Dnro:346/D.a.5/2012 Lapin aluehallintovirasto; peruspalvelut PL Rovaniemi

Transkriptio

1 Sivu 1/11 Dnro:346/D.a.5/2012 Lapin aluehallintovirasto; peruspalvelut PL Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2011 Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä palvelunjärjestäjän tulee ottaa huomioon perustuslain mukainen kansalaisen oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetty velvollisuus huolehtia muutoinkin siitä, että asiakkaita voidaan palvella ja palveluja tuottaa huomioiden asiakkaiden kieli ja kulttuuritausta. Valtion tulo- ja menoarviossa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetulla valtionavustuksella tuetaan palvelunjärjestäjiä näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Avustuksella tuetut toiminnat eivät saa samanaikaisesti muuta valtionavustusta. Suunnitelmat hankkeiden jatkamisesta mainitaan jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. ENONTEKIÖN KUNTA Enontekiön kunta käytti myönnettyä valtionavustusta ,50, joka jakautui muutetun sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Hetan saamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin Miessin toimintaan ,00 Saamenkielisessä ryhmäperhepäiväkodissa työskenteli keväällä yksi äidinkieleltään saamenkielinen perhepäivähoitaja. Syksyllä lapsimäärän lisääntyessä palkattiin toinen työntekijä. Saamenkielisen päivähoidon piirissä oli kevätkaudella yhteensä 4 lasta ja syyskaudella 4-9 lasta. Lasten määrä vaihteli kuukausittain. Hoitopäiviä yhteensä vuoden aikana oli 607. Miessin toiminta pohjautui saamelaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja saamelaisen poronhoidon vuotuiskiertoon. Työntekijöillä oli vahva kulttuurituntemus ja osaaminen, jota he hyödynsivät työssään. Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto myönsi Saamen kieliteko palkinnon joulukuussa 2011 Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille. Saamen kieliteko -palkinnolla annettiin tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on pienin resurssein edistänyt ansiokkaasti saamelaislasten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistanut alueen saamelaisten identiteettiä. Toiminnan haasteena on vaihtelevien lapsimäärien lisäksi koulutetun saamenkielisen varhaiskasvatushenkilöstön saatavuus. Tulevaisuudessa on tarvetta myös kartoittaa toimivien ja asianmukaisten tilojen saatavuutta. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50

2 Sivu 2/11 2) Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Karesuvannossa ostopalveluna 5 987,50 Enontekiön kunta osti elokuusta 2011 alkaen saamenkielistä päivähoitopalvelua Ruotsin Karesuandon saamenkielisestä esikoulu Lávvusta. Esikoulu sijaitsee saamelaiskoulun yhteydessä. Päivähoidon piirissä oli viisi lasta ja hoitopäiviä kertyi syyskauden aikana yhteensä 365. Esikoulun toiminta perustui saamelaisiin arvoihin, kuten kieli, identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, käsityö ja suku. Esikoulu laatii toimintansa pohjaksi vuosittain saamelaiseen vuotuiskiertoon pohjautuvan toimintasuunnitelman. Toimintaa ohjasi valtakunnallinen esikoulujen ja saamelaisopetushallituksen opetussuunnitelma. Toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota lasten turvallisuuteen ja yksityisyyteen. Vanhempien kanssa keskusteltiin päivittäin lapsen hoitopäivästä ja vuoden aikana järjestettiin kaksi vanhempainiltaa. Esikoulun vakituisenhenkilöstön pätevyysvaatimuksiin kuului esikouluopettajan yliopistotasoinen tutkinto. Esikoulun kaikki työntekijät olivat äidinkieleltään saamenkielisiä. Lisäksi he osasivat myös suomen kieltä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen kotiavustajatoiminta - Veahkki ,00 ostopalveluna Palvelu toteutettiin ostopalveluna Sámi soster ry:ltä. Varsinainen Veahkki työntekijä työskenteli ajalla ja toinen työntekijä ajalla Työntekijöiltä puuttui sosiaali- ja terveysalan koulutus. Työntekijän tehtävänä oli omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan tuen avulla turvata saamelaisten ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymistä, sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden ylläpidossa. Lisäksi työntekijä työskenteli kunnan osoittamien lapsiperheiden parissa. Kunnan perusturvalautakunnan päätöksen mukaisina asiakkaaksi tulon kriteereinä olivat alentuneen toimintakyvyn aiheuttama päivittäinen avuntarve tai tarve toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palvelutarpeen arvioinnin ja palvelupäätöksen teki kunnan saamenkielinen kehittäjäsosiaalityöntekijä. Kunta peri toiminnasta maksuasetuksen mukaisen kotipalvelumaksun. Toiminnan piirissä oli yhteensä 22 kotitaloutta, joista lapsiperheitä oli 1. Kotitalouksien kokonaisasiakasmäärä oli 39. Käyntikertoja oli yhteensä 315. Lisäksi työntekijä työskenteli mahdollisuuksien mukaan Hetan vanhainkodilla (Luppokoti) vähintään joka toinen viikko. Toiminnan haasteena on pätevyysehdot täyttävän henkilöstön saanti. Koulutuksen tarve korostuu erityisesti muistisairaiden ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa. Edelliseen vuoteen verrattuna käyntikertojen määrä lisääntyi asiakasta kohden. Nykyisin resurssein ei asiakasmäärää tai käyntikertoja voida enää lisätä. Asiakkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia ja enemmän apua tarvitsevia. Toiminnan edelleen kehittämiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja tehokkaampaa tiedonkulkua kunnan kotipalveluhenkilöstön ja Veahkki-toiminnan välillä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50.

3 Sivu 3/11 4) Saamenkielinen terveydenhoitaja ,00 Enontekiön kunta jatkoi määräaikaista sopimusta Muonio-Enontekiön kansanterveystyön ky:n kanssa saamenkielisen terveydenhoitajan palkkaamiseksi ajalle Terveydenhoitajan työssä painottui kotiin annettavat palvelut, erityisesti kotisairaanhoito. Lisäksi terveydenhoitaja työhön kuului äitiys- ja lastenneuvolatyötä, kouluterveydenhuoltoa, työttömien terveystarkastuksia ja vastaanottoa. Tarvittaessa terveydenhoitaja on toiminut potilaan kielitukena lääkärin vastaanotolla. Työalueena oli Enontekiön kunta Karesuvantoon saakka. Karesuvannossa terveydenhoitaja kävi kerran viikossa. Asiakaskäyntejä oli vuoden aikana yhteensä 502, joista kotisairaanhoitokäyntejä 249, äitiysneuvolakäyntejä 9, lastenneuvolakäyntejä 29, kouluterveydenhoitokäyntejä 44, vastaanottokäyntejä 170 ja työttömien terveystarkastuksia 1, Ikihyvä-ryhmäkäyntejä 18 sekä työparina lääkärin vastaanotolla 5 käyntiä. Helmikuun alussa 2011 Enontekiöllä alkoi verkkoneuvontapalvelu, jossa terveydenhoitaja vastasi kysymyksiin sairaanhoitajan verkko- ja rokotusneuvonnassa. Terveydenhoitaja osallistui Posken pitämiin Ikihyvä-elintaparyhmien seurantatapaamisiin diabeteksen ja valtimosairauksien ehkäisemiseksi. Terveydenhoitaja oli mukana kunnan moniammatillisissa työryhmissä, osallistui seniorineuvolatoiminnan kehittämiseen ja teki yhteistyötä Utsjoen kunnan saamenkielisen terveydenhoitajan kanssa saamenkielisen terveysneuvontamateriaalin kartoittamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle INARIN KUNTA Inarin kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,00 sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkoti, Urbin toiminta ,00 Inarin pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti muutti uusiin tiloihin helmikuussa Lastentarhanopettajan lisäksi työssä on ollut kaksi vakinaista perhepäivähoitajaa 50 % työajalla. Perhepäivähoitajat jäivät eläkkeelle Syyskuusta alkaen lasten hoitotarpeen lisääntymisen vuoksi tarvittiin kahta kokoaikaista perhepäivähoitajaa ja lisäksi määräaikaista lisähenkilöä. Inarin ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa lasta, joista 1-2 vuotiaita oli 6, 3-4 vuotiaita 5 ja 5-vuotiaita lapsia 4. Toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä Hoitopäivien määrä lisääntyi 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Inarissa saivat päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena oli kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00.

4 2) Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkoti, Nástin toiminta ,00 Sivu 4/11 Ivalon pohjoissaamenkielisessä ryhmäperhepäiväkodissa on pääsääntöisesti työskennellyt yksi pohjoissaamenkielinen perhepäivähoitaja. Sijaista tarvittiin lähinnä työntekijän loma-aikoina. Sijaisena toimi ryhmäperhepäiväkodissa aiemminkin työskennellyt pohjoissaamenkielinen työntekijä. Ivalon ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa lasta, joista yksi esikoululainen osapäivähoidossa. Lapsista kaksi oli 1-vuotiasta ja kaksi 3-4 vuotiasta lasta. Toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä 555 pv, joka oli 7% vähemmän kuin edellisvuonna. Ryhmäperhepäiväkoti muutti marraskuussa 2011 Kinttupolulle, josta vapautui Inarin vuokraasunnot Oy:n vuokraama isompi tila kuin alkuvuoden käytössä ollut kerrostalohuoneisto. Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa Ivalossa tarvitsevat lapset saivat päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti sekä pienten yksiköiden toiminnan järjestäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvia hoidon ja työajan käytön tarpeita. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle ,50 Pohjoissaamenkielinen perushoitaja on toiminut kotipalvelutyöntekijän tehtävissä Pohjois- Inarin alueella ajalla Työtehtäviin on kuulunut kotona asumisen turvaava perushoito, kodinhoito, asiointiin liittyvä palvelu, lääkehoidon toteuttaminen yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Työntekijä on tehnyt myös lapsiperhetyötä ja koulutuksensa mukaisesti kotisairaanhoitotyötä. Pohjois-Inarin alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua kaksi kertaa kuukaudessa päivätoimintaan Inarissa. Päivätoimintaan on sisältynyt ruokailu, muistelua, bingoa, liikuntaa sekä erilaisia juhlia ja retkiä. Työntekijä on tehnyt retkiä asiakkaiden kanssa Inariin, Ivaloon, Pykeijaan ja Neideniin. Asiakkaita kotipalvelutyöntekijällä oli 17, joista neljä pohjoissaamenkielistä, neljä inarinsaamenkielistä ja yksi koltansaamenkielinen. Kotipalvelun piirissä oli yksi lapsiperhe. Päivätoimintaan osallistui 20 ikäihmistä. Kotipalvelun asiakaskäyntejä oli yhteensä 528 käyntiä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. 5) Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle ,50 Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä on toiminut Sevettijärven alueella kokoaikaisena työntekijänä. Työtehtäviin on kuulunut kotona asuvien ikäihmisten perushoitoon, kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on ollut turvata omakielinen kotipalvelu Sevettijärven alueella. Sevettijärven alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua myös päivätoimintaan 1-2 kertaa kuukaudessa, jonne heidät on kuljetettu taksilla. Toiminta on käsittänyt ruuan valmistusta, muistelua, leikkejä ja erilaisia juhlia ja retkiä. Ikäihmiselle on järjestetty taksikuljetus toimintapaikalle. Päiväpalveluun osallistui kuusi ikäihmistä. Työntekijä on tehnyt retkiä asiakkaiden kanssa Inariin, Ivaloon, Pykeijaan ja Neideniin.

5 Sivu 5/11 Kotipalvelun piirissä oli yhteensä 13 asiakasta, joista 10 oli koltansaamenkielistä. Lapsiperheitä kotipalvelun piirissä oli yksi. Asiakaskäyntejä oli yhteensä 632. Asiakaskäyntien kokonaismäärä lisääntyi 28 % edellisvuoteen verrattuna. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Koltansaamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, palveluasumisen osasto Mustikka ,00 Männikön palvelukodilla sijaitsevassa Mustikassa on 22 vuokra-asuntoa. Mustikka-osastolla työskenteli koltansaamenkielinen lähihoitaja kaksivuorotyössä ajalla Männikössä asui vuonna 2011 yhteensä 10 kolttasaamenkielistä vanhusta, joista viisi Mustikka osastolla ja viisi Hilla-Puolukka-osastoilla. Työntekijä työskenteli joustavasti tarvittaessa molemmilla osastoilla. Omakielisen hoidon tarve on suuri, koska osa asukkaista ymmärsi vain koltansaamea. Asukkaan ollessa hoidettavana vuodeosastolla, on lähihoitaja toiminut myös siellä tulkkina. Toiminnan tavoitteena oli luoda saamenkielisille vanhuksille turvallinen hoitoympäristö omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan kokonaisvaltaisen hoitotyön ja säännöllisen viriketoiminnan avulla. Muistelutyö ja keskustelu olivat tärkeä osa hoitotyötä. Toiminnolle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. 7) Pohjoissaamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, tehostetun palveluasumisen osasto Hilla-Puolukka ,00 Hilla-Puolukka osastot ovat tehostetun palveluasumisen osastoja, joissa asukkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Osastoilla on yhteensä 24 asuntoa ja yksi lomahoitohuone. Osastoilla työskenteli pohjoissaamenkielinen lähihoitaja kaksivuorotyössä ajalla Hilla-Puolukka osastoilla asui 3 pohjoissaamenkielistä ja neljä inarinsaamenkielistä vanhusta. Toiminnan tavoitteena oli luoda saamenkielisille vanhuksille turvallinen hoitoympäristö omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan kokonaisvaltaisen hoitotyön ja säännöllisen viriketoiminnan avulla. Muistelutyö ja keskustelu olivat tärkeä osa hoitotyötä. Toiminnolle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. 8) Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueella ,00 Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä työskenteli 85 % työajalla. Työntekijä avusti vanhusväestöä raskaissa kotitöissä (lumityöt, polttopuiden hankinta, halonhakkuu, pihojen kunnossapito) ja teki pienimuotoisia asunnon kunnostus- ja korjaustöitä. Lisäksi kylätyöntekijä on avustanut asiakkaita poronlihojen ja kalojen käsittelyssä. Työhön kuului tärkeänä osana myös koltansaamenkielisen ikäihmisen kanssa keskustelu ja muistelutyö. Asiakkaita kylätyöntekijällä oli 18, joista 15 oli koltansaamenkielistä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle

6 Sivu 6/11 9) Inarinsaamenkielinen kylätyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle ,00 Pohjois-Inarin alueella työskenteli inarinsaamenkielinen kylätyöntekijä kokoaikaisena työntekijänä. Työhön sisältyi pihojen kunnossapito, lumien pudottaminen katoilta, puuhuolto, erilaisia asunnon kunnostus- ja korjaustöitä, avannon tekimistä, vesien kantamista. Kesäaikana kylätyöntekijä avusti ikääntyneitä perunamaan kylvö- ja nostotöissä, pihan raivauksessa ja kodin siivoustöissä. Työhön kuului tärkeänä osana myös ikäihmisen kanssa keskustelu ja yhdessäolo. Asiakkaita kylätyöntekijällä oli 36, joista 10 oli inarinsaamenkielistä, kaksi pohjoissaamenkielistä ja yksi koltansaamenkielinen. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Pohjoissaamenkielinen kylätyöntekijä Nellim-Keväjärvi alueelle ,00 Nellim-Keväjärvi alueella työskenteli pohjoissaamenkielinen kylätyöntekijä 85 % työajalla. Työhön sisältyi pihojen kunnossapito, lumien pudottaminen katoilta, puuhuolto, erilaisia asunnon kunnostus- ja korjaustöitä, avannon tekimistä, vesien kantamista. Kesäaikana kylätyöntekijä avusti ikääntyneitä perunamaan kylvö- ja nostotöissä, pihan raivauksessa ja kodin siivoustöissä. Työhön kuului tärkeänä osana myös ikäihmisen kanssa keskustelu ja yhdessäolo. Asiakkaita kylätyöntekijällä oli 28, joista 13 oli inarinsaamenkielistä, kaksi pohjoissaamenkielistä ja kolme koltansaamenkielistä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Pohjoissaamenkielinen hammashoitaja 9 500,00 Suun terveydenhuollossa oli palkattuna pohjoissaamenkielinen hammashoitaja 50 % työajalla. Hänen työpanoksestaan osa ohjattiin Inarin hammashoitolan perushammastyöhön, jossa oli erityinen tarve pohjoissaamenkielentaitoiseen työntekijään. Lisäksi työntekijä osallistui ennaltaehkäisevään työhön sekä alle kouluikäisten lasten yksilöllisessä hoidossa että ryhmien ohjauksessa. Pohjoissaamenkieliset päivähoitoryhmät ja luokat saivat ennaltaehkäisevää suun terveyden opastusta. Tämän lisäksi työntekijä käytti työaikaa saamenkielisen materiaalin kartoitukseen ja suunnitteluun sekä osallistui Unna Junná lastenohjelman lasten hammashoitoa käsittelevään osioon. Joitain pohjoissaamenkielisiä esitteitä saatiin Norjan Tanasta ja Utsjoelta. Hammashoitaja valmisti itse alle kouluikäisille ja ala-asteikäisille koululaisille soveltuvan pohjoissaamenkielisen hampaidenhoito-ohjeen. Hammashoitajan valistustilaisuuksissa kävi 4 päivähoitoryhmää, joista kaksi pohjoissaamenkielistä ja kaksi inarinsaamenkielistä. Kaikki pohjoissaamenkielisessä opetuksessa olevat ja pohjoissaamea vieraana kielenä opiskelevat koululaiset (1-6 lk) saivat myös opastusta saamen kielellä. Määrärahan riittämättömyyden takia toiminnalle ei voitu myöntää valtionavustusta vuodelle 2012.

7 Sivu 7/11 SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,00 sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Saamenkielinen lähihoitaja Sodankylän keskustan koti- ja laitoshoidossa oleville saamenkielisille vanhuksille sekä saamenkielisten palvelujen tarjoamiseksi Vuotson alueella ,00 Saamenkielinen lähihoitaja jatkoi toimintaansa Sodankylän keskustan kotihoidossa, palvelutaloilla ja tehostetun asumisen yksikössä olevien saamenkielisten vanhusten hoitotiimeissä. Kirkonkylän alueella asuvat saamenkieliset kotisairaanhoidon asiakkaat ohjattiin saamenkieliselle lähihoitajalle yli tiimirajojen. Lomahoitojaksojen yhteydessä työntekijä osallistui ikääntyneen perushoitoon. Kotona asuvat saivat hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista palvelua saamen kielellä. Palvelutaloilla asuville työ toteutettiin henkilökohtaisen avustajan periaatteella. Vuotson alueella lähihoitaja antoi palveluja saamenkielisille kotisairaanhoidon asiakkaille tarpeen mukaan. Lähihoitajan lomien ajaksi saatiin saamenkielinen sijainen. Toiminnan tavoitteena oli saamenkielisen vanhusväestön mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen huomioiden henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tuen tarve. Saamenkielisille muistisairaille tarjottiin ostopalveluna mahdollisuus suorittaa muistitesti saamen kielellä. Vuonna 2011 säännöllisten palvelujen piirissä oli yhteensä 10 saamenkielistä ikäihmistä, joista kuusi asui Vuotson alueella. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. UTSJOEN KUNTA Utsjoen kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,50 joka jakautui sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Utsjoen saamenkielisen päivähoitoyksikön toiminta ,00 Saamenkielinen päivähoitoyksikkö muutti uusiin toimitiloihin syksyllä Saamenkielisessä päivähoitoyksikössä oli vuonna 2011 hoidossa yhteensä 27 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä Väliaikaista päivähoitoa tarjottiin myös Norjan Tanan kunnassa asuvalle kuudelle saamenkielisille lapselle lokakuuhun saakka. Lokakuussa Sirmaan perustettiin oma saamenkielinen päiväkoti. Sirman saamenkielinen päiväkoti vietti yhden päivän viikossa Utsjoella saamenkielisessä päivähoitoyksikössä. Yksikössä työskenteli varhaiskasvatuksen ohjaaja/ lastentarhanopettaja, jolla lapsiryhmävastuuta 50 % työajasta, perhepäivähoitaja, määräaikainen lastenhoitaja ja kaksi määräaikaista päiväkotiapulaista. Kaikki saamenkielistä päivähoitoa hakeneet saivat hoitopaikan. Yksikön toiminnassa keskityttiin saamen kielen ja kulttuurin tukemiseksi erilaisten retkien, vierailujen, yhteisten tapahtumien ja juhlien merkeissä. Toimintaa päiväkotiin järjestivät pääasiassa Ovttas hanke ja saamelainen lastenkulttuurikeskus hanke. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,75.

8 2) Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä ,50 Sivu 8/11 Saamenkielinen perhetyö on toiminut lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä. Palvelu ostettiinn Lapin Ensi- ja turvakodilta. Toiminnan tavoitteena oli varhainen puuttuminen ja tuki perheille huolien noustessa esille. Ajoissa annettu tuki auttoi perheitä pääsemään kriisivaiheen yli, eikä voimakkaampia puuttumistoimia useimmiten tarvita. Perhetyöllä on ehkäisty kodin ulkopuolisia sijoituksia, joihin päädyttäessä lapsi jouduttaisiin sijoittamaan vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Työntekijä on ollut tukena myös saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa kaksikulttuurisissa perheissä. Perhetyön piirissä oli vuonna perhettä, joista 6 perheessä ainakin toinen vanhemmista oli saamenkielinen. Kotikäyntejä tehtiin kaikkiaan 133 ja asiakastyötunteja kertyi 887. Kokouksia asiakkaiden asioissa oli 7. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. 3) Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen sopimuksen jatkaminen 1750,00 Utsjoen kunta jatkoi vuonna 2002 aloitettua yhteistyötä Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen kanssa. Keskuksen kautta kuntalaiset saivat saamenkielisiä kriisipuhelin- ja turvakotipalveluita. Työskentely perustui vertaistukeen ja palveluohjaukseen. Keskus palvelee asiakkaita nimettömästi, eikä anna tietoja kotikuntaan. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 4) Auttaja-Aslak toiminta Utsjoki-Nuorgam alueella ,00 ja Karigasniemi- Nuvvus alueella ,00 Utsjoki-Nuorgam alueella toimi yksi ja Karigasniemi-Nuvvus alueella yksi kokoaikainen työntekijä. Auttaja-Aslakin kohderyhmänä ovat olleet kotona asuvat vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä. Vuonna 2002 aloitettu toiminta on jatkanut ja vakiintunut vanhusten kotona asumisen vuotuisissa tukitehtävissä. Toiminnassa on pyritty myös vastaamaan asiakkaiden yksinäisyyden ongelmaan ja varaamaan aikaa kiireettömään yhdessäoloon, kuunteluun ja keskusteluun. Työtehtäviin kuului mm. pihan huolto, puuhuolto, pienimuotoiset asunnon kunnostus- ja korjaustyöt, arkipäivän askareissa ja asioinnissa avustaminen, vaatehuolto, lihojen ja kalojen suolaus ja savustus, kalastusvälineiden ja veneen huolto, kalastus. Karigasniemen työntekijä on osallistunut kuukausittaisiin Karasjoen ja Karigasniemen ikäihmisten tapaamisiin, jotka Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanke on järjestänyt yhteistyössä Karasjoen vapaaehtoistyön keskuksen kanssa. Auttaja-Aslak toiminnan piirissä on ollut koko kunnan alueella vuoden 2011 aikana 67 taloutta, joista 0-3 tunnin suoritteita oli 953, 3-5 tunnin suoritteita 251 ja yli 5 tunnin suoritteita 39. Karigasniemen alueella kotitalouksia oli 29 ja Utsjoki-Nuorgam alueella 38. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle 2012 seuraavasti: Auttaja-Aslak, Utsjoki ,50 ja Auttaja-Aslak,Karigasniemi ,50.

9 Sivu 9/11 5) Hoivatyöntekijä ,00 Vuonna 2002 aloitettu hoivatyöntekijä jatkoi aiempaan tapaan saamelaisvanhusten ja muutoin toimintakyvyiltään rajoittuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien aktivoimista omatoimisuuteen ja omien voimavarojen ylläpitämiseen. Hoivatyöntekijän työhön kuului kodinhoitoon liittyvien tehtävien lisäksi ruuanlaitto, vaatehuolto, tukeminen käsitöiden teossa ja ulkoilu. Työntekijä on tukenut myös omaishoitajia ja antanut heille mahdollisuuksia vapaahetkeen. Työntekijä on toiminut mahdollisuuksien mukaan myös Auttaja-Aslak työntekijän työparina. Lisäksi työntekijä on osallistunut kuukausittaisiin Karasjoen ja Karigasniemen ikäihmisten tapaamisiin, jotka Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanke on järjestänyt yhteistyössä Karasjoen vapaaehtoistyön keskuksen kanssa. Hoivatyöntekijän toiminnan piirissä oli 39 taloutta, joista 0-3 tunnin suoritteita oli 247, 3-5 tunnin suoritteita 116 ja yli 5 tunnin suoritteita 9. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50 6) Saamenkielinen toiminnanohjaaja ,00 Toiminnanohjaaja työskenteli Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosastolla, avopalvelukeskuksessa ja kotipalvelun asiakkaiden luona Seitakartanossa. Toiminnalla autettiin ikääntyneitä päivittäisissä toiminnoissa ja ulkoilemisessa. Työskentely oli asiakaslähtöistä kahdestaan asiakkaan kanssa tai pienryhmissä tapahtuvaa. Toiminnanohjauksella pyrittiin mahdollistamaan samojen asioiden tekeminen laitoksessa kuin mihin vanhukset ovat kotona tottuneet. Työhön sisältyi mm. tulistelua, lehtien lukua, käsitöiden tekoa, musiikkia, leipomista ja muuta viriketoimintaa. Toiminnanohjaukseen osallistui vuodeosastolla keskimäärin 14 asukasta (päivittäin 7 henkilöä) ja avopalvelukeskuksessa keskimäärin 9 asukasta (päivittäin 5 henkilöä). Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,25. 7) Saamenkielinen terveydenhoitaja ,00 Saamenkielinen terveydenhoitaja on työskennellyt 60 % työajalla Hänen jäädessä vanhempainvapaalle sijaiseksi palkattiin saamenkielinen sairaanhoitaja ajalle Saamenkielisen terveydenhoitajan vastuulle on kuulunut kunnan kouluterveydenhuollon ja kotisairaanhoidon organisointi. Työn painopiste on ollut lapsiperheiden, lasten ja vanhusten palveluissa. Toiminta-alueena oli koko kunnan alue. Terveydenhoitajan sijainen on hoitanut pääasiassa Utsjoki-Nuorgam alueen kotisairaanhoidon. Ajalla terveydenhoitajalla oli terveydenhuoltokäyntejä yhteensä 570, joista neuvolakäyntejä 133, avosairaanhoitokäyntejä 60, kotisairaanhoitokäyntejä 288 ja kouluterveydenhoitokäyntejä 89. Terveydenhoitajan sijaisena toimineen sairaanhoitajan asiakaskäyntejä ajalla oli yhteensä 138, joista avosairaanhoitokäyntejä oli 12 ja kotisairaanhoitokäyntejä 126. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle

10 Sivu 10/11 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMINEN SAAMELAISALUEEN KUNNISSA VUONNA 2011 Yhteenveto valtionavustuksen käytöstä kunnittain: Enontekiön kunta ,50 Inarin kunta ,00 Sodankylän kunta ,00 Utsjoen kunta ,50 yhteensä ,00 Saamenkieliset ja saamelaisista lähtökohdista toteutetut hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä saamelaisväestön hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielien ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle tulevaisuudessa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitettu erillismääräraha on edistänyt saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien turvaamista saamelaisten kotiseutualueella kulttuuriitsehallinnon perustalta. Erillismäärärahan kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen, järjestämistapoihin ja palvelujen sisältöihin ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Määräraha on parantanut saamenkielisten palvelujen saatavuutta ja monipuolistanut palvelujen sisältöjä. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus, terveydenhoito ja vanhusten palvelut. Vanhusten palveluihin kohdentui 62 %, varhaiskasvatukseen 20 %, terveydenhoitoon 11 % ja muihin palveluihin 7 % määrärahasta. Määrärahalla tuettiin 29 saamenkielisen työntekijän palkkaamista saamelaisten kotiseutualueella. Erillismäärärahalla palkatut kotipalvelutyöntekijät ovat olleet tärkeitä saamelaisten ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisen tukemisessa, sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Saamelaisilla vanhuksilla on edelleen vähän mahdollisuuksia käyttää omaa äidinkieltään vanhustenhuollon yksiköissä tai kotihoidossa. Tarvitessaan palvelua iltaisin ja viikonloppuisin, ikääntynyt saamelainen joutuu muuttamaan kuntakeskuksissa sijaitseviin palvelutaloihin tai laitoksiin suomenkieliseen ympäristöön. Kotihoidon kapasiteetin lisäämiseen tarvitaan kipeästi lisärahoitusta. Saamelaisten ikääntyneiden toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemisella kotihoidon ja tukipalvelujen avulla on myös suuri merkitys saamen kielen ja kulttuurin säilymisen näkökulmasta. Kotiin annettavia palveluita on oltava myös lapsiperheiden saatavilla. Saamelaiset lapsiperheet eivät saa riittävästi tukea arkielämän, vanhemmuuden ja arjesta selviytymisen haasteisiin. Kun nykyiset kotipalvelun resurssit eivät riitä vastaamaan ikääntyneiden palvelutarpeeseen, jäävät lapsiperheet helposti palvelun ulkopuolelle. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen suurimpana esteenä on rahoituksen riittämättömyys ja määräaikaisuus sekä koulutetun henkilöstön puute. Valtionavustuksen määräaikaisuus ei heikennä vain saamenkielisten asiakkaiden palveluiden saatavuutta, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista, mutta myös vakituisen henkilöstön saatavuutta, työhön sitoutumista ja palvelujen kehittämistä. Saamenkielisten saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvien palvelujen kehittäminen on alkuvaiheessa. Palveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen sekä koulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen määrärahalla palkatulle henkilöstölle toimenkuvan ja identiteetin

11 Sivu 11/11 vahvistamiseksi on tästä syystä erityisen tärkeää. Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta kartoitti vuonna 2011 yhteistyössä saamelaisalueen koulutuskeskuksen, saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Sámisoster ry:n kanssa saamenkielisten kotipalvelussa työskentelevien työntekijöiden koulutuksen ja työssä tarvittavan tuen tarvetta. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä esittänyt saamelaisten kieleen ja kulttuuriin kuuluvan itsehallinnon vahvistamiseksi, että valtionapuviranomaisen tehtävät saamenkielisten sosiaalija terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen osalta siirretään Saamelaiskäräjien hoidettavaksi. Arto Pohjanrinne Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Pia Ruotsala Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri