SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS,

Transkriptio

1 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS,

2 Sisällysluettelo 1 Päätöksenteko ja johtaminen... 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta... 4 Varhaiskasvatusjaosto... 5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen... 6 SUVA-tarina - Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla... 9 Viestintä Suomenkielinen varhaiskasvatus - toimintaympäristö Tulostavoitteet ja talous Palvelut Palveluohjaus Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Starttiraha-avustus Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Esiopetus Varhaiskasvatuspalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä Avoin varhaiskasvatus Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisältö Arviointi Varhaiskasvatuksen kehittäminen Mekastus - Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen kehittäminen Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Kansainvälinen toiminta Henkilöstö Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi Asiakaspalaute/asiakastyytyväisyys Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimus Muiden toimialojen järjestämät palvelut Siivous Ruokapalvelut Liitteet Liite 1: Suva-tarina

3 Liite 2: Suomenkielisen lasten päivähoidon, yksityisen ja kotihoidon tuen kattavuus/joulukuu Liite 3: Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen vuonna

4 Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä tapahtui vuoden 2015 aikana merkittäviä muutoksia. Laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi alkaen. Tuolloin merkittävin toiminnallisesti ja taloudellisesti vaikuttava muutos oli, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Ryhmäkokosäädöksen toteutumista seurattiin tehostetusti syksyn ajan. Suomen hallitus/valtioneuvosto muutti päivähoitoasetusta siten, että alkaen päiväkodeissa hoito- ja kasvatushenkilöstön ja kokopäivähoidossa olevien 3 vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku muuttuu 1:7:stä 1:8:ksi. Joulukuussa 2015 eduskunta muutti varhaiskasvatuslakia koskien varhaiskasvatusoikeuden laajuutta siten, että alkaen kaikilla lapsilla on oikeus 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osa-aikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Valtuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle Valtuusto päätti myös, että varhaiskasvatusoikeuden laajuus Espoossa päätetään kaupunginvaltuustossa tammi-helmikuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut toteutuivat vuonna 2015 pääsääntöisesti Espoo-strategian ja talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuspaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville eli yhteensä lapselle. Kunnan omana toimintana järjestettiin 72 % hoitopaikoista ja yksityisenä toimintana 28 %. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus neuvoo ja ohjaa perheitä kaikissa kunnallisiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin sekä lasten hoidon tukiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajat tekevät lapsivalinnat kunnalliseen varhaiskasvatukseen, kerhoihin ja varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistettiin. Samoin parannettiin mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä pilotoimalla erilaisten välineiden käyttöä lasten toiminnassa. Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Poikkeusjärjestelytarpeisiin on vaikuttanut myös perhepäivähoitajien ja sitä kautta perhepäivähoidossa olevien lasten määrän ja perhepäivähoidon kysynnän väheneminen. Kevään ajan noin 290 lapsen ja syksyn ajan noin 210 lapsen varhaiskasvatus toteutettiin poikkeusjärjestelyin. Kuntalaiset saivat osallistua internet-sivuilla toteutetulla kyselyllä osa-aikaisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Kuntalaisilla oli myös mahdollisuus ilmaista mielipiteensä valmisteilla olleesta esiopetussuunnitelmasta. 3

5 4 1 Päätöksenteko ja johtaminen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui vuoden 2015 aikana 11 kertaa: , , , , , , , , , ja Pykäliä lautakunnat käsittelivät yhteensä (julkiset ja salaiset) 230. Oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 7 kpl, joista maksuja koskevia 1 kpl ja päivähoitopaikkaa koskevia 5 kpl. Lisäksi Aluehallintovirastossa käsiteltiin esiopetukseen liittyviä hallintovalituksia 29 kpl ja niistä meni läpi 0 kpl. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti vuoden 2015 aikana 7 seminaaria ja iltakoulua: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tila- ja asuntojaoston yhteinen iltakoulu tila-asioista Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lukioasioita käsittelevä seminaari Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan sekä Omnian hallituksen yhteinen seminaari Oppiva Espoon kaupunki Sivistystoimen lautakuntien strategia ja talousseminaari Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tutustumismatka Tallinnaan (Tallinnan opetusvirasto, British School of Tallinn, Suitupääsupesa Lasteaed -päiväkoti) Sivistystoimen lautakuntien ja tila- ja asuntojaoston yhteinen iltakoulu tila-asioista Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan seminaari aiheena lukion opetussuunnitelma Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet Sanna Lauslahti, Kok, puheenjohtaja Emilia Becker, Kok Jukka Niemelä, Kok Jarmo Nieminen, Kok Tiina Thure-Toivanen, Kok Henrik Vuornos, Kok Inka Hopsu, Vihr. varapuheenjohtaja Juhana Malme, Vihr. Kv Antti Kainulainen Minna Eväsoja, SDP Kv Merja Vuori Harri Waltari, SDP Nina From, PerusS Seppo Huhta, PerusS Kv Simon Elo Tiina Kujala, SFP Kaarina Järvenpää, KD Kv Kaija Kalliola Hannele Kerola, SDP, Arto Turunen, Kok Mika Pirttivaara, Kok Elli Perklén, Kok Micke Lindholm, Kok Taru Saraste, Vihr. Antti Kainulainen, Vihr. Jarno Lappalainen Merja Vuori, SDP Minna Aitola Sami Lehtonen, SDP Kaija Hietanen, PerusS Toni Seppänen, PerusS Yvonne Fiskars, SFP Kristiina Vuorinen, KD Kaarina Järvenpää Jukka Vilske, SDP,

6 5 kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen varaedustaja Varhaiskasvatusjaosto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Varhaiskasvatusjaoston tehtävät - tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta, - tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä, - seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa Varhaiskasvatusjaosto piti vuoden 2015 aikana 6 kokousta: , , , , ja Pykäliä käsiteltiin yhteensä 40. Varhaiskasvatusjaosto käsitteli vuonna 2015 muun muassa seuraavia asioita: - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotieto vuoden 2014 tilinpäätöksestä - Selvitys pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä toteutetusta päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselystä ja tuloksista Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne helmi-maaliskuussa Selvitys Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan kehittämisestä - Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikän käyttösuunnitelma Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne maalis-huhtikuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus vuodelta Uusi varhaiskasvatuslaki voimaan Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen - Selvitys suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisessa päivähoidossa kokopäiväisesti olevista lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona maaliskuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne keväällä ja päivähoitoon hakijat syksyksi Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2015 talousarvion seuranta I/ Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne loka-joulu ICT:n pedagoginen käyttö esiopetuksessa ja muussa varhaiskasvatuksessa - Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (Kuukausiraportti) - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu päivähoitopaikkatilanne tammikuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tilannekatsaus vuoden 2016 talousarviosta - Päiväkotien henkilöstömitoitusta koskeva päivähoitoasetuksen muutos - Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksesta - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu päivähoitopaikkatilanne helmikuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2015 talousarvioseuranta, lokakuun kuukausiseuranta / Kerhotoiminnan linjaukset Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

7 6 Varhaiskasvatusjaoston jäsenet Tiina Thure-Toivanen, Kok, puheenjohtaja Erika Granfelt, Kok Leena Lakovaara, Kok Sami Suomalainen, Kok Arto Turunen, Kok Tony Hagerlund, Vihr. Janna Koivisto, Vihr. Katja Lahti, Vihr. Tapani Harinen, SDP, varapuheenjohtaja Kirsi Törmänen-Petman, SDP Kv Aino Sederholm Simon Elo, PerusS. Kv Henri Kuro Mervi Kukkonen, PerusS. Nico Rönnberg, SFP, Kv Peter Ragnvaldsson Arja Manelius, Kok Mania Alkhatib, Kok Anja Kallio, Kok Petteri Tuomi, Kok Santosh Saagar Silwal, Kok Sami Vauhkonen, Vihr. Merja Puustinen, Vihr. Heikki Räsänen, Vihr. Jari Vilppula, SDP Minna Lahti, SDP Jani Tiainen, PerusS Piia Kauppi, PerusS Ulrika Bachér, SFP Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Varhaiskasvatus on jaettu viiteen palvelualueeseen (Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä-Olari ja Tapiola), joita johtavat varhaiskasvatuksen aluepäälliköt. Espoon keskuksen varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Pohjoiseen ja Eteläiseen palveluyksikköön. Leppävaaran varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Itäiseen ja Läntiseen palveluyksikköön.

8 7 Kuva 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen ja organisaatio vuonna 2015 Kuva 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päätöksenteko ja siihen osallistujat

9 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtamista kuvaa matriisirakenne, jossa johtamisen tukena asioita valmistellaan koordinointiryhmissä: Varhaiskasvatuksen johtaminen, koordinointirakenne Tieto- ja viestintätekniikan ja viestinnän (TVTV) koordinointiryhmä TVTV:n verkosto Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan koordinointiryhmä (VAKA) Vasujen kehittämisen verkosto Kasvun ja oppimisen tuen verkosto (KOT) Monikulttuurisuuden verkosto Kestävän kehityksen kasvatuksen verkosto (KEKE) Avoimen varhaiskasvatuksen verkosto Perhepäivähoidon verkosto Esiopetuksen oppilaaksioton verkosto Teemaryhmät: Oppimisympäristöjen kehittäminen, Lapsen osallisuus, Omahoitajuus ja pienryhmätoiminta, KOT, Vasukouluttajat Osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä (OSKE) Koulutussuunnitteluverkostot Yksityisen päivähoidon ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä Auditoinnin verkosto Valpas Suvan johtoryhmä Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointiryhmä Työhyvinvointi-lomakkeet teemaryhmät Kehityskeskustelut teemaryhmä Palveluohjaus palveluohjaustiimi Palvelualueet Koordinointiryhmien puheenjohtajana kehittämispäällikkö, aluepäällikkö tai asiantuntija Kuva 3: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen koordinointirakenne Jokaiselle koordinointiryhmälle on määritelty tehtävä. Ryhmän puheenjohtaja vastaa koordinointiryhmän tehtävistä Espoo-tasoisesti. Koordinointiryhmä ja sen tehtävä Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällön ja menetelmien kehittäminen ja koordinointi Espoon pedagogisten painopisteiden ja linjausten sekä valtakunnallisten perusteiden mukaisesti Osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä Keskeisimmät asiat, joita ryhmässä käsiteltiin vuonna Kehittämisverkostojen (vasujen kehittäminen, esiopetus, kestävä kehitys, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus, kasvun ja oppimisen tuki, avoin varhaiskasvatus, monikulttuurinen varhaiskasvatus) työn seuranta ja ohjaus. - Espoo-vasun perehdytysprosessin ja vasukatselmusten ylläpito ja koordinointi. - Esiopetuksen ops-työ, lapsen esiopetuksen suunnitelman ja lapsen vasun kehittäminen - kehittämistoiminnan ohjaus ja seuranta. - Selvittää suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämisen tarpeita.

10 9 Tehtävä: Suunnitella, järjestää ja koordinoida Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämistä. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä Tehtävä: Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ja hankinnan suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan arviointi yhdessä palveluntuottajien kanssa. TVT:n ja viestinnän koordinointiryhmä Tehtävä: Arvioida suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tieto- ja viestintätekniikan ja viestinnän nykytilaa, suunnitella kehittämistoimenpiteitä ja edistää sähköisten työkalujen hyödyntämistä, kehittää digioppimiseen liittyvää pedagogiikkaa. - Suunnitella ja järjestää tarpeita vastaavaa ja strategian ja Suvan painopisteet huomioivaa, monipuolista koulutusta sekä muuta osaamisen kehittämisen toimintaa. - Kehittää ja yhtenäistää osaamisen kehittämiseen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja ja varmistaa osaamisen kehittämiseen liittyvän toiminnan laatu. - Kunta 10 -tutkimuksesta nousseiden kehittämiskohteiden määrittäminen, toiminnan suunnittelu ja arviointi. - Työsuojeluparien tapaamisten järjestäminen ja sisällön kehittäminen työhyvinvoinnin ja työsuojelutoiminnan vahvistamiseksi. - Työhyvinvoinnin kehittäminen. - Työsuojelun koordinoiminen. - Kilpailutuksen kautta hankittavien päivähoitopalvelujen tarjouspyyntöjen valmistelu ja asiakirjojen päivittäminen. - Yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyvien prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen. - Varhaiskasvatuksen yksiköiden infran hankintojen seuraaminen. - Toimintasuunnitelmien tekeminen yhteistyökumppaneita ja omia toimijoita varten. - Pilottihankkeiden seuranta ja ohjaus. - Digioppiminen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. SUVA-tarina - Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla SUVA-tarina kiteyttää espoolaisen varhaiskasvatuksen nykymaisemaa ja tulevaisuutta. Siinä kuvataan, miten suomenkielinen varhaiskasvatus toimii, että varhaiskasvatuspalveluja käyttävät lapset saavat hyvän elämän eväät ja kestävät ratkaisut tulevaisuuteen. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa haluamme, että v Kuntalaiset arvostavat Espoon suomenkielistä varhaiskasvatusta luotettavana ja osaavana varhaiskasvatuksen asiantuntijana. v Varhaiskasvatuksen yhteisöissä lapsi ja hänen vanhempansa kokevat osallisuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsia ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa. v Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat oppivia ja välittäviä. Ne kannustavat henkilöstöä jatkuvaan työn ja ammattitaidon kehittämiseen sekä houkuttelevat uutta, osaavaa henkilöstöä. Suva-tarina on liitteenä 1.

11 10 Viestintä Sisäisen viestinnän keskeisimmät välineet olivat tiedotteet, sähköpostiviestit ja Suvan tiedotteet. Ulkoisen viestinnän keskeisimmät välineet olivat www-sivut, lehdistötiedotteet ja ilmoitustaulu-/ovitiedotteet. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoustiedottaminen hoidettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa. Vuonna 2015 suomenkielinen varhaiskasvatus oli mukana varhaiskasvatusmessuilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen internetsivuilla oli avoinna vuoden aikana kaksi erillistä kyselyä: - Keväällä asiakkaita pyydettiin kommentoimaan valmisteilla olevaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. - Loppuvuodesta asiakkaita pyydettiin vaikuttamaan osa-aikaisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun Kaikki kyselyiden tulokset käytiin johtoryhmätasolla läpi ja tulosten perusteella ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin. 2 Suomenkielinen varhaiskasvatus - toimintaympäristö Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä tapahtui vuoden 2015 aikana merkittäviä muutoksia. Laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi alkaen. Samalla siihen tehtiin osittaisia muutoksia ja täydennyksiä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Tuolloin merkittävin toiminnallisesti ja taloudellisesti vaikuttava muutos oli uusi 5 a, jonka mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Varhaiskasvatuslakiin sisällytettiin myös varhaiskasvatuksen tavoitteet. Varhaiskasvatuslain 2 a :n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasaarvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;

12 11 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Joulukuussa 2015 varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevia varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b pykäliä muutettiin siten, että alkaen kaikilla lapsilla on oikeus 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Lakimuutos sisältää myös muita lapsen varhaiskasvatusoikeutta ja varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevia säädöksiä. Vastaavat muutokset tehtiin myös yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaan lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa 2016 ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Myös päivähoitoasetukseen tehtiin muutos siten, että alkaen päiväkodeissa hoito- ja kasvatushenkilöstön ja kokopäivähoidossa olevien 3 vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku muuttuu 1:7:stä 1:8:ksi. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7:nä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Valtuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle Kuva 4: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa vuosina ja ennuste vuosille kuva päivitetään, kun saadaan lopullinen väestötieto

13 12 Kuva 5: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa palvelualueittain vuosina ja ennuste vuosille kuva päivitetään, kun saadaan lopullinen väestötieto Kuva 6. Espoolaiset varhaiskasvatusikäiset lapset kielen mukaan vuosina

14 3 Tulostavoitteet ja talous Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulostavoitteet pohjautuvat Espoon kaupungin sekä sivistystoimen tulostavoitteisiin. Ne edistävät Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön SUVA-tarinan toteutumista. 13 Kuva 7. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulostavoitteet 2015 (Tulostavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3) Varhaiskasvatuspalvelut järjestettiin siten, että niiden toteuttamismuodot olivat eri vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Varhaiskasvatuspalveluihin, esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen käytettiin yhteensä 164,7 miljoonaa euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja kertyi 22,9 miljoonaa euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin, jotka sisältävät tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan sekä liikelaitosten sisäiset palvelumaksut, käytettiin yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukea maksettiin yhteensä 24,9 miljoonaa euroa euroa Alkuperäinen TA 2015 Muutokset/ korotukset Muutettu TA 2015 Toteuma 12/2015 Poikkeama 2015 Tulot yhteensä Menot yhteensä TOIMINTAKATE Taulukko 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen 2015

