Suomenkielinen varhaiskasvatus KÄYTTÖSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut

Transkriptio

1 Suomenkielinen varhaiskasvatus KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 Varhaiskasvatuspalvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joiden keskeinen tavoite on lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä niihin liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Päivähoitoa varaudutaan järjestämään yhteensä lapselle eli noin 70 prosentille päivähoitoikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista. Päivähoidossa olevien lasten määrän tarkka ennustaminen on hankalaa kysynnän vaihteluista johtuen. Päivähoitopaikkojen järjestämisen määrään vaikuttaa väestön kasvun lisäksi erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon kysynnän vaihtelut. Päivähoidon alueelliseen kysyntään vastataan päiväkoti- ja perhepäivähoidolla, ostopalveluilla sekä yksityisen hoidon tuella. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla päivähoitoa järjestetään kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaan. Kunnat ovat sopineet päivähoidon järjestämisestä ostopalveluna, kun perhe muuttaa toiseen pääkaupunkiseudun kuntaan. Lapsi voi jatkaa päivähoidossa entisessä kotikunnassaan siihen saakka, kunnes aloittaa oppivelvollisuuden. Asiakaspalvelua parannetaan ja päivähoitopaikkojen käyttöä tehostetaan uudistamalla palveluneuvonnan ja lapsivalinnan prosesseja. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsivalinnan ja palveluohjauksen toimintaperiaatteita uudistetaan siten, että lapsivalinta ja palveluohjaus keskitetään Espootasoiseksi alkaen. Uudistuksen myötä myös päivähoitoyksikön esimiehillä on paremmat mahdollisuudet keskittyä yksiköidensä pedagogiikan johtamiseen.

2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Espoon viidelle suuralueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät, joiden tavoitteena on parantaa kuntalaisten palveluja. Lasten mahdollisuutta leikkiä, liikkua, taiteilla ja tutkia arvioidaan ja kehitetään kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön SUVA -tarina Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön Suva -tarina Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla viitoittaa varhaiskasvatuksen kehittämistä nykyhetkestä tulevaisuuteen. Tulosyksikön tarina on laadittu varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa sivistystoimen tarinan pohjalta ja toteuttaa Espoo-tarinan tavoitteita. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön SUVA-tarina on käyttösuunnitelman oheismateriaalina. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Varhaiskasvatusta kehitetään suunnitelmallisesti yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeita sekä kasvu- ja oppimisedellytyksiä vastaavaksi laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsiryhmille ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Lisäksi edistetään vanhempien osallistumista ja vertaisryhmätoimintaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toteutetaan asiakaskysely, jossa selvitetään vanhempien mielekkääksi kokemia mahdollisuuksia osallistua päiväkotien toimintaan. Taiteen perusopetusta toteuttavat päiväkodeissa taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset. Päivähoitoyksiköiden itsearviointikäytäntöjä vahvistetaan edelleen. Kunnallisen päivähoidon laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa päiväkotihoidon hänelle nimetään omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä päivähoidon aloittamisvaiheessa. Omahoitajakäytäntöä kehitetään edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Lakelan päiväkoti toimii autististen lasten ja Kilon päiväkoti liikuntavammaisten lasten oppimiskeskuksena. Vanttilan päiväkoti toimii varhaiskasvatuspalvelujen lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä 119,2 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan on käyttösuunnitelmassa varattu yhteensä 13,3 milj. euroa. Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla.

3 Asukaspuistojen käyttäjinä ovat alle kouluikäiset lapset huoltajineen sekä koululaiset aamu- ja iltapäivisin. Asukaspuistoissa 1-2 luokkalaisille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Avoimien päiväkotien käyttäjinä ovat erityisesti alle 3-vuotiaat lapset huoltajineen. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta tarjoamalla lapsille toimintaa vertaisryhmässä. Käyttösuunnitelmassa kerhotoimintaa on varauduttu järjestämään kevätkaudella 19 kerhossa yhteensä noin 280 lapselle. Kerhotoiminnan laajuus syyskaudella tarkentuu loppukeväästä. Osa asukaspuistoista on avoinna läpi vuoden. Avoimien päiväkotien ja kerhojen aukioloajat noudattavat koulujen toiminta-aikoja. Asukaspuistojen, avointen päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,8 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tuki Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on marraskuussa 2011 hyväksynyt Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa - järjestämisen periaatteet. Kasvun ja oppimisen tuki toteutuu yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia tarkistetaan vuosittain. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteita arvioidaan vuoden 2014 aikana ja kehitetään edelleen. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä ja toimintakäytäntöjä kehitetään yhteneväksi esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus kehittää yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa yhteisiä prosesseja tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseksi jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyivät periaatepäätöksen suomenkielisten, kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella aamu- ja/tai iltapäivähoitoon sekä loma-ajan hoitoon oikeutettujen kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden hoidon toteuttamisesta. Aamu- ja iltapäivähoito siirtyy sosiaali- ja terveystoimelta sivistystoimeen Suomenkielisen opetuksen toteutettavaksi alkaen ja loma-ajan hoito vuoden 2014 talvilomasta alkaen, mutta Kilonpuiston ja Niittykummun kerhojen osalta koululaisten loma-ajan hoito siirtyy kesästä 2014 ja aamu- ja iltapäivähoito alkaen Suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön. Jatkossa Suomenkielinen varhaiskasvatus vastaa kaikista kustannuksista, jotka liittyvät pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien lasten esiopetukseen päiväkodeissa. Aikaisemmin näistä kustannuksista on osittain vastannut Suomenkielinen opetuksen tulosyksikkö. Varhaiskasvatus vastaa alle perusopetusikäisten lasten päivähoidosta. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien, lasten tukitoimien kustannukset sisältyvät suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksiin. Kieli- ja kulttuuriryhmät varhaiskasvatuksessa

4 Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta sekä suunnitelman lapsen oman äidinkielen tukemisesta. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lasten kielikasvatuksen toteuttaminen ryhmässä. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten suomen kielen oppimista tuetaan varhaiskasvatuksessa kaikissa arjen toiminnoissa. Suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajat neuvovat ja ohjaavat yksikkökäynneillä henkilökuntaa suomi toisena kielenä -menetelmien käytössä ja järjestävät sekä kielikasvatuksen että monikulttuurisuuden sisältöihin liittyviä opintopiirejä. Lasten suomen kielen arvioinnissa käytetään Pienten kielireppu -arviointimenetelmää Lapsen oman äidinkielen tukeminen suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa, jotka vastaavat myös sen toteutuksesta. Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Vuoden 2014 aikana selvitetään, millä toimenpiteillä perusopetukseen valmistavaa opetusta voitaisiin toteuttaa varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä. Esiopetus järjestetään yhteensä noin lapselle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Esiopetukseen ilmoittautuminen toteutetaan sähköisesti. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa kehitetään sähköiseen muotoon ja työtä jatketaan vuoden 2014 aikana. Perusopetuksen lainsäädännön mukaiset esiopetuksen tukimuotojen seurantamalli otetaan käyttöön samassa yhteydessä. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 470 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Ostopalveluna hankittu päivähoito Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä järjestetään päivähoitoa ostopalveluna päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä koulujen tiloissa esiopetukseen liittyvänä päivähoitona. Ostopalvelupäivähoidon laadun valvontaan liittyvää johdon auditointi toteutetaan 16 kilpailutetussa ja 29 nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Ryhmäperhepäivähoidon ja esiopetukseen liittyvän päivähoidon laadun toteutuminen varmistetaan valvontakäyntien yhteydessä. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 uudet varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2014 kilpailutetaan sopimuskauden päättyessä neljä koulujen tiloissa toimivaa esiopetukseen liittyvän päivähoidon yksikköä sekä yksi tyyppipäiväkoti. Ostopalvelupäivähoidon resursoinnin ja henkilöstön pätevyyden valvontaa lisätään. Päivähoitopalveluja hankitaan 17,9 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät

5 Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Lakisääteisiin yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 1,3 prosentin korotus alkaen. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja tulosidonnaisen hoitolisän. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 173,64 euroa / kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0-146,02 euroa/kk/lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 63,89 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0-73,01 euroa/kk/lapsi. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan 97 euroa/kk/alle 3 -vuotias lapsi ja 20 euroa/kk/ 3-6 -vuotias lapsi silloin, kun lapsi on päiväkodissa tai ryhmäperhepäiväkodissa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät: Kokopäivähoito Alle 3-v lapsi 3-6 v lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti /kk 400 /kk Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti 1.3. alkaen 600 /kk 420 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 296 /kk 172 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 554 /kk 150 /kk Esiopetukseen liittyvä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 90 /kk Käyttösuunnitelmassa on yksityisen hoidon tuen maksamiseen varattu yhteensä 12,1 milj. euroa, josta lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen 3,7 milj. euroa ja kuntalisiin 8,4 milj. euroa. Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Lakisääteisiin lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 1,3 prosentin korotus alkaen. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 341,06 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 102,11 euroa kuukaudessa sekä alle

6 kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 65,61 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitolisää 0-182,52 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempain-rahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Vuonna 2014 perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuodessa vähintään 6 716,40 euroa ja enintään 8 906,64 euroa, kun perhe saa täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainraha-kauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3- vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Joustava hoitoraha Alle 3 -vuotiaiden lasten vanhemmat voivat alkaen yhdistää lapsen hoidon ja osa-aikaisen työn aiempaa joustavammin. Alle 30 tunnin työviikon ansioita kompensoidaan joustavalla hoitorahalla, joka on vanhemman työajan mukaan 162,09-243,13 euroa kuukaudessa. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo lisän. Käyttösuunnitelmassa on lakisääteiseen kotihoidon tukeen varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 7,4 milj. euroa. Starttiraha- avustus Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuvien kustannusten ja irtaimistokustannusten lisäksi myös toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Käyttösuunnitelmassa on starttirahan maksamiseen varattu 0,3 milj. euroa. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan muun muassa järjestämällä lakisääteistä täydennyskoulutusta. Jokaiseen päivähoitoyksikköön laaditaan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä päivähoidon työhyvinvointisuunnitelma.

7 Varhaiskasvatuksen johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan ja kehitetään. Esimiesten työtä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja jatkamalla esimiesvalmennusta. Uudistamalla palveluohjauksen ja lapsivalinnan prosessit mahdollistetaan päivähoitoyksikön esimiehille paremmat mahdollisuudet keskittyä yksiköiden pedagogiseen johtamiseen. Samalla kun prosesseja uudistetaan, päivähoitoyksikön esimiesten johtamiskokonaisuudet tarkistetaan. Henkilöstötavoitteissa on tärkeää työhyvinvointiin panostaminen. Tavoitteena on, että työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 tasoon verrattuna. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuutta lisätään ottamalla rekrytoinnissa asia huomioon silloin, kun henkilö täyttää tehtävään vaadittavan kelpoisuuden. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Uudet virka- ja toimiesitykset Kaupunginhallitus päätti yhteensä 23 kasvatushenkilöstön (erityislastentarhanopettaja - lastentarhanopettaja) vakanssin perustamista vuoden 2014 aikana valmistuviin uusiin päiväkoteihin ja muihin käynnistyviin ryhmiin sekä kolmesta nimikkeenmuutoksesta. Käyttösuunnitelmassa on varauduttu nimikkeenmuutoksiin oppisopimuksella lähihoitajiksi valmistuvien ryhmäperhepäivähoitajien vakanssien muuttamiseksi lastenhoitajan vakansseiksi. Kehittämistoiminta Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla uuden kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) käyttöönottoa. Aloitetaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyö. Kestävän kehityksen kasvatusta kehitetään osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice) ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa (VKK-Metro). yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja korkeakoulujen kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäyksikköverkosto. Ajankohtaisena kehittämisteemana on leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus tekee kehittämisteemaan liittyvää yhteistyötä myös Helsingin yliopiston ja muiden mahdollisten kumppanien kanssa. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä AMK-opiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille perehdytystä sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Alle 3-vuotiaiden lasten omahoitajakäytännön toteuttamista jatketaan ja käytäntöä kehitetään edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjä vahvistetaan edelleen. Otetaan käyttöön uudet itsearviointikriteerit. Arvioinnin kohteena ovat erityisesti lapselle ominaisten toimintatapojen toteutuminen sekä kestävään kehitykseen liittyvä toiminta. Jatkuvan parantamisen toimintatapa on

8 käytössä varhaiskasvatusyksiköissä. Kunnallisen päivähoidon ja ostopalvelupäivähoidon laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Toteutetaan päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä. Tavoitteeksi on asetettu, että kyselyn tulokset ovat vähintään samalla tasolla kuin naapurikaupungeissa. Varhaiskasvatukseen laadittua suunnitelmaa henkilökunnan tietokoneiden lisäämiseksi toteutetaan määrärahojen puitteissa. Henkilökunnan työtä tukeviin tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuihin perehdytään ja osaa pilotoidaan valituissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan sekä pienten lasten mediakasvatuksen osaamista vahvistetaan. Lasten käyttöön tarkoitettujen tieto- ja viestintätekniikan laitteiden ja erillisten sovellusten mahdollisuuksia tutkitaan ja kokeillaan muutamissa päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhteistyössä opetuksen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Jatketaan tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen tilat Vuodenvaihteessa palaneen Lintulan päiväkodin lapset on sijoitettu Leppävaaran alueelle Ajurinmäen ja Postipuun päiväkoteihin sekä uutena päivähoitopaikkana käyttöön otettuun Punaiseen tupaan Viherlaaksossa. Peruskorjattu Laajalahden päiväkoti otetaan käyttöön maaliskuussa. Päiväkodissa otettiin päivähoitokäyttöön entiset neuvolan tilat, päivähoitopaikkojen lisäys 28 hoitopaikkaa. Leppävaarassa on otettu käyttöön helmikuussa Kepelin päiväkoti, jossa on tilat kuudelle lapsiryhmälle. Päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Elokuussa otetaan käyttöön Suurpellon päiväkoti, jossa on tilat kuudelle lapsiryhmälle ja Kauklahdessa otetaan käyttöön kahden lapsiryhmän peruskorjattu Riiantien päiväkoti. Leppävaaran siirtokelpoisen Lipunkantajanpolun päiväkodin käyttöönottoon oli varauduttu käyttösuunnitelmassa syksyllä Päiväkotiin tulee tilat kolmelle lapsiryhmälle. Valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa on vuosittainen määrärahavaraus toimitilojen muuttamisesta varhaiskasvatuksen käyttöön. Toimitilavuokriin on varattu 24,3 milj. euroa, joka on 11,9 % suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttösuunnitelmasta. Varhaiskasvatuksen uusien tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on määrärahavaraus talousarvion investointiosassa 953 koneet ja kalusto yhteensä 0,9 milj. euroa. Talous ja määrärahojen jakoperusteita Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma on laadittu palvelujen tuottamisen lähtökohdista siten, että toimintamenot ja tulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti edellyttäen, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvion mukaisena. Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia.

9 Tulostavoitteena on, että tuottavuus paranee vähintään 1 %. Seurataan kunnallisten päiväkotien vuosikustannuksia sekä kustannuksia ilman sisäisiä eriä hoidossa olevaa lasta ja laskennallista lasta kohden. Uudistamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita säädellään henkilöstömonojen käyttöä entisestään. Päivähoitopaikkoja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti Tilojen käyttöaste selvitetään ja laaditaan suunnitelma kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen tehokkaasta käytöstä ja käytön tehostamisen kustannuksista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma on laadittu palvelujen tuottamisen lähtökohdista siten, että toimintamenot ja tulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti, edellyttäen, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvion mukaisena. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä 166,6 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 11,5 milj. euroa. Käyttösuunnitelmassa on otettu huomioon lasten päivähoidon asiakasmaksujen indeksitarkistuksista johtuvat korotukset alkaen. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän n. 22 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ YHTEENSÄ TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kunnalliset päiväkodit Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Perhepäivähoito Toimintatulot

10 Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Toimintatulot Toimintamenot muut menot sisäiset erät Avustukset Toimintamenot Yksityisen hoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Kotihoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Varhaiskasvatuksen yhteiset kustannukset Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät