TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

Transkriptio

1 Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA TAMPERE (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning (kokonaiset+ravistelu) (kolonni) Viite / Hänvisning TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Asia / Ärende TUTKIMUSSELOSTE Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) laboratoriossa tutkittiin Tammervoima Oy:n yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevan pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta. Hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa määritettiin Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 (sis. raja-arvot) mukaisesti ja kaatopaikkakelpoisuus VNa 331/2013 mukaisesti. HUOM. tuloksia verrataan VNa 403/2009 mukaisiin maarakennushyötykäyttöraja-arvoihin asiakkaan erillisestä pyynnöstä. Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva pohjakuona ei kuulu asetuksen 403/2009 piiriin. Pohjakuonasta määritettiin mm. kokonaisorgaanisen hiilen (TOC), PCB- ja PAHyhdisteiden sekä tiettyjen raskasmetallien kokonaispitoisuudet. Myös haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritettiin. Haitta-aineiden liukoisuuksia tutkittiin perusmäärittelyssä kolonnitestillä standardin CEN/TS mukaisesti sekä perusmäärittelyn kanssa rinnakkain laadunvalvontakokeen evaluointia varten kaksivaiheiseen ravisteluun perustuvalla testillä (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ). Testiohjelma on laadittu asiakkaan analyysipyyntöjen mukaiseksi. Näytteet on laboratoriotietokantaan kirjattu siten, että kokonaispitoisuudet & ravistelutesti sekä kolonnitesti on kirjattu eri tilauksiin. Tulokset on esitetty kahtena eri testausselosteena. Tämän vuoksi yllä on esitetty kaksi eri tilaus- ja selostenumeroa. Kokoomaselosteen varsinaisena selostenumerona näytetään kokonaispitoisuus- ja ravistelutestauksen selostenumeroa Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan KVVY, laboratorio, PL 265, Tampere

2 NÄYTTEEN TAUSTATIEDOT, NÄYTTEENOTTO JA ESIKÄSITTELY 2/7 Tutkittava matriisi on Tammervoima Oy:n toimittamaa jätteenpolton pohjakuonaa. Tammervoima Oy:n pohjatuhkien käsittelylaitteisto on asiakkaan mukaan varustettu magneettisten metallien talteenottolaitteistolla, joten pohjakuona ei sisällä suuria metallikappaleita. Näytteet otettiin erillisen näytteenottopöytäkirjan mukaan viikoittain ajanjaksolla Tammervoima Oy:n näytteenotto-ohjeistus ja näytteenottopöytäkirja on esitetty tämän selosteen erillisinä liitteinä. Näyte otettiin kokoomana. Näyte saapui laboratorioon Näytteet kirjattiin KVVY:n laboratoriossa seuraavin näytenumeroin ja : Taulukko 1. Näytenumerot Pohjakuona Kokonaispitoisuudet 65179/15 Kaksivaiheinen ravistelutesti 65180/15* (L/S 2 ja L/S 10) Perusmäärittelyn kolonnitestin /16 CEN/TS frak- tiot (7 kpl) Fraktioiden kumulatiiviset näille ei annettu laskentatulokset (L/S 2 ja L/S 10) erillisiä näytenumeroita * = ravistelutestin molemmat suodokset annettu samalla näytenumerolla Ennen laboratoriotestauksia näyte homogenisoitiin. Saapumistilainen pohjakuona oli melko homogeenista, kosteaa, harmaata, karkean hiekan kaltaista materiaalia. Kosteuspitoisuus määritettiin erillisestä osanäytteestä gravimetrisesti 105 ºC:ssa (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin ISO 11465). Saapumistilaisen näytteen kosteus oli 16 %. LIUKOISUUSTESTIN JA ANALYYSIEN SUORITUS Kaksivaiheinen ravistelutesti (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ) tehtiin kuonalle testausohjeen mukaisesti laboratorion lämpötilassa Kolonnitesti CEN/TS tehtiin testausohjeen mukaisesti laboratorion lämpötilassa Testien ja määritysten teko ajoittui kokonaisuudessaan kirjausajankohdasta lukien aikavälille Kuvaus käytetyistä menetelmistä, menetelmien akkreditointi ja teettäminen alihankintana on esitetty erillisessä liitteessä (KVVY:n testausseloste). Käytetyille menetelmille ilmoitetaan tulosten pitoisuusalueita vastaavat mittausepävarmuudet, jos asiakas niitä tarvitsee. Mittausepävarmuudet on kuitenkin huomioitu tutkittujen jätteiden tulosten arvioinnissa. Arvio jätteiden hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

3 TESTAUKSEN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3/7 Pohjakuonan sisältämien aineiden kokonaispitoisuudet sekä ravistelu- ja läpivirtaustesteissä liuenneet määrät tutkittuja aineita on esitetty liitteen 1 taulukossa 1 ja liitteen 2 taulukoissa 1-2. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty kokonaispitoisuus- ja ravistelutestitulokset. Liitteen 2 taulukossa 1 on lueteltu erikseen jokaisesta kolonnitestin fraktiosta määritetyt pitoisuudet sekä kolonnitestin kumulatiiviset laskentatulokset L/S 2- ja 10-suhteissa. Liitteen 2 taulukkoon 2 on koottu sekä ravistelutestin ja kolonnitestin liukoisuustulokset L/S-suhteessa 10 l/kg liukoisuustestien vertailtavuuden vuoksi. Aineiden pitoisuudet on ilmoitettu kuivaa jätenäytettä kohti laskettuna. Tulosten tulkinnan helpottamiseksi liitteen 1 taulukkoon 1 ja liitteen 2 taulukkoon 2 on koottu tuhkan maarakennushyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot kokonaispitoisuuksille (VNa 403/2009) ja L/S 10-suhteessa (VNa 331/2013 ja VNa 403/2009). KVVY:n testausselosteet ( ja ) menetelmä- ja akkreditointitietoineen on esitetty myös erillisinä liitteinä. Huom. Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva tuhka ei kuulu Valtioneuvoston asetuksen 403/2006 piiriin. Vertailu maarakennushyötykäyttöasetuksen mukaisiin rajaarvoihin tehdään asiakkaan erillisestä pyynnöstä. Kokonaispitoisuudet Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevan pohjakuonanäytteestä tutkittujen metallien kokonaispitoisuuksista kuparin (2 800 ± 560 mg/kg), lyijyn (540 ± 110 mg/kg) ja sinkin (2 400 ± 480 mg/kg) pitoisuudet ylittivät VNa 403/2009 mukaiset hyötykäyttökelpoisuusraja-arvot maarakentamisessa. Mittausepävarmuudet eivät riitä selittämään kuparin ja lyijyn raja-arvoylityksiä. Jätteen luokittelu vaaralliseksi tai tavanomaiseksi jätteeksi arvioidaan jätteen sisältämien vaarallisten aineiden ja niistä aiheutuvien vaarallisten ominaisuuksien perusteella. Jätettä luokiteltaessa sille sovelletaan CLP-asetuksen (2008) liitteen VI vaarallisten aineiden taulukkojen 3.1 ja 3.2 mukaisia lausekkeita. Kaikille asetuksessa mainituille yhdisteille ei ole päivitetyssä taulukossakaan annettu H-lausekkeita, vaan ne ovat osittain vielä R-lausekkeita. Tällöin sovelletaan CLP-asetuksen liitteen VII mukaista muunnostaulukkoa. Jätteiden vaaraominaisuudet määräytyvät yhdisteen/yhdisteiden pitoisuuden/pitoisuuksien ja Komission asetuksen N:o 1357/2014 pohjalta. Komission asetuksessa EU N:o 1357/2014 on mainittu ominaisuudet, jotka tekevät jätteistä vaarallisia (HP 1-HP 8 ja HP 10-HP 15). Osalle kemikaalien/yhdisteiden mukaisista vaaralausekkeista H on myös komission asetuksessa annettu pitoisuusrajat, missä jäte luokitellaan vaaralliseksi. Jätteiden ympäristövaarallisuuden HP 14 suhteen ei kuitenkaan EU-tason arviointikriteereitä vielä ole, vaan säädökset annettaneen aikaisintaan v (Häkkinen, 2015). Tämän vuoksi Suomessa sovelletaan ympäristövaarallisuuden suhteen vuonna 2002 voimassa olleen kemikaalilainsäädännön kriteereitä (esim. STM, 2001). Täten ns. vanha käytäntö jätteen ympäristövaarallisuuden määrittämiseen jatkuu Suomessa. Huom. mahdollista ympäristövaarallisuutta ei tässä tutkimuksessa osoitettu toksisuustestein. Kuparin kokonaispitoisuus oli mg/kg. EY:n CLP-asetuksen liitteen VI taulukon 3.2 mukaisessa vaarallisten aineiden luettelossa (EY 1272/2008) on esitetty mm. kupari(i)kloridi. Yhdisteelle on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2015 ja EU N:o 1357/2014): Acute Tox. 4, H302 (25 %), Aquatic Acute 1 H400 (25 %), Aquatic Chronic 1 H410 (0,25 %). Jätteen liukoisuussuodos sisälsi kloridia riittävästi siten, että on mahdollista, että Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

