Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 17 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30-20:00 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Simon Elo Erika Granfelt Tony Hagerlund Teijo Harinen Janna Koivisto, saapui klo pykälän 39 käsittelyn aikana Mervi Kukkonen, saapui klo pykälän 39 käsittelyn aikana Katja Lahti Heikki Räsänen Peter Ragnvaldsson Leena Lakovaara Anja Kallio Sami Suomalainen Arto Turunen Kirsi Törmänen-Petman Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Titta Tossavainen Virpi Mattila Anita Vataja Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo pykälän 39 käsittelyn aikana suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö konsultoiva erityislastentarhanopettaja, poistui klo :n 39 käsittelyn jälkeen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 17 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Tony Hagerlund Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 17 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 35 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 36 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 6 päivähoitopaikkatilanne joulukuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden talousarvion toteutumistilanne lokakuussa Kolmiportaisen tuen toteutuminen Suomenkielisessä 8 varhaiskasvatuksessa 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen 11 oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 40 n kokousaikataulu vuodelle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tony Hagerlund.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne joulukuussa 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi joulukuun 2014 päivähoitopaikkatilanteen. Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee, millainen päivähoitopaikkatilanne on Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen eri palvelualueilla joulukuussa 2014.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion toteutumistilanne lokakuussa 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2014 lokakuun talouden toteutumistilanteesta. Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2014 lokakuun talouden toteutumistilanteen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / / Kolmiportaisen tuen toteutuminen Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ollikainen, puh Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen käy keskustelun ja merkitsee tiedoksi selostusosan ja liitteen mukaisen selvityksen kolmiportaisen tuen toteutumisesta Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Päätös Liite Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Selvitys kolmiportaisen tuen toimivuudesta varhaiskasvatuksessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa - järjestämisen periaatteet päätettiin lautakunnassa Päivähoidon lainsäädäntö ei tunne komiportaisen tuen käsitettä, joten lainsäädäntö edellyttää kolmiportaisen tuen järjestämistä vain esiopetuksessa. Oppimispolkujen jatkumojen turvaamiseksi kolmiportainen tuki otettiin kuitenkin käyttöön koko suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa perusopetuslain suuntaisesti vuoden 2012 alusta alkaen. Kolmiportaisen tuen esiopetusta ohjaavana asiakirjana on ollut hyväksytty Esiopetuksen opetussuunnitelma (luvut 4-5.2), johon kaikki Espoon esiopetuksen lastentarhanopettajat perehdytettiin keväällä Selvitystekstissä selostetaan komiportaisen tuen järjestämistä, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä tuen järjestämiseen liittyvää kehittämistyötä. Selvityksessä on tarkasteltu varhaiskasvatusta kokonaisuudessaan ja sen lisäksi esiopetusta erikseen erityisesti siirtymävaiheiden näkökulmasta. Arviointia varten toteutettiin kyselyt henkilökunnalle, huoltajille, päiväkodin johtajille, palveluohjaajille, esiopettajille. Kyselyjen kautta haluttiin saada tietoa kolmiportaisen tuen toimivuudesta ja siitä, miten kolmiportaisen tuen toteuttaminen on ollut henkilökunnalle mahdollista perehdytysten, eri

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 17 prosessikuvausten ja ohjeistusten avulla. Lisäksi on kysytty huoltajien kokemuksia lastensa saaman tuen järjestämisestä. Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa toimenpide-ehdotusten luomiseksi ja kolmiportaisen tuen toimivuuden parantamiseksi koko varhaiskasvatuksessa. Arvioinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin kyselynä varhaiskasvatuksen koko henkilökunnalle helmikuussa Arvioinnin toinen vaihe toteutettiin syys- lokakuussa 2014, jolloin kyselyjen kohderyhmiksi tarkennettiin päiväkodin johtajat, palveluohjaajat, huoltajat sekä esiopettajat. Alustavaa koontia kyselyjen tuloksista on esitetty selvitystekstin liitteessä asiakirjan lopussa. Erityisesti esiopettajien ja huoltajien kyselyjen tuloksia on hyödynnetty tätä selvitystä tehtäessä ja tarkempi analysointi kaikkien kyselyjen osalta on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kevään 2015 aikana tulokset arvioidaan jatkotoimenpiteitä varten ja tarvittaessa tuodaan on pohdittavaksi ja lautakunnan päätettäväksi. Espoossa tehtyjen kyselyjen tulosten sekä pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kunnan kehittämisajatusten pohjalta tarkennetaan myös kolmiportaisen tuen järjestämisen rakenteet ja toimenpiteet koko varhaiskasvatuksessa. Samalla otetaan huomioon tulevien uudistusten ja lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet, kuten esiopetuksen velvoittavuus ja opetussuunnitelman muutos vuonna Kehittämiskohteina arvioinnin tässä vaiheessa nousivat erityisesti seuraavat asiat: 1. Kehitetään ja selkiytetään kasvun ja oppimisen tuen voimassa olevia järjestämisen periaatteita edelleen niin, että lapset saavat tarvitsemansa tukitoimet kolmiportaisen mallin mukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi relto-malliin siirtymisen lisääminen saattaa olla keino tuoda päiväkoteihin lisää osaamista. 2. Kelton ja johtajan työparityöskentely on vasta käynnistynyt, joten sen vahvistamista on syytä jatkaa. 3. Lasten terapiapalvelujen ja muiden yhteistyökumppanien tarjoamaa konsultointia hyödynnetään nykyistä enemmän. Varmistetaan nykyisten yhteistyötä koskevien uudistusten soveltaminen kattavasti koko varhaiskasvatuksessa. 4. Jatketaan meneillään olevaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmien uudistamista niin, että ne ovat sähköisessä muodossa ja mahdollisimman helposti käytettäviä. Kerätään vain lasta hyödyntävää oleellista tietoa huoltajan kanssa yhteistyössä ja kehitetään ytimekkään kirjaamisen osaamista. 5. Jatketaan esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen yhteistyötä lapsille yhtenäisen koulupolun

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 17 kehittämisessä ja tiedonkulun varmistamisessa. Uudistukset tehdään jatkossa tiiviimmässä yhteistyössä ja ennakoivasti niin, että niihin perehtyminen ja niiden sisäistäminen on mahdollista. Etsitään uusia ja toimivampia tapoja toteuttaa tukitoimia. 6. Luodaan asiakastietojärjestelmiä hyväksi käyttäen selkeä ja käytettävissä oleva prosessi, jolla voidaan seurata varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten saaman tuen jatkumista ensimmäiselle luokalle siirryttäessä. Tehdään varhaiskasvatuksessa annettu tuki eli tuen jatkumo nykyistä paremmin näkyväksi. 7. Jos lapsen aloittaessa koulun lapsella havaitaan tuen tarve, joka olisi pitänyt havaita jo ennen koulun alkua varhaiskasvatuksessa, toivotaan opettajan ottavan yhteyttä suoraan lapsen edelliseen hoito- tai esiopetuspaikkaan tai huoltajaan. Koulujen toivotaan antavan palautetta suoraan esiopettajalle mahdollisista epätarkoista kirjauksista tiedon siirrossa. 