SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (19) Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA Syrjintälautakunta on pyytänyt Saamelaiskäräjiltä lausuntoa siitä millä tavoin saamelaisten lasten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet voidaan toteuttaa riittävästi lasten päivähoitoa järjestettäessä perustuslain, sosiaalihuoltolain ja lasten päivähoidosta annetun lain edellyttämällä tavalla. Saamelaiskäräjät esittää lausuntonaan seuraavaa; Saamelaiskäräjien esitykset lyhyesti: - saamelaislapsille tulee erityistukitoimenpitein luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet omaksua alkuperäiskieltään ja kulttuuriaan, - saamenkielisten lasten päivähoito järjestetään omissa erillisissä kieliryhmissä, - saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan saatavuus turvataan valtion varoin koko maassa, - saamelaisen varhaiskasvatuksen koordinointia, kehittämistä varten perustetaan Saamelaiskäräjien yhteyteen varhaiskasvatusohjaajan virka, - saamelaisten asema alkuperäiskansana otetaan asianmukaisesti huomioon valtakunnallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa, - saamelaislasten kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi laaditaan saamen kielen- ja kulttuurinelvytysohjelma varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, - saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluja monipuolistetaan saamelaisperheiden tarpeita vastaaviksi, - saamenkielisen lasten ja nuorten kerho- ja kulttuuritoiminnan järjestämismahdollisuudet turvataan, - uudistettavassa yhdenvertaisuuslaissa huomioidaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, - saamelaisten kotiseutualueella järjestetään saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta, - saamenkielisen neuvolatoiminnan saatavuus turvaataan, - saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin saatavuutta parannetaan. Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (19) I TAUSTA Lyhyesti saamelaisten perustuslaillisesta asemasta Suomen perustuslain 17 turvaa oikeutta kieleen ja kulttuuriin. Säännöksen 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty saamen kielilaissa (1086/2003). Julkisen vallan on perustuslain 22 :n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallista ja muuta alueellista itsehallintoa koskevan perustuslain 121 sisältää 4 momentin säännöksen, jonka mukaan itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaisten itsehallinnosta on säädetty saamelaiskäräjälaissa (974/1995). Perustuslakien tavoitteet ja vaikutukset. Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten itsehallintoa koskevan säännöksen tavoitteena on luoda saamelaisille hallinnollispoliittinen asema, jonka avulla he voivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätettäessä saamen kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevista asioista. Toteutuessaan tämä tavoite edistää saamelaisten mahdollisuuksia huoltaa, ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan sekä sosiaalisia ja taloudellisia olojaan. Säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä määrätään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtion hallinnolle. Perustuslain muutoksella tehtiin mahdolliseksi se, että saamelaisten itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisten kotiseutualueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. (HE 248/1994 vp s. 14,16 ja 20) Saamelaisten edustuselimelle saamelaiskäräjille on tarkoitus antaa hallitusmuodossa (nykyisin perustuslaissa) säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Perustuslain ja saamelaiskäräjälain mukaisesti saamelaiskäräjille voidaan myöhemminkin antaa päätösvaltaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvissä asioissa (HE 190/1995 vp) Perustuslain toteuttaminen. Yhdessä hallitusmuodon 16a1 :n (nykyisin perustuslain 22 :n) kanssa saamelaisia koskeva perustuslain perusoikeussäännös säännös velvoittaa julkista valtaa sallimaan ja tukemaan saamelaisten alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. (ks. HE 309/1993 vp s.65) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vuodesta 1990 lähtien katsonut, että alkuperäiskansoja koskeva ILO:n yleissopimus edellyttää erityistoimenpiteitä, milloin alkuperäiskansojen kulttuurin suojaaminen niitä vaatii (PeVL 3/1000 vp). Saamelaisten itsehallintoa koskeva perustuslain säännös luo edellytykset parantaa saamelaisen kansanryhmän asemaa kunnallisessa itsehallinnossa, valtion hallinnossa ja erityisessä saamelaishallinnossa sitä mukaa kun saamelaisten itsehallintoa ja sen mukaisia hallintopalveluja kehitetään lainsäädännössä (HE 248/1994 vp s. 21).

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (19) Perustuslain asettamat rajoitukset. Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että ILO:n alkuperäiskansasopimus 169 huomioon ottaen saamelaisten asemaa (kalastuksessa) ei voida heikentää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä käsitellyllä lailla (PeVL 30/1993 vp). Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännöllisen järjestelyn tultua voimaan saamelaisten itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Tämän järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta. (HE 248/1994 vp s. 21) Saamelaisuus; kieli ja kulttuuri Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten perinteinen asuinalue ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomessa on saamelaisia Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2007) mukaan henkeä, joista noin 38,3 % asuu saamelaisten kotiseutualueella (3577). Loput asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644). Alle 10-vuotiaista lapsista 73,4 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja yli 75-vuotiaista yli 90 % saamelaisalueella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on saamen kieliryhmistä suurin ja sen puhujia Suomessa arvioidaan olevan enintään 3000 henkilöä. Inarin- ja koltansaamen kieliä puhuu kumpaistakin arvioilta noin 300 henkilöä. Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet äidinkielensä, joten nykyään kielten elvytys ja säilyttäminen ovat saamelaisalueen valtioiden tärkeimpiä tehtäviä. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet on kansainvälisen luokituksen mukaan (Unesco Red Book) luokiteltu uhanalaisiksi kieliksi, inarin- ja koltansaamen erittäin uhanalaisiksi kieliksi. Saamen kieli on vuonna 2002 otettu EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. Saamelaisille kulttuurin ydinarvoja ovat saamen kieli, perinteiset elinkeinot, kiinteä sukuyhteys, luonnon ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen sekä saamelainen vaatetus. Perustuslain mukaan saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Saamelaisilla on alueittain yhteinen historia, perinteet, tavat ja yhteisöt. Saamelaisilla on rikas kertomaperinne, joka on säilynyt sukupolvelta toiselle. Saamelaista musiikkiperinnettä edustavat joiut, laulut, livđet ja leuddit. Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan. Saamelaisten arvojen, ajattelutapojen ja perinteisen elämäntavan mukaan luontoa tulee säilyttää ja käyttää siten, että se antaa toimeentulon. Saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily ja duodji, perustuva elämäntapa on aina ollut riippuvainen laajojen perinnealueiden käytöstä kestävällä tavalla. Saamen kielen ja kulttuurin säilyminen on riippuvainen myös saamelaiselinkeinojen hyvinvoinnista. Saamen kieli alkuperäiskansan kielenä jäsentää poronhoitajan, kalastajan ja metsästäjän kokemusmaailmaa, tietoa ja taitoa luonnosta ja ympäristöstä ja välittää sitä sukupolvelta toiselle. Saamen kielen omaperäisyys, monimuotoisuus ja täsmällisyys elävät vanhastaan perinteisissä töissä omalla alueella. Oma kieli identifioi saamelaisen alueeseensa, elämänmuotoonsa ja yhteisöihinsä. Mainituista lähtökohdista saamelaisten mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan riippuvat perimmältään siitä, miten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen on oikeudellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti turvattu etniselle saamelaisväestölle. Päiväkotitoiminta, saamenkielinen kouluopetus, saamen kielen käyttö

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (19) viranomaisissa ja julkisen vallan saamenkieliset palvelut ylläpitävät ja kehittävät saamen kieltä valtayhteiskuntamme rakenteissa. Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet perinteisen tiedon ja taidon perustalta työtapojen ja työvälineiden kehittyessä sekä saamelaisten yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien muuttuessa ajan myötä. Saamelaisten kulttuurin säilyminen ja kehittyminen edellyttää nykysinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville sekä saamelaisten itsemääräämiseen perustuvaa päätöksentekoa maankäytössä. 1 Kielen ja perinteisen tietämyksen luonnollista siirtymistä ovat vaikeuttaneet mm. lasten siirtyminen suomalaiseen päivähoito- ja koulujärjestelmään, koulutiedon arvostaminen kirjoittamattoman tiedon edelle, nuorison poismuutto saamelaisalueelta, perinteisten elinkeinojen harjoittamisen vaikeutuminen sekä valtayhteisön assimilaatiopyrkimykset. Saamelaisten perinteisillä elinkeinoilla ja niiden säilymisellä on merkittävä rooli saamen kielen, sanastojen ja perimätiedon säilyttäjinä ja välittäjinä. II NYKYTILA Yleisesti saamen kielilain toteutumisesta Saamen kielilain toteutumisesta vv tehdyn selvityksen 2 mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielentaitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytyksenä tai ansiona. Kuntien asenneilmapiiri saamen kielilain toteuttamiseksi ei ollut myönteinen. Eräässä kunnassa saamenkieliset palvelut nähtiin turhana rahanmenona. Saamelaisalueen kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. Saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen liittyvät ongelmat saamelaisten kotiseutualueella: Saamenkielisen päivähoidon saatavuus ja järjestämistapa. Tällä hetkellä pohjoissaamenkielistä omassa kieliryhmässä tapahtuvaa ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään Enontekiön Hetassa, Inarin kunnan alueella Ivalossa ja Inarissa. Utsjoen kunnan alueella toimii yksi pohjoissaamenkielinen päiväkoti Utsjoen kirkonkylällä. Omakielistä omassa kieliryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa saa yhteensä 43 saamenkielistä lasta; Hetan ryhmäperhepäiväkoti Miessi 7 lasta, Inarin pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti 11 lasta, Ivalon pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti 5 lasta, Utsjoen pohjoissaamenkielinen päiväkoti 20 lasta. Kaksikielisissä sekaryhmissä annettavaa päivähoitoa järjestetään Enontekiön Karesuvannossa (Touhula), jossa on hoidossa 14 lasta. Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee 4 perhepäivähoitajaa, joista yksi on äidinkieleltään saamenkielinen. Muut kolme hoitajaa ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, mutta ovat eri tasoisesti opiskelleet saamen kieltä. Saamenkielisessä päivähoidossa on neljä lasta, joista kolme on hoidossa arkipäivisin klo 7-17 välisenä aikana ja yksi lapsi vuorotyöaikoina (myös iltaisin ja viikonloppuisin). Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee yksi äidinkieleltään saamenkielinen perhepäivähoitaja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omakielistä hoitoa on tarjolla ainoastaan silloin, kun saamenkielinen hoitaja on työvuorossa. Touhulassa aloitti perhepäivähoitaja (suomenkielinen). Vanhemmat ja hoitajat olivat esittäneet, että 1 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma 2006, Saamelaiskäräjät. 2 Näkkäläjärvi, Klemetti (2007): Saamen kielilain toteutuminen vuosina , kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto, Saamelaiskäräjät.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (19) Touhulaan palkataan toinen saamenkielinen päivähoitaja (Sos.ltk ). Kunta ei hakenut saamenkielistä perhepäivähoitajaa vaan hoitajaa haettaessa saamen kieli katsottiin eduksi. Utsjoen Karigasniemessä toimii saamenkielinen päiväkoti, jossa hoidetaan äidinkieleltään saamenkieliset ja suomenkieliset lapset. Hoitohenkilökunta käyttää työssään ainoastaan saamen kieltä. Päiväkoti toimii kielikylpyperiaatteella. Tällä hetkellä päiväkodissa on hoidossa yhteensä 24 lasta, joista 17 lapsen äidinkielenä on saamen kieli. Lopuilla 7 lapsella kotikielenä on suomen kieli. Pohjoissaamenkielistä päivähoitoa eivät ole saaneet kaikki sitä hakeneet saamenkieliset lapset. Enontekiön Kilpisjärvellä yksi saamenkielinen lapsi on sijoitettu suomenkieliseen päivähoitoon. Enontekiön Karesuvannossa kahdelle äidinkieliselle lapselle haettiin saamenkielistä hoitopaikkaa keväällä Enontekiön kunnan sosiaalilautakunta tarjosi lapsille hoitopaikkaa Hetan saamenkielisestä ryhmäperhepäiväkodista tai ostopalveluna Ruotsin Karesuandon saamenkielisestä hoitopaikasta (Sos.ltk ). Lapset jäivät Karesuvannon kaksikieliseen ryhmäperhepäiväkotiin, koska hoitomatka Karesuvannosta Hettaan olisi ollut liian pitkä (2x70 km) ja Ruotsin Karesuandossa puhuttava saamen kieli eroaa lasten äidinkielestä. Sodankylän Vuotsossa toimi pohjoissaamenkielinen kielipesä välisenä aikana. Kielipesässä oli hoidossa viisi lasta. Toiminta loppui työntekijän jäätyä äitiyslomalle, eikä sijaista kielipesään saatu. Kielipesässä oli hoidossa tuolloin kaksi äidinkieleltään saamenkielistä lasta. Lapset on siirretty takaisin suomenkielisen päivähoidon piiriin, joista yksi on äidinkieleltään saamenkielinen lapsi. Inarin kunta ostaa inarinsaamenkielistä kielipesä/päivähoitoa Anarâškielâ servi ry:ltä. Kielipesän toiminnan perustana on kielikylpymenetelmä, jossa lapset oppivat kieltä toiminnan kautta. Kielipesässä hoidetaan äidinkieleltään inarinsaamenkieliset lapset ja kielikylpyyn tulleet lapset samassa ryhmässä. Kielipesässä on 11 lasta ja kolme työntekijää. Inarin kunnassa on kesäkuussa 2008 alkanut kolttasaamenkielinen kielipesätoiminta, jossa on kielikylvyssä 8 kolttasaamelaista lasta. Kielipesässä työskentelee kaksi kolttasaamenkielistä työntekijää. Kielipesässä ei tällä hetkellä ole hoidossa yhtään kolttasaamea äidinkielenään puhuvaa lasta. Saamenkielinen päivähoitohenkilöstön koulutustaso, saatavuus ja sijaisjärjestelyt. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa saamenkielisen päivähoitohenkilöstön koulutustasossa on eroja: - Enontekiön kunnassa työskentelee 3 saamenkielistä hoitajaa, joista yhdellä on lähihoitajan koulutus. Kahdella hoitajalla ei ole alalle soveltuvaa koulutusta. - Inarin kunnassa työskentelee (kaikki saamen kielet huomioiden) 8 saamenkielistä hoitajaa, joista yhdellä on lähihoitajan koulutus, neljällä on perhepäivähoitajan koulutus ja yhdellä päivähoitajan koulutus. Inarin kunnan saamenkielinen lastentarhanopettaja on äitiyslomalla. Kahdella hoitajalla ei ole alalle soveltuvaa koulutusta. - Utsjoen kunnassa työskentelee 8 saamenkielistä hoitajaa, joista yhdellä on lastentarhanopettajan koulutus, yksi opiskelee parhaillaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa ja kolmella on perhepäivähoitajan koulutus. Kolmella hoitajalla ei ole alalle soveltuvaa koulutusta. Saamenkielisten sijaisten saatavuudessa ja rekrytoinnissa on ollut ongelmia saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Utsjoen kirkonkylässä ja Inarin kunnassa on melko hyvin saatavilla saamenkielisiä sijaisia. Utsjoen Karigasnimen päiväkotiin saadaan saamenkielisiä sijaisia harvoin.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (19) Enontekiön kunnassa käytetään lähes poikkeuksetta suomenkielisiä sijaisia (syynä saamenkielisten sijaisten heikko saatavuus). Kaksikielisessä ryhmäperhepäiväkodissa tämä tarkoittaa sitä, että saamenkieliset lapset eivät voi tällöin ollenkaan kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa omalla äidinkielellään. Saamenkielisen päivähoitohenkilöstön työssä jaksaminen ja työnohjaus Vähemmistöasemassa olevan kielen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii saamenkieliseltä henkilöstöltä vahvaa saamelaista identiteettiä, motivaatiota ja paljon henkisiä voimavaroja. Yksi keskeisistä kysymyksistä on, miten tukea päivittäisissä hoito- ja kasvatustilanteissa eri-ikäisten ja kielellisesti eri tasoisten lasten kielen oppimista. Pelkästään pienimpien lasten perushoito vie suuren osan työajasta. Lisäksi monissa hoitopaikoissa työntekijät hoitavat itse perussiivouksen. Erityisesti hoitajien jaksamista kuormittaa työtilanne, jossa kunnan saamenkielinen päivähoito on ratkaistu laittamalla saamenkielinen hoitaja yksin vastaamaan saamelaislasten saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä (sekakieliryhmät). Hoitajan työnkuva on selkiytymätön ja työntekijä saa harvoin positiivista palautetta. Suomenkielisten lasten vanhemmat usein toivovat ettei, heidän lapsensa osallistuisi saamelaislapsille järjestettyyn toimintaan tai ettei heidän lapsilleen puhuttaisi saamen kieltä. Saamenkielinen hoitaja kuitenkin työvuorossaan joutuu vastaamaan myös suomenkielisistä lapsista. Ohjaustilanteissa jatkuva kahden kielen käyttö tekee työstä henkisesti raskaan. Hoitajat kuvaavat yleistä ilmapiiriä kaksikielisessä hoitopaikassa raskaaksi. Vanhempien ja muun yhteisön taholta tulevat vaatimukset ja odotukset vaikuttavat hoitajien työssä jaksamiseen. Vanhemmat haluavat, että päivähoidon sisältö perustuisi enemmän saamelaiskulttuuriin. Hoitajat pyrkivät parhaansa mukaan vähin resurssein vastaamaan vanhempien tarpeisiin. Saamenkielisellä päivähoitohenkilöstöllä ei ole mahdollisuutta (Utsjoen kuntaa huomioon ottamatta) puhua omalla äidinkielellä henkilölle, jolla on samanlainen kulttuuritausta ja ymmärrys työskentelystä vähemmistöasemassa valtayhteiskunnassa. Saamenkieliselle varhaiskasvatushenkilöstölle ei ole järjestetty vakituista omakielistä työnohjausta. Saamenkielisen päivähoidon toteutus. Suomessa saamenkielinen päivähoito toteutetaan suomalaisen yhteiskunnan arvojen, normien, asenteiden ja käytäntöjen pohjalta, jossa mahdollisuuksien mukaan huomioidaan saamelaisten oma kulttuuri. Saamelainen kulttuuri on huomioitu hyvin eri tavoin ja eri tasoilla saamenkielisissä päivähoitopaikoissa saamelaisten kotiseutualueella. Päivähoitopaikkojen toimintasuunnitelman perustana käytetään yleisesti saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa. Lasten kultuurintuntemusta on pyritty yleisesti vahvistamaan mm. perinteisillä töillä, tarinoilla ja retkillä. Yhtenä tärkeänä saamelaisen sisällön tuojana Enontekiön, Inarin ja Vuotson päivähoitopaikoissa on ollut saamelainen lastenkulttuurikeskus hanke, joka on järjestänyt vuosina alle kouluikäisille lapsille saamelaiskulttuuriin pohjautuvaa leikki- ja kulttuuritoimintaa. Utsjoen kunta ei heikkoon taloudelliseen tilanteeseensa vedoten ole osallistunut saamelaiseen lastenkulttuurikeskustoimintaan. Käytännössä nykyinen suomalaiseen arvojärjestelmään ja käytänteisiin perustuva päivähoito toimii saamelaisia suomalaiseen yhteiskuntaan sulauttavana ja integroivana järjestelmänä. Nykyiset päivähoitoa ohjaavat säännöt ja ohjeet eivät anna sijaa saamelaisten erilaisille näkemyksille palvelujen sisällöstä, tarpeista ja lähtökohdista. Saamenkielisen päivähoidon hallinto ja ohjaus. Saamenkielinen päivähoito kuuluu Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sosiaalitoimen hallinnon alaisuuteen. Sodankylän kunnassa se kuuluu

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (19) sivistystoimen alaisuuteen. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoella on saamelaiskulttuurin tunteva ja saamenkielentaitoinen varhaiskasvatuksen ohjaaja. Enontekiön kunnan varhaiskasvatusohjaaja on suorittanut saamen kielen opintoja. Inarin ja Sodankylän kunnan päivähoidon johtajilla ei ole saamen kielen ja kulttuurin opintoja. Saamelaislasten kielellinen taso. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen taito voi olla hyvinkin eri tasoilla. Saamelaisalueen kunnissa on ollut yleisesti tapana, että kaikki saamenkieliseen päivähoitoon hakeutuneet lapset kielitaidosta riippumatta sijoitetaan samaan ryhmään. Kun tässä yhteydessä otetaan huomioon se, että uhanalaisessa asemassa olevan kielen oppimisen tukemiseen ei ole kiinnitetty huomiota, tilanne johtaa usein saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseen suomen kieleksi. Saamenkieliset lapset ovat erityisen epäedullisessa asemassa äidinkielensä kehittymisen suhteen verrattaessa suomenkielisten vastaavaan tilanteeseen. Suomen kieli saa päivähoidossa paljon enemmän tilaa ja suomenkielisten lasten äidinkieli kehittyy näin ollen aivan eri tavalla kuin saamenkielisten lasten äidinkieli, vaikka saamenkielisten lasten oikeus päivähoitoon omalla äidinkielellään on laissa yhtä vahva kuin suomenkielisten lasten vastaava oikeus. Lisäksi suomenkielisessä päivähoidossa lapset on mahdollista jakaa iän puolesta vielä eri ryhmiin. Saamenkielisessä päivähoidossa tämä ei onnistu liian vähäisten henkilöresurssien ja tilan puutteen vuoksi. Omassa kieliryhmässä järjestetyn saamenkielisen päivähoidon jatkuvuus. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen päivähoidon jatkuvuus on erityisesti kuntapalvelurakenneuudistuksen yhteydessä uhattuna. Saamelaisalueen kunnat pitävät erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien säilymisen edellytyksenä täysimääräistä valtion rahoitusta. Sosiaalihuoltolaki (710/1982), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), lasten päivähoitolaki (36/1973) ja saamen kielilaki (1086/2003) asettavat kunnalle selkeät velvoitteet saamelaisten kuntalaistensa palvelujen järjestämisen suhteen. Kunnilla on vastuu osoittaa voimavaroja peruspalveluiden järjestämiseen. Lainsäädäntö ei tue kuntien esittämiä vaatimuksia saamenkielisen päivähoidon suhteen. Lisäksi kunnalla on, jo pelkästään kuntalain mukaan, vastuu omista kuntalaisistaan. Jatkuvuuden uhkatekijöinä ovat myös saamelaislasten syntyvyyden väheneminen, hoitajien eläköityminen, hoidon tarpeen vaihtuvuus ja kuntien päivähoidon säätely taloudellisin perustein. Asenteiden vaikutus saamenkielisen päivähoidon toteuttamiseen. Saamenkielisen päivähoidon toteuttamiseen vaikuttavat asenteet. Kielteiset asenteet saamen kielen ja kulttuurin edistämiseksi ovat paikallisella tasolla usein suuria. Kielen ja kulttuurin huomioiminen nähdään järjestöille kuuluvaksi tehtäväksi, ei kunnan toimintaan kuuluvaksi tai suomalaisia syrjivänä erikoiskohteluna. Lähtökohtaisesti oletetaan myös kaikkien saamelaisten osaavan suomen kieltä. Saamenkielisen päivähoidon asemaa suhteessa pääväestön palveluihin vahvistaisi sekä päivähoidosta päättävien luottamusmiesten että virkamiesten myönteiset asenteet ja valmiudet hyväksyä saamelaisuutta. Saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitäminen ja kehittyminen edellyttää niin valtiolta kuin kunnaltakin positiivista erityiskohtelua. Saamelaiskäräjät haluaa korostaa, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisesti. Saamelaisten yhdenvertaisuuden turvaamisessa samanlainen kohtelu ja yhdenmukaiset työmenetelmät suhteessa pääväestöön ei merkitse vielä yhdenvertaisuuden toteutumista. Vaikka asenteet saamelaisten omakielisten palvelujen kehittämistarpeisiin vastaamiseen ovat muuttuneet myönteisimmiksi, on edelleenkin tehtävä lujasti asenteisiin vaikuttavaa tiedonjakamis- ja vaikuttamistyötä.

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (19) Saamen kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta pidetään tärkeänä myös vähemmistöasemassa olevien omaa positiivista asennetta kieltään ja kulttuuriaan kohtaan. Omalla etnisellä tietoisuudella on merkitystä vähemmistökielen käyttöä ja säilymistä lisäävänä tekijänä. Saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen liittyvät ongelmat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Helsingissä on toiminut saamenkielinen kunnallinen päivähoito alkaen. Pääkaupunkiseudun saamelaislasten yhteisenä kielikylpymallisen kerhon kohtaamispaikkana on toimi päiväkoti Pikku Prinssin tilat Helsingin Puistolassa. Toiminta tavoitti alussa 10 saamelaislasta. Saamenkielinen toiminta päättyi joulukuun lopussa 2007 heikon osallistumisen vuoksi. Tällä hetkellä ei ole ollut hakijoita saamenkieliseen toimintaan (tilanne 02/2008). Oulussa saamenkielistä päivähoitoa järjestetään kerhomuotoisena kerran viikossa Mäntylä- Snellmannin päiväkodissa. Saamelaislasten varhaiskasvatuskerho aloitettiin vuonna Toiminta on tarkoitettu lapsille, joilla vähintään toisen vanhemman äidinkieli on saame. Toiminnassa mukana tällä hetkellä 3 alle kouluikäistä lasta ja 5-6 kouluikäistä lasta. Varhaiskasvatuskerhoa ohjaa saamenkielinen lastentarhanopettaja. Rovaniemellä järjestettiin alkaen pohjoissaamenkielistä kerhotyyppistä päivähoitoa yhtenä päivänä viikossa. Muina päivinä lapset hoidettiin suomenkielisissä hoitopaikoissa. Normaali viisipäiväinen saamenkielinen päivähoitoryhmä aloitti Etelärinteen päiväkodissa Rovaniemellä syyskuussa Tällä hetkellä saamenkielisessä päivähoitoryhmässä on kaksi saamenkielistä lasta. Työntekijän ollessa poissa töistä, lapset sijoitetaan saman päiväkodin suomenkielisiin ryhmiin. Kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisilla lapsilla ei ole saamelaisalueen veroisia mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja identiteettiään. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Määrärahasta vähän yli puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen omassa kieliryhmässä järjestetyn päivähoidon sekä kielipesätoiminnan kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Valtionavustuksella on kuntien näkemyksen mukaan turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Nykyinen rahoituskäytäntö seuraa Suomen perustuslain (PL ) mukaista linjaa saamelaisten oikeudesta kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. Itsehallinnon mukaan saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat poliittisissa kannanotoissaan vastustaneet eduskunnan budettivaltansa puitteissa tekemää päätöstä osoittaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettu määräraha maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (19) kotiseutualueen kunnille. Kunnat puolestaan ovat vaatineet kyseisen määrärahan osoittamista suoraan kunnille. Kunnallinen itsehallinto on jo niin pitkään ollut olemassa olevaa todellisuutta, että kunnat kokevat Saamelaiskäräjille annetun saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteuttamisen olevan ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Saamelaisten itsehallintoa koskevan hallituksen esityksen tavoitteita ja keinoja koskevassa luvussa (HE 248/1994 s. 14) todetaan, että esityksen tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätettäessä saamen kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevissa asioissa. Toteutuessaan tämä tavoite edistäisi saamelaisten mahdollisuuksia huoltaa, ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä sosiaalisia ja taloudellisia olojaan. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa (s. 16) viitataan myös siihen, että kokemukset alueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen, enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa. Tästä lähtökohdasta saamelaisten itsehallintoa tulee kehittää etno-poliittisen ratkaisun ja siihen liittyvien erityisten oikeuksien perustalta lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Perustuslain itsehallintosäännöksellä pyritään perustelujen mukaan siihen, että lainsäädännössä määrättäisiin saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Saamelaisten perustuslailla suojatun aseman ulottuvuudet määräytyisivät samaan tapaan kuin kunnallisen itsehallinnon perustuslain suoja. Lakiuudistuksen organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia koskevan luvun mukaisesti ehdotetulla hallitusmuodon muutoksella tehdään mahdolliseksi se, että saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisten kotiseutualueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien ja valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. (HE 248/1994 s. 20). Saamelaisten itsehallinnon luomisessa on siis kyse lainsäädännöllä järjestettävästä julkisoikeudellisten tehtävien siirrosta tai tehtävien muusta järjestelystä saamelaiskäräjien ja kunnan tai saamelaiskäräjien ja valtion välillä. Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö Saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa yhden työntekijän voimin joulukuussa 2007 Inarin kunnan hallinnoimana. Hankkeessa ovat omarahoitusosuudella mukana saamelaisten kotiseutualueen kunnat. Kuntien lisäksi hankkeen toimijoina ovat Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry. Kehittämisyksikön rahoitus päättyy vuoden 2009 lopussa. Kehittämisyksikkö toimii saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistarpeiden pohjalta. Tavoitteena on turvata saamelaisten ja saamenkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta, palveluiden kehittämistä, laatua sekä palvelujärjestelmän toimivuutta saamelaisten kotiseutualueella. Yhtenä kehittämisen painopistealueena on myös saamelainen varhaiskasvatus. Hankkeen aikana on tarkoitus laatia saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Tämä työ on vielä ihan alkuvaiheessa. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmakauden aikana Pohjois-Suomeen valmistellaan vaiheittain pysyvää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakennetta, johon myös saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö kuuluu.

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (19) III KEHITTÄMISEHDOTUKSET Saamelaisten perustuslaissa turvatut oikeudet alkuperäiskansana eivät useinkaan toteudu. Saamen kielen ja kulttuurin säilyminen vaatii oikeuksien toteutumisen lisäksi erilaisia tukitoimia. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamisessa tulee huomioida seuraavia näkökohtia: Saamenkielisen päivähoidon saavutettavuuden tukeminen valtion rahoituksella Saamen kielen ja kulttuurin säilyminen ja kehittäminen edellyttää yhteiskunnalta yhdenvertaisuuteen perustuvia positiivisia eritystoimia ja lainsäädäntöä. Käytännössä toteutuminen vaatisi yhteiskunnan rakenteiden ja lainsäädännön muuttamista niin että saamenkielisillä lapsilla olisi asuinpaikastaan riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet saada päivähoitoa äidinkielellään kuin suomea äidinkielenään puhuvilla. Saamenkielisen päivähoidon suhteen tulisi ottaa huomioon, että saamelaislapsista jo yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja siksi saamenkielisen päivähoidon saatavuus tulisi taata entistä voimakkaammin myös saamelaisalueen ulkopuolella. Mikäli näin ei tehdä, suurin osa saamelaislapsista jää ilman saamenkielistä päivähoitoa, ja siten saamen kieli on vaarassa menettää suuren osan saamen kielen puhujia ja tulevia kielen- ja kulttuurin ylläpitäjiä. Valtion talousarvion mukaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettua erillismäärärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Tämä määräys sulkee pois kaikki muut palvelujen järjestäjät. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan, että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennettuja voimavaroja lisätään asteittain siten, että ne mahdollistavat erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien ylläpitämisen kunnissa. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi valtion talousarviossa myönnettävä erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi tulee tuoda lailla määrättäväksi saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Saamelaisten lasten kielellisten oikeuksien toteuttaminen päivähoidossa Saamenkielinen päivähoito tulee perustuslain 17 3 momentissa turvattujen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta järjestää eri tiloissa ja eri ryhmissä kuin suomenkielinen päivähoito. Päivähoitoryhmässä, jossa on sekä suomen- että saamenkielisiä lapsia ja hoitajia, saamenkielisen lapsen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ei toteudu. Tilanne on myös lasten päivähoitolain asettamien vaatimusten ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Saamenkielisten lasten lähtökohdat ja mahdollisuudet oppia ja kehittää omaa äidinkieltään ovat nykytilanteessa rajalliset. Saamelaislasten kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi tulisi pikaisesti laatia varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskeva suunnitelmallinen kielen- ja kulttuurinelvytysohjelma. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä esittänyt ohjelman laatimista sosiaali- ja terveysministeriölle ja opetusministeriölle. Saamelaiskäräjät on esittänyt mm. Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosille saamen kielen ja kulttuurin elvytyshanketta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Hankkeen toimintamuotoina olisivat: - suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvytysohjelman laatiminen kouluille ja varhaiskasvatuksen toimipaikoille;

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (19) - oman alueen vanhemman kieli- ja kulttuuritaitoisen väen suunnitelmallinen mukaan ottaminen koulujen, kielipesien ja päivähoitopaikkojen toimintaan; - saamelaisen kulttuurin opetukseen soveltuvien toimintaympäristöjen kehittäminen; - kielen- ja kulttuurin elvytykseen liittyvä koulutus opettajille, varhaiskasvatuksen työntekijöille, vanhemmille, viranomaisille; - YLE Sámi radion teemasarja, kielen oppimisen tuki, perinteinen kulttuuri, vastauksia miksi ja miten -kysymyksiin; - tiedotusmateriaalin valmistaminen uhanalaisesta saamen kielestä ja -kulttuurista, omaan kieleen ja kulttuuriin kasvamisesta, etnisestä identiteetistä; - opetusmateriaalin valmistaminen eri ikäluokille soveltuvien kulttuuritaitojen opettamisesta. Hankkeen henkilöresurssit olisivat: - hankekoordinaattori - kielenelvytysvastaava (avustaa kielenopetusmateriaalien kehittämisessä, kieliohjelmien laatimisessa, senioripolven ohjaamisessa ) - kieli- ja kulttuuriavustajat pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliin ja kulttuureihin. - kieliseniorit (vakinainen ryhmä, jotka toimivat kielisenioreina päiväkodeissa, kouluissa, kielipesissä) Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa ei ole määritelty äidinkieltä ja kaksikielisyyttä eikä sitä mitä kaksikielisyys-tavoite edellyttää kielitaidoiltaan erilaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseltä. Äidinkielen määritteleminen on tärkeää jo sen vuoksi, että monet kielivähemmistöihin kuuluvat ovat kaksi- tai jopa monikielisiä. Äidinkieli ja kaksikielisyys on mahdollista ymmärtää ja määritellä monin eri tavoin 3. Kaksikielisissä sekaryhmissä tai kerran viikossa annettavalla omakielisellä hoidolla saamelaislapsilla ei ole mahdollisuutta saavuttaa minkäänlaista kaksikielisyyttä. Korkeatasoinen kaksikielisyys edellyttää aktiivista ja suunnitelmallista kielen omaksumisen edistämistä mahdollisimman luonnollisessa kieliympäristössä. Toimintaympäristö tulee suunnitella kieltä tukevaksi (saamen kieli ja kulttuuri näkyvissä) ja päivittäisissä toiminnoissa lapsilla tulee olla mahdollisuus minipuolisiin kielenkäyttömahdollisuuksiin. Tämä on mahdollista silloin kun, päivähoitopaikka on osallisena saamelaisyhteisön tapahtumissa ja vastaavasti saamelaisyhteisö voi on osallisena päivähoidon arkipäivässä sekä fyysinen ympäristö tiloineen ja pihapiireineen on suunniteltu saamelaiskulttuurin tarpeisiin. Saamelaisten lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen päivähoidossa Saamelaislasten yhteenkuuluvuuden tunne suhteessa omaan kulttuuriinsa on riippuvainen perheen ja ympäröivän yhteiskunnan asenteista. Monet lapset kasvavat luontevasti kahteen kulttuuriin. Mutta yhtä monet lapset tuntevat avuttomuutta valita kahden kulttuurin välillä. Päivähoidolla on erityinen tehtävä edistää lapsen myönteistä suhtautumista omaan kulttuuritaustaansa sekä luoda lapselle sellaiset olosuhteet, jossa lapsi voi turvallisesti vahvistaa ja kehittää saamelaista identiteettiään. Lapsen oikeuksien komitea antoi erityiset, alkuperäiskansaan kuuluvien lasten oikeuksien toteuttamiseen osoitetut suosituksensa 34. istunnossaan 3. lokakuuta Näissä suosituksissa sopimusvaltioita pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota sopimuksen 2. ja 30. artiklan asettamiin velvoitteisiin alkuperäiskansaan kuuluvien lasten ihmisoikeuksien toteutumiseen lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä muiden ihmisoikeussopimuksen puitteissa. Valtiota 3 Skutnabb-Kangas, Tove 2000: Linguistic genoside in education or worldwide diversity and human rights?, Mahwah, New Jersey & London: Lawrence Erlbaum Associates.

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (19) pyydetään ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että alkuperäiskansojen lapset voivat nauttia kulttuuristaan ja käyttää kieltään. Alkuperäiskansa on vähemmistöasemansa vuoksi haavoittuva ja sopimuksen 2 artikla edellyttää syrjinnän kieltämisen lisäksi proaktiivisia toimenpiteitä syrjittyjen lasten tilanteen parantamiseksi. Valtio on velvollinen ryhtymään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimiin varmistaakseen, että alkuperäiskansojen lapset voivat täysin nauttia oikeuksistaan ilman minkäänlaista syrjintää. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että alkuperäiskansojen lapsilla on oikeus mm. terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutukseen ja että niitä tarjottaessa heidän kulttuurinen alkuperänsä tulee ottaa huomioon. Saamenkielisessä päivähoidossa tulee lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi huomioida seuraavaa: - toiminnan lähtökohtana ovat saamelaiset arvot, asenteet, perinteet, sukulaisuussuhteet, yhteisöllisyys ja luontosuhde, - fyysinen ympäristö suunnitellaan ja rakennetaan saamelaiskulttuurin perustalta, - päivähoito on osallisena saamelaisyhteisössä; osallistuminen yhteisön elämäntapaan (esim. poronhoidon vuodenaikojen mukanaan tuomat työt, saamelaisten juhlapäivät ja yhteiset tapahtumat), - saamelaisyhteisö on osallisena päivähoidon arjessa; saamelaisyhteisön jäsenet voivat osallistua lasten kielen ja kulttuurintuntemuksen vahvistamiseen, - lapsi on osallisena saamelaiskulttuurissa; annetaan lapselle mahdollisuus kokea ja nauttia kulttuurinsa eri muodoista, - tiivis luonnollinen yhdessäolo saamelaisten ikäihmisten kanssa. Saamelaislasten vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Saamelaisilla lapsilla on oikeus harjoittaa kulttuuriaan sekä säilyttää ja kehittää saamelaista identiteettiään myös päivähoito- ja kouluympäristön ulkopuolella. Saamen kielilain toteutumisesta tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueella ei ole riittävästi saamenkielistä lasten ja nuorten kerho- ja opetustoimintaa. Saamenkielinen kerhotoiminta tuo lapsille ensiarvoisen tärkeitä luontevia kielenkäyttötilanteita. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että valtio turvaa saamenkielisen lasten ja nuorten kerho- ja kulttuuritoiminnan järjestämismahdollisuudet koko maassa joko korottamalla merkittävästi saamelaista kulttuurimäärärahaa tai osoittamalla tätä tarkoitusta varten erillinen säännöllinen määräraha Saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi. Saamelaislasten ja nuorten yhteyttä alkuperäiskieleen ja kultuuriin ovat selkeästi aina vahvistaneet erilaiset hankkeet. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toiminnan tavoitteena on ollut mm. lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan, antaa mahdollisuus omaksua alkuperäiskulttuurinsa perinnetietoja ja taitoja, vahvistaa ja ohjata lapsia ja nuoria erilaisten taide-elämysten arvostamiseen. Toiminnan sisältöalueina ovat käsityöt, perinteiset elinkeinot, musiikki, taide ja perinnetieto. Lastenkulttuurikeskus tarjoaa kouluille sisältöalueisiin liittyviä työpajoja ja kulttuurikursseja. Alle kouluikäisille lapsille suunnattuja teemapäiviä ja työpajoja järjestetään saamenkielisissä päivähoitopaikoissa. Tällä hetkellä opetusministeriön kautta tuleva avustus riittää ainoastaan vähäiseen toimintaan (kulttuurikursseja/kulttuuritoimintaa tuntia/koulu ja päivähoitopaikka) Yhden toiminnanohjaajan työpanos ja vähäinen toimintabudjetti eivät riitä vastaamaan saamelaislasten ja nuorten tarpeisiin. Saamelaisalueen laajuus, kolmen eri saamen kielen huomioiminen, sisältöalueiden vaativuus ja laaja lastenkulttuuriverkostoyhteistyö

13 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 13 (19) huomioiden saamelainen lastenkulttuurikeskus tarvitsee lisäresursseja. Opetusministeriö on tukenut toimintaa 50 %:sesti. Loppurahoitus on muodostunut Enontekiön, Inarin ja Sodankylän kuntien 10 %:n omarahoitusosuudesta (yhteensä ) ja Saamelaiskäräjien rahoitusosuudesta ( ). Saamelainen lastenkulttuurikeskus/lapin lastenkulttuuriverkosto on jättänyt OPM:lle hakemuksen uudelle Taikalamppu-kaudelle vv Valtion tulisi turvata saamelaisen lastenkulttuurin kehittymismahdollisuudet myös tulevalla toimikaudella. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintamuodot olisivat: - Saamenkieltä ja kulttuuria tukevat teemapäivät, työpajat saamelaisalueen kouluissa (Vuotso, Ivalo,Törmänen, Inari, Sevettijärvi, Nuorgam, Utsjoki, Karigasniemi, Hetta, Karesuvanto, Kilpisjärvi) - Alle kouluikäisten lasten tuokiot ja retket saamenkielisissä päivähoitopaikoissa (Vuotso, Ivalo, Inari, Hetta, Karesuvanto, Kilpisjärvi, Utsjoki, Karigasniemi, inarin- ja koltansaamen kielipesät) - Erilaiset tapahtumat. leirit, konsertit - Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenten tarjoamat lastenkulttuuripalvelut saamelaisalueelle (Ranua, Rovaniemi, Kemi, Tornio, Inari) SámiSoster ry on aloittanut Ovttastallan-Yhdessäolo- projektin vuonna 2007 (-2009), joka järjestää kerran kuussa jokaisessa saamelaisalueen kunnassa teemapäivän saamelaisperheille saamelaisten vuotuiskierron töiden mukaan. Lisäksi projekti järjestään kasvatusta ja yhdessäoloa tukevia teemaleirejä sekä vanhemmuutta ja monikulttuurisuutta tukevia seminaareja, kursseja ja keskustelutilaisuuksia. Projektissa työskentelee kaksi työntekijää. Ovttastallan-Yhdessäoloprojektin tavoitteena on - edistää saamelaisten lapsiperheiden sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista kehitettävällä toiminnalla, - opastaa ja tukea lapsiperheitä sekä lähiverkoston että yhteisöllisen tukiverkoston muodostumisessa, hyväksymisessä ja hyödyntämisessä, - kehittää yhteisöllistä kasvatusta ja yhteisvastuuta tukevaa toimintamallia mm. luomalla toimivia lähi- ja tukiverkostoja lapsiperheiden tueksi ja löytää malli yhteisvastuuseen ja yhteisökasvatukseen. Saamen kielen säilyminen ja kehittyminen edellyttävät yhdenvertaisuuteen perustuvia positiivisia eritystoimia. Saamelaislapsille nämä merkitsisivät esimerkiksi säännöllisiä saamenkielisiä TVlähetyksiä, saamenkielisiä lastenlehtiä, saamenkielistä virkistys- ja harrastustoimintaa, saamenkielisen lastenkirjallisuuden merkittävää tukemista, saamenkielisen lastenmusiikin ja saamenkielisten tietokonepelien tukemista sekä saamelaisvarhaiskasvatuspalveluiden tukitoimia. Saamelaisten huomioiminen valtakunnallisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa Saamelaiskäräjät haluaa kiinnittää huomioita siihen, että saamelaislasten varhaiskasvatukseen liittyviä asioita varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa käsitellään maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen asioiden yhteydessä. Suomen lainsäädäntö ja monet kansainväliset sopimukset asettavat Suomelle kuitenkin erityisiä velvoitteita saamelaisen alkuperäiskansan aseman huomioimiseksi. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Suomen viranomaisten ottaisivat saamelaisten kulttuurisen ja oikeudellisen erityisaseman asianmukaisesti huomioon valtakunnallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi saamenkielinen päivähoito tulisi suunnitella ja toteuttaa saamelaisten omista lähtökohdista saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutapa huomioiden.

14 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 14 (19) Saamelainen varhaiskasvatusmateriaali ja päivähoidon toimintaympäristö Saamenkielisissä päivähoitopaikoissa on vähän leikki- ja askartelumateriaalia, joka tukisi lasten saamen kielen ja kulttuurintuntemuksen kehittymistä. Jonkin verran on saatavilla saamelaisia satukirjoja, musiikkia, palapelejä. Saamenkieliset päivähoitajat ja lasten vanhemmat toivovat saamelaiskulttuuriin perustuvaa leikkivälineistöä; mm. alustan päälle tehdyt pienet puuporot poroaitauksineen, isommat puiset porot ulkoleikkejä varten, suopungit, poronsarvet, laavut, saamelaisten vaatteita nukeille, saamelaisia puisia kehtoja nukeille. Palvelunjärjestäjät eivät ole tähän mennessä osoittaneet varoja saamelaislasten leikkivälineistön hankkimiseksi. Päivähoidon toimitiloissa tulisi kiinnittää huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen; miten ne mahdollistavat saamelaisten eri kulttuurimuotojen harjoittamisen. Nykyiset saamenkielisten päivähoitopaikkojen toimitilat ovat poikkeuksetta ahtaat ja huonosti sopivat mm. ikäihmisten ja lasten yhteistoimintaan tai saamelaisten kulttuuripiirteiden harjoittamiseen (esim. erilaiset käsityöt). Toimitilat eivät ole luonnon läheisyydessä. Päivähoitopaikka tulisi sijoittaa luonnon läheisyyteen, josta on helppo päivittäin eri ikäisten lasten kanssa kulkea luonnossa. Toimitilojen läheisyydessä tulisi olla mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle (esim. luovvi säilytyslava ). Nykyisten päivähoitopaikkojen pihapiirit eivät ahtaine aitauksineen ja erilaisten rajoitusten takia anna tähän mahdollisuutta. Esimerkiksi Inarin kunnassa on tulenteko kielletty laavuissa. Fyysinen toimitila lähiympäristöineen tulisi olla kielen ja kulttuurin oppimisen ja välittymisen mahdollistava toimiva kokonaisuus, eikä sitä rajoittava. Saamenkielistä terveyskasvatusmateriaalia neuvoloiden, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen käyttöön ei ole saatavilla. Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus Saamelaislasten kasvatusta kieleen ja kulttuuriin tukeva toimintaverkostoprojektista 4 on saatu hyviä tuloksia toiminnalla, jossa saamelainen varhaiskasvatusalan ohjaaja työskenteli saamelaisten kotiseutualueella saamelaislasten parissa työskentelevän henkilöstön ohjaajana saamen kieleen, - kulttuuriin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Saamelaisen varhaiskasvatuksen koordinointia, kehittämistä varten tulisi Saamelaiskäräjien yhteyteen perustaa varhaiskasvatusohjaajan virka, jonka tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien ja äitiys- ja lastenneuvoloiden työntekijöiden ohjaus saamen kieleen, -kulttuuriin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Tehtäviin kuuluisi tiedottaminen vanhemmille ja eri yhteistyötahoille monikielisyyteen ja kulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittäminen tulisi koordinoida yhdessä varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön kanssa. Saamenkielisen päivähoitohenkilöstön osaamisen, koulutuksen ja työhyvinvoinnin tukeminen Yleisesti voi todeta, että päivähoitohenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työn vaativuus on myös lisääntynyt. Myös lasten kielitaidon hajanaisuus asettaa työntekijöille omat haasteensa aiheuttaen nykytilanteessa 4 Saamelaislasten kasvatusta kieleen ja kulttuuriin tukeva toimintaverkostoprojekti Suoma Sámiid Guovddášsearvi ry.

15 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 15 (19) epäonnistumisen tunnetta, koska lapset ponnistuksista huolimatta usein käyttävät leikkikielenään suomen kieltä. Päivähoitohenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista - oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa, - saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatustyön tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa, - lasten kielitajun aktiivisessa ja tavoitteellisessa kehittämisessä 5, - luonnollisen monikulttuurisessa ympäristössä toimimisessa sekä sen ylläpitämisessä ja kehittämisessä, - kulttuuritajun merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä, - monikielisyyskasvatuksessa. Sijaisjärjestelyn puute kuormittaa henkilöstön työtä ja vaikeuttaa osallistumista mm. kehittämistyöhön ja täydennyskoulutukseen. Erityisenä huolena on saamenkielisen henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, joka tulee vaikuttamaan saamenkielisen henkilöstön saatavuuteen tulevina vuosina. Koulutettujen saamenkielentaitoisten työntekijöiden rekrytoinnissa joudutaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän erilaisia kannustimia, jotta voitaisiin kilpailla Norjan paremmin palkattujen työpaikkojen kanssa. Saamelaisalueella työnantajien tulisi panostaa henkilöstön aktiiviseen rekrytointiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mielellään jo koulutusvaiheessa. Aktiivisesta ja kannustavasta rekrytoinnista on hyviä kokemuksia Norjan lähialueen kunnissa mm. Kautokeinossa. Kunnan aktiivisen ja voimakkaan rekrytointipolitiikan ansiosta kunnassa ei ole enää henkilöstöpulaa sosiaali- ja terveysalalla. Saamenkielisen koulutetun varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulisi yhteistyössä Norjan Kautokeinossa sijatsevan saamelaisten korkeakoulun (Sámi Allaskuvla) kanssa myös saamelaisten kotiseutualueella järjestää alan perus- ja täydennyskoulutusta. Päivähoitolainsäädännön uudistaminen Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi tulee lasten päivähoidosta annettuun lakiin (36/1973) sisällyttää seuraavat periaatteet. Saamenkielisen päivähoidon kehittämiseksi palvelunjärjestäjille myönnetään täysimääräistä valtionavustusta saamelaiskäräjien kautta. Valtionavustuksen myöntäminen ei ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Mikäli varhaiskasvatus siirtyy tulevaisuudessa opetusministeriön vastuulle, tulee saamenkielinen varhaiskasvatus turvata samoin periaattein kuin saamelaisopetus. Tuolloin saamenkielisen varhaiskasvatuksen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata koko Suomessa niin, ettei se ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Päivähoitolaissa tulee myös todeta saamelaislasten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Lisäksi lapsiryhmien koossa ja henkilömitoituksessa tulee huomioida saamelaisten kotiseutualueen erityisolosuhteet sekä saamen kielen uhanalainen asema, jolloin ryhmäkoot muodostuvat pienemmiksi ja saamelaislapsilla olisi lähtökohtaisesti yhdenvertainen mahdollisuus yltää saamen kielen oppimisessa suomen kielen oppimisen tasolle. Tämä vaikuttaisi myönteisesti myös henkilöstön saatavuuteen ja työssä jaksamiseen. 5 Kielen eri osa-alueiden (fonologia, morfologia, syntaksia, semantiikka, pragmatiikka) aktiivinen kehittäminen

16 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 16 (19) Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuuden kehittäminen Perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää aamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta esimerkiksi avoimia ja osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja kehittämällä. Nykyisessä tilanteessa kotona hoidettavilla lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä omakieliseen päivähoitoon vanhempien tarvitessa hoitoapua esimerkiksi päiväksi tai kahdeksi. Saamenkieliset päivähoitopaikat ovat pääasiassa aina varattuja. Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin myös saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa. Saamen kielen ja kulttuurin elvytystoimien edistäminen Vähemmistöasemassa olevan kielen ylläpitäminen ja elvyttäminen kuuluu myös enemmistölle, sillä vanhempien kotikielen valinta on sidoksissa yhteiskunnan asenteisiin. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan, että saamenkielisen kielipesätoiminnan rahoitus vakiinnutetaan. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että em. toimet ulotetaan koko maata koskeviksi. Saamelaiskäräjät viittaa Euroopan neuvoston ministerikomitean antamiin suosituksiin alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa, jossa komitea kehottaa viranomaisia ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, erityisen uhanalaisia kieliä, järjestämällä pysyviä kielipesiä. Kielipesätyyppiselle toiminnalle on olemassa tarvetta jokaisessa saamelaisalueen kunnassa ja kaikilla saamen kielillä. Kielen elvyttäminen ei voi perustua lyhytaikaisiin projekteihin vaan sen tuloksellinen toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja vakinaista rahoitusta. Uhanalaisten saamen kielten suhteen ei ole enää aikaa hukattavissa. Saamelaiskäräjät on useina vuosina esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillisen määrärahan varaamista kielenelvyttämisohjelmien laatimiseksi ja toimien aloittamiseksi. Yhtenä merkittävänä ongelmana Saamelaiskäräjät näkee ettei alle kouluikäisten lasten kielenelvytystoimet kuulu selkeästi valtion hallinnossa minkään ministeriön vastuualueelle. Saamelaisperheiden tukeminen monikulttuurisuus ja -kielisyyskasvatuksessa Monissa saamelaisperheissä saamen kieli on perheessä toisena kielenä. Saamelaisalueella on kuitenkin myös alle kouluikäisiä lapsia, joiden vahvin tai ainoa kieli on saamenkieli. Monikielisyys vaatii vanhemmilta suurempaa huomiota lasta kohtaan, enemmän aikaa ja kielellisiä virikkeitä sekä myönteisempää suhtautumista ja tukea. Tärkeintä lapsen kannalta on, että ensi sijassa äiti, isä ja lähisukulaiset suhtautuvat myönteisesti kaksikielisyyteen, että lapselle tarjotaan riittävästi kielellisiä virikkeitä kummallakin kielellä ja että löytyy kumpaakin kieltä puhuvia aikuisia ja lapsia kavereiksi. Ennakkoluulot kaksikielisyyden aiheuttamista kehityshäiriöistä vaikuttavat edelleen sekä joihinkin vanhempiin että asiantuntijoihin. Pelätään, että lapsilta vaaditaan liian paljon, heidän persoonansa minä-kehitys saattaa hajota, he saattavat alkaa änkyttää tai voivat kehittyä muuten toisia lapsia hitaammin. Saamelaisalueella lasten neuvolatoiminta toteutetaan lähes poikkeuksetta suomenkielisenä. Äidinkieleltään saamenkielisten lasten kielellisen kehityksen seuranta tapahtuu vieraalla kielellä. Saamenkielisen lapsen kielenkehityksen viivästymisen tai häiriön diagnosointi suomenkielisillä menetelmillä ei anna luotettavaa tulosta. Tällöin hoitoon hakeutuminen viivästyy ja pitkittyy. Sunnamaarit Saran (2004) tutkimuksessa on selvitetty saamenkielisten puheterapiapalveluiden tarvetta ja saatavuutta saamelaisalueella. Tutkimuksen tuloksena todettiin

17 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 17 (19) saamenkielisille puheterapiapalveluille olevan tarvetta, mutta niiden saatavuus osoittautui todella huonoksi. Kaikki vastanneet puheterapeutit, johtavat lääkärit ja terveydenhoitajat olivat arvioineet, tutkineet ja antaneet puheterapiaa vain suomeksi. He epäilivät kuitenkin suuresti puheterapian tarpeen arvioinnin riittävyyttä ja luotettavuutta, jos se tehdään pelkästään suomen kielellä. Saamelaisperheiden kaksikielisyyteen tukeminen tulisi aloittaa jo äitiysneuvolassa. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala (Lausunnosta päätti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ) LIITTEET: Liite 1. Lainsäädäntöperusta saamenkielisen päivähoidon järjestämiselle

18 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 18 (19) Liite 1. Lainsäädäntöperusta saamenkielisen päivähoidon järjestämiselle Suomen perustuslain 17 turvaa oikeutta kieleen ja kulttuuriin. Säännöksen 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Julkisen vallan on perustuslain 22 :n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslaissa saamelaisten kulttuuri ymmärretään alkuperäiskansan kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys (HE 309/1993 vp s.65). Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten kotiseutualueella lailla pyritään laajemminkin toteuttamaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon tavoitteita tukemalla saamen kieltä ja kulttuuria, vahvistamalla kielen virallista asemaa ja madaltamalla kynnystä käyttää kieltä virallisissa yhteyksissä. Saamelaisten kotiseutualueella saamen kieli katsotaan aina erityiseksi ansioksi, vaikka sitä ei ole erikseen asetettu viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi (14.2 ). Laki lasten päivähoidosta (36/1973, muutettuna 875/1981) toteaa, että kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973) todetaan, että päivähoitopalvelut on kunnassa järjestettävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turvatuksi. Lisäksi asetuksen 1a :ssä mainitaan, että lasten päivähoidosta annetun lain 2 a :ssä tarkoitettuihin kasvatustavoitteisiin kuuluu myös saamelaisten lasten oman kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 39 :n mukaan asiakasta on palveltava ja palveluita järjestettävä asiakkaan äidinkieli huomioon ottaen. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (812/2000) 4 :n mukaan asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Saman pykälän mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Hallituksen esityksessä (137/1999) Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamiseksi ja eräiksi niihin liittyviksi laiksi todetaan syrjintäkieltoon liittyen, että yhdenvertaisuusperiaate ja syrjintäkielto ovat yhdessä oikeusjärjestelmämme keskeisimpiä oikeusperiaatteita ja, että ihmisten tosiasiallinen samanarvoisuus voi olla niin heikosti toteutunut tietyillä elämänaloilla, että on ryhdyttävä tukitoimenpiteisiin heikossa asemassa olevien yksilöiden tai ryhmien olosuhteiden parantamiseksi. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 :ssä säädettynä tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.lain soveltamisalaan kuuluvat 2 :n mukaisesti

19 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 19 (19) julkisessa ja yksityisessä toiminnassa 2 momentin kieltämä etninen syrjintä muun muassa sosiaalija terveyspalveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa.valtion ja kunnan viranomaisilla on velvollisuus 4 :n mukaan edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisen tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan kunnan tulee puitelain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa otettava huomioon mm. saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan. Lisätietoja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta: sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, , , pia.ruotsala@samediggi.fi

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6 kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21.

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21. SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto,

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA

Lisätiedot

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, kuntayhtymä, päivähoito, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut, perusopetus, todistustaakka, uhkasakko. SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Lisätiedot

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila ESITYS 1 (8) 10.10.2008 Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten

Lisätiedot

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA 1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot

Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko

Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2012/243 Antopäivä: 15.5.2012 Vähemmistövaltuutettu

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 SÅMEDIGGI SÅMITIGGE ESITYS 1(7) SÄÄMTE Ö SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo(minedu.fi ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika.

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2008-367/Pe-2 Antopäivä: 13.12.2010 Enontekiön

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008 Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN SATA-komitean asettamispäätöksen mukaan sosiaaliturvauudistuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus), Piiskuntie 2, Ivalo. Ivalon päiväkoti, Násti (pohj.saamenryhmä)

Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus), Piiskuntie 2, Ivalo. Ivalon päiväkoti, Násti (pohj.saamenryhmä) Selvityslomake SELVITYS SAAMENKIELISEN PÄIVÄHOIDON TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Päivähoidon järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus),

Lisätiedot

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain

Lisätiedot

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista

Lisätiedot

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 23.11.2016 OM 124/52/2016 HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013 Dnro:560/Da.2/2011 ESITYS Sivu 1/11 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista

Lisätiedot

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä

Lisätiedot

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

ESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET

ESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET 1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016

Lisätiedot

Saamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä

Saamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä Kommenttipuheenvuoro Syrjäytyminen ja sosiaalityö seminaarissa 4.10.2012 Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Saamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä Saamelaiset ovat

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 2 (33) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Lausunto 1 (5) 12.9.2018 VVTDno-2018-734 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne 6.7.2018 (STM017:00/2018) Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja

Lisätiedot

Lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista nousevat velvoitteet

Lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista nousevat velvoitteet 1 SAAMENKIELISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista nousevat velvoitteet Saamelaisten asema on turvattu Suomen perustuslaissa (731/1999) ja useissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Tiedote lasten vanhemmille 6/2016

Tiedote lasten vanhemmille 6/2016 Tiedote lasten vanhemmille 6/2016 Tiedoksi seuraavat sivistyslautakunnan päätökset 18.5.2016 1. Subjektiivinen päivähoito-oikeus Eduskunta on hyväksynyt 15.12.2015 hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Kielilaissa (423/2003) säädetään Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Arvoisa kunnan työntekijä,

Arvoisa kunnan työntekijä, Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa

Lisätiedot

SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA

SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Viite: Lausuntopyyntönne 15.10.2007/ HE 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2008/ opetusministeriön

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot