Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma"

Transkriptio

1 Eeva Lillman Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 22/2009 gg

2

3 Eeva Lillman Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 22/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Asiantunnus Edita Prima Oy Helsinki 2007 Julkaisua myy/saatavana Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Lillman: Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma [Elektroninen aineisto]. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 22/2009, 29 s. + liit. 20 s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. Asiasanat: jätteet; sivutuotteet; luonnonsuojelu; ympäristönsuojelu; Hämeen tiepiiri; Kaakkois-Suomen tiepiiri; Turun tiepiiri; Uudenmaan tiepiiri; Vaasan tiepiiri; uudelleenkäyttö Aiheluokka: 50; U502/504 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen ekotehokkaan käytön tehostaminen tienpidossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi viiden tiepiirin (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa ja Vaasa) alueella on laadittu tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Tässä julkaisussa on esitelty Hämeen tiepiirille tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi laadittu ehdotus sivutuoterakentamisen huomioon ottavasta toimintamallista. Toimintamallin ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Julkaisuun on koottu lisäksi laitoskohtainen kuvaus alueella syntyvien tuhkien ja kuonien määrästä ja laadusta. Työn liitteenä on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille". Otteessa on kuvattu erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tierakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita.

6

7 ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon ympäristöohjelma Ympäristöohjelman yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa. Ympäristöohjelmassa on asetettu toimenpiteeksi laatia tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Suunnitelmalla varmistettaisiin, että käytettävissä olevat materiaalit tulisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön. Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma on laadittu viiden tiepiirin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöprojektissa. Kaakkois- Suomen, Turun, Uudenmaan ja Vaasan tiepiireille on myös laadittu sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Lisäksi hanketta rahoitti Tiehallinnon keskushallinnon EKOTULI- tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitelmat on laatinut Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun (ELSU) Tuhkat ja kuonat - painopisteestä vastaava Lounais-Suomen ympäristökeskus. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatimishankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Tampereella elokuussa 2009 Tiehallinto Hämeen tiepiiri

8

9 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 7 Sisältö 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Tiehallinnon sivutuoteohje 11 2 HÄMEEN TIEPIIRI Tulevat tiehankkeet 12 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Energiantuotanto Mäntän Energia Oy, Voimalaitos Tampereen Energiantuotanto Oy, Naistenlahden voimalaitos UPM-Kymmene, Tervasaaren tehtaat Lahti Energia, Heinolan voimalaitos Stora Enso Oyj, Heinolan Flutingtehdas Vattenfall Lämpö Oy, Vanajan voimalaitos Vapo Oy, Kiimassuon voimalaitos Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Ekokem Oy Ab, Jätevoimala Lahti Energia Oy, Kymijärven voimalaitos 20 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin arviointi 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 26 LÄHTEET 27 6 LIITTEET 30

10 8 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

11 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 9 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman lähtökohtana ovat liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset ympäristöasioissa sekä tienpidon linjaukset Ympäristöohjelma rakentuu tiivistetysti neljään johtolauseeseen: Kannamme vastuumme ympäristöstä Kehitämme liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemme asiantunteva tienpitäjä Kehitämme ympäristötyötämme. Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelmassa todetaan, että nykyisellä tienpidon rahoitustasolla ei ole mahdollista toteuttaa erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi, vaan haittojen torjuminen sisällytetään osaksi muita investointeja. Ympäristöohjelmaan on sisällytetty tavoitteita, keskeisiä toimenpiteitä sekä indikaattorit tavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa (kuva 1). Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan indikaattoreilla. Luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tiepidossa pyritään lisäämään muun muassa laatimalla tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Käyttösuunnitelmat on laadittu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun Tuhkat ja kuonat painopisteestä vastaavan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyöprojektina. Tiehallinnosta mukana on viisi tiepiiriä (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa sekä Vaasa) sekä keskushallinto. Yhteistyöhankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Airaksinen (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia.

12 10 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Yhteistyöhankkeen aikana on pidetty tiepiirikohtaisia sivutuotepalavereja, joissa on ollut mukana alueellisen ympäristökeskuksen sekä maakuntaliittojen edustajia. Palaverien tärkeimpänä antina on ollut keskustelut sivutuotteiden käytön mahdollisuuksista kyseisen tiepiirin alueella. Palavereissa on myös ideoitu mahdollisia kohteita, joissa tuhkia ja kuonia voisi hyödyntää. Yleistä lisätietoa erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tienrakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita on kuvattu liitteessä 1. Liite on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille" (Lillman 2009). Diplomityön on saatavana Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluun www-sivuilta (www.ymparisto.fi/elsu). EKOTEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ Tavoite: Luonnonvarojen ekotehokas käyttö tienpidossa Ylijäämämaiden ja jätteiden synnyn ehkäisy Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla Teiden ylläpito luonnonvarojen käyttöä vähentävillä menetelmillä Indikaattorit: Työmaalta otettujen sekä työmaan ulkopuolelta tuotujen maa- ja kiviainesten sekä hyödynnettävien sivutuotteiden ja uusiomateriaalien käyttö Läjitykseen menevien ylijäämämaiden osuus työmaalta otetuista materiaaleista Uusiomenetelmien osuus teiden päällystämisestä Keskeiset toimenpiteet: Ohjeistuksen tekeminen jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiselle Tiehankkeiden suunnitteluun sisällytetään luonnonvarojen säästeliästä käyttöä edistäviä materiaalitarkasteluja Palveluntuottajille annetaan mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen tierakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Tiepiirikohtaiset luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmat yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Jätteiden hyödyntämistä koskevien säädösten ja lupa- ja ilmoitusmenettelyjen selkeyttäminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa Ekotehokkaan materiaalinkäytön kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tehostettu ylijäämämassojen hyötykäyttö yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa. Kuva 1 Ekotehokas materiaalien käyttö tierakentamisessa (kuva laadittu Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman tietojen pohjalta).

13 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 11 HÄMEEN TIEPIIRI 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje Tiehallinto (2007) on julkaissut ohjeen sivutuotteiden käytöstä tierakenteissa. Sivutuoteohje on tarkoitettu Tiehallinnon lisäksi sivutuotetuottajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös viranomaisia päätöksenteossa. Ohjeistuksen päätavoitteena on edistää turvallista ja luonnonkiviainesta säästävää sivutuotteiden käyttöä Tiehallinnon hankkeissa. Ohjeella halutaan selkeyttää urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille Tiehallinnon kanta sivutuotteiden käyttöön sekä tehdä sivutuotteiden käyttö helpommaksi ja ennakoidummaksi urakoitsijoille. Ohjeeseen on koottu tietoa Tiehallinnon sivutuotteiden käyttötavoitteista, lainsäädännöstä sekä ympäristökelpoisuuden arvioinnista, sivutuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvista käyttökohteista. Ohjeessa käsitellään myös sivutuotteita koskevaa päätöksentekoa ja Tiehallinnon tyyppihyväksyntää. 2 HÄMEEN TIEPIIRI Hämeen tiepiiri toimii Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Tiepiirin vastuulla on 9500 kilometrin pituinen maantieverkko. Tiepiirin alueella on 47 kuntaa (vuonna 2009) ja asukkaita noin Voimakkaimmin kasvavia alueita ovat Tampereen, Hämeenlinnan ja Lahden seudut. Hämeen tiepiirin teillä liikutaan noin 6,2 miljardia ajoneuvokilometriä vuodessa. Vilkkain tie on valtatie 12 Tampereen kohdalla. Tien vuorokausiliikenne yltää ajoneuvoon, vaikka vuodenvaihteessa avautuneen valtatie 3 Tampereen läntisen ohikulkutien valmistuminen vähensi valtatie 12:n liikennettä selvästi. Hämeen tiepiirin sijainti on valtakunnallisesti erinomainen. Kanta- ja Päijät-Häme sijaitsevat keskellä eteläisintä Suomea tie- ja rataverkon pääväylien varrella. Pirkanmaan maakunta, jossa asuu yli puolet tiepiirin alueen väestöstä, sijaitsee puolestaan maan keskeisten toiminnallisten vyöhykkeiden leikkauspisteessä. Keskeisestä sijainnista johtuen suuri osa maamme pohjois-eteläsuuntaisesta liikenteestä kulkee Hämeen tiepiirin alueen pääteiden kautta. (Tiehallinto 2009) Tiehallinnon vuosittaisen rakentamisen seurantaraportoinnin mukaan Hämeen tiepiirin hankkeissa käytetään vuosittain suuria määriä luonnonkiviainesta (taulukko 1). Perustienpidon rakentamishankkeista raportoidaan joko kaikki hankkeet tai otos. Otoksen on oltava mahdollisimman kattava. Otoksen osuus hankkeista (%) ilmoitetaan. Kaikki kehittämishankkeet sen sijaan raportoidaan kokonaisuudessaan (100 %). Tiedot kerätään urakoitsijoiden vuoden lopussa täyttämien lomakkeiden pohjalta. Useampivuotisissa perustienpidon hankkeissa ei raportointia toteuteta vuosittain, vaan vasta kun hanke on valmistunut. Useampivuotisissa kehittämishankkeissa raportoidaan vuosittain sen vuoden osalta materiaalin kulutus. (Jääskeläinen 2008) Tästä syystä taulukossa 1 esitetyt määrät ovat pienempiä kuin todellisuudessa. Ympäristöraportoinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että teollisuuden sivutuotteiden käyttö tiepiirin alueella on ollut erittäin vähäistä.

14 12 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma HÄMEEN TIEPIIRI Taulukko 1. Hämeen tiepiirin alueella tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina (Tiehallinnon ympäristöraportointi 2008) Vuosi/ otos% Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali (1 000 t) Työmaan leikkausmateriaalit (1 000 t) Läjitettäväksi viety materiaali (1 000 t) Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali (1 000 t) Materiaalien kokonaismäärä (1 000 t) Tuhkat ja kuonat (1 000 t) 2002/23 857,6 4709,3 307,6 15,7 5566,9 31 Betoni (1 000 t) 2003/50 833,7 4161,5 612,8 36,4 4995,2 2004/ , ,1 35,8 5817, / ,2 2255,2 555,6 130,3 3984,5 2006/94 779,4 1348,4 363,4 223,1 2127, / ,7 2769,8 283,7 39,6 4568,5 3,3 2.1 Tulevat tiehankkeet Hämeen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman (Hämeen tiepiiri 2008) mukaan perustienpidon alueellisia investointihankkeita toteutetaan vuonna 2009 noin 4 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan investointeja tehdään 9,5 miljoonalla eurolla, joka sisältää myös elvytys- ja EUhankerahoituksen. Pääosa perustienpidon rahoituksesta kuluu hoitoon (39 %) ja ylläpitoon (52 %). Kehittämishankkeista Hämeen tiepiirin alueella käynnistyy liikennepoliittisen selonteon mukaisesti vuoteen 2011 mennessä vain yksi hanke, valtatien 12 Tampereen Rantaväylän tunnelihanke. Alueellisia investointeja voitaneen toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella toteuttaa vain hyvin vähän. Toteutettavat hankkeet ovat pieniä ja keskisuuria ja niillä kohennetaan olemassa olevaa tiestöä ja liikennejärjestelyjä ympäröivän yhdyskunnan ja liikenteen tarpeita vastaaviksi. Hankkeiden valintaperusteina ovat liikennejärjestelmän toimivuus ja turvallisuus. Valtakunnallisella teemarahoituksella tiepiiri toteuttaa keskikaiteita ja ohituskaistoja pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi sekä puuhuoltokuljetusten kannalta tärkeiden, vähäliikenteisempien teiden parantamista. Sivutuotteiden käytön kannalta mahdollisia kohteita ovat kevyen liikenteen väylät, keskikaideosuuksien rinnakkaistiet ja vähäliikenteisten teiden kantavuuden parantaminen.

15 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 13 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevat laitokset, joiden toiminnan sivutuotteena syntyy tuhkia ja kuonia on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevat tuhkia ja kuonia sivutuotteina tuottavat laitokset sekä pohjavesialueet ja valtatieverkko. (Kartta: Leena Korte, LOS) Tulevaisuudessa tietojen saaminen kullakin alueella jäljellä olevista maaaineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista tulee helpottumaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallisten kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI), jota voidaan käyttää internetin välityksellä (www.geo.fi). Tilinpitojärjestelmästä saadaan tietoa maa-ainesten ottamisluvista ja ottamismääristä, ottamisalueiden rajauksista sekä kulutusalueittain jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä, alueiden sijainnista ja mahdollisista maankäyttörajoituksista. Myös korvaavat materiaalit, kuten esimerkiksi kaivosten ja louhosten sivukivet sekä teollisuuden mineraalipitoiset sivutuotteet, on tarkoitus liittää osaksi tietojärjestelmää niiden hyötykäytön lisäämiseksi. Muodostumakohtainen tilinpito luo omalta osaltaan pohjaa kestävän kehityksen mukaiselle uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle.

16 14 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1 Energiantuotanto Mäntän Energia Oy, Voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin turpeen ja puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t. Tuhka loppusijoitettiin kokonaisuudessaan. (VAHTI 2008) Tampereen Energiantuotanto Oy, Naistenlahden voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin turpeen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t ja arinatuhkaa t. Tuhkat toimitetaan loppusijoitettavaksi. Tuhkia on mahdollisesti hyödynnetty kaatopaikkarakenteissa. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Tuotannonkehityspäällikkö Jarmo Laitila, Tampereen Energiantuotanto Oy

17 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 15 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 2. Naistenlahden voimalaitoksen lentotuhka ja arinahiekka. TURPEEN/PUUN POLTTO Tampere, Naistenlahden voimalaitos Lentotuhka Arinahiekka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Pitoisuus Antimoni (Sb) mg/kg Arseeni (As) mg/kg 46 3 Barium (Ba) mg/kg Kadmium (Cd) mg/kg 3 0,08 Koboltti (Co) mg/kg Kromi (Cr) mg/kg Kupari (Cu) mg/kg Elohopea (Hg) mg/kg 0,91 0,1 Lyijy (Pb) mg/kg Mangaani (Mn) mg/kg Molybdeeni (Mo) mg/kg Nikkeli (Ni) mg/kg 65 9,4 Vanadiini (V) mg/kg Sinkki (Zn) mg/kg Seleeni (Se) mg/kg Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 2-4 ) Tallium (TI) mg/kg mg/kg mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg ph Sähkönjohtavuus ms/m Tutkimus/ vuosi Seuranta 2007 Seuranta 2007 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * x x Päällystetty rakenne * x x Ympäristölupa * x x * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu UPM-Kymmene, Tervasaaren tehtaat Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin turpeen ja puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t ja leijupetihiekkaa t. Tuhkat on loppusijoitettu. Yhteyshenkilö: Ympäristöanalyytikko Hanna Kuru, UPM-Kymmene Oyj

18 16 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 3. Tervasaaren tehtaiden lentotuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO UPM Tervasaari Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 Arseeni (As) mg/kg 12 0,01 Barium (Ba) mg/kg 14 Kadmium (Cd) mg/kg 1,2 <0,01 Kromi (Cr) mg/kg 40 0,1 Kupari (Cu) mg/kg 41 0,02 Elohopea (Hg) mg/kg 0,23 0,004 Lyijy (Pb) mg/kg 23 <0,01 Molybdeeni (Mo) mg/kg 1,7 Nikkeli (Ni) mg/kg 23 <0,01 Vanadiini (V) mg/kg 0,067 Sinkki (Zn) mg/kg 180 0,06 Seleeni (Se) mg/kg 0,09 Fluoridi (F - ) mg/kg 13 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 170 Kloridi (Cl - ) mg/kg 250 DOC mg/kg <2 PCB mg/kg 0,208 PAH mg/l 2,13 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * Perustutkimus 2008 Perustutkimus 2008 x x * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Lahti Energia, Heinolan voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t ja pohjatuhkaa t. Pohjatuhkaa on hyödynnetty maarakentamisessa. (VAHTI 2008). Lentotuhkan hyödyntäminen vaatii ympäristöluvan. Pohjatuhkaa hyödyntäminen saattaa olla mahdollista MARA-asetuksen perusteella. Yhteyshenkilö: Käyttöpäällikkö Hemmo Takala, Lahti Energia Oy

19 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 17 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 4. Heinolan voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Lahti Energia Oy Heinolan voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg 16 0,8 3,5 <0,02 Arseeni (As) mg/kg ,4 <0,02 Barium (Ba) mg/kg Kadmium (Cd) mg/kg 22 <0,02 0,23 <0,02 Koboltti (Co) mg/kg 9,6 <0,02 21 <0,02 Kromi (Cr) mg/kg ,027 Kupari (Cu) mg/kg 220 0, ,023 Elohopea (Hg) mg/kg 0,27 <0,001 <0,07 0,46 Lyijy (Pb) mg/kg 150 0,77 15 <0,02 Mangaani (Mn) mg/kg , <0,02 Molybdeeni (Mo) mg/kg 8,2 6,7 0,33 0,19 Nikkeli (Ni) mg/kg 22 <0, ,1 Vanadiini (V) mg/kg 18 3,8 25 <0,02 Sinkki (Zn) mg/kg ,056 Seleeni (Se) mg/kg Fluoridi (F - ) mg/kg Sulfaatti (SO 2-4 ) mg/kg Tallium (TI) mg/kg 5,3 <0,02 <0,10 <0,02 Kloridi (Cl - ) mg/kg < ph 12,6 12,4 Sähkönjohtavuus ms/m Tutkimus/ vuosi Ymp.lupaan perustuva 2005 Ymp.lupaan perustuva 2005 Ymp.lupaan perustuva 2005 Ymp.lupaan perustuva 2005 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * x x Päällystetty rakenne * x x Ympäristölupa * x x x x * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Stora Enso Oyj, Heinolan Flutingtehdas Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin turpeen ja puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t ja leijupetihiekkaa 700 t. (VAHTI 2008). Tuhkia on hyödynnetty kaatopaikkarakenteissa. Analyysitulosten perusteella tuhkien hyödyntäminen MARA-asetuksen mukaisesti saattaa olla mahdollista päällystetyissä rakenteissa. Yhteyshenkilö: Miia Ora, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas

20 18 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 5 Heinolan Flutingtehtaan lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Stora Enso Heinola Fluting Mill Lentotuhka Pohjatuhka PR2 Pohjatuhka PR1 Haitta-aine Yksikkö Liukoisuus Liukoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg Arseeni (As) mg/kg <0,1 <0,1 0,2 Barium (Ba) mg/kg 3,2 1,4 0,6 Kadmium (Cd) mg/kg <0,01 <0,007 <0,007 Kromi (Cr) mg/kg 0,4 <0,015 0,04 Kupari (Cu) mg/kg <0,03 <0,02 <0,02 Elohopea (Hg) mg/kg 0,0003 0, ,0002 Lyijy (Pb) mg/kg 0,2 <0,008 <0,008 Molybdeeni (Mo) mg/kg 5,3 <0,3 <0,4 Nikkeli (Ni) mg/kg <0,07 <0,07 <0,07 Vanadiini (V) mg/kg Sinkki (Zn) mg/kg <0,2 <0,1 <0,1 Seleeni (Se) mg/kg 0,4 <0,02 <0,02 Fluoridi (F - ) mg/kg 16 <1,2 <1,2 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg 1400 <5,4 <3,8 ph Sähkönjohtavuus ms/m DOC mg/kg 31 <20 <21 PCB PAH Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * mg/kg mg/kg Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 x Laadunvalvonta 2008 Päällystetty rakenne * x x x Ympäristölupa * x x x * ) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Vattenfall Lämpö Oy, Vanajan voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin turpeen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t, pohjatuhkaa 200 t ja leijupetihiekkaa 800 t. Tuhkia on aiemmin hyödynnetty tie- ja kaatopaikkarakenteissa. Yhteyshenkilö: Tuotantopäällikkö Elina Lohiniva, Vattenfall Lämpö Oy Vanajan voimalaitos

21 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 19 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 6. Vanajan voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Vattenfall Lämpö Vanajan voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0.01 <0,01 Arseeni (As) mg/kg <0,1 0,12 Barium (Ba) mg/kg 1,9 0,16 Kadmium (Cd) mg/kg 0,01 0,01 Kromi (Cr) mg/kg 0,15 0,1 Kupari (Cu) mg/kg 0,2 0,1 Elohopea (Hg) mg/kg 0,15 0. (merkintä vajaa) Lyijy (Pb) mg/kg 0,1 0,1 Molybdeeni (Mo) mg/kg 1 <0,1 Nikkeli (Ni) mg/kg <0,1 <0,1 Vanadiini (V) mg/kg 0,32 0,75 Sinkki (Zn) mg/kg <0,1 <0,1 Seleeni (Se) mg/kg 0,18 0,11 Fluoridi (F - ) mg/kg 5,2 0,5 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg ph Sähkönjohtavuus ms/m DOC mg/kg 53 PCB mg/kg <0,05 <0,05 PAH mg/kg 114 <0,5 Tutkimus/ vuosi Hyötykäyttökelpoisuus 2008 Hyötykäyttökelpoisuus 2008 Hyötykäyttökelpoisuus 2008 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Hyötykäyttökelpoisuus 2008 Päällystetty rakenne * x Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Vapo Oy, Kiimassuon voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t ja leijupetihiekkaa t. Tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa. (VAHTI 2008). Tuhkia on hyödynnetty MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. 3.2 Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Ekokem Oy Ab, Jätevoimala Jätteenpolttolaitoksen pohjatuhkan/-kuonan soveltuvuus maarakentamiseen vaatii lisätutkimuksia.

22 20 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Lahti Energia Oy, Kymijärven voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on pääasiassa peräisin kivihiilen poltosta. Kivihiilen rinnalla poltetaan REF-jätettä ja puuperäistä ainesta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin t, pohjatuhkaa t ja kaasuttimen pohjatuhkaa t. Laitoksen tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa. Hyödyntämiseen on haettava ympäristölupa. Yhteyshenkilö: Käyttöpäällikkö Hemmo Takala, Lahti Energia Oy Taulukko 7. Kymijärven voimalaitoksen lentotuhka. REF:IN POLTTO Lahti Energia Kymijärven Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg Arseeni (As) mg/kg 35 <0,008 Barium (Ba) mg/kg ,1 Kadmium (Cd) mg/kg Kromi (Cr) mg/kg 53 1,69 Kupari (Cu) mg/kg Elohopea (Hg) mg/kg Lyijy (Pb) mg/kg 32 <0,009 Molybdeeni (Mo) mg/kg 10 3,9 Nikkeli (Ni) mg/kg Vanadiini (V) mg/kg 58 <0,01 Sinkki (Zn) mg/kg Seleeni (Se) mg/kg 0,25 Fluoridi (F - ) mg/kg 22,4 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 875 Kloridi (Cl - ) mg/kg 43,3 DOC mg/kg PCB mg/kg PAH mg/l Tutkimus/ vuosi Laadunvalvonta 2006 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu

23 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 21 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi ehdotetaan sivutuoterakentamisen huomioon ottavaa toimintamallia (Lillman 2009). Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät on esitetty kuvassa 3. Toimintamallissa tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman ja asettaa sen avulla tavoitteen sivutuotteiden vuosittaiselle käytölle. Tiepiiriin nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa sivutuotteiden käytön huomioon ottaminen tierakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa tiehankkeessa, mukaan lukien perusparannukset, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttömahdollisuudet. Sivutuotteiden käytöstä raportoidaan tiepiirin johdolle kalenterivuosittain. Sivutuotevastaava huolehtii käyttösuunnitelman päivityksestä (laitokset, uusimmat tutkimustulokset). Sivutuotteiden käytön vakiinnuttaminen tavanomaiseksi tierakentamis- ja kunnossapitomateriaaliksi edellyttää yhteistyön lisäämistä toimijoiden kesken. Yhteistyön edistämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan). Ryhmään kuuluu tiepiirin edustajana vähintään sivutuotevastaava, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja, urakoitsijan edustajana alan etujärjestö Infra Oy, alueen kuntien edustajia sekä alueen sivutuotetuottajien edustajia. Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) myötä tiepiirin ja alueellisen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät perustettavaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) vuoden 2010 alusta, jolloin edellä mainitut viranomaistahot edustavat samaa organisaatiota, mutta eri osastoja. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on helpottaa eri tahojen välistä kanssakäymistä, toimia tiedonvaihtoelimenä ja lisätä tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä helpottamaan lupaprosessia esimerkiksi tuhkien laatua parantamalla, jolloin ympäristöluvan sijasta hyödyntämistä voidaan toteuttaa MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä.

24 22 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLIN VASTUUTAHOT TIEPIIRIN JOHTO tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman nimittää sivutuotevastuuhenkilön asettaa käyttötavoitteen sisällyttää sivutuoterakentamisen hankintakriteereihin SIVUTUOTEVASTAAVA varmistaa, että sivutuotteet otetaan huomioon tierakentamisessa ja perusparannuksissa päivittää käyttösuunnitelmaa toimii tiepiirin edustajana sivutuoteryhmässä raportoi johdolle sivutuotteiden käytön vuosittain vastaa, että sivutuoterakentamista koskevat tiedot merkitään tierekisteriin YHTEISTYÖRYHMÄ kanssakäymisen helpottaminen toimii tiedonvaihtoelimenä lisää tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä Kuva 3. Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät. 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin (kuva 4) ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa (esi- tai yleissuunnittelu). Tiedot kirjataan suunnitelmaan. Mikäli hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttö yhtenä vaihtoehtona. Mikäli todetaan jo alkuvaiheessa, ettei käyttömahdollisuuksia ole (esimerkiksi pohjavesialueesta johtuen), jatketaan suunnittelua perinteisen mallin mukaan. Tiehankkeen massatasapainoa arvioidaan yleissuunnitteluvaiheessa tielinjauksen ja korkeusaseman perusteella. Tiesuunnitteluvaiheessa laskenta tarkentuu. Mikäli laskennan perusteella todetaan massavaje, selvitetään mitä hankkeeseen soveltuvia materiaaleja on käytettävissä (kirjattu yleisellä tasolla yleissuunnitelmaan). Tiesuunnitelmaan sisällytetään perinteisen tierakenteen lisäksi poikkileikkausmallit sivutuotteita hyödyntäen. Suunnitelmassa lasketaan mahdollisesti käytettävän sivutuotteen tarve ja haetaan tarvittaessa ympäristölupa joko alueelliselta ympäristökeskukselta (yli t) tai sen kunnan viranomaiselta (alle t), jossa hyödyntäminen on tar-

25 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 23 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI koitus toteuttaa. Tavoitteena on, että mahdollinen lupaprosessi on läpikäyty ennen hankkeen kilpailutusta. Hankintakäytäntöjä muutetaan siten, että sivutuoterakentamisesta annetaan laatupisteitä. Sivutuotepisteytyksellä on oltava riittävän suuri painoarvo, jotta urakoitsijat ottavat ne huomioon tarjouksia jättäessään. Pisteytystä käytetään ainoastaan silloin, kun sivutuoterakentamiselle on edellytyksiä. Kilpailutettu urakoitsija ottaa huomioon tekemässään rakennesuunnittelussa sivutuotteiden käytön. Urakoitsijalla tulee olla käytössä hyväksytty mitoitusja rakennusohje, jota on noudatettava. Työ on toteutettava ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien tarvittava kalusto. Mahdolliset poikkeamat on hyväksytettävä tilaajalla erikseen ennen toteutusta. Lopullinen päätös sivutuotteiden käytöstä hankkeessa tehdään urakkatarjousten perusteella. Tiepiiri tekee vuoden alussa ennakkopäätöksen sivutuotteiden käytöstä hankkeissa tietyillä kustannusvarauksilla. Voidaan esimerkiksi päättää, että sivutuotteita käytetään vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan 1 3 hankekohteella, mikäli yksittäisen hankekohteen kustannusnousu on enintään 15 % normaaliin tierakennushankkeeseen verrattuna. Tiepiiri päättää vuosittain osuuden, jolla sivutuoterakenteen kustannukset saavat ylittää normaalirakenteen kustannukset. Sivutuotteiden käytön soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina, eikä käyttöpäätös perustu pelkästään kustannuksiin silloinkaan, jos ne sivutuoterakenteessa ovat alhaisemmat. Sivutuoterakentamisesta tehdään aina merkintä tierekisteriin. Tierekisteriin merkitään myös mahdolliset tienhoidolliset rajoitteet kohteesta. Tiepiirin sivutuotevastaava vastaa, että tiedot rekisteröidään.

26 24 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLI KÄYTTÖ MAHDOLLISTA ESI- TAI YLEISSUUNNITTELU Selvitetään mahdolliset sivutuoterakentamista rajoittavat tekijät Selvitetään käyttösuunnitelman pohjalta mahdolliset tuhka- ja kuonatuottajat Kirjataan tiedot suunnitelmaan KÄYTTÖ EI MAHDOLLISTA YVA Mikäli vaaditaan YVA, otetaan sivutuoterakentaminen huomioon tarkasteltavissa vaihtoehdoissa YVA Mikäli vaaditaan YVA, ei sivutuotteita tarvitse ottaa huomioon tarkasteltavissa vaihtoehdoissa TIESUUNNITTELU Selvitetään massatasapaino -> mikäli vajetta, selvitetään käytettävissä olevien sivutuotteiden määrä ja soveltuvuus Tehdään poikkileikkausmallit sivutuoterakenteesta Haetaan tarvittaessa ympäristölupa TIESUUNNITTELU Edetään perinteisen tiensuunnittelun mukaisesti Sivutuotteita ei tarvitse ottaa huomioon KILPAILUTUS Normaali kilpailutus KILPAILUTUS Pyydetään tarjous sekä sivutuote- että perinteisestä toteutuksesta. Sivutuoterakentamista tarjoavalle annetaan lisäpisteitä Sivutuoteurakka Perinteinen urakka TOTEUTUS Rakennesuunnittelu ja toteutus perinteisellä tavalla TOTEUTUS Rakennesuunnittelu tehdään ottaen huomioon sivutuoterakentamisen erikoispiirteet Käytetään Tiehallinnon hyväksymiä mitoitus- ja rakennusohjeita. Poikkeamat hyväksytetään erikseen tilaajalla Kuva 4. Sivutuoterakentamisen huomioon ottava toimintamalli.

27 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 25 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4.2 Toimintamallin arviointi Nykyisillä toimintatavoilla sivutuotteiden huomioon ottaminen tierakentamisessa on satunnaista. Hyödyntämisen lisääminen on mahdollista ainoastaan, mikäli sivutuotteet otetaan mukaan normaaliin tiensuunnittelu- ja - rakentamisprosessiin. Toimintamallin taustalla on käyttösuunnitelma, jonka käyttöön ottaminen vaatii johdon hyväksymisen ja samalla sitoutumisen hyödyntämisen lisäämiseen. Pelkkä hyväksyminen ei kuitenkaan riitä, vaan johdon on taattava riittävät resurssit lisäämisen toteuttamiseksi. Aluehallinnon uudistamisen myötä pyritään poistamaan tehtävien päällekkäisyyksiä ja on epätodennäköistä, että sivutuotteiden käytön lisäämiseksi on mahdollista palkata henkilöstöä. Toimintamallissa esitetylle sivutuotevastaavalle on kuitenkin pyrittävä takaamaan riittävästi työaikaa järjestämällä työtehtäviä uudestaan. Johdon on osoitettava sitoutumisensa sivutuoteprosessiin seuraamalla ja arvioimalla käyttömääriä. Yhteistyöryhmän yhtenä tärkeänä roolina on lisätä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tiepiiri tilaajan edustajana voi viestittää ryhmässä millaisia tuhkia ja kuonia on mahdollista käyttää ja millaisia tarpeita tierakentamisessa on. Tuottajien edustajat voivat tuoda julki, mitä on tarjolla. Parhaassa tapauksessa on mahdollista vaikuttaa poltto-olosuhteisiin tai polttoaineisiin siten, että syntyvä jäte on laadullisesti tierakentamiseen sopivaa. Nykyisellään varsinkin puuperäisen aineksen polton tuhkien suhteen on ongelmia korkeiden haitta-ainepitoisuuksien johdosta. Yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa helpottuu, kun he saavat jo varhaisessa vaiheessa tietoa suunnitelluista tiekohteista ja niissä mahdollisesti käytettävistä sivutuotteista. Urakoitsijoille välittyy ryhmän kautta tietoa sivutuotteista ja niiden hyväksyttävyydestä tierakentamisessa, joka saattaa lisätä kiinnostusta tarjota sivutuoterakentamista. Toimintamallin perusajatuksena on, että sivutuotteet huomioidaan aina jo suunnittelun alkuvaiheessa. Mikäli tällöin todetaan, ettei sivutuotteiden käyttö kohteessa ole mahdollista, jatketaan prosessia perinteisten ratkaisujen mukaisesti. Muussa tapauksessa sivutuotteet huomioidaan yleissuunnitteluvaiheesta alkaen kilpailutukseen ja mahdollisesti toteutukseen saakka. Mahdollinen ympäristölupa laitetaan vireille viimeistään tiesuunnitteluvaiheessa. Varhaisella lupaprosessilla on mahdollista varmistaa, että tierakentaminen voidaan toteuttaa suunnitellun aikataulun mukaisesti vaikka lupaprosessi venyisikin. Nykyisin pitkittynyt lupaprosessi voi johtaa siihen, että sivutuoterakennetta ei toteuteta. Tähän hetkisenä olettamuksena on, että sivutuoterakenteesta jätetty tarjous on perinteisestä rakenteesta jätettyä tarjousta kalliimpi. Perinteisen rakentamisen ja sivutuoterakentamisen hintatason vertaaminen onnistuu kuitenkin ainoastaan, mikäli samasta urakasta jätetään tarjoukset molemmista vaihtoehdoista. Vaihtoehtojen välinen tarkastelu on tärkeää, jotta saadaan todellista tietoa hintatasosta. Toimintamallin avulla on mahdollista siirtyä pilottikohteista normaaliin rakentamiseen. Käytön lisääntyessä saadaan tietoa soveltuvuudesta tierakentamiseen, jonka perusteella voidaan laatia rakentamista koskevat ohjeistukset. Siirryttäessä pienistä koerakenteista massiivirakenteisiin saadaan kustannuksia alaspäin. Toimintamallin käyttöönottaminen ei kuitenkaan takaa, että

28 26 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma JOHTOPÄÄTÖKSET sivutuotteiden käyttö lisääntyy, ainakaan lyhyellä ajanjaksolla. Hyödyntämisen lisääntyminen vie aikaa ja ensi vaiheessa onkin tärkeämpää saada kaikki tierakentamisen osapuolet vakuuttuneeksi sivutuotteiden käytön eduista. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Sivutuotteiden hyötykäytön yleistymistä tienpidossa hankaloittavat tällä hetkellä monet tekijät eikä tässä julkaisussa ehdotettua toimintamallia sivutuotteiden hyötykäytön lisäämiseksi ole mahdollista ottaa vielä tällä hetkellä sellaisenaan käyttöön. Valmisteilla olevaan Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaan on kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat tuhkien ja kuonien hyötykäytön edistämistä (www.ymparisto.fi/elsu). Jätesuunnitelma valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä jälkeen suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan käytännössä. Tämä tulee tulevaisuudessa lisäämään sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksia mm. tienpidossa. Tämän työn aikana on noussut esiin useita tällä hetkellä sivutuotteiden käytön esteenä olevia tekijöitä. Sivutuotteiden käytön yhtenä merkittävänä esteenä on se, että niitä ei ole tuotteistettu. Tuotteistamisen kautta materiaalista olisi saatavissa helposti ja luotettavasti käyttöön ominaistiedot, joiden perusteella sen soveltuvuus rakentamiskohteeseen voidaan arvioida. Rakentamishankkeen tarjousvaiheessa soveltuvuuden selvittämiseen ei ole aikaa eikä rahaa. Esteeksi sivutuotteiden käytölle voi muodostua myös hankkeiden aikataulujen venyminen sivutuotteiden käytön vaatimien ylimääräisten lupamenettelyjen takia. Ympäristöluvan takia myös normaalikäytännön mukainen hankeen kilpailuttaminen on hankalaa. Ongelmaksi voi muodostua myös sivutuotteen saatavuus. Riittävää määrää laadullisesti sopivaa sivutuotemateriaalia ei ole välttämättä saatavilla käyttöön rakennushankkeen aikataulun vaatimassa ajassa. Lisäksi rakennusyrittäjillä ei ole aina sopivaa kalustoa eikä osaamista sivutuotteiden käyttämiseen. Myös ympäristölupamenettelyn hitaus ja pitkäaikaiset seurantavelvoitteet hankaloittavat sivutuotteiden käyttöä. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitettävät toimenpiteet koskevat keskeisiä, tämänkin työn aikana esiin nousseita, sivutuotteiden hyödyntämisen esteitä. Toimenpiteillä pyritään edistämään mm. hankintakäytäntöjen kehittämistä sivutuotteiden hyötykäytön mahdollistaviksi, sivutuotteiden välivarastointi- ja logistiikkakeskuksien perustamista, sivutuotteille laadittavien tuoteselosteiden yleistymistä sekä hyötykäyttöön liittyvän tietämyksen lisäämistä mm. tutkimuksella ja koulutuksella sekä suunnittelu- ja rakentamisohjeiden laatimisella. Toimenpiteiden tavoitteena on myös kehittää seudullista yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä yhdenmukaistaa sivutuotteiden käytöltä vaadittavia ympäristölupa- ja seurantakäytäntöjä. Teollisuuden sivutuotteiden tuottajien, asiantuntijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö, sivutuotteiden tuotteistaminen valmiiksi rakennusmateriaaliksi sekä käytön ohjeistuksen kehittäminen ovat ensisijaisia toimia, joilla voidaan luoda pohja sivutuotteiden markkinoille ja sitä kautta niiden käytön yleistymiselle.

29 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 27 LÄHTEET LÄHTEET Airaksinen, A Ympäristöasiantuntija. Kaakkois-Suomen tiepiiri. [Yksityiset sähköpostiviestit ja ] Angerman, M Toiminnanjohtaja. CIRU-centre Teollisten poisteiden hyötykäytön keskus. Oulun yliopisto. Esitys. Rikastushiekkojen ja kuonatuotteiden hyötykäyttöseminaari Dipoli. Vuorimiesyhdistys ry. Finergy Tuhkarakentamisohje tie-, katu- ja kenttärakenteisiin. Tuhkat hyötykäyttöön -projekti. Energia-alan keskusliitto ry Finergy. Helsinki Finncao Oy Metsäteollisuuden lentotuhkien käyttö tie-, katu- ja kenttärakenteissa. Suunnittelu- ja mitoitusohje. Maaliskuu Hämeen tiepiiri Hämeen tiepiiri, Toiminta- ja taloussuunnitelma [Viitattu ] Saatavana: Juankoski, M & Kivikoski, H RA3 koerakenteiden rakentaminen, seuranta ja tulokset. Kohderaportti: Mt 272 Änttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa "Porin tuhkatie". Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelma. Espoo s. Jyrävä, H., Ronkainen, M., Maijala, A., Lahtinen, P., Kilpeläinen, J. & Reinikainen, S-P Ecoroad Ecological utilization of industrial waste materials on road construction. Projektiyhteenveto. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Julkaisu 175. Lappeenranta s. ISBN Jääskeläinen, N Ympäristövastaava. Turun tiepiiri. Materiaalien käyttö Turun tiepiirissä Esitys Kallionpää, T. 2008a. Tiehallinto. Suullinen tiedonanto Kallionpää, T. 2008b. Tiehallinto. Suullinen tiedonanto Korkein hallinto-oikeus Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä 2005:90. [Viitattu ] Saatavana: Koskinen, J Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Taustaselvitys Osa 1. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2006. Helsinki s. ISBN Kuru, H Environmental Analyst. UPM.[Yksityinen sähköpostiviesti ] Lahtinen, P., Kolisoja, P., Kuula-Väisänen, P., Leppänen, M., Jyrävä, H., Maijala, A. & Ronkainen, M UUMA-esiselvitys. Suomen ympäristö 805. Ympäristöministeriö. Helsinki s. ISBN (pdf).

30 28 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LÄHTEET Laine-Ylijoki, J., Wahlström, M., Peltola, K., Pihlajaniemi, M. & Mäkelä, E Seospolton tuhkien koostumus ja ympäristölaadunvarmistusjärjestelmä. VTT Tiedotteita Espoo s. + liitt. 59 s. ISBN X. Lillman, E Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen tiepiirille. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja ympäristötekniikka. Lahti Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 1/2008. Rudus Oy. Lillman, E Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen tiepiirille. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja ympäristötekniikka. Lahti Lindholm, M Kivihiilen hyötykäyttö tienrakentamisessa. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto. Vantaa Maijala, A Vaikutusten arviointi. LIFE02 ENV/FIN/000329: Kukkia Circlet. Ramboll Oy s. [Viitattu ] Saatavana: fi/luopioinen/life/pdf/julkaisut/life02_env_fin_329_vaikarv(080305).pdf Moilanen, H Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Suullinen tiedonanto Mäkelä, H. & Höynälä, H Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa. Materiaalit ja käyttökohteet. Teknologiakatsaus 91/2000. Tekes. Helsinki ISBN s. Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 1/2008. Rudus Oy. Ramboll Oy Kukkia Circlet. Pilot 2002 ja Tekninen seuranta. Seurannan loppuraportti. 40 s. [Viitattu ]. Saatavana: Ranta, J., Wahlström, M Tuhkien laatu REF-seospoltossa. VTT Tiedotteita Espoo s. + liitt. 13 s. ISBN Sandberg, T Kivihiilivoimalaitoksista saatava lento- ja pohjatuhka tienrakennuksessa, esimerkkihankkeena maantie 662 Kristiinankaupunki Tiukka. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tekniikan alan yksikkö. Yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma. 40 s. Sandberg, T Destia Oy. Länsi-Suomi rakentaminen-yksikkö. [Yksityinen sähköpostiviesti ] SCC Viatek Oy Teollisuuden sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Korian pilot-hanke 2001, pt ja pt Työohjeet ja laadunvarmistus (Ver )

31 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 29 LÄHTEET SCC Viatek Oy Ympäristötutkimukset / Koria. Metsäkulman pt 14567/01. Raportti.. Luopioinen SCC Viatek Oy. 2003a. Tekninen raportti LIFE02 ENV/FIN/000329: Kukkia Circlet. 35 s. [Viitattu ] Saatavana: luopioinen/life/pdf/julkaisut/kc2002_tekninen_raportti pdf SCC Viatek Oy. 2003b. Pilottikoerakenteiden rakennustöiden työohjeet ja laadunvarmistus. Luopioinen pt 13981/ Pihtisalmentie. Kukkia Circlet [Viitattu ] Saatavana: SCC Viatek Oy Ympäristötutkimukset 2001 ja 2002/ Koria. Kipparilan pt 14646/ 02/ plv Raportti.. Luopioinen Tiehallinnon ympäristöraportointi Tiedosto. Saatu Anita Airaksinen. Kaakkois-Suomen tiepiiri. Tiehallinto Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää. Ympäristöohjelma 2010 Tiehallinto Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa - Suunnitteluvaiheen ohjaus. Helsinki s + liitt. 7 s. ISBN Tiehallinto Verkkosivusto. [Viitattu ]. Saatavana: Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Ympäristölupa LSU-2002-Y Länsi- Suomen ympäristökeskus/ympäristölupayksikkö. Annettu [Viitattu ] Saatavana: =21040&lan=fi Tieliikelaitos SGT Uusiomateriaalit maarakentamisessa. Tekniset tutkimukset/ haastattelututkimukset. Käyttökokemukset ja palautetieto pilottija koekohteilta. Tossavainen, M Leaching Results in the Assessment of Slag and Rock Materials as Construction Material. Doctoral thesis. Luleå University of Technology. Department of Chemical Engineering and Geosciences. Division of Mineral Prosessing. 2005:44. ISSN: VAHTI-tietojärjestelmä Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Vallius, P Dosentti. Helsingin yliopisto. Suullinen tiedonanto Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006. [Viitattu ]. Saatavana: Wikström, A-M Ympäristönsuojelupäällikkö. Imatran kaupunki. [Yksityinen sähköpostiviesti ]

32

33 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Liite 1 LIITTEET 6 LIITTEET LIITE 1 OTE DIPLOMITYÖSTÄ "TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTTÖ ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMESSA HYÖDYNTÄMISTÄ LISÄÄVÄN TOIMINTAMALLIN LAATIMINEN KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRILLE. LILLMAN EEVA HYÖDYNTÄMINEN TIERAKENTAMISESSA 1.1 Tuhkien ja metallurgisten kuonien käyttö tierakenteissa Tuhkia ja metallurgisia kuonia on mahdollista käyttää tierakentamisessa. Käyttökohdetta valittaessa on kuitenkin otettava huomioon erilaisten tuhkien ja kuonien ominaisuudet. Tiehallinto (2007) on koonnut sivutuoteohjeen, johon on kerätty tietoa muun muassa luonnonkiviainesta korvaavien sivutuotteiden käyttökohteista. Taulukkoon 1 on koottu Tiehallinnon sivutuoteohjeessa mainittuja mahdollisia käyttökohteita erilaatuisille tuhkille ja kuonille. Taulukko 1. Tuhkien ja kuonien mahdolliset käyttökohteet tierakenteessa (taulukko koottu Tiehallinnon (2007) sivutuoteohjeen pohjalta) Sivutuotteiden käyttökohteet Kivihiilen lentotuhka Kivihiilen pohjatuhka Puun/ turpeen polton lentotuhka Puun/ turpeen polton pohjatuhka Masuunikuona Teräskuona Masuunihiekka Pengermateriaali x x x Hiekkaa korvaava sivutuote x x Mursketta korvaava sivutuote x x x Stabiloitua kerrosta korvaava x x Käyttö sideaineena stabiloinnissa x x x Käyttö päällystemassassa x x x x Kevennysrakenteet Kivihiilen polton tuhkat Kivihiilen poltto ajoittuu pääosin talviaikaan, jolloin myös tuhkaa on eniten saatavana talviaikaan. Rakentaminen taas keskittyy kesäaikaan, jolloin on pääasiassa saatavana varastoitua tuhkaa. Kivihiilen polton tuhkia on mahdollista hyödyntää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä tai ympäristöluvalla. Tiehallinnolla ei ole hyväksyttyjä mitoitusparametrejä kivihiilen tuhkille (Kallionpää 2008b). Toteutetuissa kohteissa on sovellettu Finergyn x

34 Liite 1 Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LIITTEET (2000) Tuhkat hyötykäyttöön projektin tuloksena toteutettua tuhkarakentamisohjetta. Lentotuhka Kivihiilen poltossa muodostuva lentotuhka (kuva 1) on hienojakoista ja vastaa rakeisuudeltaan silttiä. Lentotuhka sisältää jonkin verran metalleja ja suoloja. Siilokuiva lentotuhka on lujittuva (potsolaaninen) materiaali, mutta ominaisuus häviää vähitellen lentotuhkaa ulkona varastoitaessa. Lentotuhka on herkkää vedelle. Rakennusvaiheessa kastunut tuhka liettyy, joten rakentamista sateella tulee välttää. Vettymistä voi tapahtua myös rakenteessa, mikäli tuhka joutuu kosketukseen veden kanssa. Tästä syystä tierakennuskohteet, joissa on käytetty tuhkaa, suositellaan päällystettäväksi. (Tiehallinto 2007, Mäkelä & Höynälä 2000) Kuva 1. Kivihiilen polton lentotuhkaa (Kuva: Mäkelä & Höynälä 2000). Lentotuhkaa voidaan käyttää kuivaan penkereeseen pohjavesialueiden ulkopuolella. Tuhkaa hyödynnetään päällysteissä täyteaineena sekä sideaineen osana (siilotuhka). Vaativimmissa rakenteissa tuhka on stabiloitava esimerkiksi sementillä. Lentotuhkia on hyödynnetty myös kelirikkoteiden stabiloinnissa. Stabiloitu kerros on joko päällystettävä asfaltilla tai peitettävä kunnossapitomurskeella (soratiet). Rakennettaessa on otettava huomioon materiaalin pölyävyys sekä metalliputkien korroosioriski. (Tiehallinto 2007). Joillakin yrityksillä on olemassa omia käyttöohjeita rakentamiseen ja suunnitteluun. Rudus Oy on julkaissut käyttöohjeen (Lentotuhkaohje 2008) kivihiilen lentotuhkalla rakentamiseen ja suunnitteluun. Ruduksen välittämää lentotuhkaa on mahdollista käyttää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Ohjeen mukaan lentotuhkaa voidaan käyttää tie- ja kevyenliikenteenväylien jakavassa kerroksessa noudattaen tuhkarakennesuunnitelmaa, pengertäytöissä sekä putkikaivantojen arinoissa ja täytöissä. Pohjatuhka Kivihiilen polton pohjatuhka (kuva 2) on lentotuhkaa raskaampaa ja vastaa rakeisuudeltaan hiekkaa. Pohjatuhka ei ole potsolaanista, eikä se lujitu lentotuhkan tapaan. Työstettävyys ja tiivistettävyys ovat vastaavat kuin rakeisuudeltaan samanlaisella luonnonkiviaineksella. Energialaitoksilta saatavan pohjatuhkan vesipitoisuus on korkea ja se on välivarastoitava vesipitoisuuden pienentämiseksi ja työstettävyyden parantamiseksi. Pohjatuhka soveltuu käytettäväksi suodatinkerroksessa. Rakennuskohteissa on otettava huomioon mahdollinen korroosioriski. (Tiehallinto 2007, Mäkelä & Höynälä 2000)

Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 21/2009 gg Eeva Lillman Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009 gg Eeva Lillman Julkaisun nimi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009 Tiehallinto Helsinki

Lisätiedot

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2009 gg Eeva Lillman Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 gg Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Hankinnan kehittäminen Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Tausta Liikenneviraston (Tiehallinnon) sivutuoteohje on ollut 6 v käytössä Uusiomateriaalien käyttö kangertelee

Lisätiedot

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2006 N:o 586 591 SISÄLLYS N:o Sivu 586 Laki yliopistolain muuttamisesta... 1749 587 Laki kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 pentti.lahtinen@ramboll.fi harri.jyrava@ramboll.fi Alueella syntyvät UUMA-materiaalit 1000 t/vuosi 10000 10498 1000 t/vuosi 50 46 8000 40 40 6000 5442 30 4000

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan

Lisätiedot

N:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta

N:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 403 406 SISÄLLYS N:o Sivu 403 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvostonasetuksenliitteidenmuuttamisesta...

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) ja jätteet Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Sisällys Esiselvityshanke ja sen tausta Selvitysmenetelmiä Tuloksia Hankkeen johtopäätöksiä Muita kehittämisajatuksia

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 1 -ohjelman sisältö 2 Uuma2 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT KOKOEKO Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus, Kuopio 03.10.2007 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lainsäädännöllistä taustaa Kelpoisuuden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje Rudus Oy Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Pohjatuhkat... 4 2.1 Pohjatuhkan synty... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset... 4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Fortumin sivutuotteet

Fortumin sivutuotteet Fortumin sivutuotteet Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa. Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN MAAPANKKI / MATERIAALIPANKKI = SÄÄSTÖÄ / INS. YAMK JUKKA HUPPUNEN NYKYTILANNE, HYÖDYNNETTÄVÄT MATERIAALIT Pirkanmaalla: puhtaat maat / YLIJÄÄMÄMAAT 2 000 000 m

Lisätiedot

Kaatopaikalle sijoittaminen

Kaatopaikalle sijoittaminen Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen

Lisätiedot

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Ympäristöriskitarkastelu Päivämäärä Helmikuu 2014 Viite 1510005105-003 MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot