Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)"

Transkriptio

1 UUMA-inventaari Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus 4 3. Taustatutkimukset Tekniset plv Plv Ympäristökelpoisuus 6 4. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset ja kuntokartoitus Kantavuusmittaukset Ympäristökelpoisuus Haastattelut 15 Viitteet 15

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Pilottikohde (Pt 14567/01/ ja Metsäkulma, Koria) sijaitsee Korialla entisen Elimäen kunnan alueella Metsäkulman paikallistiellä, kuva 1. Pilottikohteen kokonaispituus on 1550 m ja kohteessa toteutettujen lentotuhkarakenteiden osuudet ovat pituuksiltaan paalulta 1000 lukien m. Vertailurakenne sijaitsee paaluvälillä Paaluvälin koerakenne toteutettiin vuonna 1998 ja paaluvälin koerakenteet vuonna Kuva 1. Korian pilotin sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Tien ongelmia ennen parantamista olivat heikko kevätkantavuus, tien leviäminen ojiin ja reunan heikko kantavuus. Tien rakenteet ovat vähitellen sekoittuneet pohjamaahan. Tie sijoittuu tasalaatuiselle maa-alueelle, jossa pohjamaa on savista silttiä. Pehmeä kerros ulottuu kairausten perusteella yli 10 m syvyyteen lähes koko koerakenteen alueella. Vuonna 2001 toteutetun koerakennekohteen päällystämättömän tien perusongelmana oli kantavuus. Sivutuoterakenteella korvattiin tierakenteen yläosa (jakava ja kantava kerros). 1

4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Kohteessa toteutettujen koerakenteiden tietoja on koottu taulukkoon 1 ja rakenteiden periaateratkaisut on esitetty kuvissa 2 ja 3. UUMA-inventaariprojektin yhteydessä on tarkasteltu kohteessa toteutetuista koerakenteista pelkästään tuhkarakenteita. Taulukko 1. Koerakenteiden sijainnit sekä rakenneratkaisut. Paaluväli Rakenne Rakennusvuosi /1, Stabiloitu Espoon sähkön lentotuhka 2001 ja Helsingin Energian rkinpoistotuote 85:15. Sideaineena CaO ja yleissementti (1:1) 5 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske 150 mm /2, Stabiloitu Espoon sähkön lentotuhka 2001 ja Helsingin Energian rkinpoistotuote 85:15. Sideaineena CaO ja yleissementti (1:1) 5 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske 100 mm Geovahvisteverkko 1, Stabilenka 100/50 (Kaitos Oy) murske 200 mm (sis. kulutuskerros) Geovahvisteverkko 2, Televev 150/150 (ViaPipe Oy) murske 200 mm (sis. kulutuskerros) Teräsverkkorakenne, 5-7 mm harjateräsverkko # mm (Rautaruukki Oy) + murske 200 mm (sis. kulutuskerros) : Lahden Lämpövoima Oy:n stabiloitu 1998 lentotuhka. Sideaineena Nordkalk Oy:n FT2 6 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske n.100 mm (sis. Kulutuskerroksen) : Kymenso Oy:n (Anjalankoski) stabiloitu 1998 lentotuhka. Sideaineena YSe 3 %. Stabiloidun ker- roksen päällä murske n. 100 mm (sis. kulutuskerroksen) Vertailuosuus: seurannassa mukana oleva osuus, jolla 1998 ei ole kuitenkaan toteutettu varsinaista koe- tai vertailurakennetta : UPM:n Voikkaan lentotuhka. Ei sideainetta Tuhkakerroksen päällä murske n. 100 mm (sis. kulutuskerroksen) : Myllykoski Paper Oy:n stabiloitu 1998 arinatuhka (kasavarastoitu). Sideaineena YSe 6 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske n.100 mm (sis. kulutuskerroksen) Vertailuosuus, murskekerros n. 250 mm (sis. kulutuskerroksen)

5 Kuva 2. Vuonna 2001 toteutettujen tuhkarakenteiden periaatekuva. Kallistus 5 % Tien KL Murske mm Tuhka 200 mm KUIVATUKSEN PARANTAMINEN Vanhat tierakenteet Tuhkakerroksen kokonaisleveys 6.0 m 1,5 Viistetty osuus, leikkaus reunalla noin 3 cm tien keskiosaa syvemmälle. Kuva 3. Periaatekuva tien rakenteista ja vanhan tierakenteen tasauksesta (tuhkarakenteet). Reunatuki Lähtötilanne 3

6 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista 2.1 Tekniset Koerakentamista varten käytetyille seossuhteille tehtiin ennakkotestejä, joiden perusteella määritettiin eri lentotuhkaseosten seossuhteiden tavoitteelliset tekniset ominaisuudet. w%: % ρ d : kg/m 3 σ: 4-8 MPa SP 0 : <0,1 mm 2 /Kh Koerakentamisessa toteutui seuraavaa: w%: % ρ d : kg/m 3 Tiiveysaste (arvio/tavoite): 90-94/92-94 σ: 2-3 MPa 2.2 Ympäristökelpoisuus Koekohteissa käytettyjen materiaalien kokonaispitoisuudet testattiin tuottajien toimesta. Tulokset on koottu taulukkoon 2. UPM Voikkaan lentotuhkan liukoisuustestin tulokset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2. Koekohteissa käytettyjen lentotuhkien kokonaispitoisuudet sekä VNA 591/2006 mukaiset raja-arvot. Tuloksia on tämän raportin yhteydessä vertailtu valtioneuvoston asetukseen 591/2006. Lahden Lämpövoima Kymenso Oy Anjalankoski Haittaaine mg/kg UPM- Voikkaa VNA 591/2006 As 33 < Ba Cd 1,2 3,9 3,3 15 Co Cr Cu Mo Ni Pb Sb <13 <13 <13 V Zn

7 Taulukko 3. UPM Voikkaan lentotuhkan liukoisuustestin tulokset. Liukoisuustutkimus on vuodelta Tuloksia on tämän raportin yhteydessä vertailtu valtioneuvoston asetukseen 591/2006. Haittaaine mg/kg UPM- Voikkaa LT VNA 591 peitetty päällystetty rakenne rakenne As 0,2 0,5 1,5 Ba Cd 0,02 0,04 0,04 Co 0,02 Cr 1,4 0,5 3,0 Cu 0,2 2,0 6,0 Mo 2,0 0,5 6,0 Ni 0,1 0,4 1,2 Pb 0,0 0,5 1,5 Sb 0,02 0,06 0,18 Se 4,9 0,1 0,5 V 0,1 2,0 3,0 Zn 0,6 4, Taustatutkimukset 3.1 Tekniset Kohteeseen on tehty rakennetutkimuksia, silmämääräisiä kuntoarvioita sekä kantavuusmittauksia. Kantavuusmittaukset on esitetty luvussa 4.1 vuoden 2008 mittaustulosten yhteydessä plv Vuonna 2002 arvioitiin kohteen kuntoa silmämääräisesti ja tehtiin rakennetutkimuksia koekuopista ja poratuista näytteistä. Tie oli sekä vanhemman että uudemman koekohteen osuudella hyväkuntoinen, luiskat olivat kestäneet hyvin eikä reunahalkeamia tai kuoppia esiintynyt. Sekä vertailurakenteen että koerakenteiden kohdalla sivuojien kuivatuksessa havaittiin ongelmia. Paalulla 1150 tuhkakerroksen päällä oli mursketta reunalla 50 mm syvyyteen ja keskilinjalla 150 mm syvyydessä. Tuhkan yläpinta oli melko suora, kiinteä ja lujantuntuinen. Koekappaleet saatiin irrotettua poraamalla. Tien keskiosasta tuhkakerrosta irtosi vaakasuuntaisten hiushalkeamien vuoksi enintään 60 mm korkuisina kappaleina. Reunaosasta saatiin yli 100 mm korkeat kappaleet. Kappaleissa oli kuitenkin halkeamia. Paalulla 1360 oli kulutuskerroksen mursketta reunalla 30 mm syvyydelle ja keskilinjalla 80 mm syvyydelle. Tuhkan yläpinta oli hieman aaltoileva. Porattaessa tuhkakerros vaikutti kiinteältä. Keskiosassa ilmeni kuitenkin vaakasuuntaisia hiushalkeamia mm välein ja reunalla mm välein. Tuhkakerroksen paksuus keskiosalla oli noin 200 mm. 5

8 Vuonna 2003 tehdyn kuntokartoituksen mukaan koerakennetta ennen sijaitsevassa vertailurakenteessa havaittiin murskeen syöpymistä sisäkaarteessa. Tie oli molempien koerakenteiden alueella hyväkuntoinen, luiskat olivat kestäneet hyvin eikä reunahalkeamia tai kuoppia esiintynyt. Sekä vertailurakenteen että koerakenteiden kohdalla sivuojien kuivatuksessa havaittiin ongelmia. Paalulla 1070 oli vasemmassa reunassa reunahalkeama ja tuhkakerros oli tällä kohdalla näkyvissä. Tuhka oli näkyvissä myös paalulla 1340 tien vasemmassa laidassa Plv Vuonna 1999 kohteessa tehtiin koekuoppa- ja kantavuustutkimuksia. Tulosten perusteella kaikki tuhkarakenteet olivat tien keskiosissa kovempia kuin reunoilla. Kovin rakenne oli tuhkarakenne 2. Kovuus oli muissa tuhkarakenteissa pienempi: seuraavaksi kovin oli tuhkarakenne 1, seuraavaksi tuhkarakenne 3 ja pehmein oli tuhkarakenne 4. Koeosuudella ei vuonna 1999 havaittu vaurioita, jotka olisivat johtuneet tuhkarakenteista. Vuonna 2002 koerakenteilla tehtiin silmämääräinen arvio tien kunnosta ja rakennekerroksista otettiin koekappaleita puristuslujuuksien määrittämiseksi. Tulosten mukaan tuhkarakenteen 1 kohdalla tie oli hyväkuntoinen, tuhkakerroksen yläpinta oli selkeä eikä sekoittumista kulutuskerroksen murskeeseen ollut tapahtunut. Reunaosilla rakenne näytti rikkonaiselta. Vaakasuuntaisten hiushalkeamien vuoksi kohteesta saatiin sekä poraamalla että kaivamalla vain mm paksuja kiekkoja, joten rakenteen puristuslujuutta ei saatu määritettyä. Rakenne oli tien keskiosissa kovempaa kuin reunalla. Tuhkakerroksen paksuus oli keskilinjalla 190 mm ja reunalla noin 230 mm. Tuhkarakenteen 2 kohdalla tie oli hyväkuntoinen. Tuhkan yläpinta oli suora ja selkeä. Rakenne vaikutti pinnasta lujalta ja ehjältä. Koekappaleiden poraamisen yhteydessä rakenteessa havaittiin runsaasti vaakasuuntaisia hiushalkeamia. Rakennekerroksen alaosasta saatiin koekappaleet. Yläosasta rakennetta irtosi mm levyinä. Tuhkarakenteen 3 kohdalla tie oli hyväkuntoinen. Tuhkakerroksen yläpinta oli suora ja selkeä, mutta rakenne vaikutti rikkonaiselta. Rakenteessa oli vaakasuuntaisia hiushalkeamia ja koekappaleet saatiin otettua vain kaivamalla. Tuhkakerroksen paksuus oli tien keskiosalla 170 mm ja lähellä reunaa 200 mm. Tuhkarakenteen 4 kohdalla tie oli hyväkuntoinen. Joillakin osin tieosuuden pinnassa esiintyi kuoppia. Tuhkakerroksen yläpinta oli suora ja selkeä, mutta pinta ei vaikuttanut kovalta. Koekappaleet otettiin kaivamalla. oli varsin pehmeää, eikä rakenteessa ollut edellisten tuhkarakenteiden tapaan hiushalkeamia. Tuhka irtosi noin mm paksuina laattamaisina kappaleina, jotka jauhaantuivat helposti irtonaiseksi massaksi. Tuhkakerroksen alaosa oli yläosaa kovempaa. Tuhkakerroksen paksuus oli tien keskiosassa 220 mm ja reunassa 270 mm. 3.2 Ympäristökelpoisuus Maaperänäytteet otettiin ennen rakentamista vuonna 1998 sekä sen jälkeen syksyllä 1999 ja Näytteet otettiin tien oikealta ajoradalta, noin 1 metrin päästä tien keskilinjasta ja 1,3 1,4 metrin syvyydeltä. Näytteet analysoitiin GTK:n geolaboratoriossa kuningasvesiliuotuksesta ICP-AES-tekniikalla ja tuloksia vertailtiin käytettävissä oleviin ohjearvoihin (Sorvari 2000). Liitteen 1 mukaiset maanäytteiden analyysitulokset eri alkuaineiden osalta osoittavat pieniä muutoksia lähtötilanteeseen nähden, sekä ylösettä alaspäin. Pitoisuudet ovat säilyneet suuruusluokaltaan kuitenkin samalla tasolla kuin lähtötilanteessa ennen koerakentamista vuonna Kohteen pohjavesinäytteisiin perustuvat ympäristöseurannat käsitellään luvussa

9 4. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset ja kuntokartoitus Vuonna 2007 kohteesta otettiin poranäytteitä rakennetutkimuksia varten. Tällöin tehtyjen havaintojen mukaan tie oli rakenteiden 2001/1 ja 2001/2 alueella vaurioton ja pintaosaltaan kiinteä. Havainnoista raportoitiin seuraavaa: Paalulla 1130 ei saatu koekappaleita edes kaivamalla. on rikkonainen ja yläosaltaan irtonainen. Tien keskiosalla rakenne oli lujempaa kuin reunalla. Paalulla 1260 tuhkarakenne on pinnaltaan hieman aaltoileva ja mm paksuudelta irtonaisempaa kuin syvemmältä. Kohteesta ei saatu koekappaleita. Paalulla 1380 tuhkarakenne on varsin homogeeninen pinnasta pohjaan ja keskeltä reunalle. Rakenne oli kiinteämpi kuin paaluilla 1130 ja Kohteesta ei saatu hyviä koekappaleita, kappaleet murenevat pääsääntöisesti vaakasuuntaisten hiushalkeamien vuoksi. Paalulla 1450 rakenteen yläpinta oli suora, mutta irtonainen. 40 mm syvyydeltä alkaen rakenne on kiinteämpi ja lähes liian luja porattavaksi. Kohteesta saatiin koekappaleet kiinteämmästä alaosasta. Tuhkarakenteesta 1 ei saatu koekappaleita edes kaivamalla. Rakenne oli selkeästi rikkonaista. Tuhkakerroksen n pinta oli jonkin verran aaltoileva, mutta aaltoilua ei ollut raiteiden suunnassa. Tuhkarakenteesta 2 saatiin kaivamalla pienet koekappaleet. Kaivettaessa tuhka vaikutti tien keskiosassa kovemmalta kuin reunassa. Rakenteen yläosa mureni 10 mm siivuiksi. 3 oli pinnaltaan selkeä ja suora, mutta ei lujan tuntuinen. Porattaessa rakenne mureni täysin tien reunalta noin 70 mm ja keskeltä noin 30 mm syvyydelle saakka. Rakenne oli lujimmillaan tien keskiosassa kerroksen alaosassa. Koekappaleet saatiin kaivamalla. 4 oli pinnaltaan poikkisuunnassa hieman aaltoileva ja pintaan oli sekoittunut hieman mursketta. Pinta oli kiinteä, mutta ei lujan tuntuinen. Kohteesta saatiin koekappaleet poraamalla. Tuhkan alaosa oli ehjää ja melko lujaa sekä tien keskellä että reunalla. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki osuudet olivat hyväkuntoisia. Rakenteiden välillä ei ollut erotettavissa merkittäviä eroja lukuun ottamatta tuhkarakennetta 4, jonka alueella esiintyi tiessä pieniä kuoppia. Kuoppien esiintymisen syynä saattaa olla kuoppien kohdalla tiessä oleva loiva notko. Kuvissa 4 ja 5 esitetään eri ajankohtina otetuista poranäytteistä saadut puristuslujuudet eri osuuksilla. 7

10 Koekappaleiden puristuslujuudet ajoradan keskeltä otetuissa näytteissä 8,0 7,0 6,0 5,0 28 vrk 1 vuosi 2 vuotta 6 vuotta 8 vuotta Ei näytettä MPa 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2001/1 2001/ Kuva 4. Pilotkohteiden puristuslujuudet ajoradan keskeltä otetuissa näytteissä koekohteittain. Vuonna 2008 otettiin näytteet vain vuoden 1998 osuuksilta (tuhkarakenteet 1 4). Koekappaleiden puristuslujuudet ajoradan reunasta otetuissa näytteissä MPa 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2001/1 2001/ vrk 1 vuosi 2 vuotta 6 vuotta 8 vuotta Ei näytettä Kuva 5. Pilotkohteiden puristuslujuudet ajoradan reunasta otetuissa näytteissä koekohteittain. Tien reunalta testaukseen kelpaavat näytteet saatiin vain tuhkarakenteista

11 4.1.2 Kantavuusmittaukset Koerakennuskohteelle tehtiin kantavuusmittauksia vuonna 2001 toteutetuille rakenteille ennen rakentamista sekä kaksi kertaa rakentamisen jälkeen. Vuonna 1998 toteutetuille rakenteille kantavuusmittaukset on tehty ennen rakentamista sekä rakentamisen jälkeen ts , , , , ja Kantavuusmittauksien tulokset on koottu koerakennetyypeittäin kuviin Kuvien 6 ja 7 perusteella voidaan todeta, että kohteen kantavuus on selkeästi parantanut vuoden 2001 koerakentamisen jälkeen ja että kantavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seitsemän vuoden aikana. Tuhkarakenteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Koeosuuksien keskiarvot sekä tien keskeltä mitatut minimit eri vuosina on koottu taulukkoon 4. Kuvissa 6 ja 7 nähtävät vuoden 2003 korkeat kantavuusarvot johtuvat todennäköisimmin kevään sääolosuhteista, jotka ovat olleet tien kannalta paremmat kuin vuosina 2002 ja Tältä osin tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuvien 8-12 perusteella voidaan todeta kohteen kantavuuden parantuneen selvästi vuonna 1998 toteutetun koerakentamisen jälkeen. Tuhkarakenteen 1 osuudella kantavuus on nousut noin 90 MPa, tuhkarakenteen 2 osuudella noin 70 MPa, tuhkarakenteen 3 osuudella noin 60 MPa ja tuhkarakenteen 4 osuudella noin 40 MPa lähtötilanteesta. Myös vertailurakenteen kantavuudet ovat nousseet vuoden 1998 lähtötilanteesta noin 80 MPa. Tuhkarakenteet ovat seurannan aikana säilyttäneet kantavuusominaisuutensa ja täyttävät näiltä osin hyvin koerakenteelle asetetut tavoitteet. Tuhkarakenteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Koeosuuksien keskiarvot sekä tien keskeltä mitatut minimit eri vuosina on koottu taulukkoon 5. Tuhka 2001/1 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 2001, 2002, 2003 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 6. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 2001 toteutetulle tuhkarakenteelle 2001/1. 9

12 Tuhka 2001/2 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 2001, 2002, 2003 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 7. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 2001 toteutetulle tuhkarakenteelle 2001/2. Taulukko 4. Vuonna 2001 toteutettujen tuhkarakenteiden kantavuuden keskiarvot sekä keskeltä mitattujen kantavuuksien minimiarvot vuosilta 2001, 2002, 2003 ja Rakenne Kantavuus ka Kantavuus min keskellä Tuhka 2001/1 Tuhka 2001/2 Mittausvuosi

13 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 8. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 9. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle 2. 11

14 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 10. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 11. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle 4. 12

15 Kantavuus [Mpa] Vertailuosuus Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Paalu Kuva 12. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle vertailurakenteelle. Taulukko 5. Vuonna 1998 toteutettujen tuhkarakenteiden kantavuuden keskiarvot sekä keskeltä mitattujen kantavuuksien minimiarvot vuosilta ja Rakenne Kantavuus ka Kantavuus min keskellä Tuhka 1 Tuhka 2 Tuhka 3 Tuhka 4 Vertailu Mittausvuosi

16 4.2 Ympäristökelpoisuus Pohjavesinäytteet on otettu ja analysoitu yhteensä viisi kertaa; ennen rakentamista vuonna 1998, vuosina ja vuonna Vuosien näytteenotto toteutettiin silloisen tielaitoksen tuotannon, myöhemmin nykyisen Destia Oy:n toimesta ja vuonna 2007 Ramboll Finlandin toimesta. Pohjavesinäytteiden analyysituloksia on koottu liitteeseen 2. Vuonna 1998 rakennetussa kohteessa on seurattu ympäristövaikutuksia myös maaperänäytteiden perusteella. Referenssinäytteet otettiin v ja seurantatutkimukset tehtiin vuonna 1999 ja Merkittäviä muutoksia ei tapahtunut referenssinäytteisiin nähden. Analyysit vv on teetettiin GTK:n kemian laboratoriossa. Vuoden 2007 analyysit teetettiin nyk. Ramboll Analytics laboratoriossa, jolloin metallit määritetty vastaavalla menettelyllä (autoklaavilla esikäsittelyn jälkeen ICP-MS-tekniikalla ja anionit IC-tekniikalla; erotus ionikromatografilla käyttäen anionikolonnia ja detektointi johtokykydetektorilla). Laboratorion vaihdoksesta johtuen monien alkuaineiden määritysraja oli vuoden 2007 tuloksissa korkeampi kuin vuosina , joten määritysrajat alittavilta osin ei voida nähdä pitkäaikaista trendiä. Vertailurakenteen havaintoputkessa paalulla 2530 vesinäytteet täyttivät kaikilla näytteenottokerroilla talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Rakentamisesta johtuvia muutoksia havaittiin vain lyhytaikaisina B-, Co- ja Ni-pitoisuuksien kohoamisena vuosi rakentamisen jälkeen otetuissa näytteissä. Pitoisuudet laskivat taustapitoisuuksien tasolle toisena vuonna rakentamisesta. Vuonna 2007, yhdeksän vuotta rakentamisen jälkeen vertailurakenteen pohjavesinäytteessä havaittiin lyijypitoisuuden selkeä kohoaminen taustapitoisuudesta ja koko aiemman seurannan tuloksiin verrattuna. Vastaava Pb-pitoisuuden kohoaminen tapahtui myös koerakenteiden pohjavesinäytteissä. Lyijypitoisuuden nousulle ei ole erotettavissa selkeää tiedossa olevaa syytä. Paalun 1740 havaintoputki on kohdalla, johon mahdollisesti vaikuttaa tuhkarakenteen sisältämä stabiloitu Lahden Lämpövoima Oy:n lentotuhka. Kohteen pohjavesiseurannan tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin vertailurakenteessa. Vuoden 2007 näytteen kloridipitoisuus oli selkeästi korkeampi kuin vertailunäytteessä samaan aikaan otetussa näytteessä; ilmeisesti kloridipitoisuuteen on vaikuttanut tien suolaus. Paalun 1950 havaintoputki on kohdalla, johon mahdollisesti vaikuttaa tuhkarakenteen sisältämä stabiloitu Kymenso Oy:n (Anjalankoski) lentotuhka. Rakenteen kohdalta ei saatu pohjavesinäytettä vuonna Kaksi vuotta rakentamisen jälkeen sinkkipitoisuus ylittää vuoden 1998 taustapitoisuuden. Vuonna 2001 ja 2007 jo useamman alkuaineen pitoisuudet olivat kohonneet. Merkittävää nousua taustapitoisuudesta oli havaittavissa Cr-, Cu-, Pb-, V- ja Zn-pitoisuuksissa. Talousvedelle asetettuja ohjearvoja ei kuitenkaan ole ylitetty. Vuonna 2007 analysoitu kloridipitoisuus oli selvästi kohonnut vertailurakenteeseen nähden (tien suolaus). Paalun 2360 havaintoputki on kohdalla, johon mahdollisesti vaikuttaa tuhkarakenteen sisältämä stabiloitu Myllykoski Paper Oy:n kasavarastoitu arinatuhka. Rakentamisen jälkeisiä lyhytaikaisia pitoisuuden kohoamisia havaittiin vuonna 1999 (B, Ba, Co, Mo, Ni ja V), mutta nämä muutokset vastasivat vertailurakenteen muutoksia. Taustapitoisuudesta kohonneita pitoisuuksissa havaittiin myös vuonna 2007(As, B, Ba, Pb, V). Näiden aineiden pitoisuudet olivat kuitenkin samaa tasoa kuin samana ajankohtana otetut näytteet vertailurakenteen kohdalla. 14

17 5. Haastattelut Kesällä 2008 ( ) haastatellun tiemestari Kari Kurosen mukaan koeosuudet toimivat hyvin ja vastaavan luokan teihin verrattuna suorastaan erinomaisesti. Palautetta tai huomautuksia ei ole tullut tien käyttäjiltä. Viitteet Sorvari, J. Ympäristökriteerit mineraalisten teollisuusjätteiden käytölle maarakentamisessa. Suomen ympäristö 421/2000. Suomen ympäristökeskus. STM 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM 74/1994. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Annettu Helsingissä (www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/ ) VNA 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 15

18 LIITE 1 NÄYTE 1 MÄÄRITYKSET Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe K Mg YKSIKKÖ mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mperän med.pit. 8 29, , Mperän med.pit./fi Tausta/maaperä 5 30, , Suomi/tavoite 13 5, , Suomi/raja 60 50, , PL ref <10 < <0,5 28, , PL < <0,5 31, , PL , <0,5 43, , PL ref <10 < <0,5 11, , PL <10 < <0,5 10, , PL < <0,5 12, , PL ref <10 < <0,5 38, , PL < <0,5 31, , PL , <0,5 22, , PL ref <10 < <0,5 33, , PL < <0,5 33, , PL , <0,5 32, , Vertailurakenne PL ref <10 < <0,5 32, , PL < <0,5 27, , PL , <0,5 32, ,

19 LIITE 1 NÄYTE 1 MÄÄRITYKSET Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Sr Ti V Zn YKSIKKÖ mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mperän med.pit ,5 17, ,0 2,0 67,0 57,0 36,0 Mperän med.pit./fi , , ,0 30,8 Tausta/maaperä 1,2 20,0 17,0 90,0 70,0 Suomi/tavoite 5,0 40,0 38,0 5,0 50,0 90,0 Suomi/raja 200,0 300,0 300,0 40,0 500,0 700,0 PL ref 745 < , ,0 65,0 <15 54, ,0 159,0 PL < , ,0 <50 <15 60, ,0 167,0 PL < , ,8 113,0 <10 37, ,6 95,1 2 PL ref 446 < , ,1 <50 <15 39, ,2 84,9 PL < , ,7 <50 <15 40, ,3 80,2 PL < , ,7 43,6 <10 29, ,0 64,8 3 PL ref 1250 < , ,6 63,0 <15 61, ,0 171,0 PL < , ,7 <50 <15 67, ,0 175,0 PL < , ,6 189,0 <10 63, ,2 193,0 4 PL ref 957 < , ,4 64,0 <15 54, ,0 166,0 PL < , ,5 <50 <15 62, ,0 165,0 PL < , ,4 52,8 <10 49, ,0 133,0 Vertailurakenne PL ref 876 < , ,7 55,0 <15 52, ,0 165,0 PL < , ,2 <50 <15 58, ,0 172,0 PL < , ,1 41,0 <10 49, ,0 141,0 2

20 LIITE 2 1

21 LIITE 2 2

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Pt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin

Pt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin UUMA-inventaari Pt 16207 /01/30-1700 ja 3600-5240 Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

Pt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne)

Pt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) UUMA-inventaari Pt 13981 340-760 ja 2000-2500 Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) Kuitutuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät

Lisätiedot

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Kristiinankaupungin kaupunki

Kristiinankaupungin kaupunki 67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton)

LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton) LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI 2003 KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton) 26.4.2004 SEURANNAN VÄLIRAPORTTI 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA... 2 2. SEURANTASUUNNITELMAT... 4 3. PILOT-KOHTEIDEN

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

TuhkaTie - hankkeen tuloksia TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1 Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,

Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä, Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa Satamien ympäristöverkon teemapäivä, 31.10.2012 Noora Lindroos, Ramboll Finland Oy, noora.lindroos@ramboll.fi TUTKITUT MATERIAALIT SEDIMENTTINÄYTTEET

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

-lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV

-lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV -lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ.LUD 5\KWL $QWWL -XVVL /LQGURRV 7RPL.DDNNXULYDDUD +DQQX,OYHVQLHPL -RUL 8XVLWDOR MD

Lisätiedot

Mt 941 Männikkövaara

Mt 941 Männikkövaara TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri

VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI 15.8.2006 Pentti

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 156291 (WNAANT/N1), saapunut 4.6.2013, näytteet otettu 4.6.2013 (09:40) Näytteenottaja: VS

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Lähtökohdat Valmisteltu yhdessä MARAn kanssa Sama taustatyö/-selvitys

Lisätiedot