SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009

Transkriptio

1 Dnro:345/D.a.5/2010 Sivu 1/9 Lapin aluehallintovirasto; peruspalvelut PL Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi myönnetyn valtionavustuksen jakamisessa Saamelaiskäräjät on huomioinut yleisessä valtionavustuksessa saamelaisalueen kunnille maksettavan kielilisän ja sillä tuotetut palvelut. Valtionavustuksen myöntämisen perusteena on ollut kuntien omarahoitusosuus. Avustuksella tuetut toiminnat eivät saa samanaikaisesti muuta valtionavustusta. Suunnitelmat hankkeiden jatkamisesta mainitaan jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. ENONTEKIÖN KUNTA Enontekiön kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,66, joka jakautui sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Hetan saamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin Miessin toimintaan ,66 Saamenkielisessä ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kaksi äidinkieleltään saamenkielistä perhepäivähoitajaa. Saamenkielisen päivähoidon piirissä on ollut yhteensä 7 lasta, joilla yhteensä 1200 läsnäolopäivää. Valtionavustuksella on kunnan näkemyksen mukaan turvattu Hetan alueella saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Lasten kultuurin ja perinteen tuntemusta on pyritty vahvistamaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien saamelainen lastenkulttuurikeskus -hankkeen ja Samisoster ry:n Ovattastallan-projektin kanssa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Veahkki I -saamenkielinen kotiavustaja ,00 ja Veahkki II -saamenkielinen kotiavustaja ,00 ostopalveluna Palvelu toteutettiin ostopalveluna Sámi soster ry:ltä. Veahkki I työskenteli ajalla ja Veahkki II Työntekijän tehtävänä oli omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan tuen avulla tukea saamelaisten ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kotona asumista. Työhön on kuulunut myös henkistä tukemista, sosiaalisen verkoston vahvistamista, yhteiskunnallisten palvelujen hakemisessa ja käyttämisessä avustamista. Työntekijä on tukenut omaishoitajien työtä mahdollistamalla saamenkielisten omaishoitajien vapaapäiviä. Toiminnan piirissä oli yhteensä 31 kotitaloutta, joissa yhteensä 55 henkilöä. Lapsiperheitä oli neljä (4). Käyntikertoja oli yhteensä 294 ja asiakastyötunteja Palvelutarpeen arvioinnin ja palvelupäätöksen teki kunnan saamelainen kehittäjä-sosiaalityöntekijä tai vanhustenjohtaja. Lapsiperheiden osalta sosiaalityöntekijä haastatteli perheet ja päätti palvelun tarpeesta. Yhdestä käyntikerrasta perittiin 5 euron asiakasmaksu.

2 Sivu 2/9 Saamenkieliselle kotiavustajatoiminnalle ostopalveluna myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä -hanke ajalla Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä hanke käynnistyi Hanke jakautuu saamelaisen sosiaalityön kehittämiseen ja käytännössä tehtävään sosiaalityöhön, jossa painottuvat erityisesti saamelaisasiakkaat. Kehittämistyön osuus on puolet työajasta. Yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista jatkettiin naapurikuntien, Kautokeinon ja Kirunan kanssa. Saamenkielisten päivähoitopalveluiden yhteistyömalli luotiin Karesuvannon alueen saamenkielisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on työskennellyt virkasuhteisena sosiaalityöntekijänä. Saamelaiset asiakkaat ovat saaneet saamenkielistä ja saamelaisen kulttuuritaustan huomioivaa sosiaalityön palvelua, johon on sisältynyt mm. asiakastapaamisia (95 toimeentulotukipäätöstä, lasten elatukseen ja huoltoon liittyvät tehtävät 2, palvelutarvekartoitus 1), yhteistyötä saamenkielisen kotipalvelun ja päivähoidon kanssa. Työvoimahallinnon viranomaisten kanssa yhteistyössä on laadittu aktivointisuunnitelmia (1). Varsinaisen asiakastyön lisäksi kehittäjä-sosiaalityöntekijä on osallistunut viranomaistapaamisiin ja moniammatillisiin palavereihin saamelaisnäkökulman edustajana. Hanke on mukana Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkörakenteessa. Kehittäjä-sosiaalityöntekijän toiminta turvataan vuonna 2010 Kaste-rahoituksella. INARIN KUNTA Inarin kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,58 sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkoti, Urbin toiminta ,56 Vakinaisen lastentarhanopettajan työloman aikana sijaisena toimi lähihoitaja. Lisäksi työssä on ollut kaksi vakinaista perhepäivähoitajaa 50 % työajalla. Inarin ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa lasta ja toteutuneita hoitopäiviä Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Inarissa saivat päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti sekä pienten yksiköiden toiminnan järjestäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvia hoidon ja työajan käytön tarpeita. Kunnan näkemyksen mukaan ryhmäperhepäiväkotien säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tarpeellista pohjoissaamenkielisen päivähoidon mahdollistamiseksi myös jatkossa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkoti, Nástin toiminta ,02 Kevätkaudella ryhmäperhepäiväkodissa oli työssä vakinaisen perhepäivähoitajan lisäksi määräaikainen työntekijä 8 kuukauden ajan ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa 5 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä 852. Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Ivalossa saivat päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti sekä pienten yksiköiden toiminnan

3 Sivu 3/9 järjestäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvia hoidon ja työajan käytön tarpeita. Kunnan näkemyksen mukaan ryhmäperhepäiväkotien säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tarpeellista pohjoissaamenkielisen päivähoidon mahdollistamiseksi myös jatkossa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle , Koltankielinen terveydenhoitaja/palveluneuvoja Sevettijärven alueelle ,00 Terveydenhoitaja/palveluneuvoja on toiminut kokoaikaisena työntekijänä Sevettijärven alueella ajalla Toiminta vakinaistettiin alkaen. Työtehtäviin on kuulunut terveydenhoitajan vastaanottotoiminta laaja-alaisen työkuvan mukaan käsittäen paikallisen väestön terveyden ja sairaanhoitoon liittyvät hoidot vauvasta vaariin. Lisäksi osa työpanoksesta on muodostunut erilaisista koltankielisistä neuvontapalveluista, palveluiden käytön opastuksesta, tukien, korvausten ja avustusten anomisista, hakemusten tekemisestä, perusteiden kartoittamisesta sekä Kelan lomakkeiden täyttämisestä. Työtehtävät ovat nivoutuneet toisiinsa ja toteutuneet neuvolavastaanotoilla ja kotikäynneillä. Asiakaskäyntejä terveydenhoitaja/palveluneuvojalla oli seuraavasti: - lastenneuvola; 6 asiakasta, - kouluterveydenhoito; 10 asiakasta, - kotisairaanhoito; 15 asiakasta Toiminnalla on pystytty turvaamaan Sevettijärven alueen asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito, joka lisää paikallisten asukkaiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Toiminnan jatkuminen turvaa tulevina vuosina kolttasaamenkieliset palvelut Sevettijärven alueella. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle ,50 Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä on toiminut Sevettijärven alueella kokoaikaisena työntekijänä. Toimi vakinaistettiin alkaen. Työtehtäviin on kuulunut kotona asuvien ikäihmisten perushoitoon, kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on ollut turvata omakielinen kotipalvelu Sevettijärven alueella. Sevettijärven alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua myös päiväkerhotoimintaan kahden viikon välein, jonne heidät on kuljetettu taksilla. Toiminta on käsittänyt ruuan valmistusta, muistelua, leikkejä ja erilaisia juhlia ja retkiä. Ikäihmiselle on järjestetty taksikuljetus kerhopaikalle. Kotihoidon palveluita sai yhteensä 30 saamenkielistä asiakasta, joista 15 sai pelkästään kotisairaanhoidon palveluita. 13 henkilöä sai sekä kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua ja kaksi henkilöä sai pelkästään kotipalvelua. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Kaksi kolttasaamenkielistä lähihoitajaa Männikön palvelukodissa: palveluasumisen osasto Mustikka ja tehostetun palveluasumisen osastot Hilla-Puolukka Männikön palvelukodissa työskenteli kaksi kolttasaamenkielistä lähihoitajaa kaksivuorotyössä tehoajalla ja Männikössä asui vuonna kolttasaamenkielistä vanhusta; kuusi Hilla-Puolukassa ja 4 Mustikassa. Omakielisen hoidon tarve on suuri, koska osa asukkaista ymmärtävät vain koltansaamea. Asukkaan ollessa hoidettavana vuodeosastolla, on lähihoitaja toiminut myös siellä tulkkina.

4 Männikön palvelukodin saamenkielisen vanhustenhoidon turvaamiseksi vuonna 2010 on valtionavustusta myönnetty lähihoitajan palkkaamiseksi osasto Mustikkaan ) Kolttasaamenkielisen kylätyöntekijä Sevettijärven alueelle ,50 Sivu 4/9 Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä työskenteli 85 % työajalla ajalla ja Työntekijä avusti vanhusväestöä raskaissa kotitöissä (lumityöt, polttopuiden hankinta, halonhakkuu) ja teki pienimuotoisia korjaustöitä. Palvelun saajat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Toiminnalle on kokoaikainen ja kokovuotinen tarve. Asiakastalouksia kylätyöntekijällä oli 15. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ,50. 9) Kolttasaamenkielinen kieli- ja kulttuuripesä, Ivalo Kolttasaamenkielinen kielipesä aloitti toimintansa Ivalossa Kieltä opetetaan lapsille kielikylpymenetelmällä. Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta mm. elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein. Kielipesässä työskenteli kaksi lastenhoitajaa hoidossa oli 7 lasta, joista koululaisten iltapäivätoiminnassa oli yksi. Toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä Kunnan näkemyksen mukaan kielipesätoiminta ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Koska kielipesätoiminta on ollut kokopäiväistä, ovat lapset saaneet tarvittavan päivähoidon kolttasaamenkielellä. Toiminnassa on huomioitu kielen lisäksi kolttasaamelainen kulttuuri tekemällä laajasti yhteistyötä kolttasaamelaisen yhteisön ja ikääntyneiden ihmisten kanssa. 1,5 vuoden aikana kielipesässä on saatu aikaan hyviä tuloksia lasten kielenoppimisessa ja kulttuurin elvyttämisessä. Haasteena on saada tulevaisuudessa myös Ivalossa koltansaamenkielistä perusopetusta. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Saamenkielinen lähihoitaja Sodankylän keskustan koti- ja laitoshoidossa oleville saamenkielisille vanhuksille sekä saamenkielisten terveyspalvelujen tarjoamiseksi Vuotson alueella Saamenkielinen lähihoitaja on jatkanut toimintaansa Sodankylän keskustan kotihoidossa, palvelutaloilla ja tehostetun asumisen yksikössä olevien saamenkielisten vanhusten hoitotiimeissä. Kotona asuvat ovat saaneet hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista palvelua saamelaistyönä. Palvelutaloilla asuville työ toteutettiin henkilökohtaisen avustajan periaatteella. Vuotson alueella lähihoitaja on antanut palveluja saamenkielisille kotisairaanhoidon asiakkaille tarpeen mukaan.kirkonkylän alueella asuvat saamenkieliset kotisairaanhoidon asiakkaat ohjattiin saamenkieliselle lähihoitajalle yli tiimirajojen. Vuonna 2009 säännöllisten palvelujen piirissä oli yhteensä 7 saamelaista ikäihmistä. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle

5 Sivu 5/9 UTSJOEN KUNTA Utsjoen kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,76 joka jakautui sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Utsjoen saamenkielisen päivähoitoyksikön toiminta ,52 Saamenkielisessä päivähoitoyksikössä oli vuonna 2009 hoidossa yhteensä 25 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä Väliaikaista päivähoitoa tarjottiin myös Norjan Tanan kunnassa asuville 4 saamenkieliselle lapselle. Yksikössä työskentelee varhaiskasvatuksen ohjaaja/ lastentarhanopettaja, jolla lapsiryhmävastuuta 50 % työajasta, perhepäivähoitaja, määräaikainen lastenhoitaja ja kaksi määräaikaista päiväkotiapulaista. Kaikki saamenkielistä päivähoitoa hakeneet saivat hoitopaikan. Yksikön toiminnassa keskityttiin saamen kieleen ja kulttuuriin erilaisten retkien, vierailujen, yhteisten tapahtumien ja juhlien merkeissä. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä Saamenkielinen perhetyö on toiminut lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä. Palvelu ostetaan Lapin Ensi- ja turvakodilta. Toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen ja tuki perheille huolien noustessa esille. Ajoissa annettu tuki auttaa perheitä pääsemään kriisivaiheen yli, eikä voimakkaampia puuttumistoimia useimmiten tarvita. Perhetyöllä on ehkäisty kodin ulkopuolisia sijoituksia, joihin päädyttäessä lapsi jouduttaisiin sijoittamaan vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Työntekijä on ollut tukena myös saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa kaksikulttuurisissa perheissä. Perhetyön piirissä oli vuonna perhettä, joista 7 perheessä ainakin toinen vanhemmista oli saamelainen. Kotikäyntejä tehtiin kaikkiaan 351. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle ,50 3) Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen sopimuksen jatkaminen 3239,24 Utsjoen kunta on jatkanut vuonna 2002 aloitettua yhteistyötä Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen kanssa. Keskuksen kautta kuntalaiset saavat saamenkielisiä kriisipuhelin- ja turvakotipalveluita. Työskentely perustuu vertaistukeen ja palveluohjaukseen. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ,75. 4) Auttaja-Aslak toiminta, Utsjoki-Nuorgam-Nuvvus ja Karigasniemi-Nuvvus Utsjoki-Nuorgam-Nuvvus alueella toimi yksi ja Karigasniemi-Nuvvus alueella yksi kokovuotinen ja aikainen työntekijä. Auttaja-Aslakin kohderyhmänä ovat olleet kotona asuvat vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat. Vuonna 2002 aloitettu toiminta on jatkanut ja vakiintunut vanhusten kotona asumisen vuotuisissa tukitehtävissä. Toiminnassa on pyritty myös vastaamaan asiakkaiden yksinäisyyden ongelmaan ja varaamaan aikaa kiireettömään yhdessäoloon, kuunteluun ja keskusteluun. Auttaja-Aslak toiminnan piirissä on ollut koko

6 Sivu 6/9 kunnan alueella vuoden 2009 aikana 65 taloutta, joista 0-3 tunnin suoritteita oli 576, 3-5 tunnin suoritteita 202 ja yli 5 tunnin suoritteita 78. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2010 seuraavasti: Auttaja-Aslak toiminta, Utsjoki ja Auttaja-Aslak toiminta, Karigasniemi ) Hoivatyöntekijä Vuonna 2002 aloitettu hoivatyöntekijä on jatkanut aiempaan tapaan saamelaisvanhusten ja muutoin toimintakyvyiltään rajoittuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien aktivoimista omatoimisuuteen ja auttanut osallistumaan yhteisön tapahtumiin. Asiakkaiden kanssa on osallistuttu erilaisiin retkiin, juhliin, tapahtumiin ja matkoihin. Hoivatyöntekijän toiminnan piirissä oli 39 taloutta, joista 0-3 tunnin suoritteita oli 164, 3-5 tunnin suoritteita 16 ja yli 5 tunnin suoritteita 9. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen toiminnanohjaaja (uusi) Toiminnan ohjaus tapahtui pääosin Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosastolla ja avopalvelukeskuksessa. Työntekijä tuki vuodeosaston ja avopalvelukeskuksen asukkaita ja asiakkaita päivittäisissä toiminnoissa. Työskentely oli asiakaslähtöistä, parityöskentelyä ja pienryhmissä tapahtuvaa. Toiminnanohjaajalla oli perushoitajan ja artesaanin koulutus, josta oli hyötyä työssä. Toiminnanohjauksella mahdollistetaan samojen asioiden tekeminen laitoksessa kuin mihin vanhukset ovat kotona tottuneet. Toiminnanohjaukseen osallistui - vuodeosastolla keskimäärin 14 asukasta, päivittäin 7 henkilöä, - avopalvelukeskuksessa keskimäärin 9 asukasta, päivittäin 5 henkilöä. Lisäksi viikoittain toiminnanohjaaja kävi kaikkien asukkaiden luona keskustelemassa kahden kesken. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen terveydenhoitaja Saamenkielisen terveydenhoitajan työn painopiste on ollut lapsiperheiden, lasten ja vanhusten palveluissa. Lisäksi hän on osallistunut saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluja kehittäviin tilaisuuksiin. Terveydenhoitaja työskenteli 60 % työajalla. Toiminta-alueena oli koko kunnan alue. Vuoden 2009 aikana terveydenhoitajalla oli terveydenhuoltokäyntejä yhteensä 493, joista avosairaanhoitokäyntejä 124, kotisairaanhoitokäyntejä 125, kouluterveydenhoitokäyntejä 72, työterveyshuoltokäyntejä 1. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle

7 Sivu 7/9 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMINEN SAAMELAISALUEEN KUNNISSA VUONNA 2009 Yhteenveto valtionavustuksen käytöstä kunnittain: Enontekiön kunta ,66 Inarin kunta ,58 Sodankylän kunta ,00 Utsjoen kunta ,76 yhteensä ,00 Saamenkieliset ja saamelaisista lähtökohdista toteutetut hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä saamelaisväestön hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielien ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle tulevaisuudessa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitettu erillismääräraha on edistänyt saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien turvaamista saamelaisten kotiseutualueella kulttuuriitsehallinnon perustalta. Erillismäärärahan kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen, järjestämistapoihin ja palvelujen sisältöihin ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Saamenkielisestä peruspalvelutuotannosta vastaavat pääosin kunnat. Joitakin palveluita tuottavat myös järjestöt ostopalveluna (Sámisoster ry, Inarinsaamen kielen yhdistys). Toisaalta saamenkielisestä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta päättäminen kuuluu kulttuuri-itsehallinnon piiriin ja siitä vastaa saamelaiskäräjät. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut asukkaiden tarpeen, kielen ja kulttuuritaustan mukaisesti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Itsehallintooikeuden mukaan saamelaisilla tulee olla mahdollisuus päättää itse, siitä millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja he tarvitsevat, millaiselle perustalle ja arvomaailmalle sekä näkemyksille hyvinvoinnista niiden tulisi rakentua ja miten ne tulisi parhaiten järjestää. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus, terveydenhoito- ja vanhusten palvelut. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadullista kehittämistä saamelaiskulttuurin pohjalta saamelaisväestön tarpeita vastaaviksi. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten saamen kielen ja identiteteetin vahvistamisessa sekä laajemminkin saamelaisen kansaryhmän ja saamen kielen säilymiselle ja kehittymiselle käyttökielenä. Erityismäärärahalla palkatut kotipalvelutyöntekijät ovat olleet tärkeitä saamelaisvanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisen tukemisessa, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Saamelaisalueella omaishoitajien tilanne on huolestuttava. Omaishoitajat hoitavat omaisiaan vähimmällä tuella ja koulutuksella. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutuminen on sattumanvaraista. Oikeus vapaapäiviin on aivan välttämätöntä jaksamisen kannalta. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen suurimpana esteenä on rahoituksen riittämättömyys ja epävarmuus sekä koulutetun henkilöstön puute. Valtionavustuksen määräaikaisuus ei heikennä vain saamenkielisten asiakkaiden palveluiden saatavuutta, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista, mutta myös vakituisen henkilöstön saatavuutta, työhön sitoutumista ja palvelujen kehittämistä. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä esittänyt saamelaisten kieleen ja kulttuuriin kuuluvan itsehallinnon vahvistamiseksi, että valtionapuviranomaisen tehtävät saamenkielisten sosiaali- ja

8 Sivu 8/9 terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen osalta siirretään Saamelaiskäräjien hoidettavaksi. Saamenkielisten saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvien palvelujen kehittäminen on alkuvaiheessa. Palveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen sekä koulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen määrärahalla palkatulle henkilöstölle toimenkuvan ja identiteetin vahvistamiseksi on tästä syystä erityisen tärkeää. Saamelaisten hyvinvoinnin tilaa tulisi pikaisesti kartoittaa tutkimuksella. Tarkastelun pääpaino tulisi olla saamelaisten omissa kokemuksissa hyvinvointipalveluiden saatavuudesta, laadusta ja puutteista. Ajantasaista ja kattavaa tutkimustietoa palveluiden toteutumisesta ja tarpeista tarvitaan resurssien asianmukaiseen mitoitukseen, palvelujen arviointiin ja kehittämiseen sekä palvelutarpeen ennakoinnin pohjaksi. Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset. Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia. Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle. Saamenkielinen päivähoito voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla. Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään. Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen. Erityisenä haasteena on se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset ja kulttuuriset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon. Saamelaiskäräjät pitää erittäin tärkeänä lisäresurssien osoittamista saamenkielisen varhaiskasvatushenkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja tukemiseen sekä kielitaidoiltaan eritasoisten lapset jakamiseen eri ryhmiin.

9 Sivu 9/9 Ristenrauna Magga Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Pia Ruotsala Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri