HENKIVAKUUTUKSEN VASTUUVELKA

Transkriptio

1 HENKIVAKUUTUKSEN VASTUUVELKA Solvenssiseminaari Suomen Aktuaariyhdistys Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 1

2 VAIHE Esitykseni perustuu ensisijassa Komission luonnoksiin, mihin vastuuvelan määrittelyvaihe on edennyt. Komissio on julkaissut kaksi dokumenttia: vakuutusteknisestä vastuuvelasta (IM 13) ja Vastuuvelkaan sovellettavista suhteellisuusperiaatteista ja sen yksinkertaistuksista (IM 19) Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 2

3 TERMINOLOGIA EUn 1. tason direktiivin suomennoksessa käytetty termi on vakuutustekninen vastuuvelka ja englannin kielessä technical provision. Tässä esityksessä puhutaan lyhyesti vastuuvelasta. Dirketiivit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi x IFRS-vakuutussopimustilinpäösstandardin vaiheessa II (nyk. voimassa oleva tilanne on IFRS4 vaihe I) puhutaan vakuutusvelasta, engl. Insurance liability. Vaikka sillä ja vastuuvelalla onkin paljon yhteisiä piirteitä, lähtö-kohtaisesti niitä pitää pitää eri asioina, koska ne kuvaavatkin eri asioita. Direktiivin määräykset: Art 75 b) velat arvostetaan siihen arvoon, josta ne ovat siirrettävissä tai suoritettavissa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. (Irtautumisarvo) Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 3

4 MÄÄRITTELY Sopimuksen rajat Diskonttaus- korko Laskentamene -telm Riskimarginaal i 77 artikla Vakuutusteknisen vastuuvelan laskeminen 1. Vakuutusteknisen vastuuvelan arvo on 2 kohdassa tarkoitetun parhaan estimaatin ja 3 kohdassa tarkoitetun riskimarginaalin summa. Vastuuvelka = BE + RM 2. Parhaan estimaatin on vastattava tulevaisuuden kassavirtojen todennäköisyydellä painotettua keskiarvoa, jossa otetaan huomioon rahan aikaarvo (tulevaisuuden kassavirtojen odotettu nykyarvo) ja käytetään asiaankuuluvaa riskittömän koron aikakäyrää. Parhaan estimaatin laskennan on perustuttava luotettaviin nykyhetken tietoihin ja realistisiin oletuksiin, ja se on suoritettava käyttämällä asianmukaisia vakuutusmatemaattisia menetelmiä ja tilastotekniikoita. Parhaan estimaatin laskennassa käytetyssä kassavirtaennusteessa on otettava huomioon kaikki sisään tulevat ja ulos menev kassavirrat, joita tarvitaan vakuutus ja jälleenvakuutusvelvoittei-den täyttämiseen niiden kestoajan. Paras estimaatti on laskettava bruttomääräisenä vähentämtä siitä jälleenvakuutussopimuks-ista ja erillisyhtiöiltä saatavia korvauksia. Nämä korvaukset on laskettava erikseen 79 artiklan mukaisesti. 3. lla on varmistettava, että vakuutusteknisen vastuuvelan arvo vastaa määrää, jonka vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten oletetaan tarvitsevan ottaakseen ja täyttääkseen vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteet Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 4

5 Johdanto Riskit Vaihe VELAN TEKIJÄT Edellisessä määritelmässä alleviivattuna oli runsaasti tekijöitä, joita pitää huomioida vastuuvelkaa laskettaessa: tulevat kassavirrat olemassa olevien velvoitteiden kesto eli minne saakka sisään tulevia kassavirtoja, maksuja, tulee huomioida diskonttauskorko luotettava tilinpäöshetken tiedot, sopimusdata, olemassa olevat velvoitteet historiadatasta johdettavat realistiset oletukset, joilla tulevat kassavirrat arvioidaan laskentamenetelm Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 5

6 SOPIMUKSEN RAJAT Olemassa oleva sopimusvelvoite: Tulevia maksuja tulee huomioida sinne saakka, jossa vakuutuksenantajalla on yksipuolinen oikeus pätää sopimus, kieltäytyä ottamasta vastaan maksuja tai rajoittamaton oikeus muuttaa maksuja tai korvauksia. Jos em. oikeus koskee vain osaa sopimusta, niin tähän osaan sovelletaan em. periaatteita. Kassavirtoihin tulee ottaa mukaan em. maksuista seuraavat korvaukset, liikekulut ja muut kassavirrat. Suositus yhtiöille: Yhtiöiden tulee selvittää myöntämiensä sopimusten ja niihin liittyvän lainsäädännön muutosoikeu-det. Vaikka tulkinta muuttuisikin nykyisestä Komission luonnoksesta, em. selvitys tulee hyödynnettäväksi; johtopäökset tosin voivat muuttua Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 6

7 KASSAVIRRAT - LIIKEKULUT Liikekulut: Liikekuluihin kuuluu ainakin: hoito-, hallinto-, korvaus- ja sijoituskulut, Nämä kulut sisältäv ne kiinte yleiskulut, jotka ovat välttämtömiä sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Tulkinta: esim. yhtiön hallituksen kulut ja vakuutusvalvonnan maksu, muttei keskusliiton jäsenmaksua? Määrä tulee arvioida sen perusteella, että oletetaan yhtiön jatkavan sopimusten myöntämistä. Tulkinta: Kiinte kulut sopimusta kohden voidaan arvioida alenevan. myönnettyjen sopimusten vastaiset hankintakulut esim. lykyt myyntikomissiot Lista ei ole välttämtä täydellinen. Tulkinta: Ed. kohdasta voitaneen päellä, että sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liitettävien rahastojen myyntipalkkiotkin saa huomioida tulona Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 7

8 KASSAVIRRAT - LIIKEKULUT Liikekulut tulee selvittää homogeenisin riskiryhmittäin tai muunlaisin sopimussegmenteittäin. Suositus: Yhtiöiden pitää selvittää, mihin ja millaisia määriä kuluja kohdistuu erilaisiin toimintoihin ja tuotteisiin. Yleiskuluille pitää määrä selv jakosäännöt. Yhtiövero ei ole liikekulu. Mutta vakuutuksenottajan puolesta suoritettava vakuutusvero on Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 8

9 KASSAVIRRAT - KORVAUSKULUT Korvauskulut: Yhtiön tulee selvittää korvauskulujen odotteet ja ottaa huomioon tulevat demograafiset, lääketieteen kehityk-sestä, lainsäädännöstä ja taloudellisesta kehityksestä ml. inflaatio aiheutuvat vaikutukset korvausmenoon. Myös vakuu-tuksenottajan käyttäytyminen mm. erilaisissa taloudellisissa tilanteissa tulee huomioida. Vaikutus voidaan jtää huomiotta, jos se arvioidaan olevan epäolennainen. Mm. takaisinostot vs. taloustilanteen muutokset Henkivakuutusyhtiön korvauskulujen tulee sisältää tulevaisuudessa annettavat lisäedut seuraavassa määrin: Yhtiö on sitoutunut niihin sopimuksissa. Yhtiön ilmaiseman lisäetupolitiikan mukaiset, vaikka määrä ja etujen ajoitus ovatkin yhtiön harkinnassa. Lisäetujen laskenta perustuu yhtiön tilinpäöshetkellä Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 9 olevaan sijoituskantaan ja yhtiön johdon toimenpiteiden

10 KASSAVIRRAT - KORVAUSKULUT Yhtiön johdon toimenpiteiden mallinnuksella pyritään arvioimaan lisäetujen määrä, ajoitus, sijoituskannan allokaatio erilaisissa laskennan tilanteissa, erityisesti stokastisessa laskennassa. Mallin tulee olla realistinen ja johdonmukainen yhtiön käytännön ja strategian kanssa sekä sen pitää olla näistä asioista päöksiä tekevän johdon omalla allekirjoituksellaan hyväksymä. Suositus: Henkivakuutusyhtiöissä pitää keskustella johdon kanssa mallinnuksesta. (Vahinkovakuutusyhtiöissä johdon toimenpiteiden mallinnuksella tuskin on olennaista merkitystä.) Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 10

11 DISKONTTAUS- KORKO Laskentamenetel m Keskustelu siitä, millä riskittömällä koron aikakäyrällä kassa-virrat tulee diskontata, on vielä melko keskeneräinen eikä tässä sanottua voi pitää lopullisena. Neuvossaan Komissiolle CEIOPS ehdotti, että riskitön korko pitää määräytyä sen perusteella, missä valuutassa vastuuvelan velvoitteet ovat, benchmarkina pitää olla AAA:n valtion joukkovelkakirjalainat niille maturiteeteille, joilla ko. lainaa voi pitää riskittömänä; muille maturiteeteille korko johdetaan muista rahoitusinstru-menteista eurolle käytetään EKP:n julkaisemaa AAA:n valtioiden lainoihin perustuvaa korkokäyrää, velan epålikvidisyydestä aiheutuvaa preemiota ei tule lisä korkoon ja CEIOPS lupasi jatkaa Komission ehdotusta varten kiistanalaisiksi jääneiden asioiden käsittelyä Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 11

12 DISKONTTAUS- KORKO Laskentamenetel m Perustettu työryhmä teki esityksensä likviditeettipreemiosta sekä CFOF ja CROF korosta yleisemminkin, joidenka jäljiltä on edelleen ratkaisematta mikä on benchmark; mahdollisesti myös pankkien välinen swap-käyrä kuitenkin pankkien luottoriski eliminoiden, yksimielisyys on siitä, että likviditeettipreemio on olemassa ja se pitää huomioida, mutta sen soveltamisesta ei ole yksimielisyyttä, miten korkokäyrä jatketaan sen sitä maturiteettia myöhemmäksi, jonka jälkeen ei ole enää riskittömän koron ehdot täyttäviä markkinoita mm. ohuet markkinat. Asia ratkaistaneen vasta QIS5:n testien perusteella Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 12

13 Henkivakuutusyhtiön vastuuvelan laskennan tulee perustua sopimuskohtaiseen dataan. Vaikka kassavirtaennustetta ei tehtäisikään jokaiselle sopimukselle, vaan sopimukset on ryhmitelty koko kantaa edustaviksi ryhmiksi, joiden kassavirtaennusteet lasketaan, täytyy ko. ryhm tietysti muodostaa huomioiden jokainen sopimus. Muutenhan kunkin ryhmän edustavuutta ei pystytä ilmaisemaan. SOPIMUSDATA Ryhmittelyn edellytyksinä on, että ryhmitelty data toistaa riittävässä määrin ko. segmentin luonteen, kompleksisuuden ja antaa todennäköisesti suunnilleen saman parhaan arvion kuin sopimuskohtainen paras arvio, erityisesti takuiden ja optioiden osalta. Ryhmittely nopeuttaa laskentaa ja voi tehdä sen käytännössä toteutettavaksi, mutta itse ryhmittelyn Henkivakuutuksen vastuuvelka suorittaminen / PS on työlästä. 13

14 OLETUKSET Laskentamenetel m Laskennan oletuksiin tarvitaan runsaasti historiadataa. Datan lähde Pääsääntöisesti oletukset pitää johtaa vakuutuskannan luon-teen perusteella riippumatta yhtiöstä, jolla vakuutuskannan sopimukset ovat. Yhtiökohtaista tietoa pitää käyttää, jos se ilmaisee paremmin vakuutuskannan luonnetta tai vastuuvelan laskenta on mahdotonta ilman sellaista tietoa. Yhtiön pitää käyttää vakuutusriskien arvioimiseen yhtiön ulkopuolista dataa, jos yhtiö pystyy toteamaan, että yhtiön oma data on epäsoveliaampaa, ja yhtiö tuntee ulkopuolisen datan Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 14

15 OLETUKSET Historiadatan ominaisuuksia Yhtiön pitää pitää yllä luetteloa kaikesta käytettävästä datasta, sen ominaisuuksista ja käytöstä. Yhtiön on luotava periaatteet datan käytölle ja siihen on kirjattava ja sen on toteutettava seuraavia vaatimuksia: Sen on oltava tarkkaa, täydellistä ja soveltuvaa siihen tarkoitukseen, johon sitä käytetään. Dataa pitää käyttää johdonmukaisesti yli ajan. Jos yhtiö täydentää oletuksiaan tai korvaa sitä yli sen mitä datasta on johdettavissa, oletusten on perustuttava asiantuntijan arvioon (expert judgement) ja oletusten on oltava sopusoinnussa asiaan liittyvien havaintojen kanssa. Esimerkiksi nuori vakuutuskanta, josta on riittämtömästi havaintoja Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 15

16 SEGMENTOINTI Laskentamenetel m ja oletukset sekä sopimusten ryhmittely riskien mukaan edellyttää sopimusten segmentointia. Henkivakuutus edellytetään segmentoitavan 12 segmenttiin (keskustelu segmenteistä on tosin vielä kesken) Tosin kaikilla yhtiöillä tuskin on kaikkia segmenttejä. Jos sopimus sisältää eri riveille kuuluvia osia, ne on erotettava. Sairausvakuutukset, joita käsitellään kuten henki/vahinkovakuutuksia segmentoidaan henki/vahinkovakuutussegmentteihin Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 16

17 LASKENTAMENETEL MÄT Komission tähänastiset dokumentit eiv ymmärtääkseni pakota yhtiöitä käyttämään parasta arviota laskiessaan täydellistä stokastista menetelmää muuten kuin silloin, kun velvoitteet sisältäv siihen pakottavia optioita ja takuita, joiden ansiosta kassavirtojen pääoma-arvot riippuvat huomattavasti siitä, miten skenaariot poikkeavat odotetusta eikä vain siitä, kuinka paljon. On toivoa, että deterministisellä kassavirran odotusarvojen arvostamisella saa arvostettua suuren osan parhaasta arviosta. Asia vaati kuitenkin vielä varmennusta Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 17

18 Laskentamenetel m RISKIMARGINAA LI lasketaan vastaisista pääomavaatimuksista pääoman hintana, Cost of Capital, vaatimalla pääomalle hintaa 6% yli riskittömän korkokäyrän, r. Lisäksi oletetaan, että vas-taanottavalla yhtiöllä on varoja vastuuvelan ja pääomavaatimus-ten verran ja varat on valittu siten, että ne minimoivat/eliminoi-vat markkinariskit. Ts. pääomavaatimukset eiv sisällä markkinariskejä, vaan vakuutusriskit luottoriskin ja operationaalisen riskin. Nämä riskit pitää ennustaa tulevaisuuteen huomioiden riskien väliset korrelaatiot, jolloin ajan t kuluttua saatavaa pääomavaa-timusta merkitään merkinnällä SCR(t) ja riskimarginaali on Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 18

19 Laskentamenetel m RISKIMARGINAA LI Vaikka riskimarginaali lasketaankin hajautusedut hyödyntäen, se pitää kuitenkin jakaa eri segmenteille. Komissio ei kerro miten. Käytännössä riskimarginaalin laskeminen vastaisina vuosina samoin periaattein kuin tilinpäöshetkellä on luultavasti kaikille liian vaativa tehtävä. Siksi sallitaankin approksimaatiot joko kukin SCR(t). Paras menetelmä lienee käyttää riskiin soveltuvaa suhteutustekijää, vastuuvelka, riskisumma, riskimaksu, tai laskematta SCR(t):itä vaan suoraan approksimoidaan diskontattu riskimarginaali, esim. suhteessa vastuuvelkaan. LOPPU Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 19