Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Transkriptio

1 Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2

2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella 2 3 osiota : 1. vanhempien näkemykset 2. vanhempien osallisuus 3. taustatietojen vaikutus 30 terapeuttia 100 vanhempaa

3 Tulokset 3 Vastausprosentti 46 % äitejä 87 %(ka. 38 v.) ja isiä 13 % (ka. 39 v.) tyttöjä 41 % ja poikia 59 % (ka. 3v) Terapiamuodot: - Fysioterapia 70 % - Toimintaterapia 35 % - Puheterapia 30 % - Ratsastusterapia 2 %

4 OSIO I: Vanhempien näkemykset 80,4 % vanhemmista koki yhteistyön toimivaksi perusteluna se, että terapeutti oli pysynyt samana usean vuoden ajan 86,8 % koki kuntoutuksen hyödyllisenä lapsen kannalta terapia ei kuitenkaan tue lapsen osallistumista ikätovereiden seuraan 4

5 5 Voimavarojen lisääntymisen näkökulmasta vanhemmat ristiriitaisia 45,7 % koki kuntoutuksen lisäävän voimavaroja on hyvä, että joku muu välillä kuntouttaa Loput vanhemmista epävarmoja tai kokivat kuntoutuksen voimavaroja syövänä asiana Kuntoutus ei lisää voimavaroja, koska siihen liittyy paljon aikataulutusta, pukemista, riisumista, tukemista, kuskailuja. Vapaapäivinä tämä on usein raskasta.

6 Yhteenvetona osiosta I vanhemmat totesivat: 6 Vanhempien ja terapeutin yhteistyösopimus on merkityksellinen sopimuksen mukainen toiminta Erityisen tärkeää on myös terapeutin ja lapsen välinen suhde tällä hetkellä terapia toteutuu sovitusti. Tärkeintä on terapeutin lapseen rakentama suhde. vanhemmilta vaaditaan rohkeutta tuoda epäkohtia esille ja uskallusta kertoa ajatuksiaan. Tätä kautta osallistuminen on syvempää ja yhteistyö parempaa.

7 Osio II: Vanhempien osallisuus Osallisuus ja rooli kuntoutuksessa vaihteli 7 17,4 % koki olevansa aktiivinen ja osallistuvansa riittävän usein osan aktiivisuutta vaikeutti kuntoutuksen toteutuminen päivähoidossa osa koki aktiivisen roolinsa vaikeuttavan kuntoutusta ja siksi pysytteli sivussa tai poissa

8 Tavoitteiden laatiminen vajaa puolet oli laatinut tavoitteet yhdessä terapeutin kanssa 8 tavoitteet on laadittu erikoissairaanhoidossa, oma terapeutti ei ollut läsnä tuolloin terapeutti työskentelee niin itsenäisesti, ettei tavoitteita voi laatia yhdessä terapialle ei ole laadittu tavoitteita

9 Perheen arki ja jaksaminen 45,7 % koki, että suunnittelussa on otettu huomioon perheen arki ja jaksaminen 9 Puolet (50%) koki, että he saavat vinkkejä arjen toimintoihin ohjeiden saanti väheni kun lapsi siirtyi kodista päiväkotiin

10 Yhteenvetona osiosta 2 vanhemmat totesivat: 10 Vanhempien tietoisuus ja osallisuus kuntoutuksesta/ssa, sen sisällöstä ja etenemistä on merkityksellistä yhteistyön toimivuuden näkökulmasta jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta osallistua terapiaan, toiveena olisi, että yhteydenpitoa tapahtuisi muutenkin. Ilman toimivaa vuorovaikutusta iso osa terapian hyödyistä jää käyttämättä, koska vanhemmat eivät tiedä terapian sisällöstä ja etenemisestä. Se vaatii molemminpuolista sitoutumista ja motivaatiota

11 Johtopäätöksenä voidaan todeta: 11 Vanhempien ja terapeutin välinen yhteistyösopimus merkityksellinen (p=0.001) Vanhempien ja asiantuntijan yhteistyö

12 12 Vanhempien kuulluksi tuleminen on merkityksellistä (p=0.004) Vanhempien osallistuminen kuntoutukseen lisää vaikutusmahdollisuuksia (p=0.001) Vanhempien kuulluksi tuleminen

13 13 Vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun tavoitteet laaditaan yhteistyössä (p=0.002) Tavoitteiden laatiminen

14 14 Tavoitteiden laatiminen yhdessä parantaa perheiden vaikutusmahdollisuuksia ja edistää huomioimaan perheen arkea ja jaksamista (p=0.025) Perheen arki ja jaksaminen

15 Tietoisuus kuntoutuksesta ja sen tavoitteista edesauttaa kuntouttavien ohjeiden ja vinkkien toteuttamista arjessa (p=0.001) 15 Vanhempien näkökulmasta lapsen hyötyminen kuntoutuksesta paranisi, jos lapsen osallisuutta ikätovereiden seuraan tuettaisiin (p=0.001) Kuntoutuksen hyödyllisyys arjessa

16 16 Arkielämän ja jaksamisen huomioimisella merkityksellinen yhteys voimavarojen lisääntymiseen (p=0.041) Voimavarojen lisääntyminen

17 Voimavarojen lisääntyminen Kuntoutuksen hyödyllisyys arjessa Huomioitu perheen arkielämä ja jaksaminen Tavoitteiden laatiminen Vanhempien kuulluksi tuleminen Vanhempien ja asiantuntijan yhteistyö