Pt 14790/ ja Vihtola-Jäkkö (Lappeenranta) Rikastushiekka+lentotuhka ja kuitutuhka, massiivirakenteet
|
|
- Tarja Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUMA-inventaari Pt 14790/ ja Vihtola-Jäkkö (Lappeenranta) Rikastushiekka+lentotuhka ja kuitutuhka, massiivirakenteet 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:
2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet 2 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus 4 3. Taustatutkimukset Tekniset Ympäristökelpoisuus 6 4. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Silmämääräinen seuranta ja visuaalinen vauriokartoitus Päällystevauriot IRI- ja URA-mittaukset Kantavuusmittaukset Ympäristökelpoisuus Haastattelut Tutkimustulosten arviointi 17 Viitteet 19
3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Pilottikohde (Pt 14790/ ja Vihtola-Jäkkö) on Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitseva Vihtolan yksityistie, joka muutettiin parantamisen yhteydessä vuonna 2006 paikallistieksi. Ecoroad-hankkeen pilottiosuudet toteutettiin Kohteen kokonaispituus on noin 3.5 km. Pilottirakenteiden pituudet ovat 400 m ja 275 m. Toinen pilottirakenteista perustuu rikastushiekan ja toinen kuitutuhkan käyttöön. Rikastushiekkarakenne sijaitsee paaluvälillä ja kuitutuhkarakenne paaluvälillä Kuva 1. Vihtola-Jäkkö pilotin sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Kohteen perusongelmana oli tierakenteen heikko kunto ja siitä johtuvat kantavuus- ja routaongelmat, kuivatuspuutteet sekä tien pysty- ja vaakageometrian puutteet. Ecoroad-hankkeen yhteydessä tie päällystettiin ja sen kuivatusta tehostettiin. Pilottiosuuksilla testattiin stabiloitujen sivutuoterakenteiden käyttöä tierakenteen jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Kuivatuksen tehostamiseen, rumpukohtien tai pahojen kivien/kalliokohtien korjaamiseen yms. liittyvät työt on tehty alkuperäisen, pilottirakentamista edeltävän suunnitelman mukaisesti. Vihtola-Jäkkö.doc 1
4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet Rikastushiekkarakenne Kohteessa toteutettiin stabiloitu rikastushiekka-lentotuhka (RH+LT) kerros kantavana kerroksena. Kasavarastoituun (kosteaan) Nordkalk Oyj:n rikastushiekkaan sekoitettiin 20 % lentotuhkaa, jota oli varastoitu kostutettuna Stora Enso OyJ Imatran Kaukopään tehtaalla, sekä 4 % yleissementtiä. Sekä kostean tuhkan että sementin määrät laskettiin rikastushiekan kuivamassasta ja seoksen vesipitoisuus säädettiin noin 16 % tavoitetasolle. Sekoitettu massa käytettiin kantavassa kerroksessa periaatekuvan (kuva 2) mukaisesti: - sivutuotekerroksen paksuus 250 mm ja leveys 6.5 m - tierakenteen suunniteltu kokonaispaksuus 900 mm (toteutunut 1000 mm) - sivutuotekerroksen tavoitteellinen tiiveysaste 94 % Kuva 2. Tyyppipoikkileikkaukset suunnitelluista rikastushiekka-tuhkarakenteista, Vihtola-Jäkkö. Kuitutuhkarakenne Kuitutuhkaseoksessa käytettiin Stora Enso Oyj Imatran Kaukopään tehtaan lentotuhkaa (LT) ja kuitusavea (KS; kuitulietettä) märkämassasuhteessa 4:1 sekä yleissementtiä 5,5 % edellisestä laskettuna. Kuitutuhkaseosta käytettiin tässä rakenteessa jakavassa kerroksessa, paksuus 300 mm. Kuitutuhkakerroksen alle rakennettiin lisää jakavaa kerrosta sorasta sekä suodatinkerros, ja päälle kantava murske 300 mm sekä Vihtola-Jäkkö.doc 2
5 päällyste AB 20/120. Päällisrakenteen kokonaispaksuus oli 950 mm. Tyyppipoikkileikkaus on esitetty kuvassa 3. Pilottirakenteessa korvattiin siis osa jakavasta kerroksesta stabiloidulla kuitutuhkalla. Kuitutuhka sekoitettiin etukäteen Nordkalkin tehdasalueella aumasekoittimella. Välivarastoitu kostea lentotuhka ja kostea kuitusavi sekoitettiin märkämassojen suhteessa 4:1. Seokseen lisättiin 5.5 % yleissementtiä edellä mainitun tuhka-kuitusavi seoksen märkämassasta laskettuna. Seoksen vesipitoisuus säädettiin sekoituksen aikana halutulle, noin 50 %, tasolle. Kuva 3. Tyyppipoikkileikkaus suunnitelluista rakenteista, Vihtola-Jäkkö. Kuitutuhkaosuus saatiin tiivistettyä jokseenkin suunnitellulla tavalla. On kuitenkin mahdollista, että stabiloidun rakenteen laadussa esiintyy vaihtelua. 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista 2.1 Tekniset Rikastushiekka-tuhkamateriaalin modulina laskelmissa käytettiin MN/m 2 (laboratoriossa määritetty moduli oli jopa yli MN/m 2 ). Rakenteen mitoituksessa kantavuus siis ylitti asetetun vaatimuksen. Materiaalin modulin arvoksi riittäisi 450 MN/m 2 jolloin rakenteen mitoitus on varmalla puolella. Toisaalta stabiloidun kerroksen alapinnan kantavuus oli laskennallisesti noin 55 MPa tasolla, mikä on stabilointikerrokselle ohjeistettua matalampi (vrt. Tietoa tiesuunnitteluun 71 ). Rakentamisen tapah- Vihtola-Jäkkö.doc 3
6 tuessa loppukesällä pohjamaan kantavuus oli korkeampi kuin laskennassa käytetty, jolloin työalustan kantavuus on riittävä. Aikaisempien rakentamiskokemusten perusteella tämä matalampi kantavuus ei vaikuta oleellisesti rakenteen lujittumiseen ja toimivuuteen. Routamitoituksessa käytettiin rikastushiekka-tuhka materiaalin eristävyyden vastaavuuskertoimena arvoa 1,25. Rikastushiekan lämmönjohtavuus on noin 1,2 1,5 W/(Km) ja tuhkan noin 0,6 0,8 W/(Km). Lentotuhka-kuitusavi- eli kuitutuhkarakenteessa kantavuusvaatimus oli 145 MPa päällysteen alapinnassa. Kuitutuhkamateriaalin modulina laskelmissa käytettiin MN/m 2 (laboratoriossa MN/m 2 ). Rakenteen kantavuus on määräävä. Laskennallisen routanousun perusteella suunniteltu kuitutuhkarakenne on vertailurakennetta parempi. Routamitoituksessa on käytetty kuitutuhkan vastaavuuskertoimena 1,75 (arvio 1,5 2,0). Kuitusaven ja tuhkan lämmönjohtavuudet ovat noin 0,6 0,8 W/(Km). 2.2 Ympäristökelpoisuus Lentotuhkasta, kuitusavesta sekä rikastushiekasta määritettiin materiaalien tuottajien toimesta kokonaispitoisuudet (taulukko 1). Stabilointitutkimusten yhteydessä rakenteissa käytettyjä materiaaleja vastaaville seoksille tehtiin CEN/TS mukainen liukoisuustesti (kolonnitesti), jonka tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Vihtola-Jäkkö kuitutuhka- ja rikastushiekkakoerakenteessa käytettyjen materiaalien kokonaispitoisuudet verrattuna VNa 591/2006 mukaisiin lento- ja pohjatuhkan perusmäärityksen raja-arvoihin. StoraEnso StoraEnso Nordkalk Pitoisuuden Pitoisuus lentotuhka kuitusavi rikastushiekka raja-arvo 6/ /05 mg/kg Imatra Imatra VNa 591/2006 antimoni 0,11 alle määr. alle määr. arseeni 3,13 < 2 < 2 50 barium 144 3,03 3, kadmium 6,22 alle määr. alle määr. 15 koboltti 7,59 alle määr. 1,54 kromi 63,7 0,47 3, kupari 77,8 1,9 6, elohopea lyijy 54,6 < 2 4, molybdeeni 8 alle määr. 0,13 50 nikkeli 24,2 0,22 3,35 vanadiini 29,8 2,42 7, sinkki ,5 7, seleeni 7,05 0,678 1,98 kosteus-% 0,024 71,25 2,743 Vihtola-Jäkkö.doc 4
7 Taulukko 2. Vihtola-Jäkkö kuitutuhka- ja rikastushiekkarakenteita vastaavien koemateriaalien kumulatiiviset liukoisuudet L/S=10 l/kg liukoisuustestin CEN/TS mukaisesti. Tuloksia on verrattu VNA 591/2006.mukaisiin lento- ja pohjatuhkan perusmäärityksen liukoisuusraja-arvoihin. Liukoisuus Peitetty Päällystetty mg/kg EL-46* EL-224** EL-240*** rakenne rakenne Sb < 0,06 < 0,06 < 0,06 0,06 0,18 As < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,5 1,5 Ba 1,47 0,86 0, Cd < 0,005 < 0,005 < 0,005 0,04 0,04 Cr 0,71 2,7 2,96 0,5 3 Cu 0,20 0,28 0, Hg < 0,01 < 0,01 < 0,01 0,01 0,01 Pb 0,08 0,08 0,09 0,5 1,5 Mo 0,54 2,78 2,91 0,5 6 Ni 0,007 0,0075 0,008 0,4 1,2 V < 0,5 < 0,5 < 0,5 2 3 Zn 0,01 0,074 0, Se < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,1 0,5 Co < 0,02 < 0,02 < 0,02 DOC 18,95 445,6 275, Fluoridi 4,8 < 50 < Sulfaatti , Kloridi 468,5 < 2400 < *EL-46 vastaa seossuhdetta RH + LT 20 % + Yse 3 % **EL-224 vastaa seossuhdetta (LT + KS) 3:1 + Yse 5 % ***EL-240 vastaa seossuhdetta (LT + KS) 7:1 + Yse 5 % Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet alittavat VNA 591/2006 mukaiset pitoisuusraja-arvot. Koerakenteissa käytettäviä materiaaleja vastaavien materiaalien liukoisuudet alittavat kaikilta osin VNA 591/2006 mukaiset päällystetyn rakenteen rajaarvot. Peitetyn rakenteen raja-arvot ylittyvät kromin, molybdeenin ja sulfaatin osalta. Rikastushiekkarakenteessa ylittyvät kromin ja molybdeenin peitetyn rakenteen rajaarvot. Seoksia on ollut tarkoitus käyttää päällystetyissä rakenteissa. 3. Taustatutkimukset 3.1 Tekniset Kairaus- ja koekuoppatutkimukset Koerakenteet sijaitsevat tasaisilla osuuksilla jossa pohjamaa on pehmeää savea noin 0,5 1,0 metrin syvyyteen. Pohjamaa muuttuu syvemmällä kovaksi saveksi ja saviseksi siltiksi, joka syvimmillään ulottuu noin 6,0 8,0 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tämän kerroksen alla on tiivis moreenikerros. Maaperätiedot perustuu vuonna 1996 tehtyihin koekuoppiin ja vuonna 1992 tehtyihin tärykairauksiin. Maaperä on heikosti vettäläpäisevää. Vihtola-Jäkkö.doc 5
8 Maatutkaluotaus Paaluväliltä tehtiin maatutkaluotaus ( ). Luotauksen perusteella alkuperäisen rakennekerrosten vahvuus oli cm ja pohjamaa oli pehmeää koerakenteen paaluvälillä Kantavuusmittaukset Lähtötilanteen kantavuus mitattiin (kuva 4). Kantavuusmittaukset ennen koerakentamista tehtiin vain rikastushiekkarakenteen osuudella. Kuitutuhkarakenne sijoittui uudelle tielinjalle. Kuva 4. Vihtolan yksityistien kantavuus keväällä Ympäristökelpoisuus Kohteessa otettiin maa- ja vesinäytteitä vuonna 2006 ennen rakentamista ja noin vuoden kuluttua rakentamisesta vuonna Maanäytteiden analyyseistä vastasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Kaakkois-Suomen tiepiirin toimesta (Destia Oy). Tulokset on käsitelty luvussa Seurantatutkimukset Tekniset Seuranta on kohdistettu sekä koerakenteisiin että vertailurakenteeseen, joka on kohteen perinteisesti toteutettu rakenneosuus.paaluvälillä (murskerakenne,). Vertailurakenteesta on käytettävissä kantavuusmittausten tuloksia syksyltä 2006 ja tasaisuusmittauksia keväältä Nämä tulokset on esitetty koerakenteiden vastaavien tulosten yhteydessä. Vihtola-Jäkkö.doc 6
9 4.1.1 Rakennetutkimukset Kohteesta otettiin elokuussa 2007 rakennenäytteitä timanttiporalla. Poranäytteiden oton yhteydessä mitattiin kerrospaksuudet, valokuvattiin kohdetta ja tehtiin kuntoarviointia (kuva 5 ja taulukko 3). Tutkimuksia tehtiin neljästä poikkileikkauksesta rikastushiekkarakenteesta. Kuitutuhkarakenteesta näitä tutkimuksia ei tehty. Kuitutuhkarakenne todettiin hyväkuntoiseksi ja sen toimivuudessa ei ollut esiintynyt ongelmia ensimmäisen vuoden aikana. Poranäytteiden otto jätettiin tekemättä sen vuoksi, että ei ollut perusteltua lähteä rikkomaan hyväkuntoista rakennetta. Taulukko 3. Rikastushiekka-tuhka rakenteesta porattujen näytteiden yksiaksiaaliset puristuslujuudet (näytteenotto Tero Jokinen, Ramboll ). Paalu 550 RH+LT 650 RH+LT 675 RH+LT 805 RH+LT Havainnot näytteenoton yhteydessä - virheetön päällyste 50 mm - murskekerros mm - kiinteäpintainen koerakennekerros, kohtuullisesti porattavissa - porakappaleet katkeavat helposti - porakappaleet silmämääräisesti tarkastellen homogeenisia, yksittäisiä rikastushiekka/tuhka-lajittumia - hyväkuntoinen päällyste 50 mm, vasemmalla kaistalla kapea pituushalkeama - murskekerros 20 mm - kiinteäpintainen koerakennekerros 200 mm, hyvin porattavissa; luja, ehjä ja homogeeninen - kaksi porakappaletta kerroksen paksuudelta yksi kappale noin 100 mm -porakappaleet silmämääräisesti tarkastellen homogeenisia, yksittäisiä rikastushiekka/tuhka-lajittumia - virheetön päällyste 50 mm - murskekerros mm - kiinteäpintainen koerakennekerros mm, hyvin porattavissa, lähes koko kerroksen korkuiset kappaleet luja, kiinteä - kaksi porakappaletta keskikaistalta kerroksen paksuudelta noin 200 mm kaksi kappaletta reunasta kerroksen keskiosasta -porakappaleet silmämääräisesti tarkastellen homogeenisia, yksittäisiä rikastushiekka/tuhka-lajittumia, myös murskerakeita - virheetön päällyste 50 mm - murskekerros 50 mm - kiinteä- ja karkeapintainen koerakennekerros 270 mm, melko hyvin porattavissa luja, kiinteä - kaksi porakappaletta molemmat katkesivat yläosasta, noin 100 ja 200 mm korkuiset porakappaleet -porakappaleet silmämääräisesti tarkastellen homogeenisia, yksittäisiä rikastushiekka/tuhka-lajittumia Puristuslujuus [MPa] - keskellä Puristuslujuus [MPa] - reunassa 2,5 / 3,3 1,7 3,9 4,9 / 4,3 3,6 Rakenteiden suunnittelussa asetetut tavoitelujuudet olivat rikastushiekkatuhkarekenteelle 1,5-2,0 MPa ja kuitutuhkarakenteelle 0,8-1,0 MPa. Stabiloidusta kantavasta kerroksesta otettujen poranäytteiden lujuustaso vaihteli välillä 1,7 4,9 MPa keskiarvon ollessa 3,4 MPa. Rakenteelle asetettu tavoitelujuustaso saavutettiin jokaisessa tutkimuspisteessä ja lujuuden keskiarvotaso ylittää tavoitetason selvästi. Tältä osin tulos on hyvä ja pienentää rakenteessa esiintyvän epähomo- 3,3 Vihtola-Jäkkö.doc 7
10 geenisuuden aiheuttamia riskejä lopputuloksen laadun ja erityisesti pitkäaikaiskestävyyden osalta. Kuva 5. Porakappaleet Silmämääräinen seuranta ja visuaalinen vauriokartoitus Seuranta on toteutettu pääosin kunnossapidon ohjauksen (Kaakkois-Suomen tiepiiri) yhteydessä ilman erillisiä kohdekäyntejä. Seurannassa tehtiin havaintoja yleiskunnosta ja mahdollisista poikkeamista normaalista, valokuvattiin kohdetta, ja arvioitiin kunnossapitotarvetta (työmäärä ja kustannukset). Seurannan yhteydessä on tehty arviointia myös pilottikohteiden laadusta vertailuosuuksiin nähden. Maaliskuun lopulla (vrt. kuva 6) tehtyjä havaintoja: - molemmissa koerakenteissa havaittiin useissa kohdissa, melko pitkällä osuudella, mutta ei kuitenkaan läpeensä, keskikohdan halkeamia, jotka vaikuttavat alustavasti päällystystyön aikaiselta keskisaumavirheeltä - rikastushiekkarakenne: päällysteen läpi ulottuva poikkihalkeama sekä selvä kohoutuma kohdassa, jossa pelto muuttuu metsäksi ja pengerrys leikkaukseksi, lähinnä vaurion todellinen syy voi olla tien poikki menevä vesijohtokaivanto lisäksi ko. kohdan yhteydessä olevan maantien liittymän ja päätien kulmauksessa tien luiska on purkautunut siten että koerakenne näkyy piennarmurskeen alta - kuitutuhkarakenne: ei ollut keskihalkeamien lisäksi muita vaurioita Vihtola-Jäkkö.doc 8
11 - muuten molemmat koerakenneosuudet olivat erittäin tasaisia; tie lienee ollut kuitenkin vielä kohtuullisen syvältä jäässä, koska rakentamattomilla osuuksilla pintakelirikko ei ollut paha Kuva 6. Vihtolantien koerakenteiden vaurioita (Hannu Moilanen ). Pahimpaan kelirikkoaikaan (huhti-toukokuu 2007) ajoitetun kohdekäynnin yhteydessä tehtiin koko osuudelta systemaattinen paalutukseen sidottu vauriokartoitus. Kohdekäynnillä kiinnitettiin silmämääräisen seurannan tekijöiden lisäksi huomiota muun muassa painumiin, heittoihin, routaongelmiin, kantavuuteen, raiteistumiseen, kuoppiin, reikiin, tien leviämiseen, silmäkkeisiin, päällystevaurioihin yms.. Rikastushiekkatuhkarakenteessa oli 5 poikkihalkeamaa keskimäärin 80 metrin välein. Pituushalkeamaa oli keskilinjalla ja kaistoilla. Myös vinosuuntaista pituushalkeamaa esiintyi. Kuitutuhkarakenteessa oli kaksi pituushalkeamaa keskilinjalla. (Jukka Hackman). Voidaan todeta, että silmämääräisten kuntokartoitusten perusteella molemmat osuudet olivat pysyneet suhteellisen tasaisina eikä pahoja vaurioita esiinny. Erityisesti kuitutuhkaosuus oli säilynyt käytännössä vauriottomana. Rikastushiekka-tuhkan kohdalla rakenteessa oli näkyvissä jonkin verran kapeaa pituushalkeilua ja muutamia poikkikatkoja Päällystevauriot Vauriokartoitus toteutettiin Ecoroad - projektin toimesta Kuvassa 7 on esitetty rikastushiekka-tuhka rakenteen osuudella havaitut vauriot. Rikastushiekka-tuhka Vihtola-Jäkkö.doc 9
12 rakenteessa oli poikkihalkeamia (4 kpl), keskihalkeamaa ja kapeaa pituushalkeamaa. Kuitutuhkarakenteessa ei ollut havaittavissa vaurioita keskisauman halkeamaa lukuun ottamatta. Molemmat osuudet olivat pinnaltaan suhteellisen tasaisia eikä pahoja vaurioita esiintynyt. Kuva 7. Rikastushiekka-tuhka rakenteen vauriokartoitus (Ramboll/Harri Jyrävä). Kuva 8. Vihtolan tien koerakenteiden vaurioita ( ). Vihtola-Jäkkö.doc 10
13 4.1.4 IRI- ja URA-mittaukset Vihtolan tiellä suoritettiin IRI/URA-mittaus toukokuussa 2007 (kuva 9). Taulukossa 4 on esitetty keskimääräiset tasaisuusarvot koko rakennuskohteelle ja koerakenne- sekä vertailurakennekohtaisesti. Rikastushiekka-tuhka rakenteessa mitattu IRI-arvo on pienempi kuin kohteella keskimääräisesti tai vertailurakenteilla, mutta URA-arvo on suurempi (erityisesti oikean kaistan osalta). Kuitutuhkarakenteen mitattu IRI-arvo on jonkin verran suurempi kuin kohteella keskimääräisesti ja vertailurakenteilla, mutta sen sijaan URA-arvo on pienempi. Tehdyt havainnot tulee suhteuttaa rakenteen lyhyeen käyttöikään. Taulukko 4. Kohteen IRI- ja URA-mittauksien ( ) keskiarvot paaluväleittäin/kaistoittain. Paaluväli IRI 10 m [mm/m] IRI 100 m [mm/m] URA 10 m [mm] URA 100 m [mm] ,9 6,8 oikea 4,0 3,8 5,0 5,0 vasen 3,9 3,7 3,8 3, RH 8,8 9,4 oikea 3,1 3,1 6,8 7,7 vasen 3,2 3,1 4,3 4, KT 4,3 4,8 oikea 4,1 4,8 2,4 3,0 vasen 4,4 4,7 3,3 3, , ja ,6 6,6 REF oikea 4,0 3,8 4,8 4,8 vasen 3,9 3,7 3,7 3,7 URASYVYYS, URA - 100m [mm] OIKEA OIKEA 2 VASEN VASEN R.Hk + LT kuitutuhka URA [mm] PAALU [m] Vihtola-Jäkkö.doc 11
14 R.Hk + LT TASAISUUSMITTAUS, IRI - 100m [mm/m] OIKEA OIKEA 2 VASEN VASEN 2 kuitutuhka IRI [mm/m] PAALU [m] Kuva 9. Tasaisuusmittaukset Vihtola-Jäkkö pilottikohteella kesällä Tasaisuusmittausten (IRI/URA) ja Tiehallinnon kuntoluokituksen mukaan (TIEH v) tien kunto vaihtelee molemmilla osuuksilla hyvän ja tyydyttävän tasolla. Rikastushiekka-tuhka osuudella on havaittavissa selvästi enemmän urautumista (erityisesti oikea kaista) kuin pilotilla keskimäärin (tämä voi johtua rakennusaikaisista tiivistysongelmista / -työmenetelmistä), toisaalta kuitutuhkaosuuden IRI-lukemat ovat keskiarvotason yläpuolella. Viimeksi mainittu mittaustulos on sikäli yllättävä, että kohdekäyntien yhteydessä tehtyjen silmämääräisten arviointien perusteella kuitutuhkaosuus on erittäin hyväkuntoinen Kantavuusmittaukset Pilotin seuranta käynnistettiin noin kaksi kuukautta rakentamisen jälkeen tehdyillä kantavuusmittauksilla. Kohteen kantavuudet on mitattu päällysteen päältä molempien pilottirakenteiden osuuksilla sekä kantavan kerroksen päältä vertailurakenteen kohdalla marraskuun lopussa Pudotuspainolaitteella mitattujen tulosten perusteella vertailurakenteiden E2-kantavuuksien keskiarvo oli 169 MPa (yksittäiset mitatut arvot MPa), rikastushiekka-tuhka rakenteen 415 MPa (yksittäiset mitatut arvot MPa) ja kuitutuhkarakenteen 303 MPa (yksittäiset mitatut arvot MPa). On huomattava, että osasta rakenteita keskiarvo on laskettu vain 2-3 mittauksen tuloksista ja vertailuosuudet olivat vielä päällystämättöminä. Kantavuudet on esitetty kuvassa 10. Kantavan kerroksen pinnasta mitattuna ennakkoarvio kantavuudelle oli MPa (päällyste vaikuttaa MPa) eli toteutuneet pilottirakenteiden kantavuudet ylittävät selvästi ennakoidun tavoitetason. Mittaukset on tehty ennen talvea eli rakenne ei ole jäätynyt vielä kertaakaan. Kantavuudet mitattiin uudelleen noin seitsemän kuukauden kuluttu rakenteiden valmistuttua ja pahimpaan kelirikko aikaan toukokuun alussa Pudotuspainolaitteella mitattujen tulosten perusteella E2-kantavuuksien keskiarvo oli rikastushiekka-tuhka pilottiosuudella 363 MPa (yksittäiset mitatut arvot MPa) ja 257 MPa (yksittäiset mitatut arvot MPa) kuitutuhkarakenteelle. Rakenteiden keskiosan kantavuudet olivat parempia verrattuna reunaan molemmissa koerakenteissa. Keskikaistalla kantavuus oli 412 MPa ( MPa) ja reunassa 310 MPa ( MPa) paaluvälillä Vastaavasti keskikaistalla kantavuus oli 274 MPa ( MPa) ja reunassa 240 MPa ( MPa) paaluvälillä Tiepiiri ei mitannut tällä kertaa lainkaan päällystämättömien vertailuosuuksien kantavuuksia eli siltä osin ei ole käytettävissä vertailutietoa. On huomattava, että osasta rakenteita keskiarvo on laskettu vain 3-6 mittauksen tuloksista. Kantavuudet on esitetty kuvan 11 kuvaajassa. Vihtola-Jäkkö.doc 12
15 Tulosten perusteella molempien pilottiosuuksien kantavuus oli marraskuussa 2006 tavoitetasoa korkeampi rikastushiekka-tuhka osuuden kantavuuskeskiarvon ollessa 400 MPa luokkaa ja kuitutuhkaosuuden noin 300 MPa. Toukokuussa 2007 tulokset olivat samansuuntaisia vaikka molemmilla osuuksilla kantavuus oli MPa syksyn mittauksia matalammalla tasolla. Hieman matalampi yleistaso selittyy mittausajankohdalla, mutta tuloksissa oli rikastushiekka-tuhkaosuudella havaittavissa huomattavan suurta hajontaa eri mittauspisteiden välillä ( MPa). Rakentamisen aiheuttama epähomogeenisuus voi siis näkyä tierakenteen ominaisuuksissa. Kuitutuhkaosuudella kantavuuksissa ei ole havaittavissa läheskään yhtä suurta hajontaa ja rakenteen ominaisuudet ovat tältä osin suunnitellulla tasolla. Kuva 10. Vihtolan tien (pt 14975) kantavuusmittaus ( ) päällysteen päältä pilottirakenteille 1 ja 2 sekä kantavan yläpinnasta vertailurakenteelle. Vihtola-Jäkkö.doc 13
16 Kuva 11. Vihtolan tien (pt 14975) kantavuusmittaus , pahimman kelirikon aikana. 4.2 Ympäristökelpoisuus Pinta- ja pohjavesiseuranta Koerakenteen seurannan kannalta merkittävimmät seuratut laatuparametrit ovat Cr, Mo ja SO 4 -pitoisuudet, joissa liukoisuustestin mukaan on ylitetty peitetyn rakenteen raja-arvot (ks. luku 2.1.2: Cr 0,5-3,0 mg/kg, Mo 0,7-2,91 mg/kg ja SO mg/kg). Pinta- ja pohjavesinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 1. Kuitutuhkarakenteen plv kohdalla sijaitsee kaksi tarkkailupistettä. Ojasta on otettu näytteet sekä ylä- että alavirran puolelta ennen rakentamista vuonna 2006 sekä noin vuosi rakentamisen jälkeen, vuonna Ojavesien laatu täyttää tutkituilta osin talousveden laatusuositukset ja vaatimukset muutoin paitsi raudan ja alumiinin osalta. Talousvesisuosituksia korkeammat rauta- ja alumiinipitoisuudet ovat pintavesissä tavanomaisia. Eri ajankohtina otetuissa näytteissä ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia. Myöskään ylä- ja alavirran näytteet eivät poikenneet toisistaan. Koerakennetta lähimpänä sijaitsevasta talousvesikaivosta otetut näytteet olivat hieman happamia ja vuonna 2006 (ennen rakentamista) rautapitoisuus ylitti talousveden laatusuosituksen. Eri laboratorioissa määritetyissä, samanaikaisesti otetuissa näytteissä nitraattipitoisuudessa (NO 3 ) saatiin hieman toisistaan poikkeavia tuloksia. Kaivon nitraattipitoisuudet ylittivät talousveden laatuvaatimuksen (50 mg/l) kolmessa näytteessä neljästä. Pitoisuuden nousu ei liity koerakentamiseen, sillä nitraattipitoisuus oli kyseisessä kaivossa vastaavalla tasolla jo ennen koerakentamista. Muilta osin kaivovesinäytteet täyttivät laatusuositukset ja vaatimukset eikä merkittäviä pitoisuusvaihteluita havaittu. Vihtola-Jäkkö.doc 14
17 Rikastushiekka-tuhkarakenteen plv kohdalla sijaitsee myös kaksi tarkkailupistettä. Ojasta on otettu näytteet ylä- ja alavirran puolelta ennen rakentamista vuonna 2006 sekä noin vuosi rakentamisen jälkeen, vuonna Ojavesien laatu täyttää tutkituilta osin talousveden laatusuositukset ja vaatimukset muutoin paitsi raudan ja alumiinin osalta. Talousvesisuosituksia korkeammat rauta- ja alumiinipitoisuudet ovat pintavesissä tavanomaisia. Eri ajankohtina otetuissa näytteissä ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia. Myöskään ylä- ja alavirran näytteet eivät poikenneet toisistaan. Koerakennetta lähimpänä sijaitsevan talousvesikaivon vesinäytteet ylittävät talousveden laatuvaatimuksen (1,5 mg/l) fluoridin osalta. Fluoridin esiintyminen korreloi merkitsevästi molybdeenin esiintymisen kanssa (Lahermo et. al 2002), josta syystä myös kaivon molybdeenipitoisuudet ovat huomattavan paljon korkeampia kuin alueen muissa kaivoissa. Lisäksi kaivovesi ei ollut hygieenisesti täysin moitteetonta. Vuoden 2007 vesinäytteessä esiintyi koliformisia bakteereita. Bakteerit ja nitriittitypen esiintyminen viittaa kaivon huonoon kuntoon ja pintavesivuotoihin. Kaivoveden laatumuutoksilla ei ole yhteyttä koerakenteeseen. Muilta osin kaivovesinäytteet täyttivät laatusuositukset ja vaatimukset eikä merkittäviä pitoisuusvaihteluita havaittu. Maanäytteiden seuranta Pilottirakentamisen maanäytteiden seurantulokset on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Maanäytteet on otettu sivusuunnassa 10 metrin etäisyydeltä tien keskiviivasta 0,5 2,5 m syvyyksiltä molempien pilottirakenteiden kohdalta. Kokonaispitoisuudet on määritetty 1 ja 2 metrin syvyyksiltä otetuista näytteistä. Verrattaessa vuoden 2006 ja 2007 tuloksia havaitaan, että pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia, jotka osoittaisivat käytettyjen sivutuotteiden vapauttavan ympäristöön haitta-aineita tarkastellulla ajanjaksolla. Taulukko 5. Tielinjan sivusta otettujen pohjamaanäytteiden määritetyt pitoisuudet (mg/kg) ennen rakentamistoimenpiteitä (lähtötilanne 2006). Vihtola-Jäkkö.doc 15
18 Taulukko 6. Tielinjan sivusta otettujen pohjamaanäytteiden määritetyt pitoisuudet (mg/kg) vuosi rakentamisen jälkeen (seurantatulokset 2007). Paalut rikastushiekka-lentotuhkarakenne ja paalut kuitutuhkarakenne. 4.3 Haastattelut Kohteen tiemestarin puhelinhaastattelu toteutettiin marraskuussa Tiemestari Juhani Valjakka totesi haastateltaessa, että pilottirakenteiden yleiskunto on hyvä, mutta myös vertailuosuuksien kunto on samalla tasolla. Myöskään ajoradan tasaisuus ei poikkea muusta vastaavan tasoisesta tiestöstä. Kohteessa esiintyy jonkin verran kapeita pituushalkeamia, jotka on bitumisaumattu, mutta vastaavia pituushalkeamia esiintyy yleisesti tämän tasoisen tiestön päällysteissä eli kohde ei tässäkään poikkea yleisestä kuntotasosta. Normaalista tienpidosta poiketen stabiloidun rikastushiekka-tuhka rakenteen kohdalla on tulossa kunnossapidosta lisälasku maaporan käyttötarpeesta aurausviittojen asennuksessa (viittojen vaatiman asennusreiän tekeminen stabiloituun kerrokseen). Muutoin kunnossapidon kannalta pilottirakenteet eivät ole tähän mennessä vaikuttaneet kunnossapitokustannuksiin. Ensimmäisen seurantavuoden aikana tien käyttö ei ole vaikuttanut tien kuntoon ja pilottirakenteet kestivät ensimmäisen talven rasitukset hyvin. Tiemestarin mukaan pilottirakenteiden toimivuusennuste jatkossa on hyvä Juhani Valjakka teki havainnon tien pinnan jäisyydestä pilottirakenteiden kohdalla, kun muu tieosuus oli pinnaltaan sula. Tiemestari kuvasi rikastushiekka-tuhka rakenteen pintaa polanteiseksi (vrt. kuva 12) ja kuitutuhkarakenteen pintaa jäiseksi. Muuten tien pinta oli sulanut (vrt. kuva 12 etuala). Vihtola-Jäkkö.doc 16
19 Kuva 12. Rikastushiekkarakenteen jäistä pintaa (Juhani Valjakka, ). Rikastushiekkarakenteen kohdalla havaittiin tehdyssä silmämääräisessä vauriokartoituksessa koerakenteen alkuosassa runsaasti halkeamia. Kuitutuhkarakenteen kohdalla tie oli painunut epätasaisesti etenkin sisäkaarteen puoleisessa reunassa. Epätasainen painuminen johtunee todennäköisesti puutteellisesta kuivatuksesta. 5. Tutkimustulosten arviointi Vihtola-Jäkön pilottiosuuksien toteutuksessa esiintyi jonkin verran ongelmia ja poikkeamia suunnitellusta, mikä voi ainakin rikastushiekka-tuhka rakenteen osalta vaikuttaa heikentävästi lopputuloksen laatuun. Lähtömateriaalien laatu vastasi suunniteltua, mutta aumasekoituksena toteutettu sekoitusprosessi osoittautui suhteellisen työlääksi erityisesti massojen laadun seurannan ja säätämisen osalta. Tämän vuoksi sekoitustyön ja massojen käytön välinen aikaviive venyi selvästi haluttua pidemmäksi vaikka massojen laatu sinällään saatiinkin pysymään hyväksyttävällä tasolla. Työn toteutus poikkesi materiaalin levitystavan osalta oleellisesti työohjeissa esitetystä (mm. ei käytetty levitintä) mikä osaltaan vaikuttaa lopputuloksen laatuun aiheuttaen levitetyn kerroksen epähomogeenisuutta. Poikkeaminen ohjeista todennäköisesti vaikeutti myös tiivistystyötä, jolloin rikastushiekka-tuhka rakenteen tiiveysasteessa ei päästy kaikilta osin vaaditulle tasolle. Kuitutuhkaosuus saatiin edellisestä huolimatta tiivistettyä lähes suunnitellulla tavalla. Merkittävä työvirhe oli myös urakoitsijan rikastushiekka-tuhka osuuden alkupäässä tekemä stabiloidun kerroksen tiivistystyö vielä varsinaista rakentamista seuraavana päivänä, mikä on voinut vaurioittaa stabiloitua kerrosta ja heikentää siten rakenteen laatua kyseisellä osuudella. Kokonaisuus huomioiden rakentamisen toteutuksen voidaan katsoa onnistuneen vain kohtuullisesti. Suunnitelmien mukaan piti valmis massa levittää asfaltinlevittimellä (tai vastaavalla) tasaiseksi kerrokseksi, mutta urakoitsija toteutti työn vastoin ohjeita käyttäen levitystyössä pyöräkuormaajaa, kaivinkonetta ja tiehöylää. Tämän takia sivutuotekerroksen pinta jäi osittain aaltoilevaksi/epätasaiseksi ja on mahdollista, että sivutuotekerrokset Vihtola-Jäkkö.doc 17
20 ovat tiivistyneet epätasaisesti erityisesti tien poikkisuunnassa. Myös massojen levitys tien reunaosilla aiheutti käytetystä työtavasta johtuen ongelmia. Löyhänä levitetty sivutuotekerros tiivistyi suhteellisen voimakkaasti aiheuttaen lisätyötä oikean kerroksen kokonaispaksuuden kontrolloinnissa ja säätämisessä. Levitintä käytettäessä näistä mainituista tekijöistä aiheutuvia ongelmia olisi pystytty ratkaisevasti pienentämään tai ne olisi jopa vältetty kokonaan, joskin levitystyö olisi todennäköisesti jouduttu toteuttamaan kahtena erillisenä kerroksena. Jatkossa onkin syytä kiinnittää erityshuomiota levityspäässä käytettyjen työmenetelmien kontrollointiin ja asetettujen työmenetelmien noudattamiseen. Erityisesti massojen levittäminen ilman levitintä ja lopputiivistyksen toteuttaminen pahimmillaan vasta seuraavana päivänä heikentävät väistämättä rakentamisen laatua. Suunniteltujen, alle 10 cm paksujen kerrosten käyttö koettiin työmaalla työteknisesti hankalaksi. Keväällä 2007 mitattu rikastushiekka-tuhka rakenteen kantavuus oli noin 360 MPa. Kantavuusmittaustuloksissa on hajontaa erityisesti SCI-arvon osalta. Tulos saattaa kertoa rikastushiekka-tuhkakerroksen epähomogeenisuudesta, mutta tätä on vielä varhaista arvioida. Kantavuustuloksia onkin syytä täydentää jatkossa. Toisaalta rakentamisen yhteydessä sivutuotekerroksen alusta urautui ja kerroksen alapinta sekoittui osittain jakavaan kerrokseen, jonka kantavuus oli alhainen ja toteutuksessa käytetty materiaali oli vaatimusrajoilla. Rikastushiekka-tuhka rakenteen koekappaleista määritetyt lujuudet olivat 1,7 4,9 MPa syksyllä 2007 eli rakennetutkimusten perusteella osuuden stabiloidun kantavan kerroksen lujuustaso täyttää tavoitetason rakentamisesta esiintyneistä virheistä huolimatta. Kuitutuhkarakenteen kantavuus oli noin 260 MPa keväällä Tuloksissa ei ollut edellä kuvattua poikkeuksellisuutta ja erityisesti BCI-arvo oli pieni hajonnaltaan. Rakenteen kantavuus ylittää tavoitteen eikä osuudella esiinny käytännössä lainkaan vaurioita. IRI-mittausten tulokset olivat kuitenkin heikompia kuin pilottikohteen keskiarvotaso mikä on yllättävää, sillä silmämääräisen arvioinnin perusteella kuitutuhkaosuus on erittäin hyväkuntoinen. Tältä osin tuloksia on syytä tarkentaa jatkoseurannan yhteydessä. Vihtola-Jäkkö pilottikohteen rakenteiden lopullista toimivuustarkastelua sekä tulosten luotettavaa arviointia ei voida vielä luotettavasti tehdä vuoden seurannan perusteella. Toteutetut ratkaisut vaikuttavat kuitenkin toimivilta rakentamisen laadussa esiintyneistä poikkeamista huolimatta. Jatkossa kohteen olisi toivottavaa olla mukana tiepiirin seurantaohjelmassa, jolloin siitä olisi myöhemmin saatavissa mm. URA-, IRI- ja kantavuustietoja. Myös päällystevaurioinventoinnin ja runkokelirikkoarvioinnin tekeminen on tärkeää. Koko tiekohdetta tulisi havainnoida, ja koerakennuskohteiden lisäksi seuranta tulee kohdistaa ainakin paaluväleille ja Kokonaisuutta ajatellen rakenteet ovat käyttäytyneet jokseenkin suunnitellulla tavalla. Kohteen kunto on parantunut oleellisesti eikä merkittäviä vaurioita ole esiintynyt. Erityisesti kantavuus on parantunut selvästi. Rakentamisen yhteydessä syntyneet poikkeamat suunniteltuun nähden näkyvät kuitenkin rikastushiekka-tuhka osuuden seurantatuloksissa aiheuttaen vaikeasti arvioitavissa olevan epävarmuustekijän rakenteen pitkäaikaistoimivuuden suhteen. Kuitutuhkaosuuden osalta odotusarvo rakenteen pitkäaikaistoimivuuden suhteen on positiivinen. Vihtola-Jäkkö.doc 18
21 Viitteet CEN/TS (Jätteiden karakterisointi. Liukoisuustestit. Läpivirtaustesti ylöspäin (määritellyissä olosuhteissa).characterization of waste. Leaching behaviour tests. Upflow percolation test (under specified conditions) Ecoroad-nettisivut, mm. englanninkielinen nettilinkki josta löytyvät ympäristöseminaarin esitykset: ja suomenkieliset sivut, josta löytyvät raportit: Jyrävä, H., Ronkainen, M., Maijala, A., Lahtinen, P., Kilpeläinen, J. ja Reinikainen, S.-P. Ecoroad Ecological utilization of industrial waste materials on road construction, projektiyhteenveto. Julkaisu 175. Lappeenrannan Teknillinen tiedekunta. Lahermo P., Tarvainen T., Hatakka T., Backman B., Juntunen R., Kortelainen N., Lakomaa T., Nikkarinen M., Vesterbacka P., Väisänen U. ja Suomela P.: Tuhat kaivoa Suomen Kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Geologian tutkimuskeskus. Espoo. Tutkimusraportti 155. Sorvari, J. Ympäristökriteerit mineraalisten teollisuusjätteiden käytölle maarakentamisessa. Suomen ympäristö 421/2000. Suomen ympäristökeskus. STM 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM 74/1994: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 74/1994. Annettu Helsingissä ( TIEH v. Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. Tiehallinnon selvityksiä 57/2005. Verkkojulkaisu pdf ( Tietoa tiesuunnitteluun 71. TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUULIT JA KESTÄVYYSMALLIT Tiehallinto, tie- ja geotekniikka, VNa 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Vihtola-Jäkkö.doc 19
22 LIITE 1. Kaivojen vesinäytteiden vuosien 2006 ja 2007 talousvesianalyysien tulokset. Tummennetut analyysitulokset eivät täytä talousveden laatuvaatimuksia tai suosituksia (Koetoimintailmoituksen päätöksen mukaisen seurannan ilmoituksen liite 2). 1
23 LIITE 2. Kaivojen ja ojien vesinäytteiden vuosien 2006 ja 2007 monialkuaineanalyysit sekä DOC, TOC ja Hg määritykset (Koetoimintailmoituksen päätöksen mukaisen seurannan ilmoituksen liite 3). 2
24 LIITE 2. jtk. Kaivojen ja ojien vesinäytteiden vuosien 2006 ja 2007 monialkuaineanalyysit sekä DOC, TOC ja Hg määritykset (Koetoimintailmoituksen päätöksen mukaisen seurannan ilmoituksen liite 3). 3
25 LIITE 2.jtk. Kaivojen ja ojien vesinäytteiden vuosien 2006 ja 2007 monialkuaineanalyysit sekä DOC, TOC ja Hg määritykset (Koetoimintailmoituksen päätöksen mukaisen seurannan ilmoituksen liite 3). 4
UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1
LisätiedotPt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)
UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotPt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena
UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi
LisätiedotPt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)
UUMA-inventaari Pt 14567/01/1000-1500 ja 1500-2550 Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotPT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa
UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotPt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
LisätiedotPt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)
UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotPt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne)
UUMA-inventaari Pt 13981 340-760 ja 2000-2500 Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) Kuitutuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740
LisätiedotUUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 YMPÄRISTÖSEURANTA
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 YMPÄRISTÖSEURANTA 17.12.2004 SEURANNAN LOPPURAPORTTI 2004 SISÄLLYSLUETTELO PILOT 2002... 2 PILOT 2003... 4 1 Pilot 2002 Kukkia Circlet projektisuunnitelman
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotMartti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]
Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotPT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)
UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen
LisätiedotJätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia
Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotHämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma
Eeva Lillman Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 22/2009 gg Eeva Lillman Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotKierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita
Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät
LisätiedotKarstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018
Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotFOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri
S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI
LisätiedotRaja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne
3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotToivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 7.10.2016 Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy 1 TAUSTA Toivosen Sora Oy suunnittelee muualta tuotavan kalliokiviaineksen murskausta sekä
Lisätiedot27/16/AKu 28.1.2016 1 (8)
27/16/AKu 28.1.2016 1 (8) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 27/16/AKu 28.1.2016 2 (8) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
Lisätiedot28/16/Aku (9)
VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotPt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin
UUMA-inventaari Pt 16207 /01/30-1700 ja 3600-5240 Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
LisätiedotMt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotKehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotTAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.
Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)
LisätiedotLAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotTuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015
Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015 Toimintaympäristö Lentotoiminta Energiantuotanto voimalaitokset Vastaanotto ja tuotanto FA Forest Oy Raakaaineet Lannoitus Ecolan
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotPäätös Nro 74/2014/1 Dnro ESAVI/91/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2014
Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2014/1 Dnro ESAVI/91/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2014 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee kuorikattilan lentoja pohjatuhkan sekä soodasakan
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotTIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ
LisätiedotJärvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli
Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6
LisätiedotNS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus
LisätiedotPietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014
Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien
LisätiedotSiilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi
Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotYARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS
LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
Lisätiedot1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,
LisätiedotPAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK
PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI VIRRANPUISTO LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.5.2015 Viite 1510017219_B IISALMEN KAUPUNKI VIRRANPUISTO LIIKENNEMELUSELVITYS
LisätiedotHaitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,
Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa Satamien ympäristöverkon teemapäivä, 31.10.2012 Noora Lindroos, Ramboll Finland Oy, noora.lindroos@ramboll.fi TUTKITUT MATERIAALIT SEDIMENTTINÄYTTEET
LisätiedotSelvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä
Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden
LisätiedotLAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.
Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)
LisätiedotTalousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)
Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800
LisätiedotIlmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje
Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään
LisätiedotTESTAUSSELOSTE TALOUSVESI
Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
Lisätiedot36/18/AKu (7)
36/18/AKu 22.1.2018 1 (7) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2017 36/18/AKu 22.1.2018 2 (7) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotKoerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön
1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta
LisätiedotYmpäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-
Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan
LisätiedotKUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017
REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotTUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,
LisätiedotYARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016
LIITE 13a Vastaanottaja Yara Suomi Oy Miika Tomma PL 5 23500 Uusikaupunki Päivämäärä 30.11.2016 Viite 1510029928/1 YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016 YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotMt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde
LisätiedotPäätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012
Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan
LisätiedotYhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014
Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
Lisätiedot