15 14 MENOT TP 2014 TA 2015 mr-muut. + / - Muutettu TA 2015 TP 2015 Erotus Muut.TA - TP 2015 Muutos % Muut. TA - TP 2015 Muutos % TP TP 2015 Kunnalliset päiväkodit ,9 % 4,3 % Perhepäivähoito ,1 % -5,4 % Avoin varhaiskasvatus ,0 % -2,4 % Ostopalvelut ,6 % 1,2 % Avustukset ,9 % -12,9 % Yksityisen hoidon tuki ,0 % 10,7 % Kotihoidon tuki ,0 % -6,4 % Yhteiset kustannukset ,1 % 8,4 % YHTEENSÄ ,3 % 2,5 % TULOT TP 2014 TA 2015 mr-muut. + / - Muutettu TA 2015 TP 2015 Erotus Muut.TA - TP 2015 Muutos % Muut. TA - TP 2015 Muutos % TP TP 2015 Päiväkodit ,1 % 4,6 % Perhepäivähoito ,8 % -6,7 % Avoin varhaiskasvatus ,0 % 13,1 % Ostopalvelut ,8 % 7,6 % Yhteiset ,3 % 146,1 % YHTEENSÄ ,5 % 4,3 % Taulukko 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen toiminnoittain 2015 /Tilinpäätös 2015 Kotihoidon tuki; 24,9 milj. (12 %) Yhteiset kustannukset; 13,1 milj. (6 %) Yksityisen hoidon tuki; 14 milj. (7 %) Avustukset; 0,6 milj. 0,3 % Avoin varhaiskasvatus; 3 milj. (1,5 %) Ostopalvelut; 18 milj. (9 %) Kunnalliset päiväkodit; 117,3 milj. (58 %) Perhepäivähoito; 11,8 milj. (6 %) Kuva 8: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilinpäätös 2015 toiminnoittain

16 15 4 Palvelut Kuva 9: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelurakenne Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Varhaiskasvatuspalvelujen keskeisin tavoite on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan tai järjestää lapsen varhaiskasvatuksen yksityisen hoidon tuella. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lasten huoltajien on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksen lisäksi lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoitona ja perhepäivähoitajan kotona tapahtuva varhaiskasvatus sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Yksityistä varhaiskasvatusta kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä niihin liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot.

17 16 Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatusta järjestetään kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Varhaiskasvatuspaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville kunnallisena, ostopalveluna tai yksityisen hoidon tuella yksityisenä toimintana. Varhaiskasvatusta järjestettiin yhteensä lapselle. Varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokasta oli vuoden lopussa varhaiskasvatuksessa 69 % ja kotihoidon tuella 21 % (ennakkoväestötieto, tarkentuu maaliskuun lopulla). Päivähoitopaikoista tuotettiin kunnan omana toimintana 72 % ja yksityisenä toimintana 28 %. Yksityisen hoidon tuella oli lasta. Heistä 86 % oli yksityisessä päiväkodissa, 6 % yksityisessä perhepäivähoidossa ja 8 % yksityisen hoidon tuella olevista lapsista hoiti perheen palkkaama työsopimussuhteinen hoitajan. Yksityisen hoidon tuen lasten jakautumisesta palvelualueille ei ole saatavilla tilastotietoja. Kuva 10: Lasten määrä varhaiskasvatuksen eri muodoissa sekä lasten kotihoidon tuella (Kuvan perustana on ennakkotieto varhaiskasvatusikäisestä väestöstä. Kuvaa tarkennetaan, kun lopullinen väestötieto on tullut)

18 17 Kuva 11: Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä palvelualueittain (kunnallinen + ostopalvelupäivähoito) Palveluohjaus Varhaiskasvatuksen palveluohjaus neuvoo ja ohjaa perheitä kaikissa kunnallisiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin sekä lasten hoidon tukiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajat tekevät lapsivalinnat kunnalliseen päivähoitoon, kerhoihin ja varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Vuoden 2015 aikana palveluohjaajat tekivät yhteensä päätöstä varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikasta. Palveluohjauksesta tiedotetaan pääsääntöisesti nettisivuilla. Palveluohjausta annetaan puhelinpalveluna yhteisen palvelunumeron kautta. Puhelinpalvelu on toiminnassa kaikkina arkipäivinä yhteensä 22 tuntia viikossa. Tavanomaisina päivinä puheluihin on vastaamassa yhtä aikaa kaksi henkilö, mutta ruuhkaaikoina kaikki paikalla olevat palveluohjaajat ottavat vastaan puheluita. Kysymyksiin vastataan myös sähköpostilla. Palveluohjauksen puhelinpalvelusta huolimatta varhaiskasvatuksen palveluohjaus kuuluu kaikkien varhaiskasvatuksen esimiesten ja koko henkilökunnan tehtäviin. Asiakasta palvellaan ja ohjataan kaikissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Tietoa päivähoitopaikka - ja hakijatilanteesta annetaan kuitenkin vain palveluohjaustiimistä. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Lasten mahdollisuutta leikkiä, liikkua, taiteilla ja tutkia kehitettiin kaikissa yksiköissä. Itsearviointimateriaali on yksiköiden käytössä ja arviointi sekä kehittämistyö käynnissä. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Päivähoidon järjestämistavoissa on tapahtunut muutos. Perhepäivähoito on viime vuosina vähentynyt ja näyttäisi siltä, että se on tulevaisuudessa vähenemässä entisestään.

19 Ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä järjestetään varhaiskasvatusta ostopalveluna päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä koulujen tiloissa esiopetukseen liittyvänä varhaiskasvatuksena. Ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2015 lopussa lasta. Ostopalveluvarhaiskasvatuksen laadun valvontaan liittyvä auditointi toteutettiin 15 kilpailutetussa ja 29 nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Ryhmäperhepäivähoidon ja esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen laadun toteutuminen varmistettiin ohjaus- ja valvontakäynneillä, joita tehtiin jokaiseen yksikköön vähintään kerran vuoden aikana. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2015 kilpailutettiin kielikylpypäiväkotitoiminta ja yhdessä suomenkielisen opetuksen kanssa kaksi koulujen tiloissa toimivaa olevaa esiopetukseen liittyvää varhaiskasvatuksen yksikköä. Kilpailutuksella haettiin yhteistä toimijaa sekä esiopetukseen liittyvään varhaiskasvatukseen että koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Varhaiskasvatuspalveluja hankittiin 18 miljoonalla eurolla ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla. 18 Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen varhaiskasvatuksen yksityisestä päiväkodista tai perhepäivähoidosta tai palkkaavat työsopimussuhteisen hoitajan hoitamaan lapsiaan. Yksityisen hoidon tukea maksettiin lapsesta perheelle joulukuussa Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä haetaan ja maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin se ei ole perheelle veronalaista tuloa. Lakisääteisiin yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 0,4 prosentin korotus Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Yksityisen hoidon tukeen käytettiin 14 miljoonaa euroa.

20 19 KOKOPÄIVÄHOITO Hoitomuoto Lakisääteinen hoitoraha /kk Alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoito Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti Espoo-lisä /kk 174,38 612, ,64 786,38-933,02 Perhepäivähoito 174,38 320, ,64 494,38-641,02 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 3-6-vuotiaan lapsen kokopäivähoito Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 174,38 560, ,64 734,38-881,02 174,38 428, ,64 602,38-749,02 Perhepäivähoito 174,38 192, ,64 366,38-513,02 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona Tulosidonnainen hoitolisä /kk Yksityisen hoidon tuki yhteensä /kk 174,38 200, ,64 374,38-521,02 OSAPÄIVÄHOITO Hoitomuoto Kaikki hoitomuodot, 0-6-vuotiaat lapset Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk Yksityisen hoidon tuki yhteensä /kk 174, ,64 174,38-321,02 ESIOPETUKSEEN LIITTYVÄ PÄIVÄHOITO Hoitomuoto Lakisääteinen hoitoraha /kk Esiopetusikäinen lapsi, joka on esiopetuksessa sekä yksityisessä päivähoidossa Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk Yksityisen hoidon tuki yhteensä /kk 64,16 100, ,32 164,16-237,48 Starttiraha-avustus Varhaiskasvatusta kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista paikoista on yksityisiä. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta paikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin ja irtaimistokustannuksiin. Starttirahaavustusta myönnetään lisäksi toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Vuonna 2015 tehtiin 5 starttirahapäätöstä. Starttirahaa myönnettiin yhteensä euroa ja sen avulla syntyi 217 uutta päivähoitopaikkaa.

21 Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Lakisääteisiin lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 0,4 prosentin korotus Yhdestä alle 3-vuotiaasta: Lakisääteinen hoitoraha 342,53 eur/kk Espoo-lisä 218,64 eur/kk Mahdollinen tulosidonnainen hoitolisä 0-183,31 eur/kk Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 102,55 eur/kk Yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 65,89 eur/kk Taulukko 4: Kotihoidon tuen suuruus Espoossa vuonna 2015 Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2015 perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettiin perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuodessa vähintään 6 734,04 euroa ja enintään 8 933,76 euroa, kun perhe sai täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää; Monikkoperheiden tuki ja Ottolapsen Espoo-lisä. Monikkoperheille suunnattua tukea maksetaan, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainrahakauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen käytettiin 17,9 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään käytettiin 7 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tuen saajia oli Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa 6-vuotiaiden lasten valmistavasta opetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin lapselle 100 päiväkodissa ja 16 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi suomenkielisen opetuksen toteuttamassa esiopetuksessa oli 670 lasta 23 koululla. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman sähköistä versiota pilotoitiin.

22 21 Esiopetuksesta maksettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 480 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna ja lukuvuonna korvaus oli 470 euroa/kk/esiopetuslapsi. Esiopetuksessa olevien lasten määrä Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Esiopetusyksiköiden määrä Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelupäiväkodit Suomenkielisessä opetuksessa Yhteensä Yksityisen hoidon tuen päiväkodit Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana kouluilla Suomenkielisen opetuksen toimintana kouluilla Yhteensä Taulukko 5: Esiopetuksessa olevien lasten ja esiopetusyksiköiden määrä Suomenkielisen opetuksen toteuttamaan lasten valmistavaan opetukseen osallistui 177 kuusivuotiasta lasta. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut viime vuosina ja kasvu jatkuu edelleen. Valmistavan opetuksen tarpeessa oleville esiopetusikäisille lapsille ei ole ollut riittävästi paikkoja koulujen valmistavan opetuksen ryhmissä. Lapsia on jäänyt esiopetusvuodeksi päiväkoteihin ja järjestämispaikasta johtuen Espoon kaupunki ei ole saanut näiden lasten osalta perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuutta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti valmistavan perusopetuksen järjestämiseen liittyvästä kokeilusta, joka toteutetaan Mainingin koulun yhteyteen perustetuissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä. Kokeilu aloitettiin elokuussa 2015 ja lukuvuonna siihen osallistuu 15 lasta. Kokeilua arvioidaan sekä sisällön että kustannusten näkökulmasta. Varhaiskasvatuspalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä Pääkaupunkiseudun kunnilla, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, on yhteistyösopimus suomen- ja ruotsinkielisten kunnallisten päivähoitopalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestämisestä. Sopimuksen mukaan perheillä on mahdollisuus hakea lapselle varhaiskasvatuspaikka pääkaupunkiseudulla kuntarajoista riippumatta. Oman kunnan lapset asetetaan kuitenkin etusijalle hoitopaikkoja myönnettäessä. Perheen muuttaessa sopimuskunnasta toiseen lapsi voi jatkaa aloittamassaan varhaiskasvatuspaikassa oppivelvollisuuden alkamiseen asti. Sopimus ei koske yksityistä päivähoitoa eikä kunnan tarjoamaa vuorohoitoa. Lapsen on myös mahdollisuus osallistua esiopetukseen toisessa pääkaupunkiseudun kunnassa ns. toissijaisin oppilaaksiottoperustein. Avoin varhaiskasvatus Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoimet päiväkodit ja asukaspuistot) tarjoavat varhaiskasvatustoimintaa täydentävän vaihtoehdon. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat perheille suunnattuja, pääsääntöisesti maksuttomia palveluja, joissa lapsilla on mahdollisuus luoda ystävyyssuhteita ja harjoitella tärkeitä sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa.

23 22 Avoimessa varhaiskasvatuksessa vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä. Lisäksi vanhempien on mahdollista saada tukea lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Lapset vanhempineen voivat osallistua myös erilaisten vertaisryhmien toimintoihin ja perhevalmennusryhmiin synnytyksen jälkeen. Avoimen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjottiin kaikilla palvelualueilla. Käyttäjiä oli päivittäin keskimäärin Asukaspuistoja oli 15. Käyttäjiä asukaspuistoissa oli päivittäin keskimäärin Asukaspuistojen käyttäjinä olivat alle kouluikäiset lapset huoltajineen sekä koululaiset aamu- ja iltapäivisin luokkalaisille koululaisille tarjottiin mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Kunnalliset avoimet päiväkodit on tarkoitettu erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Käyttäjiä avoimissa päiväkodeissa oli päivittäin keskimäärin 150. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon koko- tai osapäiväiselle varhaiskasvatukselle. Toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Kerhotoimintaan osallistuminen ei estä kotihoidon tuen maksamista. Jos perheelle maksetaan yksityisen hoidon tukea, ei lapselle voida myöntää kerhopaikkaa. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta tarjoamalla lapsille toimintaa vertaisryhmässä. Yhtenä Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena vuosille on kerhotoiminnan kehittäminen niin, että kerhojen pedagogiikkaa vahvistetaan ja kerhopaikkoja lisätään 100 kerhopaikkaa /vuosi. Elokuusta alkaen tavoite oli, että jokaisessa kerhossa työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Kerhojen monimuotoisuutta on myös pyritty lisäämään asiakkaiden toiveiden mukaan, mm. luontokerhoja ja liikuntapainotteisia kerhoja on perustettu joillekin alueille. Kerhotoimintaa järjestettiin kevätkaudella 26:ssa ja syyskaudella 42 kerhossa. Keväällä kerholaisia oli 280 ja joulukuussa jo 409. Kerhotoiminnan kehittämisen myötä kerholaisten määrä lisääntyi edellisen vuoden joulukuusta 148 lapsella. Osa asukaspuistoista oli avoinna läpi vuoden. Avoimien päiväkotien ja kerhojen aukioloajat noudattivat koulujen toiminta-aikoja. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus järjestettiin koko varhaiskasvatuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Yleisen tuen perusta on laadukas varhaiskasvatus ja toimiva kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa. Yleinen tuki toteutui lapsen ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaisesti lapsen omassa oppimisympäristössään pedagogiikkaa vahvistamalla. Yksiköiden pedagogisten ryhmien toiminta vakiintui ja yksikköesimiesten ja konsultoivien erityislastentarhanopettajien yhteistyö lisäsi pedagogista ja erityispedagogista osaamista. Tehostettu ja erityinen tuki toteutuivat sekä pedagogisten että rakenteellisten tuen muotoina. Tukitoimia ja niiden kohdentamista täsmennettiin. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia olivat ryhmäavustaja tai tehostetun tuen ryhmät. Niissä mahdollistui erityislastentarhanopettajan tarjoama erityispedagoginen tuki. Varhaiskasvatuksen erityispedagoginen osaaminen vahvistui lisäämällä resurssierityslastentarhanopettajia eri päiväkoteihin. Ennaltaehkäisevä monialainen työ vahvistui perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Esiopetusta koskeva oppilashuoltolaki täsmensi yhteistyötä ja konsultaatiota oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tukitoimien järjestämisen toteutumista arvioitiin. Sen tuloksia hyödynnetään Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteiden uudistamisessa vuoden 2016 aikana.

24 Kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä lasta, joista tukea tarvitsevia oli 998 (7,9 %). Tukea tarvitsevista 700 lapselle kohdennettiin rakenteellisia tukitoimia. Tukea tarvitsevista lapsista 966 oli kunnallisessa päivähoidossa ja 32 ostopalvelupäivähoidossa. 23 Tukimuoto Lasten määrä Muuta Tehostetun tuen ryhmät ja ryhmien määrät vuoden 2015 lopulla - pienennetty ryhmä, 11 kpl lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia integroitu ryhmä, 57 kpl lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia erityisryhmä, 1 kpl 6 8 lasta, kaikki tukea tarvitsevia Ryhmäavustajat ja henkilökohtaiset avustajat, 106 kpl Konsultoivat erityislastentarhanopettajat, 21 kpl Resurssierityislastentarhanopettajat, 13 kpl Kuljetus Henkilökunta: 2 lastentarhanopettajaa 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 2 erityislastentarhanopettajaa tai 1 erityislastentarhanopettaja ja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 3 6 konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa/ palvelualue Taulukko 6: Kasvun ja oppimisen tuki, rakenteelliset tukitoimet Suomenkielinen varhaiskasvatus ja suomenkielinen opetus vahvistivat tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneiden lasten esiopetus ja erityinen tuki järjestettiin varhaiskasvatuksessa yhteistyössä suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa. Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Monikielisten ja -kulttuuristen lasten varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen omaa äidinkieltä sekä lapsen oman kulttuurin säilyttämistä yhdessä perheiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa suomi toisena kielenä opetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista ja sen lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Monikielisen ja -kulttuurisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tehtiin yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma, johon sisältyy suunnitelma suomi toisena kielenä opetuksesta sekä suunnitelma lapsen oman äidinkielen tukemisesta. Lasten suomen kielen arvioinnissa käytettiin Pienten kielireppu arviointimenetelmää. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskenteli kymmenen suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa. He neuvoivat ja ohjasivat yksikkökäynneillä henkilökuntaa kaksikielisyyssuunnitelman tekemisessä ja sen käytännön toteuttamisessa sekä järjestivät

25 kielikasvatukseen liittyviä opintopiirejä. Vuonna 2015 näihin opintopiireihin osallistui yhteensä 620 työntekijää. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa puhuttiin yhteensä 77 eri kieltä. Yleisimmät kielet olivat venäjä (331), viro (279), somali (234), englanti (180), arabia (168), kiina (135), albania (128) ja kurdi (108). Kunnallinen päiväkoti Ryhmäperhe päivähoito Perhepäivähoito Kerhot Ostopalvelut Yhteensä Leppävaara Tapiola Matinkylä-Olari Espoonlahti Espoon keskus Suomenkielinen varhaiskasvatus Taulukko 7: Vieraskielisten lasten määrät palvelualueittain kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, kerhoissa ja ostopalveluissa joulukuussa 2015 Kuva 12: Vieraskielisten lasten osuus päivähoitoikäisestä väestöstä (1.1.) Espoo ja palvelualueet Kuva päivitetään, kun vuoden 2015 väestötieto saadaan (maaliskuun loppu)

26 Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden aikana aloitti toimintansa kaksi uutta kunnallista päiväkotia: huhtikuussa Painiityn päiväkoti Leppävaarassa ja elokuussa Opinmäen päiväkoti Matinkylä-Olarissa. Mainingin suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmät aloittivat perusparannetussa Mainingin koulussa syksyllä Ryhmissä järjestetään myös valmistavaa opetusta. Vuoden aikana Espoon keskuksen alueelta lakkautettiin neljä ryhmäperhepäiväkotia; Kurjenkello, Poni, Varsa ja Tähkäpää. Kunnallisten varhaiskasvatuspaikkojen kokonaismäärä kasvoi 250 paikalla vuoden 2015 loppuun mennessä. Espoossa laajensi toimintaansa vuoden 2015 aikana kaksi yksityistä päiväkotia Matinkylä-Olarissa, Päiväkoti Carousel Nursery School ja päiväkoti Your School. Lisäksi joulukuussa 2015 valmistui uusi Lastentalo Hyvätuuli Oy:n päiväkoti Lounatuuli Leppävaaraan ja Touhula liikuntapäiväkoti Tikasmäki Matinkylä-Olarin alueelle. Tikasmäessä tarjotaan myös englanninkielistä varhaiskasvatusta. Yksityisissä päiväkodeissa on uusia paikkoja näiden muutosten jälkeen yhteensä 217 lapselle. Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Keväällä 294 lapsen ja syksyllä 209 lapsen varhaiskasvatus jouduttiin toteuttamaan poikkeusjärjestelyin. Kunnallinen toiminta Päivähoito Avoin varhaiskasvatus Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Taulukko 8: Varhaiskasvatuksen palveluverkko Espoonlahti Espoon keskus ESPOO 25 Osuus vastaavasta toiminnasta Päiväkodit % Ryhmäperhepäiväkodit % Perhepäivähoitajat % Esiopetus + liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä Asukaspuistot Avoimet päiväkodit Kerhot Yksityinen toiminta Päiväkodit, ostopalvelu % Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki % Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki % Päivähoito Perhepäivähoitajat ja lapsen kotona olevat hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetus + liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä Palvelualue % Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisältö Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuettiin jatkamalla uuden kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman Espoon varhaiskasvatussuunnitelman - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla (Ovala ) toteuttamista. Lisäksi jokaiselle lapsiryhmälle laadittiin ryhmän

27 26 varhaiskasvatussuunnitelma. Jokaiselle esiopetukseen osallistuneelle lapselle laadittiin vanhempien kanssa yhteistyönä lapsen esiopetussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyötä jatkettiin. Lisäksi laadittiin uusi Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma, jonka lautakunta hyväksyi Pedagogiikan osa-alueet ja painottuminen vuosittain Kasvattajan Kestävä kehitys toiminta ja Mediakasvatus ja ICT:n sisällöt pedagoginen käyttö Lapsille ominainen tapa toimia ja oppia Omahoitajuus Pienryhmätoiminta Lasten ja vanhempien osallisuus Uudelleenarviointi Havainnointi ja dokumentointi Oppimisympäristön kehittäminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Arviointi Päivitys Arviointi ja jatkuva parantaminen Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kehittäminen Uusiin vasun perusteisiin 2016 tutustuminen ja kuntavasun laadinta Yksilöllisten suunnitelmien uusiminen Esiops Vasu-katselmukset Teema: Lapsen osallisuus LEOPS Lapsen vasu Lapsen vasu Op.huolto Lapsen vasu pilotti Uusi kuntaops Lapsille ominaiset tavat toimia ja kestävä kehitys LEOPS:n uusiminen Yksikköops Lapsen vasu Kestävä kehitys, Lapsille ominaiset tavat toimia Oppimisympäristöt Kuva 13. Varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet ja varhaiskasvatussuunnitelmien kehittäminen vuosittain Kuvassa 13. esitetään varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kehittäminen vuosittain. Vuonna 2015 pedagogiikan erityisinä painopisteinä olivat leikkiminen lapsille ominaisena tapana toimia ja oppia, kasvatus kestävään kehitykseen, mediakasvatus ja ict:n pedagoginen käyttö. Arviointi Varhaiskasvatusyksiköissä keskeisinä arvioinnin ja kehittämisen kohteina olivat vuonna 2015 lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen) ja kasvatus kestävään kehitykseen. Henkilökunnan käytössä on arvioinnin tueksi laaditut itsearviointikriteerit. Arviointeja ja yksiköiden toteuttamaa kehittämistyötä on käsitelty säännöllisesti toistuvissa johdon katselmuksissa (vasu-katselmukset). Arviointitietoa varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan onnistumisesta on saatu lisäksi esimerkiksi lasten ja vanhempien kuulemisen sekä asiakaspalautteen kautta.

28 27 Palvelujen käyttöä ja talousarvion toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Johtoryhmä käsittelee kuukausittain muun muassa varhaiskasvatusyksiköiden täyttö- ja käyttöasteiden sekä henkilöstömenojen toteutumisen. Hakijatilannetta arvioidaan viikoittain. Suomen kuusi suurinta kuntaa (Kuusikko-kunnat) Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu ovat tehneet vertailuja muun muassa päivähoidon palvelujen eri osa-alueista useiden vuosien ajan. Vuoden 2015 Kuusikko-raportit valmistuvat vuoden 2016 aikana. Ne löytyvät osoitteesta Asiakkaat ovat arvioineet hoitopaikan hakuvaiheessa saamaansa palvelua ennen ja jälkeen palveluohjaukseen liittyvien muutosten toteuttamista. Tulosten mukaan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä palveluun eikä palveluohjauksen käynnistäminen ole olennaisesti tuonut muutoksia tyytyväisyyteen vuoden 2015 aikana. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Jatkuvan parantamisen toimintatavassa arviointi ja kehittäminen muodostavat jatkuvan arkityöhön integroituvan prosessin, jossa arviointia seuraa kehittämiskohteiden asettaminen, toiminnan kehittäminen pienin askelin ja jälleen arviointi ja niin edelleen. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa (VKK-Metro) yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja korkeakoulujen kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäyksikköverkosto. Ajankohtaisena kehittämisteemana on vuonna 2015 ollut leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Esiopetus on yhdessä perusopetuksen kanssa mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta saavassa esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen tähtäävässä projektissa (KETOhanke). Hanke on alkanut elokuussa 2015 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena on edistää pedagogista ICT:n käyttöä esi- ja perusopetuksessa. Digitaalisten sisältöjen käyttöönotto oppimisen tukena on keskeisellä sijalla. Hanke koostuu kahdeksasta kehittämispolusta, joista yksi kohdentuu erityisesti esiopetukseen: pedagogisten ICT-ohjaajien verkoston luominen esiopetukseen ja ICT-oppimisympäristöjen kehittäminen esiopetuksessa. Hankkeen aikana suomenkielisessä esiopetuksessa työskentelee kaksi pedagogista ict-ohjaajaa. Hankkeen aikana toteutetaan seuraavia tavoitteita: 1. Esiopetuksen pedagogisten ICT-ohjaajien koulutusmallin luominen ja koulutuksen pilotointi 2. Esiopetuksen pedagogisten ICT-ohjaajien toiminnan pilotointi ja mallintaminen esiopetusyksiköissä 3. Esiopetuksen ICT-oppimisympäristöjen kehittäminen sisäisinä kouluttajina toimivien ICT-ohjaajien ja esiopettajien yhteistyönä Varhaiskasvatus on ollut mukana Aikamatkalla -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä lapsen sosiaalista hyvinvointia lapsen omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän lähipiirinsä, alle kouluikäisten lasten parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Tavoitteena on vahvistaa lapsen osallisuutta lapsiryhmässä työskentelemällä lapsuusmuistojen parissa, syventää varhaiskasvattajien ja perheiden kasvatuskumppanuutta ja laajentaa sitä koskemaan myös isovanhempien sukupolvea ja kehittää työkaluja sukupolvien väliseen oppimiseen sekä syventää varhaiskasvattajien pedagogista osaamista. Hanke jatkuu vuonna 2016.

29 Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Valo ry:n keväällä 2015 julkistetussa valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Ohjelma on rakennettu verkostona yhteistyössä asiantuntijoiden sekä varhaiskasvattajien kanssa. Ohjelman tavoitteena on muuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria niin, että jokaisella lapsella on oikeus liikkumiseen ja liikunnan iloon päivittäin. Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman prosessi käynnistyy lähtötilanteen kartoittamisesta ja nykytilan arvioimisesta. Liikkeelle lähdetään pienin askelin ja oman kehittämiskohteen täsmentämisestä. Yksiköissä käydään keskustelua yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista. Uudet toimintatavat otetaan nopeasti kokeilemalla käyttöön ja niitä arvioidaan yhdessä. Käyttöönoton tueksi on kehitetty työkirjat varhaiskasvattajalle ja johtajalle sekä erikseen kuntatason toimijoille. Kestävän kehityksen kasvatusta on edistetty laatimalla Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen suunnitelma. Varhaiskasvatusyksiköt ovat käyttäneet joko Keke päiväkodissa- tai Vihreä Lippu ohjelmaa. Kestävän kehityksen kasvatusta on vahvistettu myös järjestämällä henkilökunnalle koulutusta. Kolme päiväkotia on toiminut oppimiskeskuksina; Lakela autististen lasten oppimiskeskuksena, Kilo liikuntavammaisten lasten oppimiskeskuksena ja Vanttila lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Varhaiskasvatuksessa edistettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista jatkettiin osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitettiin myös yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 28 Mekastus - Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen kehittäminen Päiväkodeissa käyttöön otettavasta tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä on laadittu suunnitelmia MeKastus-hankkeessa. Hanke jakaantuu kolmeen alihankkeeseen: tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksiköissä, lasten mediakasvatus ja tieto- ja viestintätekniikka päivähoidon arjessa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen päivähoidon henkilöstön työssä. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle hankittiin 37 uutta kannettavaa vuoden 2015 aikana. Verkotuksen ja henkilökunnan laitehankintojen osalta hankesuunnitelma oli tehty 80 % päiväkodeista. Päiväkotien valmiusaste (täysin varusteltuja) oli 56 %. Lasten käyttöön hankittiin vuoden 2015 aikana laitteita siten, että jokaisella esiopetusryhmällä oli 8 tablettia näppäimistöineen ja kuulokkeineen, lisäys yhteensä noin 900 tablettia laitteineen. Lisäksi jokaisella esiopetusryhmällä oli käytettävissään interaktiivinen kosketusnäyttö ja dokumenttikamera, lisäys 94 kosketusnäyttöä ja dokumenttikameraa. Edellisten lisäksi hankittiin langattomat lähettimet (94 kpl) käytettäväksi esim. tablettien ja monikosketusnäyttöjen välillä, jotta tabletin kuva saadaan langattomasti näytölle. Hankinnat liittyvät muun muassa opetussuunnitelmien uudistamiseen. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Espoon esiopetuksessa elokuussa Opetussuunnitelmissa korostuvat tieto- ja viestintäteknologista osaamista koskevat tavoitteet. Laitehankinnoilla varmistettiin uusien opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaiset oppimisen edellytykset. Esiopetukselle hankittuja laitteita voivat kuitenkin hyödyntää myös päiväkotien muut ryhmät. Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Opetus- ja varhaislautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Syksyllä taiteen perusopetusta järjestettiin 66 päiväkodissa. Yhteistyöhön liittyneiden päiväkotien lukumäärä kasvoi 3 yksiköllä vuodesta Vuodesta 2014 lasten lukumäärä on lisääntynyt 77 lapsella. Yhteensä 1409 lasta osallistui lokakuussa 2015 musiikin, tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetukseen. Syksyn

30 aikana kerättiin ensimmäistä kertaa toimintasuunnitelmat yhteistyön toteuttamisesta päiväkodin ja taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen välillä. Syksyn 2015 aikana taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreiden tai oppilaitoksen edustajien kanssa käytiin henkilökohtaisia kumppanuuskeskusteluja. Lisäksi taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreille järjestettiin yhteinen tapaaminen Yhteisessä keskustelussa nousi esiin tieto, että taiteen perusopetuksen saavutettavuutta on merkittävästi lisännyt kaupungin tukemien taiteen perusopetuksen oppilaitosten yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa. 29 Kansainvälinen toiminta Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tarinan mukaan varhaiskasvatuksessa erilaiset kulttuurit kohtaavat, monimuotoisuus lisääntyy, kansainväliset yhteydet lisääntyvät ja yhä useampi työyhteisö on tulevaisuudessa monikulttuurinen. Varhaiskasvatusyksiköt muodostuvat kulttuurisesti monimuotoistuvan taustan omaavista lapsista ja aikuisista. Kasvattajat toimivat päivittäin erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Kansainvälinen yhteistyö lisää kulttuurien välistä ymmärrystä ja erilaisiin kulttuureihin liittyvää osaamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan tietoa varhaiskasvatuksen sisällön ja palvelujen kehittämiseksi. Espoon suomenkielisellä varhaiskasvatuksella on muutamien vuosien ajan jatkunut kumppanuussuhde itävaltalaisen Kinder in Wien -organisaation kanssa. Kumppanuussuhde perustuu molemminpuoliseen oppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Vuonna 2015 keväällä Itävallassa vieraili kolme lastentarhanopettajaa yhdessä varhaiskasvatuksen asiantuntijan kanssa tutustuen Kinder in Wien organisaation toimintaan ja heidän ylläpitämiinsä erilaisiin päiväkoteihin kolmen päivän ajan. Tillinmäen päiväkodin johtaja osallistui lokakuussa kurssille Ljubjanassa Sloveniassa. Kurssin aikana hän tutustui maan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen kansainvälinen toiminta on muutoin pääosin muodostunut ulkomailta Espooseen tehdyistä vierailuista. Vieraat ovat olleet varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimijoita, arkkitehtejä, yliopiston henkilökuntaa ja muiden organisaatioiden edustajia. 5 Henkilöstö Tulosyksikössä oli työntekijää joulukuussa Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli 87 (3,3 %) ja vuonna (3,8 % henkilöstöstä). Kunnalliset päiväkodit, joista vakinaiset määräaikaiset*) yhteensä erityislastentarhanopettajia lastentarhanopettajia lastenhoitajia Perhepäivähoitajia Ryhmäperhepäivähoito, joista lastenhoitajia ryhmäperhepäivähoitajia Avoin varhaiskasvatus *) määräaikaisia palvelussuhteita voivat olla joko avoimen tehtävän hoitaminen tai sijaisuus

31 30 Taulukko 9: Kunnallisten päivähoitoyksiköiden henkilöstö toiminnoittain joulukuussa 2015 Varhaiskasvatuksen yleisimmät nimikkeet Kelpoisia, % Ei-kelpoisia, % Lastenhoitaja 91 9 Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja Taulukko 10: Kelpoisten ja ei-kelpoisten % -osuudet varhaiskasvatuksen yleisimmissä nimikkeissä Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on käytössä osaamisperusteinen henkilöstösuunnitelma. Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Henkilöstön osaamisrakennetta uudistettiin vastaamaan varhaiskasvatuksen osaamistarvetta. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lasten tuen tarpeisiin. Kunnallisissa päiväkodeissa lisättiin lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Ryhmäperhepäivähoidossa koulutustasoa nostettiin muuttamalla ryhmäperhepäivähoitajan vakansseja lastenhoitajan vakansseiksi sitä mukaa, kun vakanssien hoitajat suorittivat lastenhoitajan kelpoisuuteen tarvittavat oppisopimusopinnot. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014 uusista vakansseista ja nimikemuutoksista vuodelle Uusia vakansseja perustettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 34, niistä 16 oli lastenhoitajan ja 18 lastentarhanopettajan vakanssia. Lisäksi tehtiin kaksi nimikemuutosta. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehdittiin tarjoamalla eri henkilöstöryhmille suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategisten painopisteiden ja koetun tarpeen mukaista monipuolista, lakisääteistä täydennyskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksena aloitettiin 20 päiväkodinjohtajalle ja varajohtajalle pedagogiikan johtamisen koulutuskokonaisuus. Lisäksi aloitettiin 20 vakituiselle ryhmäperhepäivähoitajalle ja lastenhoitajan sijaiselle lastenohjaajan oppisopimuskoulutus. Koulutusten sisällöissä korostuivat muun muassa varhaiskasvatuksen kehittäminen, lapsille ominaiset tavat toimia, kasvun ja oppimisen tuki, monikulttuurisuus, tieto- ja viestintätekniikka, kasvatuskumppanuus ja työhyvinvointi. Esiopetuksen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osaamisen lisäämiseksi suomenkieliseen varhaiskasvatukseen saatiin kaksi pedagogista ICT-ohjaajaa vuoden 2017 loppuun asti. Varhaiskasvatusyksiköiden esimiesten osaamista kehitettiin järjestämällä erilaisia esimiesvalmennuksia ja esimiehille suunnattuja työnohjauksia. Henkilöstölle tehdyn kartoituksen pohjalta varhaiskasvatusyksiköissä ja palvelualueilla järjestettävää koulutusta lisättiin saavutettavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kaikista järjestetyistä koulutuksista kerättiin koulutuspalautteet, joita hyödynnettiin koulutuksen kehittämisessä. Sähköisen koulutuskalenterin käyttö lisääntyi, ja koulutuskalenterin käyttöön liittyviä prosesseja parannettiin. Vuoden 2015 syksyllä laadittiin tulevalle vuodelle koulutussuunnitelma, jossa painottuvat muun muassa tieto- ja viestintätekniikka ja monikulttuurisuus.

32 Työhyvinvointi Syksyllä 2014 tehtiin Kunta10 -tutkimus, josta saatuja tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kyselyyn vastasi 1254 suomenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijää, joka on 59 % koko henkilöstöstä. Johtaminen ja työyhteisön tuki esimiestyölle olivat parantuneet edelliseen kyselyyn verrattuna. Sitä vastoin syrjinnän, työpaikkakiusaamisen ja työpaineiden kokemukset olivat lisääntyneet ja työaikojen hallinnan tunne vähentynyt. Asiakkaiden taholta nousevasta väkivallasta tavaroiden heittely, lyöminen ja potkiminen olivat edelliskertaan verrattuna lisääntyneet, vaikka sen vähentäminen on ollut tavoitteena ja siihen on puututtu edellisen Kunta10 -tutkimuksen jälkeen. Vuosille Kunta10 -tuloksista tulosyksikkötason kehittämistavoitteiksi valikoitui työaikojen, työn ja työpaineiden hallinta sekä syrjinnän ja työpaikkakiusaamisen kokonaisuudet. Työaikojen ja työn hallinnan osuudesta tehtiin syksyllä 2015 kysely, jossa haluttiin kartoittaa henkilöstön kokemuksia työajan hallinnasta sekä työn hallinnasta ja -paineista. Kyselyyn vastasi yhteensä 667 (noin 30%) henkilöstön edustajaa perhepäivähoidosta, päiväkodista ja avoimesta varhaiskasvatuksesta. Kyselyä ei suunnattu esimiestehtävissä oleville. Kyselyn tuloksena todettiin, että työvuorot perustuvat lasten hoitoaikoihin ja muutoksia niihin aiheuttavat työkaverin äkillinen poissaolo, muiden työtehtävien hoitaminen (esimerkiksi kokoukset) sekä koulutukseen osallistuminen. Työvuorojen joustavuutta pidettiin pääosin hyvänä, mikä mahdollistaa myös omien yksityiselämän asioiden hoitamisen. Erityisesti perhepäivähoidossa työn luonteesta johtuen koettiin, että päivittäiseen 10 minuutin taukoon ilman lapsia ei ole mahdollisuutta. Osa työntekijöistä koki, että kiire ja kirjallisten töiden osuus varhaiskasvatustyössä on lisääntynyt. Pääosin työntekijät olivat tyytyväisiä työhönsä ja kokivat työyhteisön merkityksen omalle jaksamiselleen tärkeänä, työ koettiin motivoivana ja innostavana. Kiusaamisen ja syrjinnän kokemusten ehkäisyä varten työyhteisöt kirjasivat toukokuussa 2015 viisi tärkeää asiaa, joilla he aikovat ehkäistä työpaikkakiusaamista. 75 työyhteisöä jakoivat viisi tärkeintä työpaikkakiusaamista ehkäisevää sopimusta, joista koottiin työyhteisöjen käyttöön yhteisön sosiaalisen pääoman kehittämisen tunnuspiirteet. Tunnuspiirteet ja työaikojen hallinnan kyselyn tulokset käsiteltiin työsuojeluparien iltapäivässä Työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän kokemuksen ehkäisyä varten tiimisopimukseen lisättiin kohta, jossa sovitaan miten sitä ehkäistään ja millä tavalla asiaa käsitellään työtiimissä. Työhyvintointiin liittyvissä koulutuksissa painotettiin sosiaalisen ja psykologinen pääoman merkitystä. Lokakuussa 2014 alkoi Pääkaupunkiseudun selkäyhdistysten toteuttama Selkä työssä -pilotti. Pilotin tarkoituksena oli tukea erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien työntekijöiden työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja. Pilotti kohdennettiin erityisesti kasvattajille, joilla oli selkäoireiden tai selkäsairauden vuoksi ollut toistuvia poissaoloja viimeisen vuoden aikana. Selkä työssä -pilotin tulokset olivat erittäin kannustavia niin työntekijöiden työkykyä tukevana toimintana että sairauspoissaolojen vähenemisenäkin. Ensimmäisen ryhmän hyvien tulosten perusteella syyskuussa 2015 jatkettiin toisella ryhmällä. Ryhmän tulokset olivat aiemman ryhmän kaltaisia. Työsuojeluparien koulutukselliset tapaamiset pidettiin kevät- ja syyskaudella. Työsuojeluparien iltapäivässä käsiteltiin niin työyhteisötaitoja kuin työsuojelun keskeisiä asioita, kuten riskien ja vaarojen arviointia. Vuoden 2015 riskien ja vaarojen arviointeja tehtiin 221, joka tarkoittaa, että lähes jokainen työyksikkö teki arvioinnin sovitussa määräajassa. Keskeisimmiksi riskeiksi nousivat aiempien vuosien tapaan muun muassa työympäristötekijät sekä henkinen kuormittuminen. 31.

33 32 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Suomenkielinen varhaiskasvatus Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työyhteisön tavoitteellisuus Kohtelun oikeudenmukaisuus Suomenkielinen varhaiskasvatus Varhe-maksut, euroa /hlö Työn kuormittavuus Sosiaalinen pääoma Pisteytys 0 pistettä pistettä Painoarvo 2,5 1, Tulos ,42 0,26 4,12 3,96 4,05 Tulos ,42 0,26 4,12 3,96 4,05 Tulos ,52 0,31 4,10 3,98 4,02 Pistearvo ,8 9,3 8,8 3,6 5,3 7,8 7,4 7,6 Pistearvo ,3 9,4 8,0 3,6 5,3 7,8 7,4 7,6 Pistearvo ,9 8,8 7,5 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Matriisitulos ,8 9,3 8,8 3,6 5,3 7,8 7,4 7,6 Matriisitulos ,3 9,4 8,0 3,6 5,3 7,8 7,4 7,6 Matriisitulos ,9 8,8 7,5 3,8 5,4 7,8 7,5 7,6 Painotettu arvo ,5 13,9 8,8 3,6 5,3 7,8 7,4 7,6 Painotettu arvo ,1 14,1 8,0 3,6 5,3 7,8 7,4 7,6 Painotettu arvo ,7 13,2 7,5 3,8 5,4 7,8 7,5 7, Matriisiluvun kehitys 67,4 67,0 68,9 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys Kuva 14: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen työhyvinvointimatriisi 6 Asiakaspalaute/asiakastyytyväisyys Palautejärjestelmän kautta espoo.fi -sivuilla kuntalaiset voivat antaa palautetta Espoon kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Palautteet käsitellään järjestelmässä ja ne arkistoituvat tietokantaan. Palautteet on jaettu eri palautetyyppeihin ja aihealueisiin. Kuntalainen valitsee palautetta antaessaan koskeeko hänen palautteensa esimerkiksi varhaiskasvatusta. Palautteet ohjautuvat tämän valinnan mukaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen vastaajaringille. Vastaajaringissä on mukana 26 suomenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijää. Palautteisiin vastataan viiden työpäivän sisällä. Vuonna 2015 suomenkieliselle varhaiskasvatukselle tuli palautejärjestelmän kautta 162 palautetta. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimus Vuonna 2015 toteutettiin laaja Espoon kuntapalveluiden laatua mittaava tutkimus. Kyselyllä selvitettiin asukkailta mielipiteitä eri kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Viime vuosina tyytyväisyydessä ei ole tapahtunut isoja muutoksia. Lasten päivähoitoa piti Espoossa vastaajista 41 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Vastaajien antamien arvioiden keskiarvo on noussut vuoden 2003 keskiarvosta 3,76 vuoden 2015 keskiarvoon 4,08 arviointiasteikon ollessa 1-5. Päivähoitopalveluja käyttäneiden vastaajien arvioiden keskiarvo oli kaikkien vastaajien arvioiden keskiarvoa korkeampi: 4,16.

34 Vastauksista laskettiin erikseen kantaa ottaneiden tyytyväisyys siten, että 'En osaa sanoa'- vaihtoehdon valinneet suljettiin pois. Kantaa ottaneista lasten päivähoitoa piti 92 % hyvin hoidettuna. Vuonna 2013 vastaava luku oli 85 %. Espoon kuntapalvelut Suva/ Kuva 17: Espoolaisten tyytyväisyys päivähoitoon on pysynyt viime vuosina samalla tasolla Espoon kuntapalvelut 2015 Suva/ Kuva 18: Lasten päivähoidosta mielipiteensä ilmaisseet espoolaiset ovat tyytyväisempiä päivähoitoon kuin vertailukuntien asukkaat

35 7 Muiden toimialojen järjestämät palvelut Siivous Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen siivouspalvelut tuotti siivous- ja käyttäjäpalvelut suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimipisteisiin omana työnä tai ostopalveluna. Ostopalvelun osuus palvelutuotannosta oli 40 %. Palvelujen laadusta ja muusta sopimussisällöstä sekä hinnasta on sovittu tulosyksikön kanssa solmitussa sisäisessä palvelusopimuksessa. Toimintavuoden aikana sisäinen siivouspalvelusopimus liitteineen on päivitetty. Siivouspalvelut vastaa sekä oman tuotannon että ostopalvelun laadusta. Kesällä tehtävä perussiivous organisoidaan siten, että omana työnä tehtävissä kohteissa vuosihuoltotöitä tehdään pääsääntöisesti ympäri vuoden vuosikellon mukaisesti. Näissä kohteissa vuosihuoltotöitä ei tehdä kohteen ollessa kesällä suljettuna. Palveluyritysten kohteissa vuosihuollot tehdään edelleen pääosin kesäaikana. 34 Ruokapalvelut Espoo Catering -liikelaitos järjesti suomenkielisen varhaiskasvatuksen ruokapalvelut vuonna 2015 pääosin omana toimintanaan, mutta ostamalla ateriapalveluja myös ulkopuoliselta toimijalta. Fazer Food Services Oy toimitti ateriapalvelut 22 päiväkotiin, 18 ryhmäperhepäiväkotiin/esiopetusryhmään sekä välipaloja kahteen asukaspuistoon.

36 35 Liitteet Liite 1: Suva-tarina Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö SUVA-tarina Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla Suva-jory Espoolaisen varhaiskasvatuksen nykymaisema Varhaiskasvatus on osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja elinikäistä oppimista. Toimintaamme ohjaa Espoon varhaiskasvatussuunnitelma, jossa korostuvat lasten hyvinvointi, oppimisen ilo ja kestävä kehitys. Välittämiseen, vastuuseen ja huolenpitoon kasvattaminen ovat perusta kestävämmän elämäntavan omaksumiselle. Työssämme korostuu kasvatuskumppanuus sekä toimintamme jatkuva arviointi ja kehittäminen. Espoolaisperheet käyttävät aktiivisesti monipuolisia varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja sekä kotihoidon- ja yksityisen hoidon tukea, joita olemme laajentaneet ja kehittäneet. Valtaosa vanhemmista on tyytyväisiä varhaiskasvatukseen ja lapset viihtyvät ja voivat hyvin. Henkilökuntamme on koulutettua ja osaavaa. Koulutetun henkilökunnan saatavuus on viime vuosina vaikeutunut. Palvelujen kysyntä on kasvanut ja jatkaa kasvuaan, mutta päivähoitotiloja ei ole riittävästi. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden osuuden kasvu näkyy yhä enemmän arjessamme. Kohti uutta näkymää Varhaiskasvatus on tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja elinikäisen oppimisen polkua. Varhaiskasvatusta arvostetaan pienten lasten kasvu- ja oppimisympäristönä. Kestävän kehityksen edistäminen näkyy entistä enemmän toiminnassamme. Jotta lasten oppimispolut olisivat sujuvia, korostuu toimintatapojen ja käytäntöjen yhtenäistäminen perusopetuksen kanssa. Varhaiskasvatuksessa erilaiset kulttuurit kohtaavat ja monimuotoisuus lisääntyy. Tämä rikastuttaa varhaiskasvatuksen sisältöjä. Kansainväliset yhteydet lisääntyvät. Yhä useampi työyhteisö on tulevaisuudessa monikulttuurinen.