotta peräkkäin. Kuusikon kunnissa oli vuoden 2011 lopussa päivähoitoikäistä (10 kk - 6v) lasta. Päivähoitoikäisiä lapsia oli vuoden 2011 lopussa 2,4 prosenttia (2 545 lasta) enemmän kuin edellisenä vuonna. Absoluuttisesti eniten päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi Helsingissä (1 120 lasta). Kaikissa Kuusikon kunnissa alle 3 -vuotiaiden lasten ikäluokat olivat suurempia kuin 3-6 -vuotiaiden lasten ikäluokat. Espoossa päivähoitoikäisten lasten osuus väestöstä oli edellisten vuosien tavoin suurin 8,6 prosenttia, Vantaalla 8,0 prosenttia, Oulussa 7,8 prosenttia, Helsingissä ja Tampereella päivähoitoikäisten lasten osuus väestöstä oli 6,0 prosenttia ja Turussa pienin 5,6 prosenttia. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus päivähoitoikäisistä lapsista on kasvanut kaikissa Kuusikon kunnissa. Eniten vieraskielisiä päivähoitoikäisiä lapsia on Helsingissä 14,2 prosenttia, Vantaalla 13,6 prosenttia. Espoossa vieraskielisiä päivähoitoikäisiä lapsia oli 11,7 prosenttia. Oulussa vieraskielisten osuus oli huomattavasti muita kuntia pienempi 3,8 prosenttia. Pienten lasten hoitojärjestelmän käyttäjinä oli keskimäärin 92,8 prosenttia kuntien päivähoitoikäisistä lapsista, Espoossa 93,4 prosenttia. Kunnallisessa päiväkotihoidossa olevien lasten määrä kasvoi kaikissa Kuusikon kunnissa. Kuusikkokunnissa yli puolet 53,3 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista oli hoidossa kunnallisessa päiväkodissa. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä väheni kaikissa kunnissa entisestään. Ostopalvelupäivähoidossa olevien lasten määrä väheni Espoota lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä kasvoi pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta väheni muissa kunnissa. Kuusikkokunnista Turku ja Oulu ovat ottaneet käyttöön lasten päivähoidon palvelusetelin. Palvelusetelillä järjestetty päivähoito painottuu päiväkotihoitoon ja näkyy Turussa ja Oulussa yksityisen hoidon tuella hoidettavien ja ostopalvelupäivähoidossa olevien lasten lukumäärän vähenemisenä. Kaikkiaan kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa oli yhteensä lasta, 3,5 prosenttia (2 494 lasta) enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa oli keskimäärin 68,6 prosenttia päivähoitoikäisistä, Espoossa 69,4 prosenttia.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 23 Kotihoidon tuen käyttö väheni kaikissa kunnissa paitsi Turussa. Vuoden lopussa oli kotihoidon tuella yhteensä lasta, mikä on 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaihtoehtona päivähoidolle ovat avoimen varhaiskasvatuksen palvelut, joista yksi on kunnallinen kerhotoiminta. Kuusikkokuntien päivähoitoikäisistä osallistui kunnalliseen kerhotoimintaan yhteensä lasta, 2,6 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Espoossa kerhotoimintaan osallistui 352 lasta, 1,6 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Kerhotoimintaan osallistuneet lapset olivat pääasiassa 2 vuotta täyttäneitä. Päivähoidon palvelujen ulkopuolella olevia lapsia on kaikissa ikäryhmissä. Pienten lasten hoitojärjestelmän kustannukset Pienten lasten hoitojärjestelmän: kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon sekä kotihoidon tuen vuosikustannukset olivat Kuusikon kunnissa yhteensä 921 miljoonaa euroa, mikä oli 4,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Päivähoidon palvelujen kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten Oulussa. Avoimen varhaiskasvatuksen kustannukset eivät sisälly kokonaiskustannuksiin. Avoimen varhaiskasvatuksen kustannukset olivat Kuusikko-kunnissa yhteensä yli 18 miljoonaa euroa, Espoossa 3,5 miljoonaa euroa. Päivähoitojärjestelmän kokonaisuuden kannalta avoimen varhaiskasvatuksen kustannukset ovat pienet, noin 1-3 prosenttia kokonaiskustannuksista. Helsingissä osuus on suurin 3 prosenttia. Helsinki euroa Espoo euroa Vantaa euroa Turku euroa Tampere euroa Oulu euroa Kuusikko euroa Pienten lasten hoitojärjestelmän vuosikustannukset päivähoitoikäistä (10 kk - 6 v) lasta kohden vuonna 2011 olivat Päivähoidon vuosikustannuksia lasta kohden voidaan verrata parhaiten hoitomuodoittain. Kuusikon kuntien kunnallisen päivähoidon kustannusrakenne on viime vuosina eriytynyt muun muassa päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 23 ruokahuollon ja siivouksen järjestämisen muutoksista johtuen. Tukea tarvitsevien lasten rakenteellisten tukitoimien määrä ja painottuminen vaikuttavat kustannuksiin. Päivähoitopalvelujen kustannuksiin vaikuttavat myös yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen kuntalisien suuruudet. Vuosikustannukset lasta kohden 2011 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kunnallinen päiväkoti/ laskennallinen lapsi Kunnallinen perhepäivähoito Lasten yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Espoon päivähoitopalvelut ja muut Kuusikon kunnat Seuraavassa on vertailtu toiminnoittain Espoon päivähoitopalveluja ja niiden kustannuksia muiden kuntien kanssa. Kunnalliset päiväkodit Lapset Kuusikon kuntien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden lopussa lasta, mikä oli 4,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Espoon kunnallisissa päiväkodeissa oli yhteensä lasta, 4,9 prosenttia (443 lasta) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisessa päiväkotihoidossa olevien lasten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Alle 3 -vuotiaiden lasten osuus kunnallisten päiväkotien lapsista kasvoi edellisestä vuodesta Helsinkiä ja Vantaata lukuun ottamatta kaikissa Kuusikon kunnissa. Alle 3 -vuotiaiden lasten osuus kunnallisten päiväkotien lapsista oli Espoossa 21,3 prosenttia, Helsingissä 19,8 prosenttia ja Vantaalla 19,3 prosenttia. Espoossa ilta- ja ympärivuorokautisessa hoidossa oli lapsia yhteensä 329, joista 239 lasta oli kunnallisissa päiväkodeissa. Henkilöstö

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 23 Kuusikon kunnissa on hoito- ja kasvatushenkilöstön varahenkilöstöä kunnallisissa päiväkodeissa lukuun ottamatta Oulua. Pääkaupunkiseudun kunnat hankkivat henkilöstövuokrausyritykseltä (Seure) hoito- ja kasvatushenkilöstön sijaisia sekä avustajia. Espoossa kunnallisten päiväkotien henkilöstön määrä oli vuoden lopussa Hoito- ja kasvatushenkilöstön määrän lisäys oli 38 työntekijää. Lastentarhanopettajien tai vastaavan koulutuksen saaneiden osuus päiväkotien hoito- ja kasvatushenkilöstöstä oli Kuusikon alhaisin eli 36,4 prosenttia, Kuusikon kunnissa keskimäärin 40,1 prosenttia. Päivähoitoasetuksen mukaan vähintään joka kolmannella päiväkotien hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevällä tulee olla vähintään lastentarhanopettajan tai vastaava tutkinto. Kuusikon kunnissa tukipalvelut järjestettiin kunnan tukipalveluista vastaavan yksikön tai liikelaitoksen toimesta. Espoossa päiväkotien henkilöstöön kuului vuoden lopussa 61 yhdistettyä työtä tekevää laitosapulaista, jotka toimivat ruokapalvelu- ja lapsiryhmän avustamistehtävissä. Kustannukset Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista lasta kohden (eri - ikäiset lapset tehty kuntien kesken vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon lasten ikä ja hoidon kesto) olivat keskimäärin euroa Kuusikon kunnissa. Kustannukset laskennallista lasta kohden kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa Kuusikon kunnissa. Espoossa kunnallisen päiväkotihoidon yksikkökustannukset laskennallista lasta kohden olivat euroa, Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa. Turussa vuosikustannukset laskennallista lasta kohden olivat euroa, Tampereella euroa ja Oulussa euroa. Kuusikon kuntien väliset erot kunnallisen päiväkotihoidon deflatoiduissa (vuoden 2011 rahan arvoon muutetut vuosikustannukset) kustannuksissa laskennallista lasta kohden ovat tasoittuneet luvun aikana. Pääkaupunkiseudun kuntien muita Kuusikon kuntia suurempiin kustannuksiin vaikuttaa tukipalvelujen korkeimmat kustannukset sekä muun muassa se, että kunnallisissa päiväkodeissa järjestettyyn erityiseen tukeen ohjataan enemmän resursseja kuin muissa kunnissa. Henkilöstökulut ovat suurin päiväkotihoidon suurin menoerä, keskimäärin noin 70 prosenttia päiväkotihoidon kustannuksista. Kuntatyönantajat vastaavat yhdessä kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Työnantajan eläkemaksu koostuu kolmesta osasta: palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoon perustuvasta maksusta. Henkilöstösivukulut ja

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 23 eläkemaksut ovat suurimmat Helsingissä ja pienimmät Vantaalla. Espoossa henkilöstösivukulut olivat euroa laskennallista lasta kohden, mikä on 13,8 prosenttia laskennallisen lapsen vuosikustannuksista. Henkilöstön sijaistamisjärjestelmän kustannuksissa oli eroja. Varahenkilöstön kustannukset laskennallista lasta kohden olivat Espoossa 170 euroa, Vantaalla 21 euroa ja Helsingissä 63 euroa, Tampereella 70 euroa ja Turussa 48 euroa. Pääkaupunkiseudun kunnissa käytettiin lisäksi vuokratyövoimaa lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Espoossa ja Vantaalla hankitaan hoito- ja kasvatushenkilöstön sijaisten lisäksi myös avustajia vuokratyönä. Oulussa käytetään työllistämistuella palkattuja avustajia, joiden kustannukset eivät näy Kuusikkovertailun kustannuksissa. Päiväkotien avustavan henkilöstön kustannukset laskennallista lasta kohden olivat Espoossa 166 euroa. Muissa pääkaupunkiseudun kunnassa vastaavat kustannukset olivat Helsingissä 196 euroa ja Vantaalla 118 euroa. Tilakustannusten osuus kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannuksista lasta kohden oli korkein Espoossa. Muissa Kuusikon kunnissa tilakustannusten osuus pieneni, mutta kasvoi edellisestä vuodesta Espoossa, Vantaalla ja Turussa. Päiväkotien tukipalvelujen kustannukset laskennallista lasta kohden olivat suurimmat Tampereella, Espoossa ja Vantaalla. Ateria-, siivous- ja laitoshuollon kulujen osuus päiväkotihoidon kokonaiskustannuksista on kasvanut. Ateriapalvelujen kustannukset lasta kohden ovat suurimmat Espoossa ja pienimmät Oulussa. Kasvun taustalla on osaltaan palvelujen ulkoistaminen, minkä vuoksi päivähoidon mahdollisuudet vaikuttaa kustannuksiin ovat vähäiset. Päiväkotien koko selittää osaltaan kuntien välisiä eroja päiväkotihoidon kustannuksissa. Kuusikko- työryhmän vuonna 2008 laatiman kartoituksen mukaan Espoossa päiväkodit olivat suhteutettuna lasten määrään pienimpiä ja suurimpia Tampereella. Ateria- ja laitoshuollon palvelujen järjestäminen sekä sijaisjärjestelyt ovat kalliimpia pienissä kuin suuremmissa yksiköissä. Kunnallinen perhepäivähoito Kunnalliseen perhepäivähoitoon sisältyy hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, kolmiperhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Perhepäivähoidossa olevien lasten osuus kaikista kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa olevista lapsista on vuosi vuodelta vähentynyt kaikissa Kuusikon kunnissa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 23 Vuonna 2011 kunnallisessa perhepäivähoidossa oli yhteensä lasta, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Espoossa perhepäivähoidossa oli yhteensä lasta, 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna Perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalainsäädännön alaisuuteen Heidän viikottainen työaikansa voi olla enintään 40 tuntia ja päivittäinen työaika 9 tuntia. Lasten hoitoaikojen ja perhepäivähoitajien työajan yhteensovittaminen tuli haasteelliseksi. Myös perhepäivähoitajien siirtyminen eläkkeelle vähentää omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien määrää, eikä tilalle saada uusia kunnallisia perhepäivähoitajia. Kuusikon kunnissa oli vuoden lopussa yhteensä 706 kotonaan työtä tekevää perhepäivähoitajaa ja kolmiperhepäivähoitajaa, mikä on 64 hoitajaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Espoossa hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa sekä hoitajien että perhepäivähoidossa olevien lasten määrä väheni, vuoden lopussa oli työssä 108 hoitajaa ja hoidossa 358 lasta. Ryhmäperhepäivähoidossa oli yhteensä lasta. Kuusikon kuntien ryhmäperhepäivähoidossa oli yhteensä 526 työntekijää. Turussa ei ole ryhmäperhepäivähoitoa lainkaan. Espoossa ryhmäperhepäivähoitoa oli eniten, 235 työntekijää ja hoidossa 847 lasta. Hoitajan kotona tapahtuvan ja kolmiperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa, mikä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannukset lasta kohden vähenivät Espoossa (3,3 prosenttia) ja Tampereella ja kasvoivat muissa Kuusikon kunnissa. Vuosikustannukset lasta kohden olivat Espoossa euroa, Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa. Ryhmäperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat Kuusikon kunnissa keskimäärin euroa lasta kohden, Espoossa euroa lasta kohden. Erityinen tuki päivähoidossa Erityistä tukea tarvitsevien lasten tiedonkeruuta tarkennettiin Kuusikkokuntien erityisen tuen asiantuntijoista kootussa työryhmässä. Lasten määränä koottiin kaikki erityistä/kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevat lapset sekä heistä erikseen lapset, joilla on rakenteellisia tukitoimia, avustaja kohdennettuna yhdelle tai useammalle lapselle, integroitu ryhmä, erityisryhmä, erityispedagoginen tuki tavallisessa ryhmässä, suhdeluvun väljennys, pienennetty ryhmä tai muut rakenteelliset tukitoimet. Kuusikko-kuntien kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna 2011 yhteensä tukea saavaa lasta. Tukea saavien osuus kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli keskimäärin 6,6 prosenttia. Espoossa

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 23 rakenteellisia tukitoimia sai yhteensä 718 lasta, 5,9 prosenttia kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Espoossa yleisin rakenteellinen tukimuoto oli integroitu ryhmä, Vantaalla vähintään 2 lapselle kohdennettu avustaja ja Helsingissä ja Turussa lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön suhdeluvun väljentäminen. Oulussa yleisenä tukimuotona käytetään työllistämistuella palkattuja avustajia. Kuusikkokunnat panostavat päivähoidossa olevien lasten erityiseen tukemiseen käytetyn henkilöstön osalta noin 37 milj. euroa vuodessa, Espoossa 7,8 milj. euroa. Muiden rakenteellisten tukitoimien kustannuksia ei ollut mahdollista laskea ilman merkittävää tiedonkeruuta. Ostopalvelupäivähoito, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli Kuusikon kunnissa ostopalvelupäivähoidossa olevien lasten osuus kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa olevista lapsista oli 5,7 prosenttia, yksityisen hoidon tuen osuus 10,2 prosenttia ja palvelusetelin osuus 2,13 prosenttia. Palveluseteli on käytössä Turussa ja Oulussa, mikä on vaikuttanut ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päivähoidon osuuden muutoksiin kunnissa. Espoossa oli yksityisessä päivähoidossa yhteensä lähes 30 prosenttia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa olevista lapsista. Ostopalveluna järjestetyssä päivähoidossa oli 15,4 prosenttia ja yksityisen hoidon tuella 13,3 prosenttia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa olevista lapsista. Ostopalvelupäivähoito Kuusikon kuntien ostopalvelupäivähoidossa oli yhteensä lasta, mikä oli 13,3 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lasten määrä laski erityisesti Turussa. Lasten määrä väheni hieman myös Helsingissä ja Oulussa. Suurin osa ostopalvelupäivähoidosta on päiväkotihoitoa. Espoossa ostopalvelupäivähoidossa oli lasta ostopalvelupäiväkodeissa, esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa kouluilla sekä ryhmäperhepäiväkodissa. Espoossa ostetaan myös vuorohoitoa ja tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa. Ostopalvelupäivähoidon vuosikustannukset olivat Espoossa 21,1 milj. euroa. Lapsikohtaisia kustannuksia ei voi verrata kuntien kesken muun muassa erilaisten sopimuskäytäntöjen vuoksi. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuella oli Kuusikon kunnissa yhteensä lasta, mikä oli 8,8 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lukumäärän vähenemisen taustalla on palvelusetelijärjestemän käyttöönotto Turussa ja Oulussa. Yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä kasvoi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 23 pääkaupunkiseudun kunnissa, erityisesti Helsingissä. Espoossa kasvoi lasten määrä 1,9 prosentilla edellisestä vuodesta, lasten määrän ollessa Yksityisen hoidon tuen lakisääteinen hoitoraha ja hoitolisä sidottiin kansaeläkeindeksiin, mikä merkitsi alkaen 0,4 prosentin korotusta. Yksityisen hoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat Espoossa euroa, Helsingissä euroa, Vantaalla euroa, Turussa euroa, Tampereella euroa ja Oulussa euroa. Kuusikon kunnat maksavat kuntakohtaisia lisiä, joiden osuus yksityisen hoidon tuen kustannuksista oli keskimäärin 64,4 prosenttia, Espoossa 68 prosenttia. Palveluseteli Palvelusetelilain uudistus (2009) on mahdollistanut palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä järjestetty päivähoito painottuu päiväkotihoitoon. Palvelusetelijärjestelmässä asiakas valitsee palveluntuottajan itse. Palveluntuottajan on oltava elinkeinon harjoittaja, eli palvelusetelillä ei voi palkata lastenhoitajaa kotiin. Palvelusetelijärjestelmässä kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin, jonka arvo riippuu asiakkaan tuloista. Kuusikon kunnista päivähoidon palveluseteli on otettu käyttöön Turussa vuoden 2010 alusta ja Oulussa keväällä Turussa palvelusetelijärjestelmän piirissä oli viime vuoden lopussa 675 lasta ja Oulussa 911. Esiopetus Kuusikon kunnissa toteutetaan perusopetuslain mukaista esiopetusta kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistui keskimäärin 88,6 prosenttia kuusivuotiaista lapsista. Espoossa päiväkodeissa toteutettuun esiopetukseen osallistui 89,7 prosenttia kuusivuotiaista lapsista. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuella oli vuoden lopussa yhteensä lasta, mikä oli 1,5 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kotihoidon tuen käyttö väheni kaikissa muissa kunnissa paitsi Turussa, jossa sen käyttö lisääntyi 5,5 prosenttia. Kotihoidon tuella oli keskimäärin 24,1 prosenttia Kuusikon kuntien päivähoitoikäisistä lapsista. Espoossa kotihoidon tuella olevien lasten määrä väheni 91 lapsella. Kotihoidon tuella oli vuoden lopussa lasta, 24 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Myös lasten kotihoidontuen lakisääteinen hoitoraha ja hoitolisä sidottiin kansaneläkeindeksiin alkaen ja siihen tehtiin 0,4 prosentin korotus. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan muissa kunnissa paitsi Turussa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 23 Kotihoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa, mikä oli 1,2 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Espoossa kotihoidon tuen kustannukset lasta kohden olivat euroa. Kuntalisän osuus vuosikustannuksista lasta kohden oli Espoossa 31,5 prosenttia (1 516 euroa), Helsingissä 36,2 prosenttia, Vantaalla 26,8 prosenttia, Tampereella 20,7 prosenttia ja Oulussa 12,1 prosenttia. Kotihoidon tuen suuruuteen vaikuttavat kuntalisien lisäksi kotihoidon tuella olevien perheiden lasten määrä ja tulosidonnaista hoitolisää saaneiden perheiden osuus kaikista kotihoidon tukea saaneista perheistä. Asiakaspalaute lasten päivähoidon palveluista Lasten päivähoitoa koskevien asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia kerättiin lasten päivähoidon Kuusikko-raporttiin nyt ensimmäistä kertaa. Kuntien asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksia ei ole mahdollista verrata, sillä kyselyt on toteutettu eri tavoin ja niiden sisältö poikkeaa toisistaan. Pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) toteuttivat vuoden 2011 lokakuussa yhteisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Saatujen tulosten perusteella vanhemmat olivat kokonaisuutena tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä päivähoidon toimivuuteen. Espoossa yleisarvio päivähoitopalveluista oli 4,12, Helsingissä 4,11 ja Vantaalla 4,10, vertailuasteikko oli 1-5. Kyselyssä vanhemmilta kysyttiin päivähoidon kehittämiskohteita. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Valitsemalla asian kehittämiskohteeksi, vanhemmat korostivat asioiden merkittävyyttä lastensa päivähoidossa. Yllä oleviin asioihin liittyviä toimenpiteitä Espoossa - Päiväkotien henkilöstön koulutustasoa nostetaan vuosittain talousarvion puitteissa muuttamalla vakansseja lastentarhanopettajan vakansseiksi - Palveluverkkosuunnitelman mukaisesti luovutaan pienistä epätarkoituksenmukaisista päivähoitotiloista, kuitenkin ensin kysyntää vastaava hoitopaikkamäärä tulee olla käytettävissä - Yksikkökustannusten alentamiseksi jatketaan tukipalvelujen kustannusrakenteen selvittämistä - Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteiden mukaisesti tarkistetaan tuen rakenteellisia tukitoimia - Seurataan edelleen hoitotakuun ja kotihoidon tuen Espoo-lisän maksuperusteiden muutoksen vaikutuksia Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2012 talousarvion toteutumistilanteen tiedoksi merkitseminen Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen vuoden 2012 alun talouden toteutumistilanteesta. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alkuvuoden 2012 taloustilanteen. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Muutoksenhakukielto ( 1) MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.