8. Yksityisen hoidon tuen päiväkodeista suoraan ilman esiopetusvuotta kouluun tulevien lasten kohdalla vahvistetaan neuvolan roolia ja yhteistyötä koulun kanssa. Vahvistetaan seurakunnan kerhoissa laadittujen lapsia koskevien kuvausten kautta toteutuvaa tiedonsiirtoa kouluihin. Selvitystä esitellään tarkemmin kokouksessa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / / Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh Elina Pulli, puh Pirkko Nylund, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi esittelyn maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukemisesta varhaiskasvatuksessa Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asia käsiteltiin pykälän 35 jälkeen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Liite Pienten kielireppuun Eväspussi - Varhaiskasvatuksen Pienten kielireppu -seurantalomake Kielikasvatuksen tavoitteena varhaiskasvatuksessa on toiminnallinen kaksikielisyys, joka tarkoittaa sitä, että lapsi pystyy aktiivisesti puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä. Toinen kieli opitaan äidinkielen rinnalla. Siksi myös oman äidinkielen tukeminen on tärkeää. Kielen oppiminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, äidinkielen taito sekä suomenkielisessä ympäristössä vietetty aika. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa seurataan erikielisten lasten osuutta päivähoidossa olevista lapsista. Syyskuussa 2014 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia lapsia oli 16,4 prosenttia Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Osuus vaihtelee palvelualueittain seuraavasti: Leppävaara 18,6 % Tapiola 8,4 % Matinkylä-Olari 25,1 %

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 17 Espoonlahti 13,6 % Espoon keskus 17,3 % Puhuttuja kieliä on yli 75 (kieli muu on 82 lapsella eli näitä kieliä ei ole viety väestötietojärjestelmän kieliluetteloon eikä kieltä siten voi määritellä tarkemmin) ja yleisimmät kielet olivat venäjä, viro, somali, englanti, albania, arabia, kiina, kurdi, vietnam ja bengali. Erikielisten lasten osuus varhaiskasvatusyksiköissä vaihtelee huomattavasti. Joissakin yksiköissä erikielisiä lapsia ei juuri ole ja toisissa osuus saattaa nousta yli 50%:iin lapsista. Taulukko 1. Varhaiskasvatuksen toimipaikat vieraskielisten lasten osuuden mukaan Toimipaikat vieraskielisten lasten osuuden mukaan Hoitopaikkojen lukumäärä Osuus kaikista hoitopaikoista Vieraskielisiä 0 % 82 24,0 % 1-9 % 78 22,9 % % 79 23,2 % % 47 13,8 % % 29 8,5 % % 11 3,2 % 50 % ,4 % ,0 % Taulukko 2. Vieraskielisten lasten määrä Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskuussa 2014 (väestötietoihin ilmoitetun muun äidinkielen kuin suomi, ruotsi tai saame mukaan) Kunnallinen päiväkotihoito RPPH PPH Kunnallinen kerho Ostopalvelu Yksityinen, esiopetus Yhteensä v syntyneet v syntyneet v syntyneet Leppävaara Tapiola Matinkylä-Olari Espoonlahti Espoon keskus Espoo Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa todetaan, että osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 17 Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu, että jokaiselle eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman oman äidinkielen tukemisesta sekä suomi toisena kielenä opetuksesta. Lapsen oman äidinkielen tukeminen on pääsääntöisesti vanhempien tehtävä. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lasten kielikasvatuksen tavoitteet ja toteuttaminen. Varhaiskasvatuksessa kasvattajat toteuttavat tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä -opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Kasvattajat arvioivat lapsen kielitaitoa säännöllisesti Pienten Kielirepun avulla. Pienten kielireppu - seurantalomake Eväspussi liitteineen on esityslistan oheismateriaalina. Pienten Kielirepun kautta lapsen kielitaito saadaan näkyväksi. Sen avulla seurataan lapsen kielitaidon kehittymistä sekä suunnitellaan ja toteutetaan suomi toisena kielenä -opetusta ja kielen kehityksen tukemista. Kielirepun avulla varmistetaan, että kielitaidon arviointi ja opetus pohjautuvat asetettuihin tavoitteisiin ja että arviointi toteutetaan yhtenäisin menetelmin kaikkien lasten kanssa. Pienten Kielireppu toimii myös yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. Sitä käytetään arvioinnin välineenä selvitettäessä lapsen tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Pienten Kielireppua käytetään kaikkien kaksi- ja monikielisten lasten, myös alle kolmevuotiaiden kanssa: 1) Lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Jos lapsen toinen äidinkieli on suomi ja lapsen suomen kielen taito on kaikilla kielen osa-alueilla (sanasto, rakenteet sekä puheen tuotto ja ymmärrys) syntyperäisen kielenkäyttäjän tasolla, riittää kielirepun Eväspussin käyttäminen. 2) Suomalaisten paluumuuttajaperheiden lapsille (esimerkiksi kun perhe on asunut useita vuosia ulkomailla ja muuttaa takaisin suomeen, lapsen suomen kieli saattaa olla heikko) 3) Kielenvaihtajalapset (kansainvälisesti adoptoidut lapset, jolloin lapsen äidinkieli vaihtuu suomeksi) Suomen kielen opettaminen tapahtuu arjen kaikissa tilanteissa (ruokailut, lepo, ulkoilut) lapselle ominaisin toimintatavoin (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen). Se suuntautuu kaikille kielitaidon osa-alueille: puhuminen, puheen ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Kasvattajat sanoittavat ja havainnollistavat ympäristöä esimerkiksi kuvien avulla. Ohjatuissa leikkitilanteissa harjoitellaan sanastoa, käsitteitä ja

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 17 kielen rakenteita. Näiden lisäksi lapsen suomen kieltä tuetaan yksilö-, pienryhmä- tai koko ryhmän tasolla eri tilanteissa. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa (S2 -lto), jotka ohjaavat henkilökuntaa kielikasvatuksen toteuttamisessa, lapsen kaksikielisyyssuunnitelman ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa sekä kielitaidon arvioinnissa. Henkilökunnan kielikasvatuksen osaamista lisätään järjestämällä säännöllisesti monipuolista kielikasvatukseen liittyvää koulutusta. Syksyllä 2014 koulutus suunnattiin esiopetusryhmien lastentarhanopettajille. Heille on järjestetty kolmen koulutuksen kokonaisuus, jossa aiheina on ollut monikielisyys, kielen arviointi sekä maahanmuuttajataustaisen ihmisen kohtaaminen. Espoon monikulttuurisuusohjelmassa on varhaiskasvatukselle asetettu kaksi tavoitetta, joista toinen liittyy suomen kielen opetukseen: Suomen/ruotsin kielten oppimista edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osana arjen toimintaa. Tavoitteen toteutumista tullaan mittaamaan niiden vieraskielisten lasten osuudella, joille varhaiskasvatuksessa on yhdessä vanhempien kanssa tehty kaksikielisyyden suunnitelma. Toinen tavoite liittyy lapsen oman äidinkielen osaamiseen: Ylläpidetään ja kehitetään monikielisten lasten ja nuorten kielitaitoa. Mittarina on niiden vieraskielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen ja perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen, jonka toteuttaa Suomenkielinen opetus. Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää 6 10 vuotiaille maahanmuuttajille vähintään 900 tuntia kestävää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää. Espoossa esiopetus on alkaen ollut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vastuulla Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ( ). Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen. Saman päätöksen mukaan perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmissä on aina OVTES:n mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä Espoossa on kasvanut ja kasvaa tulevina vuosina. Samaan aikaan perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve lisääntyy eikä nykyinen kapasiteetti enää riitä vastaamaan tarpeeseen. Esimerkiksi lukuvuonna päiväkotien esiopetukseen osallistuu noin 60 lasta, joilla on perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve, mutta he eivät ole mahtuneet koulujen ryhmiin, joissa perusopetukseen valmistavaa opetusta tarjotaan.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 17 Lasten tulisi voida ennen koulun alkua oppia suomen kieli niin, että he voivat saavuttaa perusopetukselle asetetut tavoitteet. Tähän tarvitaan jatkossa uusia ratkaisuja. Voisiko ratkaisuvaihtoehtona olla varhaiskasvatuksessa järjestettävän esiopetuksen osallistuminen valmistavan opetuksen järjestämiseen? Myös lasten oppimispolkujen jatkumojen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että valmistavaa opetusta olisi tarjolla niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin olisivat esiopetuksessa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / / n kokousaikataulu vuodelle 2015 Päätösehdotus Esittelijä poisti asian esityslistalta

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 17 / 17 Muutoksenhakukielto ( 34-40) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.