Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa

Transkriptio

1 SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto, Varhaiskasvatus, Piiskuntie 2, Ivalo Nimi Pirkko Saarela Puhelin Tehtävänimike Varhaiskasvatusjohtaja Fax S-posti Päivähoitoyksik ön nimi Päivähoitoyksikön nimi Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, Inari Toteuttamisaika (pvm/kk/vuosi pvm/kk/vuosi) Toiminnan kokonais-kustan nukset (brutto) Toiminnan tulot yhteensä Päivähoidossa olleiden lasten määrä Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa lapsia oli hoidossa yhteensä 18, joista [ 3 ] 1 2-vuotiaat lapset [ 5 ] 3 4.vuotiaat lapset [10] 5 6 vuotiaat lapset [ - ] 7 - [11 ] kokopäivähoidossa olevien lasten lukumäärä [ 7 ] osapäivähoidossa olevien lasten lukumäärä (joko alle 5 h/pv tai kokopv.hoito enint.10 hp/kk) Hoitopäivien määrä [2384] Hoitopäivien määrä yhteensä [ ] Iltapäivähoidon hoitopäivät yhteensä 1

2 Toiminnan saavutettavuus: Saivatko kaikki saamenkielistä päivähoitoa hakeneet lapset hoitopaikan? Jos eivät, miksi ei? Vuonna 2015 kaikki pohjoissaamenkielistä äidinkielistä varhaiskasvatuspaikkaa hakeneet saivat Inarin päiväkodista hoitopaikan lapselleen lain edellyttämässä aikataulussa. Kuvaus päivähoidon järjestämistavas ta. Kuvaus henkilöstön määrästä ja kelpoisuudesta; 1) varhaiskasvatus -alan koulutus, 2) saamen kielen taito ja 3) kulttuurin tuntemus. Miten saamen kielen taito on todennettu? Inarin päiväkodin Urbi-ryhmässä on järjestetty pohjoissaamenkielistä varhaiskasvatusta. Saamenkielisellä Urbi-ryhmällä on omat toimintatilat sekä oma erillinen piha-alue. Urbin henkilökunta: 1 lastenhoitaja, joka on oppisopimuskoulutuksessa opiskelemassa lähihoitajaksi. Hänellä on ennestään perhepäivähoitajan tutkinto. Lisäksi hän on suorittanut Sakk:ssa pohjoissaamen kielen ja kulttuurin, 1 vuoden mittaisen koulutuksen sekä keskitason kielitutkinnon. Saamen kulttuurin tuntemus hänellä on kotoa. 1 määräaikainen lastenhoitaja, jolla äidinkieli on pohjoissaame ja kulttuurin tuntemus lapsesta saakka. Hän on toiminut syksyllä 2015 lastentarhanopettajan sijaisena ryhmässä. Ei alan koulutusta. 1 lastentarhanopettaja, alan koulutus. Hän on opiskellut Sakk:ssa pohjoissaamen kielen ja kulttuurin vuoden mittaisen koulutuksen. Saamen lastentarhanopettajaksi hän on valmistunut Norjan Sámi allaskuvlasta, opiskelu tapahtui pohjoissaamenkielellä ja painotus oli saamelaiskulttuuriin. Hän on elänyt lapsesta saakka saamelaiskulttuurisessa ympäristössä. Hän on ollut työlomalla vuonna määräaikainen lastentarhanopettajan sijainen ajalla Hän on suorittanut Sakk:ssa pohjoissaamen kielen ja kulttuurin, 1 vuoden mittaisen koulutuksen ja keskitason kielitutkinnon, Kulttuurin tuntemus on hankittu aikuisena. Lisäksi on palkattu määräaikaisia saamenkielentaitoisia lastenhoitajia tarvittavaksi ajaksi, aina kun se on ollut mahdollista. Useimmiten sijaisilla ei ole ollut ammatillista kelpoisuutta tehtävään. 2

3 Kuvaus saamen kieltä ja kulttuuria tukevasta toiminnasta Päiväkotiryhmä Urbissa henkilökunnan ja lasten käyttökieli on pohjoissaame. Henkilökunta käyttää aina saamea, vaikka lapsi puhuisi hoitajalle suomea. Tärkeää Urbissa on pohjoisaamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tukeminen. Kielen merkityksellisyyden huomioiminen arjen kommunikaatiossa on ensisijaista muun lapsen kehityksen, oppimisen ja hoidon tuen lisäksi. Lapsia rohkaistaan käyttämään pohjoissaamea, leikkimään kielen kanssa ja tiedostamaan kielen merkityksellisyys. Kielestä ja kielen käytöstä puhutaan usein lasten kanssa eri tilanteissa. Kielen tukemiseksi laadittiin henkilöstölle syksyllä 2015 opas hyvistä kielen tukemisen pedagogisista periaatteista. Lapsen aloitteita kuunnellaan, niihin tartutaan kyselemällä häneltä ja innostutaan niistä. Kieliympäristöä avataan esimerkiksi laulujen, sanontojen, kirjojen, kuva-sana taulujen ja saamenkielisten sähköisten ohjelmien, sovellusten ja välineiden avulla. Kieltä tutkitaan ja ihmetellään jatkuvasti näiden kautta. Tärkeää arjen toiminnassa on myös yhteistyö koko saamelaisen yhteisön kanssa, esimerkiksi suvut, perheet ja toiset saamenkieliset varhaiskasvatusyksiköt. Urbissa on käytetty kielen kehityksen tukena pienryhmätoimintaa. Pienryhmissä on toimittu lasten kielelliset erityistarpeet huomioiden. Samassa ryhmässä on samankaltaista tukea tarvitsevia lapsia. Syksyn aikana tehtiin yhdessä vanhempien kanssa kartoitus lasten kielellisistä erityistuen tarpeista. Pienryhmät ovat olleet mahdollisimman pysyvät, mutta muutoksia on tehty, mikäli lapsen kielellinen kehitys on sitä tarvinnut. Urbin toiminnan sisällön suunnittelussa on huomioitu toisaalta vuotuinen saamelainen vuodenkierto ja siihen liittyen lasten kiinnostuksen kohteet. Saamelaista kulttuuria, arvoja ja perinteitä on käsitelty perinteisiin käsitöihin, poronhoitoon ja kalastukseen sisältyen. Urbissa on työskennellyt resurssihenkilöitä useaan otteeseen ja säännöllisesti vanhempi saamelainen henkilö lapsiryhmässä. Hänen kielellisen tukensa lisäksi olemme hänen kanssaan käsitelleet verkkokalastusta, kalanperkausta, ruoanvalmistusta, nahkojen parkitsemista ja opetelleet perinteisiä saamelaisia leikkejä. Vuonna 2015 Urbissa oli pitkäkestoisena teemana luonto, saamelaiskulttuuri ja vuodenkierto, joihin liittyviä sanoja on käyty lasten kanssa läpi. Syysretki tehtiin Solojärvelle, jossa verkosteltiin ja tutustuttiin kalastukseen ja kaloihin liittyvään sanastoon resurssihenkilön avulla. Lasten kanssa kuljetaan usein luonnossa ja tutustutaan muutenkin lähiympäristöön. Vuoden aikana on valmistettu paljon erilaista kieltä tukevaa materiaalia, sekä etsitty ja hankittu kaikki mahdollinen ulkopuolinen materiaali, minkä avulla kieltä voidaan tukea. Eevi Korva, lastentarhanopettajan sijainen Marikaisa Laiti, päiväkodinjohtaja 3

4 Kuvaus yhteistyöstä lasten vanhempien tai muiden kulttuurin edustajien kanssa Yhteistyö lasten vanhempien kanssa on päivittäistä kuulumisten vaihtoa ja lapsen varhaiskasvatuksen yhteistä suunnittelua. Vanhempien kanssa yhdessä mietitään mm. tapoja, jotka ovat hyödyksi lasten kielen tukemisessa. Urbin toimintaa suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Syksyllä 2015 yhteistyön kohteena oli Urbin kielistrategian rakentaminen. Helmikuun kansallispäivää vietettiin osallistumalla Inarin kylän yhteiseen Saamelaisten kansallispäivän tapahtumaan: lipunnosto Siidassa; näyttelyyn tutustuminen; oma esitys Sajoksessa Dolla salissa. Lasten kanssa on vierailtu ja tutustuttu v.2015 Siidan ulko- ja sisämuseoon useamman kerran, toisinaan kulttuuritulkin opastuksella, esimerkiksi tutustuminen Jan Paadarin luontokuva näyttelyyn. Keväällä 2015 oli yhteistyöprojekti Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Harjoittelijat valmistivat pihaleluja ja henkilökunnan työvaatteita. Lasten kanssa osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin esim. Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvajuhlat Inarissa tammikuussa Urbissa on vieraillut esiintyjiä useaan otteeseen mm. näytelmät, laulutuokiot, järjestäjinä Suoma sámi searvi ja lastenkulttuurikeskus Mánnu. Lasten kanssa osallistuttiin Ijahis idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman lastentuokioon ja ulkoilmakonserttiin. Urbissa on tehty Binna banna radio ohjelmaan haastatteluja sekä nauhoitettu ja kuvattu Kuati materiaalipankkiin materiaaleja Saamelaiskäräjien hankkeen toimesta. Lastenkulttuurikeskus Mánnu järjesti matkan Lemmenjoelle tutustumaan villan huovuttamiseen ja villataiteen tekemiseen. Saamelainen resurssihenkilö parkitsi marras-joulukuussa karvakenkien nahkoja yhdessä lasten kanssa. Hän otti toimintaan mukaan muutaman lapsen kerrallaan, käsitteli nahkoja, kävi sanastoa läpi ja keskusteli karvakenkien tekemisestä heidän kanssaan. Seurakunta on yksi yhteistyötahomme, kolmikielinen (pohjois- ja inarinsaame ja suomi) jouluhartaus järjestettiin Inarin kirkossa joulukuun alussa. Saamenkielinen joulujuhla Urbissa järjestettiin joulukuun alussa. Tilaisuus oli avoin perheille, isovanhemmille tai muille sukulaisille. Kielistrategia on varhaiskasvatuksen ja kotien yhteisesti rakennettu kieleen kohdistuva toimintasuunnitelma. Urbissa aloitettiin oman kielistrategian työstäminen yhdessä vanhempien kanssa. Eevi Korva, lastentarhanopettajan sijainen Marikaisa Laiti, päiväkodinjohtaja Toiminnan haasteet ja kehittämistarp eet Saamelaisen varhaiskasvatuksen haasteet kotiseutualueella liittyvät ammatti- ja kielitaitoisen henkilöstön saatavuuteen sekä lasten erityisen kielellisen tarpeeseen ja tuen saamiseen. Olisi tärkeää saada mm. lastenhoitajan tehtäviin pätevöittävää lähihoitajakoulutusta paikkakunnalle. Henkilöstön kielen kehittämisen ja kielenhuollon koulutuksia olisi tarpeellista järjestää virtuaalisesti valtakunnallisesti. SAKK on tässä suhteessa merkittävä yhteistyötaho. Lasten erityisten kielellisten tarpeiden huomioiminen vaatii vankkaa kielen kehityksen, erityisesti kaksikielisyyden kehittymisen, tuntemusta. Tähän on saatavissa hyvin vähän koulutusta. Vuonna 2015 Inarin päiväkodilta oli yhdellä henkilöllä mahdollisuus osallistua Saamen kielikylpy koulussa koulutukseen, joka oli Oulun yliopiston, Saamelaiskäräjien ja Opetusministeriön yhteishanke. Jatkossa tulee kehittää koko saamelaisen varhaiskasvatuksen yhteistyötä ja koulutuksia kaikilla mahdollisilla tavoilla ja yhteistyö tarvitsee selkeät puitteet. Lakisääteisen saamelaisen varhaiskasvatuksen järjestäminen tarvitsee riittävää resurssointia ja kielen ja kulttuurin tukemisen erityistehtävän huomioimista. Liitteet Päivähoidon tuloslaskelma ja pääkirja / Inarin päiväkoti Urbi Ivalossa

5 Allekirjoitus Pirkko Saarela Varhaiskasvatusjohtaja 5

6 SELVITYSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Selvityksen vastaanottaja Selvitys toimitetaan Saamelaiskäräjille osoitteeseen Sajos, Inari. Selvitykseen liitetään yksikön pääkirja ja tuloslaskelma. Selvitys on toimitettava mennessä. Toiminnan kokonaiskustannukset ja tulot Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Toimintaa varten tulee kirjanpidossa olla oma kustannuspaikka. Tässä kohtaa ilmoitetaan toiminnan kokonaiskustannukset kirjanpidon mukaisesti. Kirjanpidon tulee sisältää selkeästi kaikki avustettavan kohteen saamat tulot. Tässä kohtaa ilmoitetaan toiminnan kaikki saamat tulot (mukaan lukien esim. ostopalvelusta saadut alv-palautukset). Päivähoidossa olleiden lasten määrä, ikä sekä tieto hoidon osa- tai kokoaikaisuudesta ja iltapäivähoidossa olleiden määrästä. Tieto päivähoidossa olleiden lasten lukumäärästä ja iästä sekä tieto siitä kuinka monta lasta on ollut osapäivä- ja kokopäivähoidossa. Toiminnan saavutettavuus Selvitys siitä, pääsivätkö kaikki saamenkieliseen päivähoitoon hakeutuneet lapset toiminnan piiriin. Jos eivät, miksi eivät. Toiminnan toteuttaminen ja henkilöstö Kuvaus toiminnan toteuttamistavasta sekä henkilöstön määrästä ja kelpoisuudesta. Kelpoisuuden osalta tulee mainita varhaiskasvatusalan koulutusta, saamen kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta koskevat tiedot. Lisäksi tieto siitä, miten työntekijän saamen kielen taito on todennettu. Saamen kieltä ja kulttuuria tukeva toiminta Kuvaus päivähoidossa järjestetystä lapsen saamen kieltä ja kulttuurin tukevasta ja edistävästä toiminnasta. Yhteistyö vanhempien ja muiden kulttuurin edustajien kanssa Kuvaus siitä, millaista yhteistyötä tehtiin lasten vanhempien ja kulttuurin muiden edustajien kanssa Toiminnan haasteet ja kehittämistarpeet Toimintavuoden aikana esiin tulleet haasteet ja kehittämistarpeet. Liitteet Selvityksen liitetään yksikkökohtainen tuloslaskelma ja pääkirja. Selvityslomakkeen sijasta voi toimittaa toimintakertomuksen, joka sisältää selvityslomaketta vastaavat tiedot. 6