Pt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne)
|
|
- Teemu Myllymäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUMA-inventaari Pt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) Kuitutuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:
2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti Pilottirakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet 2 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus 4 3. Seurantatutkimukset Tekniset Ympäristökelpoisuus Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Kuntokartoitus Haastattelut Kohteen ja tutkimustulosten arviointi 12 Viitteet 13
3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Pilottikohde, Pt ja Pihtisalmentie Auraanpohjan tieosuus, sijaitsee Pälkäneen kunnassa, Luopioisten kunnanosan puolella. Pihtisalmentien pahiten vaurioituneet osuudet korjattiin kesällä 2003 kuitutuhkamassiivirakennekerroksella. Toteutus tehtiin kahdelle eri tiejaksolle, joista toinen oli 400 m ja toinen 500 m pituinen. Osuuksien tierekisteriosoitteet ovat 13981/1/340/760 ja 13981/1/2000/ Kuva 1. Kohteen sijainti 1.2 Pilottirakentamisen tarkoitus ja tavoitteet LIFE02 ENV/FIN/329 projektin pilottikohde oli erittäin huonokuntoinen, routavaurioitunut paikallistie, jossa kahdella metrin osuudella on testattu peruskorjausta kantavalla kuitutuhkarakennekerroksella. Materiaalitutkimuksiin, rakentamiseen ja seurantaan liittyvää seikkaperäistä aineistoa, kuten raportteja, on saatavissa internetosoitteesta: Pihtisalmentie.doc 1
4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet Pilottirakenteissa käytetyt kuitutuhkan sivutuotekomponentit olivat Georgia Pacific Nordic Oy:n kuitusavi sekä Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhka, joka muodostuu pääosin puun kuoriaineksen ja turpeen poltosta. Kuitutuhkaseoksien stabiloitumisen varmistamiseksi kuitusaven ja lentotuhkan seokseen lisättiin pieni määrä (5-6 % kuitutuhkan kuivamassasta) kaupallista sideainetta. Pilottirakentamisessa höylättiin soratien pinnasta muutama senttimetri pintamursketta valliksi tienreunaan. Tähän kaukaloon levitettiin ja tiivistettiin kuitutuhka noin 200 mm:n kerrokseksi. Kuitutuhkaseoksessa oli kuitusavea noin 55 % (märkämassana), lentotuhkaa noin 39 % (märkämassana) ja yleissementtiä noin 6 % (kuitutuhkaseoksen kuivamassasta). Kulutuskerrokseksi levitettiin ensin 50 mm kerros pintamursketta ja sen päälle 50 mm kerros suotojäte-murske seosta (suotojäte oli rakeistamatonta ja sen määrä oli 7,5 % murskeen kuivamassasta). Kuitutuhkarakenteen periaate on esitetty kuvassa 2. TIEN PERUSKORJAUS KUITUTUHKARAKENTEELLA. PERIAATEKUVA The principle of the road reconstruction with fibre-ash structural course e d c b a a. Pohjamaa / Subsoil b. Vanha tierakenne / Existing old road structure c. Kuitutuhka, 200 mm / Fibre-ash, 200 mm d. Murske, 50 mm / Crushed rock, 50 mm e. Suotokakkumurske, 50 mm / Crushed rock with filtercake, 50 mm Kuva 2. Pihtisalmentien kuitutuhkarakenteen periaatekuva. 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista 2.1 Tekniset Pilottirakentamista edelsivät tekniset tutkimukset laboratoriossa. Taulukkoon 1 on koottu joitakin tutkimustuloksia niiden kuitusaven ja lentotuhkan seosten osalta, jotka lopulta valittiin rakentamisen materiaaleiksi. Sideaineena kuitutuhkaseoksissa käytettiin sementtiä. Soratien peruskorjaukseen valittiin massiivikerrosmateriaaliksi seos [(KS+LT, 10:7) + 6% YSe. Valintojen perusteena oli riittävät lujuuskehitys (Kuva 3), routakestävyys ja jäädytys-sulatuskestävyys. Seoksissa ei käytetty lisävettä. Pihtisalmentie.doc 2
5 Taulukko 1: Kuitutuhkaseoksien ominaisuuksia KS:LT Sideaine 10:7 FTC 6% 10:10 FTC 6 % 10:7 YSe 6 % 10:10 YSe 6 % Proctor Puristuslujuus J-S kestävyys Routiminen Lämmönjohtavuus max. kuivairtotiheys w opt w o Lähtötaso 28 d, kuivavar. 28 d ja testiaika SP o +20 o C 10 o C kg/m 3 % % kpa kpa / % mm 2 / W/mK W/mK Kh ,1 0,60 0,97 /60-70 % ,0 0,61 0,91 /55-60 % /47 0, % ,6-0,7 - - Kuitusaven (KS) vesipitoisuus oli 140 %, ph 8,0 ja hehkutushäviö 61,1 % Lentotuhkan (LT) vesipitoisuus oli 18,6 %, ph 12,2 ja hehkutushäviö 2,5 %. Lentotuhkaa kostutettiin ennen seostamista: 20 % vettä, joka vaikutti 7 päivän ajan (vastaten todennäköistä rakentamistilannetta) w (opt) on optimivesipitoisuus, joka on määritetty Proctor-testissä. w o = seoksen vesipitoisuus lähtötilanteessa Puristuslujuusarvot on annettu muodonmuutoksen ollessa 10 %. Puristuslujuus on määritetty myös jäädytys-sulatustestin jälkeen, jolloin on saatu jäädytys-sulatuskestävyydelle arvo. SPo = segregaatiopotentiaali on laskennallinen suure, joka määritetään routatestin tulosten perusteella. Mitä pienempi tämä arvo on, sitä vähemmän routiva on materiaali. Lämmönjohtavuus on määritetty standardin ASTM D mukaisesti KUITUTUHKASEOSTEN PURISTUSLUJUUS (muodonmuutos 10 %) 1000 (KS+LT,10:7) + YSe 6% (KS+LT,10:10) + YSe 6% (KS+LT,10:7) + FTC 6% (KS+LT,10:10) + FTC 6% (KS+LT,10:7) + YSe 6%; J-S (KS+LT,10:7) + FTC 6%; J-S (KS+LT,10:10) + FTC 6%; J-S 800 Puristuslujuus [kpa] J-S (28+) Lujittumisaika d; J-S tulos (28 d + testi) Kuva 3: Kuitutuhkaseosten lujittuminen 3 kuukauden kuluessa koekappaleiden valmistumisesta laboratoriossa. 28 päivän lujittumisen jälkeen on käynnistetty jäädytyssulatustesti, jonka jälkeen on määritetty koekappaleen puristuslujuus. Jäädytyssulatustesti on erittäin rankka testi, jolloin puristuslujuus yleensä heikkenee. Pihtisalmentie.doc 3
6 Koerakentamista varten kuitutuhkarakenteelle [(KS+LT, 10:7) + 6% YSe määritettiin seuraavat ominaisuudet ja tavoitearvot: Tiiviystavoite: 89-90% / kg/m 3 Sallittu vaihtelu: 54-62/50-66 (70) 2) Rakennepaksuus: 20 cm 2) Mikäli tehdään erillinen tiivistystesti sekoituspaikalla, 10 i/k tiivistys. 2.2 Ympäristökelpoisuus Ympäristökelpoisuuden arvioimiseksi kuitusavesta ja lentotuhkasta määritettiin epäorgaanisten alkuaineiden kokonaispitoisuudet mikroaaltouunissa tehdystä typpihappouutosta ICP-MS/AES tekniikalla. Tämän lisäksi näistä komponenteista tehtiin seos [(KS:LT, 10:10) + 6 % FTC], josta lujittamisen (28 d) jälkeen tehtiin liukoisuustesti. Liukoisuustestinä oli hollantilaisen standardin NEN 7343 mukainen kolonnitesti, jonka vesinäytteistä määritettiin epäorgaanisten alkuaineiden kokonaispitoisuudet (liukoisuudet) ICP-MS/AES tekniikalla. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Näiden ohella kuitusavesta määritettiin TOC (orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus) vesiuutosta: 830 mg/kg kuitusavinäytteen kuiva-aineesta (kuiva-ainepitoisuus oli 64 %). Taulukko 2: Kokonaispitoisuudet ja liukoisuustestin tulokset Kokonaispitoisuus; ICP-MS/AES [mg/kg] Liukoisuus; NEN 7343; L/S 10 [mg/kg] Komponentit Ohjearvot (Suomessa) Seos Ohjearvot Päällystetty tie Alkuaine Lentotuhka Kuitusavi (Suomessa) Turpeen/kuoren polton lentotuhka Kynnysarvo KCK51 Ylempi ohjearvo Turpeen/ kuoren polton lentotuhka Peitetty tie Ref. 1) Ref. 1) Ref. 2) Ref. 2) Ref. 2) As 40,4 1, ,004 0,5 1,5 B 231 2,57 0,100 Ba , , Be 3,16 <0,5-0,01 Cd 1,94 0, ,003 0,04 0,04 Co 14,5 2, ,021 Cr , ,034 0,5 3,0 Cu ,713 2,0 6,0 Mo 8,63 1, ,071 0,5 6,0 Ni 92 5, ,126 0,4 1,2 Pb 70,1 5, ,006 0,5 1,5 Sb <0,2 <0, ,002 0,12 0,4 Se <10 <5-0,200 0,1 0,5 V 87,5 3, ,004 2,0 3,0 Zn , ,062 4,0 12 Referenssit 1) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 231/2007. Asetuksen ohjearvot on esitetty tässä UUMA-inventaarin yhteydessä, mutta asetukseen ei tietenkään voitu referoida vielä vuonna 2003, jolloin käytettiin asetusluonnoksen ym. ehdotusluonteisia ohjearvoja (vrt. luku 2.2.2) 2) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006. Asetuksen ohjearvot on esitetty tässä UUMA-inventaarin yhteydessä, mutta asetukseen ei tietenkään voitu referoida vielä vuonna 2003 Pihtisalmentie.doc 4
7 Taulukon 2 perusteella on todettavissa, että lentotuhkassa arseenin(as), kadmiumin (Cd), kromin (Cr), nikkelin (Ni), lyijyn (Pb) ja sinkin (Zn) pitoisuudet ylittävät pilaantuneen maan kynnysarvot mutta alittavat selkeästi ylemmän ohjearvon sekä asetuksen 591/2006 mukaiset raja-arvot tuhkalle. Seoksessa barium (Ba), molybdeeni (Mo) ja seleeni (Se) esiintyvät osittain liukoisessa muodossa ylittäen VNA 591/2006 mukaisen peitetyn tuhkarakenteen liukoisuusarvon. Tulosten perusteella päätettiin, että Pilot-2003 kohteissa käytetään lentotuhkaa korkeintaan saman verran kuin kuitusavea (märkämassoina). Todettakoon, että pilotrakenteet sijoittuvat etäälle tärkeistä pohjavesialueista, ja keskimääräisen pohjaveden pinnan yläpuoliselle tasolle. 3. Seurantatutkimukset Tekniset Kuntotarkistus Pilot 2003 toteutettiin pääosiltaan vuoden 2003 kesän ja syksyn aikana. Kuntotarkistus Pihtisalmentiellä oli tehty kohteiden ennakkotutkimusten yhteydessä ennen kunnostuksen alkua huhtikuussa 2002 sekä vielä keväällä 2003 useaan otteeseen. Havaintojen perusteella valittiin pilotkohteiksi osuudet, jotka olivat keväisin olleet jo pitkään lähes käyttökelvottomia routavaurioiden vuoksi (kuva 4). Samassa yhteydessä määritettiin maa- ja vesinäytteiden ottopaikat ympäristöseurantaa varten. Rakentamisen jälkeinen kuntotarkistus tehtiin rakennetutkimusten yhteydessä syyslokakuussa 2003 sekä syyskuussa Yleisesti ottaen rakentamisen jälkeinen kunto on ollut hyvä, ja tien käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä tulokseen. V on tie ollut muuten hyväkuntoinen, mutta reunat ovat olleet pehmeät jyrkkien luiskien vuoksi. Tiessä on ollut jonkin verran painumia ja pilottirakenteen loppuosassa jonkin verran lujittumattoman (mahdollisesti sideaineettoman), märän kuitutuhkan aiheuttamia pistemäisiä pehmeitä kohtia. V tien pinta oli stabiloinnin kohdalla hyväkuntoinen, stabiloimattomalla osuudella oli joitakin kuoppia. Kuitutuhkakerros oli kiinteä eikä se ollut sekoittunut pintamurskeen kanssa. Kuvassa 4 esitetään sama kohde eri suunnilta otettuna sekä ennen kunnostusta että kunnostuksen jälkeen syksyllä Tien haaran kohdalla kulutuskerros on pehmentynyt ja pintaan on muodostunut kuoppa: murskeeseen oli sekoittunut vielä lujittumatonta kuitutuhkaa, joka oli kastuessaan aiheuttanut koko tien pinnan pehmenemisen tältä kohtaa. Pihtisalmentie.doc 5
8 Kuva 4. Pihtisalmentietä (Pt 13981), ennen kunnostusta keväällä 2003 ja kunnostuksen jälkeen syksyllä Kuvat on otettu samasta kohdasta päinvastaisiin suuntiin (Ramboll Finland Oy). Rakennetutkimukset Rakennetutkimukset on tehty syys-lokakuussa 2003 ja lokakuussa Lujittumisaika oli v ollut yhdestä puoleentoista kuukautta (30-45 d). Näytteet on otettu eri kohdista pilot-osuuksia ja niistä on testattu 1-aksiaalinen puristuslujuus. Vuoden 2003 lujuudet ovat olleet laboratoriotuloksia heikompia, mutta 2004 otettujen poranäytteiden lujuudet ovat olleet jo suurempia kuin laboratoriossa valmistetuilla koekappaleilla eli rakenne on lujittunut odotusten mukaisesti tai jopa ylikin (kuva 5). Pilot Pihtisalmentie. Lujittuneen kuitutuhkaseoksen puristuslujuudet: rakentamista edeltävät ja rakentamisen aikaiset määritykset laboratoriossa, ja rakennetutkimusten poranäytteiden määritykset laboratoriossa (2003 ja 2004) Puristuslujuus [kpa] ka 624 kpa v Keskilinja v Keskilinja v Reuna v Reuna Laboraorio, työmaamassat Laboratorio, ennakkotutk., 28 d Kuva 5. Pihtisalmentien seuranta Seoksessa on kuitusavea noin 55 % (märkämassa), lentotuhkaa noin 39 % (märkämassa) ja yleissementtiä noin 6 %. Pihtisalmentie.doc 6
9 Kuva 6. Pihtisalmentien seuranta Poranäytteitä stabiloidulta koeosuudelta. Näytteidenoton yhteydessä v määritettiin kulutuskerroksen kerrospaksuudet. Reunaosilla paksuudet vaihtelivat välillä mm (ka 90 mm) ja keskilinjalla mm (ka 130 mm). Murskekerroksen tavoitepaksuus oli 100 mm syksyllä Lämpötilaseuranta Pihtisalmentiellä seurattiin myös kuitutuhkan lämmöneristävää vaikutusta ja eri kerroksien lämpötilojen vaihtelua. Tätä tutkimusta varten on Pihtisalmentielle asennettu kolme lämpötila-anturia syksyllä 2003: kuitutuhkarakenteen läpi, vertailurakenteeseen (korjaamaton soratieosuus) ja pohjavedensuojausrakenteen läpi. Lämpötiloja seurattiin projektin aikana jatkuvasti gsm-linkin avulla ja tällä on voitu todeta, miten kuitutuhkarakennekerros eristää ja vaikuttaa mm. roudan tunkeutumiseen ja sulamisnopeuteen. Lämpötilaseurannalla pystytään esimerkiksi ohjaamaan kevään kantavuusmittausta kaikkein pahimpaan kelirikkoaikaan (kuvat 7 9) Helmikuun alkuun asti routa on edennyt kuitutuhka- ja vertailurakenteiden kohdalla samalla tavoin. Helmi-maaliskuun aikana roudan eteneminen on lähes pysähtynyt kuitutuhkalla, kun taas vertailurakenteessa routa on edennyt jopa 30 cm syvemmälle. Vertailuosuudella routaraja on pysynyt alempana ja routa sulanut noin 3 viikkoa ennen kuitutuhkaosuutta. Kuitutuhkan lämmöneristävyys siis pienentää routasyvyyttä ja hidastaa roudan sulamista erityisesti pinnasta käsin. Tulosten tulkinnassa on muistettava, että osuuksien pohjamaissa on saattanut olla eroavaisuuksia tai pohjavesi olla eri syvyydellä. Pihtisalmentie.doc 7
10 Routasyvyys [cm] kuitutuhka vertailu 140 Kuva 7. Pihtisalmentien seuranta Routasyvyys kuitutuhka- ja vertailuosuuksilla talvella Keväällä roudan sulaminen sekä ylä- että alapuolelta aiheuttaa muutamaksi viikoksi kaksi routarajaa. syvyys [cm] Pihtisalmentien lämpötilamittaukset Kuitutuhka Lämpötila [oc] Kuva 8. Pihtisalmentien seuranta Kuitutuhkarakenteen lämpötilamittaukset talvella Pihtisalmentie.doc 8
11 syvyys [cm] Pihtisalmentien lämpötilamittaukset vertailuosuus Lämpötila [oc] Kuva 9. Pihtisalmentien seuranta Vertailurakenteen lämpötilamittaukset talvella Kantavuus Kohteissa tehtiin kantavuusmittauksia ennen rakentamista toukokuussa 2002 sekä seurantamittauksia syksyllä 2003 ja kesällä 2004 (kuva 10). Pilot 2003 (Pt 13981, Pihtisalmentie) Kantavuudet v toukokuu KUITUTUHKARAKENNE: MURSKE (0-11 mm) - SUOTOKAKKU -SEOS, 5 cm MURSKE ( 0-16 mm), 5 cm KUITUTUHKA, 20 cm VANHA TIERAKENNE v lokakuu v heinäkuu 400 E2 [MPa] 300 KUITUTUHKA PL KUITUTUHKA PL Tierekisteripaalutus [m] Kuva 10. Pilot Kantavuudet Pihtisalmen paikallistiellä Pt Pihtisalmentie.doc 9
12 Ensimmäisellä n. 400 m osuudella kantavuus on pysynyt keskimäärin samana kuin ennen rakentamista. ja jälkimmäisellä 500 m osuudella jopa parantunut selkeästi. Kantavuusmittaukset on kuitenkin tehty eri vuodenaikoina, joten niitä ei pysty suoraan vertailemaan keskenään. Kuitutuhkalla ei myöskään pyritä pelkästään kantavuuden parantumiseen vaan ratkaisu perustuu nimenomaan eristävään, erottavaan ja joustavaan kerrokseen, joka pienentää roudan tunkeutumissyvyyttä, estää kulutuskerroksen ja pohjamaan sekoittumisen sekä tasaa routaliikuntoja. Ennen rakentamista tehdyssä kantavuusmittauksessa mittauspisteet ovat harvassa, joten näissä tuloksissa korostuu yksittäinen lujempi kohta. 3.2 Ympäristökelpoisuus Kukkia Circlet projektin suunnitelman ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen (PIR-2002-Y / ) mukaisesti Pihtisalmentielle tehtyjen kuitutuhkarakenteiden ympäristövaikutuksia seurattiin vuosittain otettavien vesi- ja maaperänäytteiden avulla. Seurantavelvoite jatkui vuoden 2005 loppuun saakka. Seurantatutkimukset suoritti ja tulokset raportoi Ramboll Finland Oy:n Luopioisten yksikkö Tieliikelaitoksen (nyk. Destia Oy) Tampereen yksikön toimeksiannosta. Näytteistä määritettiin epäorgaanisten alkuaineiden pitoisuudet (As, B, Ba, Cd, Cr, Cu, Mo, Ni, Sb, Zn, Al ja Mn), ph ja sähkönjohtavuus sekä TOC. Rakentamista edeltävää tilannetta kuvaavat referenssinäytteet otettiin kohteista kesällä Maanäytteet Maanäytteet otettiin vuosina 2004 ja 2005 vuoden 2003 kesän referenssinäytteiden vierestä. Näytepisteet M1 ja M2 ovat Pihtisalmentieltä kuitutuhkarakenteen reunaojan viereltä; näytteet on otettu kuitutuhkakerroksen alapuolelle ulottuvalta syvyydeltä. Maanäytteiden analyysi tapahtui TOC-määritysten osalta Lahden tutkimuslaboratoriossa ja muiden määritysten osalta Geologian tutkimuskeskuksessa. Liitteeseen 1 on koottu ne tulokset, joihin on olemassa julkaistuja, ekologisin ja terveysriskien perusteella laadittuja arviointikriteerejä. Liitteessä on käytetty Sorvari (2000) esittämiä kriteerejä maaperälle, jossa savipitoisuus on 25 % ja orgaanisen aineksen pitoisuus on 3 %. Referenssinäytteiden tuloksiin verrattuna vuoden 2004 ja 2005 tulokset ovat pääosin samaa suuruusluokkaa. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus, TOC, on vuoden 2004 ja 2005 koholla vuoteen 2003 verrattuna. Tämä perustunee osittain kesän 2004 sateisuuteen ja toisaalta edeltävän kesän 2003 kuivuuteen. Pihtisalmentien näytteissä vuodelta 2004 on esimerkiksi mangaanin pitoisuuksissa nähtävissä nousua, mikä voidaan selittää normaalina poikkeamana näillä alueilla. Samoin muut muutokset (+/-) selittyvät normaaleina poikkeamina maa-aineksen pitoisuuksissa. Maanäytteissä on todettavissa esimerkiksi kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien ylittävän puhtaalle maalle esitetyn tavoitearvon, mutta olevan vielä reippaasti toimenpiderajan (pilaantuneen maan rajaarvon) alapuolella. Vesinäytteet Vuoden 2004 ja 2005 vesinäytteet otettiin Kangasalan terveyskeskuksen terveystarkastajan toimesta Kaivot olivat samoja kuin vuoden 2003 referenssinäytteitä otettaessa. Kaivot 156 ja 310 ovat Pihtisalmentiellä, mahdollisimman lähellä kuitutuhkarakenteita. Pihtisalmentie.doc 10
13 Vesinäytteiden TOC-määritykset teetettiin Lahden tutkimuslaboratoriossa ja muut määritykset Geologian tutkimuskeskuksessa. Liitteeseen 2 on koottu referenssinäytteiden sekä vuosien 2004 ja 2005 seurantanäytteiden analyysitulokset niiltä osin kuin on julkaistuja kriteerejä käytössä. Tuloksia voidaan verrata STM 461/2000 asetuksen talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja laatusuosituksiin. Vuoden 2004 näytteiden analyysitulokset ovat pääosin samalla tasolla kuin referenssinäytteiden analyysitulokset. Analyysitulokset ovat myös suurelta osin alle STM:n asettamien kemiallisten laatuvaatimuksien ja laatusuositusten. 4. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Rakenteen seurantatutkimukset on suoritettu UUMA-inventaari projektin puitteissa lokakuussa Rakennetutkimuksia varten näytteet otettiin poraamalla tien keskiosalta ja tien reuna-osalta. Samassa yhteydessä arvioitiin silmämääräisesti tien ja rakenteen kuntoa sekä otettiin valokuvia. Näytteistä testattiin 1-aksiaalinen puristuslujuus, kuivairtotiheys ja vesipitoisuus. Vuoden 2006 tuloksia on verrattu vuoden 2003 ja 2004 tuloksiin kuvassa 11. UUMA-rakennetutkimukset. Kukkia Circlet: Pihtisalmentie. Eri osuuksien keskilujuudet. Näytteet tien keskilinjalta ja tien reunaosasta v v v Puristuslujuus [kpa] osuus 1, keskilinja osuus 2, keskilinja osuus 1, reuna osuus 2, reuna Kuva 11. UUMA-rakennetutkimukset. Kuitutuhka-massiivirakenteen puristuslujuuksia tien keskilinjalta ja reunaosasta. Tulosten mukaan tien reunalta otettujen näytteiden lujuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin keskilinjalta otettujen. Vuoden 2006 seurantanäytteiden lujuudet ovat alemmat kuin vuoden 2004 lujuudet, jotka on määritetty samoilta tieosuuksilta. Pihtisalmentie.doc 11
14 4.1.2 Kuntokartoitus Vuonna 2008 kohteessatehtiin UUMA-inventaarihankkeen puitteissa silmämääräinen kuntokartoitus. Kuntokartoituksen tulokset on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Kuntokartoituksen tulokset. Paalu Havainto Tie hyväkuntoinen, ryhdikäs, Osuudella tien keskiosalla 2 noin 2 m 3 hiukan joustavaa kohtaa, lisäksi muutama pieni kuoppa Tie hyväkuntoinen ja ryhdikäs, loivissa notkoissa joitakin pieniä kuoppia plv ja Tie pääosin hyväkuntoinen. Sivukaltevuudet osin puutteelliset, paikoin pieniä kuoppia. Paalulla 945 vasemmalla puolen silmäke, paaluilla 960 ja1065 vasemmalla lievät heitot. Vasemmassa reunassa raidepainuma plv ja Plv : vasen reuna painunut. Plv : ajoraide painunut. Plv : oikea ajoraide painunut. Murskeella korjattu kelirikkovaurioita: Karkea murske pinnassa plv , , , Plv : näkyvissä oikea raidepainuma murskeesta huolimatta, myös kuitutuhkaa reunalla pinnassa. Plv : vasen reuna pehmeä, painunut, kuitutuhkaa pinnassa. Plv : vasen ajoraide vähän painunut. Plv : sivukaltevuudet puutteelliset, pinta kuoppainen. Tie hyväkuntoinen, mutta sivukaltevuudet puutteelliset Tie kuoppainen, osin levinnyt, silmäkkeitä noin pl 2610, sivukaltevuudet puuttuvat Tie melko hyväkuntoinen, lievästi raiteistunut, paikoin pieniä kuoppia, sivukaltevuudet puutteelliset Tie hyväkuntoinen Tie kelirikkoinen, raiteistunut, silmäkkeitä. Tie melko hyväkuntoinen Vertailuosuus Koerakenne Vertailuosuus Koerakenne Vertailuosuus 4.2 Haastattelut Tiemestari Seppo Riippi (haastattelu ) ei ole itse ajanut kyseistä tieosuutta, joten hänen tuntumansa tiestä on urakoitsijan ja palautteiden varassa. Valituksia tiestä tulee vähän vaikka tie on kokonaisuudessaan keväisin selkeästi kelirikkoinen. Tiellä on ollut keväisin aika ajoin painorajoitus. 5. Kohteen ja tutkimustulosten arviointi Vuonna 2004 Pihtisalmentiellä kuitutuhkarakenteella korjatut kohdat olivat säilyneet hyvinä ja tie on niiden ansiosta kokonaisuudessaan käyttökelpoisempi kuin ennen kunnostamista. Kuitutuhkarakenne on lujittunut odotusten mukaisesti ja se on säilynyt kiinteänä. Lämpötilamittausten perusteella kuitutuhkara- Pihtisalmentie.doc 12
15 kenne on sekä pienentänyt routasyvyyttä että hidastanut roudan sulamista erityisesti pinnasta käsin. Vuoden 2006 ja 2008 havaintojen perusteella reunaosan lujuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin keskilinjalta otettujen kappaleiden ja seurantanäytteiden lujuudet ovat lievästi pienentyneet verrattuna vuoden 2004 lujuustuloksiin. Lujuusmuutoksilla ei ole olennaista toiminnallista vaikutusta. Tien kunto oli varsinkin toisella kuitutuhkaosuudella plv heikentynyt edellisestä kuntokartoituksesta. Koeosuudella tie oli raiteistunut ja tielle oli jouduttu ajamaan mursketta kelirikkovaurioiden korjaamiseksi. Vastaavia painumia oli havaittavissa myös vertailurakenteessa, mutta näitä ei ollut vielä tarvetta korjata murskeella. Syitä koeosuuden ongelmiin: Väärä työjärjestys ja kerroksien sotkeminen kuorma-autolla rakentamisen aikana. Tämä on johtanut epätasaiseen tiivistymiseen ja laitojen löyhtymiseen. Maanäytteiden ja kaivovesinäytteiden analyysituloksien perusteella kuitutuhkarakenteilla ei ole todettu olevan vaikutuksia ympäristöön Tiemestarin ja urakoitsijan lausunnot perustuvat havaintoihin koko tiestä yleensä eivätkä erittele näitä kuitutuhkaosuuksia. Viitteet STM 94: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 74/1994. Annettu Helsingissä ( Sorvari, J. Ympäristökriteerit mineraalisten teollisuusjätteiden käytölle maarakentamisessa. Suomen ympäristö 421. Suomen ympäristökeskus. STM 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Pihtisalmentie.doc 13
16 LIITE 1 Pilot Maanäytteiden ympäristöseurannan tulokset Vuoden 2003 näytteet ovat referenssinäytteitä ennen rakentamista. Pilot 2003 ph EC TOC As B Ba Cd Cr Cu Mo Ni Sb Se Al Mn Zn ms/m 25 C mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Tavoitearvo, puhdas maa , Raja-arvo, pilaantuminen Pihtisalmentie Pl 420 op ojan penkka M1 R 5,7 2, ,38 2, ,08 73,0 32,5 0,93 35,7 0,02 < kuitutuhkakerroksen alapuoli 04 5,4 1, ,65 2, ,22 72,4 19,4 1,07 43,5 0,03 < , ,80 <4 57 <0,4 26,0 21,0 <1 12,0 <4 < Pihtisalmentie PL 2320 op ojan penkka M2 R 6,2 4, ,14 1, ,09 61,9 21,3 0,92 34,1 0,02 0, kuitutuhkakerroksen alapuoli 04 6,0 2, ,18 2, ,15 79,3 32,9 1,00 47,4 0,02 0, , ,60 <4 140 <0,4 49,0 22,0 <1 30,0 <4 < R = referenssinäytteiden tulokset v = seurantanäytteiden tulokset v. 2004; M3 n. 30 m sivulta (alkup. näytteenotto paikka veden peitossa) 05= seurantanäytteiden tulokset v. 2005;
17 LIITE 2 Pilot Vesinäytteiden ympäristöseurannan tulokset Vuoden 2003 näytteet ovat referenssinäytteitä ennen rakentamista. Pilot 2003 TOC Al As B Ba Cd Cr Cu Mn Mo Ni Sb Se Zn ph EC mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ms/m 25 C STM 461/2000. Kemialliset laatuvaatimukset (max) STM 461/2000. Laatusuositukset (max tavoitearvot) Muut / STM ,5-9, Pihtisalmentie 156 (Tiina Järvi); v eri kaivo kuin v Pihtisalmentie R 2, ,4 6,6 13,2 0,0 1,0 19,1 5,4 0,4 1,5 0,03 < , <1 3 0, ,41 <0.02 <0.2 1,5 4,8 1,1 0,2 <0.02 < , <0,5 9 0, ,7 0,02 <0,2 2,1 8,8 1,1 0,1 0,02 <0,5 2 8,3 31 R 2, ,1 3,6 20,5 0,02 0,4 9,2 18,5 0,2 1,5 0,02 < , , ,1 8,0 19,1 0,02 0,5 11,0 22,1 0,3 1,5 0,03 < ,9 3,5 05 2, ,1 5,6 19,9 0,03 0,5 27,7 17,4 0,2 1,2 0,03 <0,5 14 5,9 4 R= referenssinäytteiden tulokset vuodelta = vuoden 2004 näytteiden tulokset 05= vuoden 2005 näytteiden tulokset
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 YMPÄRISTÖSEURANTA
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 YMPÄRISTÖSEURANTA 17.12.2004 SEURANNAN LOPPURAPORTTI 2004 SISÄLLYSLUETTELO PILOT 2002... 2 PILOT 2003... 4 1 Pilot 2002 Kukkia Circlet projektisuunnitelman
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton)
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI 2003 KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton) 26.4.2004 SEURANNAN VÄLIRAPORTTI 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA... 2 2. SEURANTASUUNNITELMAT... 4 3. PILOT-KOHTEIDEN
LisätiedotPt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)
UUMA-inventaari Pt 14567/01/1000-1500 ja 1500-2550 Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 TEKNINEN SEURANTA
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 TEKNINEN SEURANTA 19.1.2005 SEURANNAN LOPPURAPORTTI 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...2 2. SEURANTASUUNNITELMAT...4 3. PILOTKOHTEIDEN KUVAUKSET...5
LisätiedotPt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)
UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus
LisätiedotUUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotPT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa
UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:
LisätiedotPt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotPt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)
UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotPt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena
UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotRAPORTTI. KUKKIA CIRCLET Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen.
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen. Environmentally friendly systems to renovate secondary roads PILOT 2003 KUITUTUHKARAKENTEIDEN
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotMartti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]
Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotPT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)
UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen
LisätiedotKarstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018
Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014
LisätiedotPt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin
UUMA-inventaari Pt 16207 /01/30-1700 ja 3600-5240 Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotTurun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE
Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
LisätiedotHaitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,
Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa Satamien ympäristöverkon teemapäivä, 31.10.2012 Noora Lindroos, Ramboll Finland Oy, noora.lindroos@ramboll.fi TUTKITUT MATERIAALIT SEDIMENTTINÄYTTEET
LisätiedotKierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita
Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotTuhkaTie - hankkeen tuloksia
TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1 Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013
LisätiedotJätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia
Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotTUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotKristiinankaupungin kaupunki
67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotUUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 27.3.2018 18-1878 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 212152 (WUKI/V2), saapunut 19.3.2018, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 220551 (WKUSTAVI/V4), saapunut 9.10.2018, näytteet otettu 9.10.2018 (10:30) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotSvärdfeltin ampumarata
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotHÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN
Lisätiedot36/18/AKu (7)
36/18/AKu 22.1.2018 1 (7) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2017 36/18/AKu 22.1.2018 2 (7) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 225002 (WUKI/V2), saapunut 5.3.2019, näytteet otettu 5.3.2019 (10:10) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
LisätiedotARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset
ARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset Samuli Joensuu 7.5.2019 Koejärjestelyt ja mittaukset Tapion vetämässä TuhkaTie-projektissa 2011-2014 Karstulassa on kokeiltu erilaisia tuhkarakenteita
LisätiedotUudistuva MARA-asetus
Uudistuva MARA-asetus Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus Suomen ympäristökeskus Life-Foundrysand -seminaari 27.4.2017 Tampere Kuva: Riku Lumiaro Esityksen sisältö Yleistä MARA-asetuksesta ja
LisätiedotYARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS
LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA
LisätiedotKUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri
S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS
P843 PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 Finnsementti Oy Purettu sementtiterminaali, Pitkänmöljäntie 23, Oulu MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 1(6) Copyright Pöyry Finland
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotMASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus
MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen
LisätiedotYmpäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-
Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan
Lisätiedot52/17/Aku (11)
52/17/Aku 23.1.2017 1 (11) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 52/17/Aku 23.1.2017 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
Lisätiedot28/16/Aku (9)
VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)
LisätiedotRamboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset
Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755
LisätiedotLAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA
UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston
LisätiedotArseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen
Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017
REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ
MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...
LisätiedotTIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotVastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA
Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotFOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri
S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI
LisätiedotToivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 7.10.2016 Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy 1 TAUSTA Toivosen Sora Oy suunnittelee muualta tuotavan kalliokiviaineksen murskausta sekä
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotMetallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012
Liukoisuustestit riskinarvioinnissa Timo Tarvainen (Geologian tutkimuskeskus) Auli Kuusela-Lahtinen VTT, Birgitta Backman ja Pekka Hänninen GTK, Jussi Reinikainen ja Kaisa Niskala SYKE Metallilla pilaantuneiden
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684
FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 156291 (WNAANT/N1), saapunut 4.6.2013, näytteet otettu 4.6.2013 (09:40) Näytteenottaja: VS
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotKuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN
LisätiedotNS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 27.11.2017 1 (6) Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Hanko, Koverhar Maiju Juntunen 27.11.2017 Tarkistanut: Tiina Vaittinen 7.11.2017 YKK62781 2 (6)
Lisätiedot