4 4/7 kupari esiintyy kloridimuodossaan. Jos kuonan sisältämä kupari lasketaan kokonaisuudessaan kupari(i)kloridiksi (CuCl), saadaan tälle yhdisteelle laskennallinen pitoisuus mg/kg (0,44 %). Pelkästään laskennallisen kupari(i)kloridin pitoisuus ylittää lievästi vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon mg/kg. Vastaavasti voidaan tehdä laskennallinen selvitys sinkille. Sinkkiä oli jätteessä mg/kg. EY:n CLP-asetuksen (2008) liitteen VI vaarallisten aineiden taulukossa (2008) on mainittu sinkkioksidi. Yhdisteelle on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2015 ja EU N:o 1357/2014): Aquatic Acute 1, H400 (25 %); Aquatic Chronic 1 H410 (0,25 %). CLP-asetuksen mukaan alin mahdollinen sinkkioksidipitoisuus, jolla jäte voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi, on ympäristövaarallisuuskriteerin perusteella 0,25 % (kts. edellä). Jos sakan kaikki sinkki lasketaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti sinkkioksidiksi, saadaan yhdisteelle laskennallinen pitoisuus mg/kg (0,3 %). Vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyy ja jätteelle voidaan tällä perusteella antaa Komission asetuksen N:o 1357/2014 mukainen vaaraominaisuus HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte. Yhteenlaskukaavojen (kuparikloridi + sinkkioksidi) avulla ympäristövaarallisuusluokitus vielä varmistuisi. Niitä ei tässä ole sovellettu, sillä luokitus on selvä esim. jo pelkästään sinkkioksidin osalta. Mahdollista ympäristövaarallisuutta ei tässä tutkimuksessa todennettu toksisuustestein. HUOM. Suomessa ei ole annettu ohjeita jätteiden luokittelussa käytettävästä ekotoksisuustestipatterista tai annettu pitoisuusrajoja testeille. EY:n CLP-asetuksen liitteen VI taulukon mukaisen vaarallisten aineiden luettelon (EY 1272/2008), kemikaalilainsäädännön (STM, 2001) sekä Komission asetuksen N:o 1357/2014 perusteella nyt tukittu pohjakuona voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja se saa Komission asetuksen N:o 1357/2014 mukaisen vaaraominaisuuden HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte laskennallisen sinkkioksidin pitoisuuden perusteella. Jätteen luokittelu perustuu varovaisuusperiaatteeseen, eikä sen mahdollista ympäristövaarallisuutta ole todennettu toksisuustestein. HUOM. Erittäin alhaisten liukoisuuksien perusteella todennäköistä kuitenkin on, että näytteen kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat pääosin metallisessa muodossaan. Kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus oli hyvin pieni, < 5 g/kg. Se täytti VNa 331/2013 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkaluokan raja-arvon. PAH- ja PCByhdisteiden laskennalliset kokonaispitoisuustasot täyttävät sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle VNa 403/2009:ssa annetut maarakennushyötykäyttökelpoisuusraja-arvot. Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien perusteella kuona ei ole hyötykäyttökelpoista materiaalia peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa VNa 591/2006 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen laskennallisen sinkkioksidin pitoisuuden perusteella kuona voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Ympäristöviranomainen voi kuitenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa sen suhteen, että pohjakuonan osin suuret metallipitoisuudet ovat jätteen alkuperä huomioiden suurella todennäköisyydellä metallista alkuperää. Tällöin jäte voidaan luokitella tavanomaiseksi jätteeksi. Liukoisuustestit Molempien liukoisuustestien tulosten tulee täyttää samat raja-arvot, eli kolonnitesti tai ravistelutesti yksinään ei riitä todentamaan tuhkan maarakennushyötykäyttökelpoisuutta tai kaatopaikkakelpoisuutta. A. Kolonnitestin fraktiojakauma Haitta-aineiden liukoisuudet pohjakuonan kolonnitestin eri fraktioissa olivat pääosin melko alhaiset. Liukoisuustestin ph oli läpi testin 12 ja sähkönjohtokyky vaihteli Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

5 5/7 testin aikana välillä ms/m, ollen pienin testin viimeisessä fraktiossa F7. Tutkituista analyyteistä ainoastaan kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat yli määritysrajan läpi koko kolonnitestin. Haitta-aineiden liukoisuudet fraktioissa olivat pääosin erittäin pieniä. Kuparin, kloridin, fluoridin, sulfaatin ja orgaanisen hiilen liukoisuusmaksimit olivat neljännessä fraktiossa. Antimonin, bariumin, lyijyn, molybdeenin ja sinkin liukoisuudet olivat suurimmillaan seitsemännessä fraktiossa. Liukoisuudet ajan funktiona olivat kolonnitestissä voimakkaasti analyyttiriippuvaisia. B. Kolonnitesti ja ravistelutesti. Liukoisuustestien vertailu. Kolonnitestissä (CEN/TS 14405) liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet (L/S 10) ovat pääosin alhaiset ja tutkitut pitoisuudet alittavat päällystetyn rakenteen maarakennushyötykäyttöraja-arvot (VNa 403/2009) kloridia lukuun ottamatta. Kloridimäärityksen mittausepävarmuus ± 910 mg/kg ei riitä selittämään VNa 403/2009 mukaisen päällystetyn rakenteen raja-arvon mg/kg ylitystä, vaikka se huomioitaisiin alarajalla. VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot täyttyvät kolonnitestissä tutkittujen analyyttien osalta. Näytteestä kaksivaiheisessa ravistelutestissä (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ) liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa 403/2009 mukaiset päällystetyn rakenteen hyötykäyttöraja-arvot kloridia (kuten kolonnissa) ja antimonia lukuun ottamatta. Kun antimonin mittausepävarmuus 0,32 ± 0,08 mg/kg huomioidaan, havaitaan, että VNa 403/2009 mukainen päällystetyn rakenteen raja-arvo 0,18 mg/kg ylittyy, vaikka mittausepävarmuus huomioitaisiin alarajalla. Tutkittujen haitta-aineiden liukoiset pitoisuudet ravistelutestissä täyttävät VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Pohjakuonan ns. kriittinen komponentti oli molemmissa liukoisuustesteissä kloridi ja kolonnitestissä lisäksi antimoni. Kun eri liukoisuustestien tuloksia verrataan keskenään, havaitaan, että pääosin tutkitut liukoisuudet ovat melko yhtenevät/samaa luokkaa (vertaa: liite 2 taulukko 2). Pohjakuonanäytteen ravistelutestin suodoksen (L/S 8) ph oli ravistelutestissä 12 ja kolonnitestin fraktioissa läpi koko testin 12. Jätteen haponneutralointikapasiteetti (ANC) ei ole erityisen hyvä. Kun happamuus alennettiin tutkimuksessa tasolle ph 4, saatiin ANC:lle lukuarvo 2,4 mol/kg. Pohjakuonalla on jonkin verran puskurikykyä happamuuden aiheuttamia muutoksia vastaan. Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien ja ravistelu- ja kolonnitesteissä liukoisen kloridin ja kolonnitestissä liukoisen antimonin pitoisuuksien perusteella nyt tutkittu tuhka ei ole hyötykäyttökelpoista materiaalia peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Pohjakuonan liukoisuudet täyttivät VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. ARVIO YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTOSTA PERÄISIN OLEVAN POHJAKUONAN KAATOPAIKKAKELPOISUUDESTA SEKÄ HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUDESTA MAARAKENTAMISESSA Tammervoima Oy:n toimittaman yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva pohjakuona voidaan luokitella varovaisuusperiaatteen mukaisesti laskennallisen sinkkioksidin (ZnO) pitoisuuden perusteella todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokitusnumerolla * "pohjatuhka ja kuona, jotka sisältävät vaarallisia ai- Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

6 6/7 neita" Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 (VNa 86/2015) liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. Jätenimike kuuluu jätenimikeryhmään "jätteiden poltossa ja pyrolyysissä syntyvät jätteet" (VNa 179/2012 ja muutosasetus VNa 86/2015). Pohjakuona saa laskennallisen sinkkioksidipitoisuuden perusteella jäteasetuksen mukaisen vaaraominaisuuden HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte. Ympäristövaarallisuutta ei todennettu toksisuustestein. On kuitenkin pohjakuonan alkuperä huomioiden todennäköistä, että jätteen metallit ovat pääasiassa metallisessa muodossaan. Tätä käsitystä puoltaa osaltaan metallien alhaiset liukoisuudet ravistelu- ja kolonnitesteissä. Ympäristöviranomainen voi tällä perusteella tarvittaessa luokitella pohjakuonan myös tavanomaiseksi jätteeksi nimikkeellä "muut kuin nimikkeessä mainitut pohjatuhka ja kuona Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 (VNa 86/2015) liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuudet ylittivät asetuksessa eräiden jätteiden hyötykäytöstä maarakentamisessa (VNa 403/2009) asetetut raja-arvot. Pohjakuonan kolonni- ja ravistelutestien tuloksista kloridin liukoisuudet ylittivät hyötykäytölle päällystetyssä rakenteessa asetetut liukoisuusraja-arvot (Valtioneuvoston asetus 403/2009). Lisäksi kolonnitestissä liukoisen antimonin pitoisuus ylittää VNa 403/2009 mukaiset peitetyn ja päällystetyn rakenteen hyötykäyttöraja-arvot. Ylityksiä ei voida selittää mittausepävarmuuksilla. Pohjakuonaa ei suositella hyötykäytettävän maarakennuksessa peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa ilmoitusmenettelyllä asetuksen 591/2006 mukaisesti edellä mainittujen raja-arvoylitysten vuoksi. VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot täyttyvät. Jätteen kokonaisorgaanisen hiilen pitoisuus TOC oli alhainen ja se täytti VNa 331/2013 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkaluokan raja-arvon. Liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus oli erittäin alhainen kolonni- ja ravistelutesteissä ja täytti VNa 331/2013 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerin. Orgaanisen hiilen pitoisuudet eivät tällä perusteella muodosta estettä kaatopaikkasijoitukselle VNa 331/2013 mukaisille kaatopaikoille. Nyt tutkittu pohjakuona voidaan loppusijoittaa VNa 331/2013 mukaisille vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Jätteen luokitteluun varovaisuusperiaatteen pohjalta tulee ympäristöviranomaisen ottaa kantaa. Jos oletetaan jätteen metallien (kupari, sinkki) esiintyvän metallisessa muodossaan, on pohjakuona tällöin mahdollista luokitella tavanomaiseksi jätteeksi ja jäte on loppusijoitettavissa VNa 331/2013 mukaisille tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Tutkitut liukoisuudet kun täyttävät VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Päätöksen pohjakuonan hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuudesta tekee tarvittaessa ympäristöviranomainen tämän lausunnon perusteella. Tarkempia tietoja nyt tehdyistä tutkimuksista antaa tarvittaessa kemisti Marika Kaasalainen puhelimitse tai sähköpostilla marika.kaasalainen@kvvy.fi. Kemisti Marika Kaasalainen Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

7 7/7 Viitteet: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures; ns. CLP-asetus) sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta. Taulukko 3.2 (voimaan ). Häkkinen, Eevaleena, Jätteiden vaaraominaisuuksien arviointiopas. Luonnos. Suomen Ympäristökeskus Komission asetus N:o 1357/2014 jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98 EY liitteen III korvaamisesta (voimaan ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (807/2001, liite 2) kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (voimaan ) ja sen muutosasetukset. Valtioneuvoston asetus 179/2012 jätteistä. Liite 4. Yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet (voimaan ), joka päivitettiin VNa 86/2015 (voimaan ); päivityksessä poistettiin mm. Jäteasetuksen liite 3. Valtioneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista (voimaan ) ja sen muutosasetukset. Wahlström et al Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2006. Ympäristöministeriö, 82 s. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

8 LIITE 1. Tutkimusseloste Sivu 1(1) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Laboratorio PL Tampere Taulukko 1. Tammervoima Oy:n toimittaman pohjakuonan testaus. Haitta-aineiden kokonaispitoisuudet (näytenumero 65179), sekä kaksivaiheisessa ravistelutestissä liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet (näytenumero 65180; samalla näytenumerolla L/S 2 ja L/S 10-tulokset). Pitoisuudet laskettu kuiva-ainetta kohti. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 mukaisesti ja maarakennushyötykäyttökriteerit VNa 403/2009 mukaisesti. HUOM. Maanrakennushyötykäyttökriteerit eivät ole suoraan sovellettavissa yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevalle tuhkalle. Raja-arvot on esitetty asiakkaan pyynnöstä. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 VNa 403/ Yksikkö pysyvä tavanomainen vaarallinen jäte kokonaispitoi- peitetty päällystetty kokonaispitoi- L/S 2 L/S 10 Yksikkö jäte L/S 10 jäte, L/S 10 L/S 10 suudet rakenne L/S 10 rakenne L/S 10 suudet Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 0,06 0,18 2,2 0,10 0,32 mg/kg Antimoni Arseeni mg/kg 0, ,5 1,5 5,9 <0,05 <0,05 mg/kg Arseeni Barium mg/kg ,10 1,0 mg/kg Barium Kadmium mg/kg 0, ,04 0,04 2,1 <0,02 <0,02 mg/kg Kadmium Kromi mg/kg 0, ,5 3,0 120 <0,05 0,09 mg/kg Kromi Kupari mg/kg ,0 6, ,71 0,79 mg/kg Kupari Lyijy mg/kg 0, ,5 1, ,19 0,39 mg/kg Lyijy Molybdeeni mg/kg 0, ,5 6,0 6,4 0,44 0,61 mg/kg Molybdeeni Nikkeli mg/kg 0, ,4 1,2 66 <0,05 <0,05 mg/kg Nikkeli Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 0,1 0,5 0,24 <0,05 <0,05 mg/kg Seleeni Sinkki mg/kg ,20 0,51 mg/kg Sinkki Vanadiini mg/kg ,0 3,0 26 <0,05 <0,05 mg/kg Vanadiini Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 0,01 0,01 0,023 <0,01 <0,01 mg/kg Elohopea Kloridi mg/kg mg/kg Kloridi Fluoridi mg/kg ,6 4,8 mg/kg Fluoridi Sulfaatti mg/kg mg/kg Sulfaatti DOC mg/kg mg/kg DOC ph > ph Sähkönjohtokyky ms/m ms/m Sähkönjohtokyky PAH-yhdisteet µg/kg pe/40 000pä <10 µg/kg PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet µg/kg <10 µg/kg PCB-yhdisteet TOC g/kg <5 g/kg TOC ANC mol/kg 2,4 mol/kg ANC Hehkutushäviö % 2,3 % Hehkutushäviö Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Hyötykäyttökelpoisuuskriteerit Päivämäärä: Tampereella Näytenumerot Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty erillisessä liitteessä. Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti. Puh

9 LIITE 2. Tutkimusseloste ja Sivu1(2) Taulukko 1. Tammervoima Oy:n pohjakuonan kaatopaikka- ja maarakennushyötykäyttökelpoisuustestaus (kolonni). Kolonnitestissä CEN/TS eri fraktioihin liuenneet pitoisuudet (näytenumerot ) sekä laskennalliset L/S 2- ja L/S 10-tulokset (ei näytenumeroa). Taulukoidut pitoisuudet ovat pyöristettyjä arvoja. Huom. L/S 2- ja L/S 10-arvojen laskennassa on käytetty raakatuloksia. Laskennalliset arvot on pyöristetty. Läpivirtaustesti CEN/TS Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Kolonnitesti Kolonnitesti Yksikkö F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 L/S 2 L/S 10 Antimoni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 0,06 0,13 Arseeni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Barium mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,25 1,7 2,6 0,34 4,7 Kadmium mg/kg <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 Kromi mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Kupari mg/kg 0,10 0,10 0,17 0,18 0,08 <0,05 <0,05 0,63 0,71 Lyijy mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,14 0,16 0,12 0,42 Molybdeeni mg/kg 0,05 0,05 0,09 0,09 0,06 <0,05 0,13 0,35 0,50 Nikkeli mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Seleeni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Sinkki mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 0,16 0,22 0,16 0,54 Vanadiini mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Elohopea mg/kg <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/kg Fluoridi mg/kg 0,56 0,43 0,90 1,3 0,88 <0,05 0,25 4,0 4,3 Sulfaatti mg/kg DOC mg/kg 11 < <10 < ph Sähkönjohtokyky ms/m Päivämäärä: Tampereella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti Laboratorio PL 265 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille Tampere Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty KVVY:n testausselosteessa.

10 Otakaari Espoo Tikkalantie Rauma Lämpömiehenkuja 3 J Espoo Nevantie Kärsämäki Otakaari Espoo Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite: PL Helsinki Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite: PL Helsinki Vuoksenniskantie Imatra Harjutie Kaustinen Sammonkatu Oulu Vuoksenniskantie Imatra Harjutie Kaustinen Sammonkatu Oulu Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p Tikkalantie Rauma Lämpömiehenkuja 3 J Espoo Nevantie Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite: PL Helsinki Otakaari Espoo Vuoksenniskantie Imatra Harjutie Kaustinen Sammonkatu Oulu Tikkalantie Rauma Lämpömiehenkuja 3 J Espoo Nevantie Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p LIITE 2. Tutkimusseloste ja Sivu2(2) Taulukko 2. Tammervoima Oy:n pohjakuonan ravistelu- ja kolonnitestaukset (laskennalliset L/S 10-arvot). Ravistelutesti (65180) ja kolonnitesti (ei näytenumeroa). Pitoisuudet laskettu kuiva-ainetta kohti. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 ja tuhkan maarakennushyötykäyttökriteerit VNa 403/2009 mukaisesti. HUOM. Maanrakennushyötykäyttökriteerit eivät ole sovellettavissa yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevalle tuhkalle. Raja-arvot on esitetty asiakkaan pyynnöstä. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit Hyötykäyttökelpoisuuskriteerit Näytenumerot VNa 331/2013 VNa 403/ ei ole Yksikkö pysyvä tavanomainen vaarallinen jäte kokonaispitoi- peitetty päällystetty L/S 10 L/S 10 jäte L/S 10 jäte, L/S 10 L/S 10 suudet rakenne L/S 10 rakenne L/S 10 ravistelutesti kolonnitesti Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 0,06 0,18 0,32 0,13 Arseeni mg/kg 0, ,5 1,5 <0,05 <0,05 Barium mg/kg ,0 4,7 Kadmium mg/kg 0, ,04 0,04 <0,02 <0,02 Kromi mg/kg 0, ,5 3 0,09 <0,05 Kupari mg/kg ,79 0,71 Lyijy mg/kg 0, ,5 1,5 0,39 0,42 Molybdeeni mg/kg 0, ,5 6 0,61 0,50 Nikkeli mg/kg 0, ,4 1,2 <0,05 <0,05 Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 0,1 0,5 <0,05 <0,05 Sinkki mg/kg ,51 0,54 Vanadiini mg/kg <0,05 <0,05 Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 0,01 0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/kg Fluoridi mg/kg ,8 4,3 Sulfaatti mg/kg DOC mg/kg ph 6 12 Sähkönjohtokyky ms/m Päivämäärä: Tampereella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti Laboratorio PL 265 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille Tampere Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty KVVY:n testausselosteessa.

11 TESTAUSSELOSTE #2 1 (4) Tammervoima Oy Mika Pekkinen Hyötyvoimankuja TAMPERE Tilausnro (X/S), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus TaVo 1/ TaVo 1/2015, L/S 10 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S10 *TOC g/kg ka <5 *Hehkutushäviö, jäte % 2,3 *Haponneutralointikapasiteetti mol/kg ka 2,4 *Antimoni (tot) ICP-MS mg/kg ka 2,2 *Arseeni (tot) ICP-MS mg/kg ka 5,9 *Barium (tot) ICP-OES mg/kg ka 1300 *Kadmium (tot) ICP-OES mg/kg ka 2,1 *Kromi (tot) ICP-OES mg/kg ka 120 *Kupari (tot) ICP-OES mg/kg ka 2800 *Elohopea (tot) mg/kg ka 0,023 Molybdeeni (tot) ICP-OES mg/kg ka 6,4 *Nikkeli (tot) ICP-OES mg/kg ka 66 *Lyijy (tot) ICP-OES mg/kg ka 540 *Seleeni (tot) ICP-MS mg/kg ka 0,24 *Sinkki (tot) ICP-OES mg/kg ka 2400 *Vanadiini (tot) ICP-MS mg/kg ka 26 Polyaromaattiset hiilivedyt µg/kg ka Ei todettu Naftaleeni (PAH) µg/kg ka <10 Asenaftyleeni (PAH) µg/kg ka <10 Asenafteeni (PAH) µg/kg ka <10 Fluoreeni (PAH) µg/kg ka <10 Fenantreeni (PAH) µg/kg ka <10 Antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(a)antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Kryseeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(b)fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(k)fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(a)pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) µg/kg ka <10 Summa 16 EPA-PAH µg/kg ka <10 PCB-yhdisteet µg/kg ka Ei todettu PCB 28 µg/kg ka <10 PCB 52 µg/kg ka <10 Tehty Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 Y TAMPERE TAMPERE *(03) marika.kaasalainen@kvvy.fi

12 TESTAUSSELOSTE #2 2 (4) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö PCB 101 µg/kg ka <10 PCB 118 µg/kg ka <10 PCB 138 µg/kg ka <10 PCB 153 µg/kg ka <10 PCB 180 µg/kg ka <10 PCB-7 summa µg/kg ka <10 *Antimoni, L/S 2 mg/kg ka 0,097 *Arseeni, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Barium, L/S 2 mg/kg ka 0,10 *Kadmium, L/S 2 mg/kg ka <0,02 *Kromi, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Kupari, L/S 2 mg/kg ka 0,71 *Elohopea, L/S 2 mg/kg ka <0,01 *Molybdeeni, L/S 2 mg/kg ka 0,44 *Nikkeli, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Lyijy, L/S 2 mg/kg ka 0,19 *Seleeni, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Sinkki, L/S 2 mg/kg ka 0,20 *Vanadiini, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Kloridi, L/S 2 mg/kg ka 2700 *Fluoridi, L/S 2 mg/kg ka 4,6 *Sulfaatti, L/S 2 mg/kg ka 630 *DOC, L/S 2 mg/kg ka 68 *ph, L/S 2 12 *Sähkönjohtavuus, L/S 2 ms/m 674 *Antimoni, L/S 10 mg/kg ka 0,32 *Arseeni, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Barium, L/S 10 mg/kg ka 1,0 *Kadmium, L/S 10 mg/kg ka <0,02 *Kromi, L/S 10 mg/kg ka 0,091 *Kupari, L/S 10 mg/kg ka 0,79 *Elohopea, L/S 10 mg/kg ka <0,01 *Molybdeeni, L/S 10 mg/kg ka 0,61 *Nikkeli, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Lyijy, L/S 10 mg/kg ka 0,39 *Seleeni, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Sinkki, L/S 10 mg/kg ka 0,51 *Vanadiini, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Kloridi, L/S 10 mg/kg ka 3200 *Fluoridi, L/S 10 mg/kg ka 4,8 *Sulfaatti, L/S 10 mg/kg ka 1000 *DOC, L/S 10 mg/kg ka 80 *ph, L/S *Sähkönjohtavuus, L/S 10 ms/m 150 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Marika Kaasalainen Kemisti Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

13 TESTAUSSELOSTE #2 3 (4) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S10 Sis.menetelmä KVVY LA105 (SFS-EN , 2002) (TL25) *TOC SFS-EN method A, 2001 (TL25) *Hehkutushäviö, jäte SFS 3008, 1990 (TL25) *Haponneutralointikapasiteetti NEN 7341:1995 (TL25) *Antimoni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO ;2006 ja SFS-EN ISO ;2005 (TL25) *Arseeni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO ;2006 ja SFS-EN ISO ;2005 (TL25) *Barium (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3-haj+icp-oes mittaus) (TL25) *Kadmium (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3-haj+ICP-OES-mittaus) (TL25) *Kromi (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj+ ICP-OES-mittaus) (TL25) *Kupari (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj. +ICP-OES-mittaus) (TL25) *Elohopea (tot) Sis.menetelmä LA82 (perustuu EPA 7473,2007) (TL25) Molybdeeni (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3-haj.+ ICP-OES-mittaus) (TL25) *Nikkeli (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj.+ ICP-OES-mittaus) (TL25) *Lyijy (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (TL25) *Seleeni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO ;2006 ja SFS-EN ISO ;2005 (TL25) *Sinkki (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj. + ICP-OES-mittaus) (TL25) *Vanadiini (tot) ICP-MS SFS-EN ISO ;2006 ja SFS-EN ISO ;2005 (TL25) Polyaromaattiset hiilivedyt ISO 18287:2006 sekä SFS-EN 15527:2008 ja ISO 28540:2011 (TL25) Naftaleeni (PAH) Asenaftyleeni (PAH) Asenafteeni (PAH) Fluoreeni (PAH) Fenantreeni (PAH) Antraseeni (PAH) Fluoranteeni (PAH) Pyreeni (PAH) Bentso(a)antraseeni (PAH) Kryseeni (PAH) Bentso(b)fluoranteeni (PAH) Bentso(k)fluoranteeni (PAH) Bentso(a)pyreeni (PAH) Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) Summa 16 EPA-PAH PCB-yhdisteet SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 28 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 52 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 101 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 118 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 138 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 153 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 180 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB-7 summa SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) *Antimoni, L/S 2 *Arseeni, L/S 2 *Barium, L/S 2 *Kadmium, L/S 2 Sis. menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO :2002) (TL25) *Kromi, L/S 2 *Kupari, L/S 2 *Elohopea, L/S 2 SFS-EN ISO 17852;2008 (TL25) *Molybdeeni, L/S 2 *Nikkeli, L/S 2 *Lyijy, L/S 2 *Seleeni, L/S 2 Sis.menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO ,2002) (TL25) *Sinkki, L/S 2 *Vanadiini, L/S 2 Sis,menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO :2002) (TL25) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

14 TESTAUSSELOSTE #2 4 (4) MENETELMÄTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) Määritys *Kloridi, L/S 2 *Fluoridi, L/S 2 *Sulfaatti, L/S 2 *DOC, L/S 2 *ph, L/S 2 *Sähkönjohtavuus, L/S 2 *Antimoni, L/S 10 *Arseeni, L/S 10 *Barium, L/S 10 *Kadmium, L/S 10 *Kromi, L/S 10 *Kupari, L/S 10 *Elohopea, L/S 10 *Molybdeeni, L/S 10 *Nikkeli, L/S 10 *Lyijy, L/S 10 *Seleeni, L/S 10 *Sinkki, L/S 10 *Vanadiini, L/S 10 *Kloridi, L/S 10 *Fluoridi, L/S 10 *Sulfaatti, L/S 10 *DOC, L/S 10 *ph, L/S 10 *Sähkönjohtavuus, L/S 10 Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Sis. menetelmö KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja -2, 1995) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA110 ( SFS-EN ISO ja ) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA112 (SFS-EN 1484, 1997) (TL25) SFS-EN 3021, 1979 modif. (TL25) SFS-EN 27888, 1994 (modif.) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO :2002) (TL25) SFS-EN ISO 17852; 2008 (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA112 (SFS-EN 1484, 1997 (TL25) SFS-EN 3021, 1979 modif. (TL25) SFS-EN 27888, 1994 (modif.) (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL25 Tutkimuslaitoksen nimi KVVY/Tampere Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

15 TESTAUSSELOSTE #1 1 (3) Tammervoima Oy Mika Pekkinen Hyötyvoimankuja TAMPERE Tilausnro (X/S), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 372 TaVo 1/2015, F1 373 TaVo 1/2015, F2 374 TaVo 1/2015, F3 375 TaVo 1/2015, F4 376 TaVo 1/2015, F5 377 TaVo 1/2015, F6 378 TaVo 1/2015, F7 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Läpivirtaustesti TS Tehty *Antimoni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Arseeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Barium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kadmium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 *Kromi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kupari, kolonnitestaus mg/kg ka 0,099 0,10 0,17 0,18 *Elohopea, kolonnitestaus mg/kg ka <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 *Molybdeeni, kolonnitestaus mg/kg ka 0,051 0,052 0,092 0,094 *Nikkeli, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Lyijy, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Seleeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Sinkki, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Vanadiini, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kloridi, kolonnitestaus mg/kg ka *Fluoridi, kolonnitestaus mg/kg ka 0,56 0,43 0,90 1,3 *Sulfaatti, kolonnitestaus mg/kg ka *DOC, kolonnitestaus mg/kg ka 11 < *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni ms/m Määritys Yksikkö *Läpivirtaustesti TS *Antimoni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 0,055 *Arseeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Barium, kolonnitestaus mg/kg ka 0,25 1,7 2,6 *Kadmium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,02 <0,02 <0,02 *Kromi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Kupari, kolonnitestaus mg/kg ka 0,082 <0,05 <0,05 *Elohopea, kolonnitestaus mg/kg ka <0,01 <0,01 <0,01 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 Y TAMPERE TAMPERE *(03) marika.kaasalainen@kvvy.fi

16 TESTAUSSELOSTE #1 2 (3) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö *Molybdeeni, kolonnitestaus mg/kg ka 0,059 <0,05 0,13 *Nikkeli, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Lyijy, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 0,14 0,16 *Seleeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Sinkki, kolonnitestaus mg/kg ka 0,052 0,16 0,22 *Vanadiini, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Kloridi, kolonnitestaus mg/kg ka *Fluoridi, kolonnitestaus mg/kg ka 0,88 <0,05 0,25 *Sulfaatti, kolonnitestaus mg/kg ka *DOC, kolonnitestaus mg/kg ka 13 <10 <10 *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni ms/m Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Marika Kaasalainen Kemisti Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

17 TESTAUSSELOSTE #1 3 (3) MENETELMÄTIEDOT Määritys *Läpivirtaustesti TS *Antimoni, kolonnitestaus *Arseeni, kolonnitestaus *Barium, kolonnitestaus *Kadmium, kolonnitestaus *Kromi, kolonnitestaus *Kupari, kolonnitestaus *Elohopea, kolonnitestaus *Molybdeeni, kolonnitestaus *Nikkeli, kolonnitestaus *Lyijy, kolonnitestaus *Seleeni, kolonnitestaus *Sinkki, kolonnitestaus *Vanadiini, kolonnitestaus *Kloridi, kolonnitestaus *Fluoridi, kolonnitestaus *Sulfaatti, kolonnitestaus *DOC, kolonnitestaus *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) CEN/TS (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) SFS-EN ISO 17852;2008 (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO ja- 2, 1995) (TL25) SFS-EN 1484, 1997 (TL25) SFS-EN 3021, 1979 modif. (TL25) SFS-EN 27888, 1994 (modif.) (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL25 Tutkimuslaitoksen nimi KVVY/Tampere Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

18 OHJE/MP HYÖTYVOIMALAITOKSEN POHJATUHKAN NÄYTEENOTTO Pohjatuhkan näyte otetaan pohjatuhkan kuljettimen hihnalta (kuva 1) tai kuonabunkkerista (kuva 2) voimalaitoksen tarkastuskierroksen yhteydessä 3-4 kertaa viikossa. Näytteet otetaan 1 litran suuruisella näytteenottokauhalla ja ne varastoidaan näytteenottotynnyriin (kuva 3). Hyötyvoimalaitoksella ylläpidetään näytteenottopöytäkirjaa, johon merkitään näytteenottaja, näytteenottopäivämäärä ja näytteenottopaikka. Tammervoiman pohjatuhkien käsittelylaitteisto on varustettu magneettisten metallien talteenottolaitteistolla, joten pohjatuhkanäytteet eivät sisällä suuria metallikappaleita. Kuva 1. Kuljettimen hihna Kuva 2. Kuonabunkkeri, jossa magneettisten metallien erottelu Kuva 3. Näytteenottotynnyri Näytteenottotynnyristä koostetaan määrävälein pohjatuhkan laboratorionäyte sekoittamalla tynnyriä riittävästi edustavan kokoomanäytteen keräämiseksi (kuva 4). Näytteet kootaan ja toimitetaan Tammervoiman toimesta tutkimuslaboratorioon analysoitavaksi 6 litran näyteastiassa. Vastaava kokoomanäytteen vertailunäyte varastoidaan voimalaitokselle ja säilytetään 5 vuoden ajan. Kuva 4. Kokoomanäyteen valmistaminen Analyysitulosten perusteella jokaisesta kokoomanäytteestä laaditaan tutkimuseloste ja lausunto pohjatuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa määritellään Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 mukaisesti ja kaatopaikkakelpoisuus VNa 331/2013 mukaisesti.

19