SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007

Transkriptio

1 Sivu 1/10 Dnro:330/D.a.5/08 Lapin lääninhallitus PL Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi myönnetyn valtionavustuksen jakamisessa Saamelaiskäräjät on huomioinut yleisessä valtionavustuksessa saamelaisalueen kunnille maksettavan kielilisän ja sillä tuotetut palvelut. Valtionavustuksen myöntämisen perusteena on ollut kuntien omarahoitusosuus. Avustuksella tuetut toiminnat eivät saa samanaikaisesti muuta valtionavustusta. Suunnitelmat hankkeiden jatkamisesta mainitaan jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. ENONTEKIÖN KUNTA Enontekiön kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,36, joka jakautui käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Hetan saamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin Miessin toimintaan ,00 Saamenkielisessä ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kaksi äidinkieleltään saamenkielistä perhepäivähoitajaa. Saamenkielisen päivähoidon piirissä on ollut yhteensä 11 lasta, joilla yhteensä 1580 läsnäolopäivää. Valtionavustuksella on kunnan näkemyksen mukaan turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Lasten kultuurintuntemusta on pyritty vahvistamaan perinteisillä töillä, tarinoilla ja yhteisillä tapaamisilla ja retkillä Kautokeinon ja Karesuvannon saamenkielisen päivähoidon kanssa. Saamelainen lastenkulttuurikeskus on järjestänyt säännöllisesti Miessissä alle kouluikäisille lapsille saamelaiskulttuuriin pohjautuvaa leikki- ja kulttuuritoimintaa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Veahkki -saamenkielinen kotipalveluohjaaja 2026,36 Saamelaiskäräjät myönsi saamenkieliseen Veahkki -kotipalvelun ohjaaja toimintaan vuodelle 2007 yhteensä euroa. Enontekiön kunta palkkasi 40 %:n kotipalveluohjaajan tammikuussa 2007, jonka piirissä oli 5 saamelaistaloutta. Asiakaskäyntejä oli yhteensä 24. Muuna ajankohtana Enontekiön kunnassa ei ollut tarjolla saamenkielisille ikäihmisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille omakielistä kotipalvelua. Kotipalveluohjaajan tehtävänä on omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan tuen avulla auttaa saamelaisten ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kotona asumista. Työhön on kuulunut myös henkistä tukemista, sosiaalisen verkoston vahvistamista,

2 Sivu 2/10 yhteiskunnallisten palvelujen hakemisessa ja käyttämisessä avustamista. Työntekijä on tukenut omaishoitajien työtä mahdollistamalla saamenkielisten omaishoitajien vapaapäiviä. Enontekiön kunta ei esittänyt Veahkki kotipalvelun ohjaaja toiminnan jatkamista vuonna Saamenkieliselle kotiavustajalle ostopalveluna myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä -hanke Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä hanke käynnistyi Hanke jakautuu kahteen osioon, saamelaisen sosiaalityön kehittämiseen ja käytännössä tehtävään sosiaalityöhön, jossa painottuvat erityisesti saamelaisasiakkaat. Kehittämistyön osuus hankkeessa on puolet työajasta. Kehittämistyö on läheisesti yhteydessä käytännön sosiaalityöhön. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on työskennellyt virkasuhteisena sosiaalityöntekijänä aikuissosiaalityössä ja lastensuojelun työparina. Saamelaiset asiakkaat ovat saaneet saamenkielistä ja saamelaisen kulttuuritaustan huomioivaa sosiaalityön palvelua, johon on sisältynyt mm. asiakastapaamisia, kotikäyntejä ja yhteistyötä muiden saamelaiselta kulttuuripohjalta tehtävien työmuotojen kanssa. Varsinaisen asiakastyön lisäksi kehittäjäsosiaalityöntekijä on osallistunut viranomaistapaamisiin ja moniammatillisiin palavereihin saamelaisnäkökulman edustajana. Kehittämistyön yhtenä tavoitteena on ollut yhteistyöverkostojen rakentaminen Norjan ja Ruotsin saamelaisalueiden kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu naapurikuntien, Kautokeinon ja Kirunan kanssa norja-asiamiesten ja rajakoordinaattorin myötävaikutuksella. Valtakunnan rajat ylittävän yhteistyön aikaansaamisessa ei ole kuitenkaan toistaiseksi edetty. Konkreettisella tasolla yhteistyö sosiaalityön alueella on jäänyt lähinnä tutustumistapaamisten tasolle. Vuoden 2007 aikana on tehty tutustumiskäynti Karasjoelle, jossa tutustuttiin mm Norjan saamelaiskäräjien työskentelyyn terveys- ja sosiaalipolitiikan alalla, lasten ja nuorten psykiatriaan, päihdehuoltoon, saamelaiseen terveystutkimukseen ja Karasjoen kriisi- ja insestikeskukseen. Kehittämistyön puitteissa kehittäjä-sosiaalityöntekijä -hanke on mukana Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkörakenteessa. Tehdyn sopimuksen mukaisesti hanke saa kehittämisyksikkörakenteelta sosiaalityöhön liittyvää sisällöllistä, teoreettista, tutkimuksellista ja tietoteknistä ohjausta ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä on voinut osallistua kehittämisyksikön kehittämisseminaareihin, joissa tavoitteena on asiakastyön prosessien kehittäminen ja sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin käynnistäminen. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle

3 Sivu 3/10 INARIN KUNTA Inarin kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,21 käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta 64760,00 Urbi-ryhmäperhepäiväkodissa on työskennellyt alkaen lastentarhanopettaja ja kaksi perhepäivähoitajaa, jotka ovat osa-aikaeläkkeellä (50 %), jolloin ryhmäperhepäiväkotiin palkattiin uusi hoitaja kokoaikaiseen toimeen. Inarin ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa lasta ja toteutuneita hoitopäiviä Pääsääntöisesti kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Inarissa ja Ivalossa ovat saaneet tarpeen mukaan päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Ongelmia on ollut edelleen pätevien ja kielitaitoisten lyhytaikaisten sijaisten saannissa. Kunnan näkemyksen mukaan ryhmäperhepäiväkotien säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tarpeellista pohjoissaamenkielisen päivähoidon mahdollistamiseksi myös jatkossa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta ,00 Kevätkaudella Násti-ryhmäperhepäiväkodissa oli työssä vakinaisen perhepäivähoitajan lisäksi määräaikainen perhepäivähoitaja. Syyskaudella työssä oli yksi hoitaja, koska päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä väheni ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa 5 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Anarâškielâ servi ry:n inarinsaamenkielisen kielipesän/päivähoidon toiminnan turvaamiseen ,55 Anarâškielâ servi ry:n inarinsaamenkielistä kielipesätoimintaa jatkettiin Inarin kunnan kanssa tehdyllä ostopalvelusopimuksella ajalla Vuoden aikana kielipesähoidossa oli 10 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli Lähes kaikki kielipesähoitoa hakeneet saivat hoitopaikan kielipesästä. Kielipesän toiminta on ollut erittäin tärkeää inarinsaamen kielen säilymisen kannalta. Toiminnan kokopäiväisyys on mahdollistanut lasten inarinsaamenkielisen päivähoidon järjestämisen. Kielipesän vakiintuneen ja tavoitteellisen toiminnan perustana on kielikylpymenetelmä, jossa lapset oppivat kieltä toiminnan kautta. Tavoitteiden toteutumisen ja opetuksen laadun osoituksena on se, että suurin osa kielipesän lapsista on jakanut myös peruskoulussa inarinsaamenkielisessä opetuksessa. Kielipesätoiminnan välttämättömyys inarinsaamenkielen säilyttäjänä korostuu jatkossa yhä enemmän, koska kouluissa on jo pulaa inarinsaamenkielisistä opettajista eikä inarinsaamenkielisen opetuksen saaminen ole enää varmalla pohjalla. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle

4 4. Koltankielinen terveydenhoitaja/palveluneuvoja Sevettijärven alueelle ,00 Sivu 4/10 Terveydenhoitaja/palveluneuvoja on toiminut kokoaikaisena työntekijänä Sevettijärven alueella ajalla Työtehtäviin on kuulunut terveydenhoitajan vastaanottotoiminta laaja-alaisen työkuvan mukaan käsittäen paikallisen väestön terveyden ja sairaanhoitoon liittyvät hoidot vauvasta vaariin. Lisäksi osa työpanoksesta on muodostunut erilaisista koltankielisistä neuvontapalveluista, palveluiden käytön opastuksesta, tukien, korvausten ja avustusten anomisista, hakemusten tekemisestä, perusteiden kartoittamisesta sekä Kelan lomakkeiden täyttämisestä. Työtehtävät ovat nivoutuneet toisiinsa ja toteutuneet neuvolavastaanotoilla ja kotikäynneillä. Asiakaskäyntejä terveydenhoitaja/palveluneuvojalla oli seuraavasti: - sairaanhoitokäynnit vastaanotolla 351, - terveysneuvontakäynnit 47, - äitiysneuvolakäynnit 8, - lastenneuvolakäynnit 24, - kouluterveydenhoitokäynnit 34, - kotisairaanhoitokäynnit 408, - muut 3. Toiminnalla on pystytty turvaamaan Sevettijärven alueen asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito, joka lisää paikallisten asukkaiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Toimi vakinaistettiin alkaen. Toiminnan jatkuminen turvaa tulevina vuosina kolttasaamenkieliset palvelut Sevettijärven alueella. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Koltansaamenkielisen kotipalvelutyöntekijän palkkaaminen Sevettijärven alueelle ,52 Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä on toiminut Sevettijärven alueella Työtehtäviin on kuulunut kotona asuvien ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perushoitoon ja kodinhoitoon liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on ollut turvata omakielinen kotipalvelu Sevettijärven alueella. Sevettijärven alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua myös päiväkerhotoimintaan kahden viikon välein. Toiminta on käsittänyt ruuan valmistusta, muistelua, leikkejä ja erilaisia juhlia ja retkiä. Ikäihmiselle on järjestetty taksikuljetus kerhopaikalle. Asiakkaita kotipalvelutyöntekijällä oli 8. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Inarinsaamenkielisen päivähoitoryhmän toiminta Ivalossa ,74 Inarinsaamenkielistä päivähoitoa järjestettiin määräaikaisesti lasten hoidon tarpeen mukaan Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin tiloissa , jossa työskenteli yksi perhepäivähoitaja. Hoidossa oli kaksi (2) lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli 170. Toiminnalle ei esitetty jatkoa vuodelle 2008.

5 Sivu 5/10 7) Kolttasaamenkielisen kylätyöntekijän palkkaaminen Sevettijärven alueelle 9.533,40 Vanhuksille kotiin annettuja koltankielisiä palveluja Sevettijärven alueella pyrittiin tukemaan palkkaamalla kylätyöntekijä 85 % työajalla ajalle ja Työntekijä avusti vanhusväestöä raskaissa kotitöissä (lumityöt, pottopuiden hankinta, halonhakkuu) ja teki pienimuotoisia korjaustöitä. Palvelun saajat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakkaita kylätyöntekijällä oli 8. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Pohjoissaamen lähihoitaja, Männikön palvelukoti ,00 Männikön palvelukodissa työskenteli pohjoissaamenkielinen ajalla Männikössä on 47 asukasta, joista pohjoissaamenkielisiä asukkaita on 12. Lähihoitaja osallistui vanhusten perushoitoon toimien Männikön kaikissa kolmessa työyksikössä. Useimmilla vanhuksilla on muistamattomuuden mukanaan tuomia vaikeuksia ajan ja paikan hallinnassa, jolloin he mielellään käyttävät omaa äidinkieltään. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Asiantuntijapalvelujen osto 2.000,00 (uusi) Määrärahalla on kartoitettu kolttasaamenkielisen kielikylpytoiminnan tarvetta Inarin kunnan alueella. Selvityksen mukainen kielipesätoiminta aloitetaan Ivalossa vuoden 2008 aikana. Toiminnan jatkuminen turvaa tulevina vuosina kolttasaamenkielisten palvelujen saannin Ivalossa.

6 Sivu 6/10 SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,86 käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Saamenkielisen lähihoitajan palkkaamiseen vanhustyöhön Sodankylän keskustan lähinnä laitoshoidossa oleville vanhuksille sekä tarvittaessa Vuotson alueelle ,02 Vuotson alueen kodinhoitajan asiakkaista vuonna 2007 kaksi oli saamenkielisiä. Lisäksi lähihoitaja piti avovastaanottoa joka kolmas viikko. Vastaanotolla kävi sekä suomenkielisiä että saamenkielisiä asiakkaita. Päivän aikana hän suorittaa myös kotisairaanhoidon kotikäyntejä alueen ikäihmisten luona. Tällä pystyttiin tarjoamaan saamenkielistä sosiaali- ja terveyspalvelua kaikille tämän alueen asukkaille. Kirkonkylän alueella asuvat saamenkieliset kotisairaanhoidon asiakkaat ohjattiin saamenkieliselle lähihoitajalle yli tiimirajojen, muuten saamenkielinen lähihoitaja työskenteli pohjoisen tiimin alueella (25 asiakasta). Yksi päivä viikosta on varattu kotisairaanhoitoon, vakituisia asiakkaita 5. Ryhmäkodilla (jossa 1 saamenkielinen asukas) saamenkielinen lähihoitaja työskenteli säännöllisesti 1 päivänä /3 viikossa. Tämä päivä pyrittiin ajoittamaan siten, että Vuotson kotihoidon säännöllisessä lomahoidossa käyvä saamenkielinen asiakas oli myös tällöin ryhmäkodilla. Hannuksenkartanon vanhainkodissa oli kaksi saamenkielentaitoista asiakasta. Käyntejä n. 1 x kuukaudessa. Syynä käyntien vähäisyyteen oli asiakkaiden suhteellisen huono kunto, eivät jaksaneet kommunikoida. 2) Saamenkielinen seniorityöntekijä Vuotson alueelle 6.699,59 Sodankylän kunta palkkasi 50 % seniorityöntekijän Vuotson alueelle alkaen. Seniorityöntekijä on ollut työssä asti. Työntekijän tehtävänä oli organisoida ja ohjata ikäihmisten päivätoimintaa. Osa-aikaisen työntekijän työaikaan sisältyi 1-2 toimintapäivää/viikko ja muu aika on varattu toiminnan suunnitteluun ja kotikäynteihin asiakkaiden kodeissa. Toimintaan oli varattu tila seurakunnan tiloista. Saamenkielisten ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi Sodankylän kunnassa on valtionavustusta myönnetty vuodelle ) Saamen kielipesä Biedju 9.558,25 (uusi) Toiminnan tavoitteena on tukea saamen kielen ja kulttuurin aseman vahvistumista Vuotsossa sekä turvata saamenkielisen päivähoidon saatavuus. Kielipesässä oli hoidossa 4 kokopäiväistä lasta ja 2 osa-aikaista esikoululaista. Kielipesässä työskenteli lastenhoitaja, jolla ei ollut varhaiskasvatustyön tutkintotodistusta. Pedagogisena tukena toimi lastentarhanopettaja. Kielipesä toimi seurakunnan tiloissa välisen ajan kokopäivätoimintana. Saamelainen lastenkulttuurikeskus järjesti säännöllisesti kielipesässä saamelaiskulttuuriin pohjautuvaa leikki- ja kulttuuritoimintaa. Yhteistoimintaa järjestettiin yhdessä myös saamenkielisten ikäihmisten kanssa. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle

7 Sivu 7/10 UTSJOEN KUNTA Utsjoen kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,57 joka jakautui käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Utsjoen saamenkielisen päivähoitoyksikön toiminta ,77 Valtionavustusta on käytetty henkilöstön palkkaukseen ja toimintaan. Saamenkielisessä päivähoitoyksikössä oli vuonna 2007 hoidossa 19 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä Väliaikaista päivähoitoa tarjottiin myös Norjan Tanan kunnassa asuville 4:lle saamenkieliselle lapselle. Osastossa toimi 1 määräaikainen lastenhoitaja, 1 perhepäivähoitaja ja 1 määräaikainen perhepäivähoitaja. Toiminnassa keskityttiin saamen kieleen ja kulttuuriin retkien, vierailujen, yhteisten tapahtumien ja juhlien merkeissä. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä ,02 Saamenkielinen perhetyö on toiminut lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä. Utsjoella on keskimääräistä enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimissa olevia lapsia. Toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen ja tuki perheille lastensuojeluongelmien ilmetessä. Perhetyöntekijä työskentelee intensiivisiä, suunnitelmallisia jaksoja kunnan lastensuojelutyön osoittamissa perheissä. Perhetyön avulla ehkäistään laitos- ja sairaalajaksoja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan lapselle vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä Rovaniemellä. Perhetyötä on kehitetty sukuyhteisön voimavaroja huomioivaksi ja verkostoituvaksi työskentelyksi. Perhetyö tukitoimena soveltuu erityisen hyvin Utsjoelle. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen sopimuksen jatkaminen 3.187,86 Utsjoen kunta on jatkanut vuonna 2002 aloitettua yhteistyötä Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen kanssa. Keskuksen kautta kuntalaiset saavat saamenkielisiä kriisipuhelin- ja turvakotipalveluita. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Auttaja-Aslak -toiminta ,69 Auttaja-Aslakin kohderyhmänä ovat olleet kotona asuvat vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat. Vuonna 2002 aloitettu toiminta on jatkanut ja vakiintunut vanhusten kotona asumisen tukitehtävissä. Työtehtäviin on huolehtinut vanhusväestön kotona asumisen edellytyksistä auttamalla mm. lumitöiden, polttopuiden, pienten remonttien ja korjaustöiden muodossa. Lisäksi työntekijä on auttanut perinnekäsitöiden tekemisessä erityisesti fyysistä voimaa vaativissa työvaiheissa. Työ on painottunut vanhustyöhön, mutta jatkunut myös mielenterveyskuntoutujien parissa. Matkakustannukset ovat olleet edelleen arvioitua korkeammat, vaikka on pyritty käyttämään yhteiskyytejä kotipalvelun kanssa. Auttaja-Aslak toiminnan piirissä on ollut vuoden 2007 aikana 45 taloutta.

8 Sivu 8/10 Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Hoivatyöntekijä ,23 Vuonna 2002 aloitettu hoivatyöntekijä on jatkanut aiempaan tapaan saamelaisvanhusten ja muutoin toimintakyvyiltään rajoittuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien aktivoimista omatoimisuuteen ja auttanut osallistumaan yhteisön tapahtumiin. Hoivatyöntekijän tehtäviin on kuulunut saamelaiskulttuuriin lähtökohdista toteutettu viriketoiminta. Asiakkaiden kanssa on valmistettu perinneruokia ja käsitöitä, marjastettu jne., kaikkea sitä mihin tavanomaisessa kotipalvelussa ei ole aikaa. Hoivatyöntekijä on huolehtinut myös yksin asuvien vaatehuollosta sekä toiminut retkillä asiakkaiden avustajana. Omaishoitajien työssä jaksamisen tukeminen ja hoidettavien aktivointi sekä osallistuminen hoitajien vapaapäivien järjestelyyn ovat kuuluneet hoivatyöntekijän toimenkuvaan. Hoivatyöntekijän toiminnan piirissä oli 32 taloutta vuonna Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen lähihoitajan oppisopimuskoulutettavan toimi ,00 Saamenkielinen lähihoitajan oppisopimuskoulutettavan toimi jatkui suunnitelmien mukaisesti vuonna Oppisopimuskoulutettava työskenteli terveyskeskuksen vuodeosastolla saamenkielisten vanhusten parissa. Hän valmistui vuoden 2007 päättyessä lähihoitajaksi ja on sen jälkeen hoitanut sijaisuuksia Utsjoen vuodeosastolla. Toiminnalle ei ole myönnetty valtionavustusta vuodelle 2008.

9 Sivu 9/10 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMINEN SAAMELAISALUEEN KUNNISSA VUONNA 2007 Yhteenveto valtionavustuksen käytöstä kunnittain: Enontekiön kunta ,36 Inarin kunta ,21 Sodankylän kunta ,86 Utsjoen kunta ,57 yhteensä ,00 Saamenkieliset ja saamelaisista lähtökohdista toteutetut hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä saamelaisväestön hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielien ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle tulevaisuudessa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitettu erillismääräraha on tukenut saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien turvaamista saamelaisten kotiseutualueella kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus ja vanhustenhuolto. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadullista kehittämistä saamelaiskulttuurin pohjalta saamelaisväestön tarpeita vastaaviksi. Päivähoidolla on merkittävä rooli lasten saamen kielen ja identiteteetin vahvistamisessa sekä laajemminkin saamelaisen kansaryhmän ja saamen kielen säilymiselle ja kehittymiselle käyttökielenä. Määrärahalla on kuntien näkemyksen mukaan turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan erityismäärärahalla palkatut kotipalvelutyöntekijät ovat olleet tärkeitä saamelaisvanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisen tukemisessa, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Saamenkielisten saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvien palvelujen kehittäminen on alkuvaiheessa. Palveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen sekä koulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen määrärahalla palkatulle henkilöstölle toimenkuvan ja identiteetin vahvistamiseksi on tästä syystä erityisen tärkeää. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi talousarviovuonna käynnistettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen suurimpana esteenä on rahoituksen riittämättömyys ja epävarmuus sekä koulutetun henkilöstön puute. Saamelaisalueen kunnat eivät pysty yksin kantamaan vastuuta saamenkielisen väestönsä kielen ja kulttuurin huomioivien palvelujen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien näkemyksen mukaan saamelaisen alkuperäiskansan sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisesta rahoitusvastuu on valtiolla. Valtionavustuksen määräaikaisuus ei heikennä vain saamenkielisten asiakkaiden palveluiden saatavuutta, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista, mutta myös vakituisen henkilöstön saatavuutta ja työhön sitoutumista. Saamelaisten itsehallinnon parempaa toteuttamista varten tulisi valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoittaa suoraan Saamelaiskäräjille.

10 Sivu 10/10 Ristenrauna Magga Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Pia Ruotsala Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri