Markkina- ja vastapuoliriski

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Markkina- ja vastapuoliriski"

Kai Toivonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Markkina- ja vastapuoliriski Aktuaariyhdistys Kai Niemi 4/23/10 / 1

2 Yleistä Perustuu pitkälti CEIOPS:n antamiin ehdotuksiin komissiolle 2. tason ohjeistuksesta Riskien vaikutus lasketaan delta-nav-periaatteella Vastuuvelan kyky absorboida riskejä huomioidaan Brutto/nettotapa - tässä esityksessä ei käsitellä tätä Niiden varojen osalta, joissa vakuutuksenottaja kantaa riskin, jätetään huomioimatta riskimoduulissa Stressien haitalliset vaikutukset asiakkaiden käyttäytymiseen tulisi ottaa huomioon riskien laskennassa 4/23/10 / 2

huomioidaan Brutto/nettotapa - tässä esityksessä ei käsitellä tätä Niiden varojen osalta, joissa vakuutuksenottaja

3 Markkinariski 4/23/10 / 3

4 Markkinariski - rakenne Markkinariski Korkoriski Valuuttariski Osakeriski Kiinteistöriski Spread-riski Keskittymäriski Globaalit Muut 4/23/10 / 4

5 Osakeriski Kaksi kategoriaa osakkeille ja oma volatiliteettiosa Kehittyneet markkinat 45% (QIS4: 32%) Muut 55% (QIS4: 45%) Näiden välillä 0,75 korrelaatio Volatiliteetti +50%/-15% Korrelaatio tasomuutoksen ja volatiliteetin välillä 0,75 (vola ylös) ja 0 (vola alas) Symmetrinen suhdanne-korjaus ±10% (QIS4: 0%) Lasketaan suhteellisena poikkeama 12 kk liikkuvasta keskiarvosta Sama molemmille osakeriskikategorioille Direktiivi mahdollistaa myös vaihtoehtoisen osakeriskimallin (duration dampener) tietyin edellytyksin mm. ammatillista lisäeläketoimintaa IORP direktiivin 4 artiklan mukaan velkojen duraatio vähintään 12 vuotta jne. vaatii lisäksi että hyväksytty kansallisesti osakeriski 22% 4/23/10 / 5

12 kk liikkuvasta keskiarvosta Sama molemmille osakeriskikategorioille Direktiivi mahdollistaa myös vaihtoehtoisen osakeriskimallin (duration dampener) tietyin edellytyksin mm.

6 4/23/10 / 6

7 Korkoriski Riskikerroin vaihtelee korkokäyrän suhteen ja on eri korkojen laskulle ja nousulle Viimeisimmässä ehdotuksessa annettu korkojen laskettu kuitenkin 1%-yksikön vähimmäislasku (ja tämän johdosta toisaalta asetettu minimi 0%) Solvenssi II suhteelliset korkoriskit käyrän mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % % -60 % -80 % -100 % QIS4: Lasku QIS4: Nousu CEIOPS: Lasku CEIOPS: Nousu 4/23/10 / 7

II suhteelliset korkoriskit käyrän mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

8 Korkoriski, Myös korkovolatiliteetin muutokset sisältyvät ehdotukseen henkiyhtiöillä voi olla merkitystä vastuuvelan lisäetuoption osalta, omaisuuspuolella swaptioiden yms. kautta Volan muutos +12%/-3%-yksikköä Syntyy neljä eri stressiä, joista rankin huomioidaan Tasomuutoksen ja volatiliteetin muutoksen vaikutukset yhdistetään 0-korrelaatiooletuksella Markkinariskeistä se, millä on eniten vaikutusta vastuuvelkaan Henkiyhtiöillä myös muut riskit vaikuttavat, mutta lähinnä lisäetuoptioiden kautta Korkoriski-käsitteenä muuttuu aiemmasta (turvasatama muuttuu käteisestä käyrälle) 4/23/10 / 8

kautta Volan muutos +12%/-3%-yksikköä Syntyy neljä eri stressiä, joista rankin huomioidaan Tasomuutoksen ja volatiliteetin muutoksen vaikutukset

9 Korkoriski,... Vastuuvelan diskonttokoron lopullisella määritelmällä voi olla paljon vaikutusta korkoriskin laskentaan ja kalibrointiin Mihin perus riskitön korko pohjautuu (swap vs. valtio)? mihin asti käytetään markkinakorkoa? mistä lähtien noudatetaan pitkän aikavälin tasapainokorkoa? miten ekstrapolointi suoritetaan? miten likviditeettipreemio huomioidaan? miten nämä kaikki vaikuttavat korkoriskin laskentamalliin (tai spread-riskiin)? miten korkoriskin ulkopuolelle jäävät erilaiset basis-riskit huomioidaan pilari I:ssä? 4/23/10 / 9

riskitön korko pohjautuu (swap vs. valtio)? mihin asti käytetään markkinakorkoa?

10 Valuuttariski Valuuttariskikerroin 25% (QIS4: 20%) Poikkeus ERM II maat, Tanska = 2,25%, Liettua ja Viro = 0%, Latvia = 1% Valuuttariski (ylös/alas) lasketaan CEIOPS:n ehdotuksen mukaan valuutoittain, QIS4:ssa ylös/alas skenaario vain kokonaisposition osalta Valuuttariski määräytyy sen valuutan mukaisesti, jolla yhtiö raportoi viranomaiselle Operatiivisten suojausstrategioiden huomioiminen? QIS4:ssa sai käytännössä ottaa huomioon, nyt erillisen ohjeistuksen mukaan ei sallittua 4/23/10 / 10

kokonaisposition osalta Valuuttariski määräytyy sen valuutan mukaisesti, jolla yhtiö raportoi viranomaiselle Operatiivisten

11 Kiinteistöriski Riskikerroin 25% (QIS4: 20%) Sekä suorat, että epäsuorat sijoitukset huomioidaan maat, rakennukset, siirtämättömät maa-oikeudet (metsät) suorat tai epäsuorat osakkuudet kiinteistöyhtiöissä omassa käytössä olevat kiinteistöt Osakesijoituksina tulee käsitellä kiinteistöjen huoltoyhtiöt kiinteistöjen kehitysprojektiyhtiöt tai vastaavat leveroidut kiinteistöyhtiöt, joissa lainat ryhmän ulkopuolelta 4/23/10 / 11

omassa käytössä olevat kiinteistöt Osakesijoituksina tulee käsitellä kiinteistöjen huoltoyhtiöt

12 Korkomarginaaliriski (Spread-riski) Spead-riskin ja vastapuoliriskin välillä on syytä olla tarkkana, että riskit tulevat huomioiduksi, mutta vain jommassakummassa moduulissa Spread-riskiluokkaan kuuluvat mm. Bondit (OECD ja EEA-valtioiden bondeja ei huomioida) Yritysbondit: IG, HY, pääomalainat, hybridit Strukturoidut tuotteet Luottojohdannaiset: CDS, TRS, CLN jne. Luottoluokitusten migraatio tulee välillisesti huomioitua Spread-riskiparametreja neljälle eri luokalle "Bondit" ja suojaavat luottojohdannaiset Strukturoidut tuotteet Muut luottojohdannaiset Kiinteistölainat (ei MBS:t) 4/23/10 / 12

Bondit (OECD ja EEA-valtioiden bondeja ei huomioida) Yritysbondit: IG, HY, pääomalainat, hybridit Strukturoidut tuotteet Luottojohdannaiset: CDS,

13 Spread-riski Riski määräytyy mm. luottoluokituksen, spread-duraation (eri usein kuin korkoduraatio), Recovery-raten (strukturoidut) ja markkina-arvon mukaan Ei-suojaavilla luottojohdannaisilla joko luottospreadin leventyminen 600% tai kapeneminen 75% Kaiken kaikkiaan melko kompleksilaskentatapa, jos verrataan esimerkiksi osakeriskiin lisäksi oman haasteensa tuo sijoitusten optionaalisuudet (vrt. esim. lainojen call-optiot, mihin asti tulisi spreadriski huomioida?) Diskonttokoron likviditeettipreemion käyttöönotto voi aiheuttaa muutoksia 4/23/10 / 13

luottojohdannaisilla joko luottospreadin leventyminen 600% tai kapeneminen 75% Kaiken kaikkiaan melko kompleksilaskentatapa, jos verrataan

14 Spread-riski Luottoluokitus Riskikerroin Duraatiolimiitit AAA 1,3% Min 1, max - AA 1,5% Min 1, max - A 1,8% Min 1, max - BBB 2,5% Min 1, max - BB 4,5% Min 1, max 8 B tai alempi 7,5% Min 1, max 6 Ei-reitatut 3,0% Min 1, max - Yllä on esitetty bondisijoitusten riskikertoimet riski = riskikerroin * duraatio summattuna yli kaikkien bondien 4/23/10 / 14

alempi 7,5% Min 1, max 6 Ei-reitatut 3,0% Min 1, max - Yllä on esitetty

15 Keskittymäriski Samaan vastapuoleen liittyvät riskit kumuloidaan (laajasti ymmärrettynä eli samaan ryhmään kuuluvat luetaan yhdeksi) Valtion bondit poikkeus (OECD tai EEA ) Käteissijoitukset pankeissa huomioidaan osana vastapuoliriskiä UCITS rahastojen suhteen oma sääntö, milloin voidaan jättää huomioimatta Osakkuusyhtiöille oma ohjeistus Tulisi huomioida sekä suorat että epäsuorat "altistumat" Kaikki vastapuolia ei tarvitse huomioida, vain tietyn rajan ylittävät A-AAA: 3%, muut 1,5% Mortgage ja public sector covered bonds omat rajat Riskiin vaikuttavat Vastapuoleen liittyvä riskialtistuma konkurssin osalta Vastapuolen luottoluokitus (jos useita instrumentteja, painotettu keskiarvo) Kiinteistöille oma (vastaanlainen) menettely 4/23/10 / 15

sekä suorat että epäsuorat "altistumat" Kaikki vastapuolia ei tarvitse huomioida, vain tietyn rajan ylittävät A-AAA: 3%, muut 1,5% Mortgage ja public sector covered bonds omat rajat

16 Korrelaatiot Korko Osake Kiinteistö Spread Valuutta Keskittymä Korko 1 Osake 0,5/0 1 Kiinteistö 0,5/0 0,75 1 Spread 0,5/0 0,75 0,5 1 Valuutta 0,5 0,5 0,5 0,5 1 Keskittymä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 Korkoriskin osalta kaksisuuntainen korrelaatio riippuen korkojen muutoksesta: nousu 0 tai lasku 0,5 QIS4 verrattuna korrelaatiot kasvaneet 4/23/10 / 16

0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 Korkoriskin osalta kaksisuuntainen korrelaatio riippuen

17 Riskinvähentämistekniikat Suojausinstrumentien huomioimisesta annettu oma ohjeistus Taloudellinen tärkeämpää kuin juridinen muoto Juridinen pitävyys Likviditeetti ja arvon varmuus Vastapuolen "laatu" Suorat, explisiittiset, lopulliset ja ehdottomat ominaisuudet Lähtökohtaisesti johdannaiset huomioidaan ajalla painotettuna Rollausta ei saa huomioida Dynaamista suojausta ei saa huomioida (pilari I:n alla) Lisäetuoption joustot eivät lukeudu näihin Instrumentit, jotka eivät täytä ohjeistusta, tulee silti huomioida, jos ne lisäävät riskiä 4/23/10 / 17

Lähtökohtaisesti johdannaiset huomioidaan ajalla painotettuna Rollausta ei saa huomioida Dynaamista suojausta ei saa huomioida (pilari I:n

18 Yksinkertaistukset Puitedirektiivin mukaisesti komissio voi antaa ohjeistusta, milloin standardikaavan riskejä laskettaessa voi käyttää yksinkertaistuksia Markkinariskien osalta ainoastaan spread-riskin osalta voidaan soveltaa tietyissä tapauksissa yksinkertaisempaa säännöstöä Melko usein kuitenkin lähes samalla vaivalla pystyy laskemaan tarkankin arvon 4/23/10 / 18

ainoastaan spread-riskin osalta voidaan soveltaa tietyissä tapauksissa yksinkertaisempaa

19 Vastapuoliriski 4/23/10 / 19

20 Vastapuoliriski Riskimoduuli sisältää riskia vähentävät sopimukset (jälleenvakuutus, arvopaperistamiset, johdannaiset) saamiset vakuutusedustajilta muut luottoriskit, joita ei jo huomioida spread-riskissä Esimerkiksi johdannaisten osalta syytä muistaa, että alla olevan kohteen arvonmuutosriski menee markkinariskeihin ja vastapuoliriski johdannaisen arvosta jää tänne Luottovakuutus-toiminta ei sisälly tähän moduuliin OECD ja EEA-valtioiden riskit eivät kuulu moduulin piiriin 4/23/10 / 20

syytä muistaa, että alla olevan kohteen arvonmuutosriski menee markkinariskeihin ja vastapuoliriski johdannaisen arvosta

21 Vastapuoliriski Sisältää kaksi riskiluokkaa Luokka 1: Riskit, jotka vaikeasti hajautettavissa ja joissa vastapuoli yleensä reitattu Jälleenvakuutus, arvopaperistamiset, käteisvarat pankissa jne Luokka 2: Riskit, jotka yleensä hajautettuja ja vastapuoli harvoin reitattu Saamiset vakuutusedustajilta, velat vakuutuksenottajilta jne Riskit lasketaan erikseen kummallekin luokalle ja korrelaatioksi oletetaan 0.75 Itse riskilaskentaan ohjeistusta ja kaavoja useita sivuja... 4/23/10 / 21

Samankaltaiset tiedostot

Solvenssi II Pilari 1- QIS 2. Aktuaariyhdistys Pasi Laaksonen

Solvenssi II Pilari 1- QIS 2. Aktuaariyhdistys Pasi Laaksonen Solvenssi II Pilari 1- QIS 2 Aktuaariyhdistys 12.12.2006 Pasi Laaksonen Sisällys Solvenssi II Yleistä - pilarit Vastuuvelka Best Estimate - Risk margin Vakavaraisuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusvaatimus