Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)

Transkriptio

1 UUMA-inventaari Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus 4 3. Taustatutkimukset Tekniset plv Plv Ympäristökelpoisuus 6 4. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset ja kuntokartoitus Kantavuusmittaukset Ympäristökelpoisuus Haastattelut 15 Viitteet 15

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Pilottikohde (Pt 14567/01/ ja Metsäkulma, Koria) sijaitsee Korialla entisen Elimäen kunnan alueella Metsäkulman paikallistiellä, kuva 1. Pilottikohteen kokonaispituus on 1550 m ja kohteessa toteutettujen lentotuhkarakenteiden osuudet ovat pituuksiltaan paalulta 1000 lukien m. Vertailurakenne sijaitsee paaluvälillä Paaluvälin koerakenne toteutettiin vuonna 1998 ja paaluvälin koerakenteet vuonna Kuva 1. Korian pilotin sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Tien ongelmia ennen parantamista olivat heikko kevätkantavuus, tien leviäminen ojiin ja reunan heikko kantavuus. Tien rakenteet ovat vähitellen sekoittuneet pohjamaahan. Tie sijoittuu tasalaatuiselle maa-alueelle, jossa pohjamaa on savista silttiä. Pehmeä kerros ulottuu kairausten perusteella yli 10 m syvyyteen lähes koko koerakenteen alueella. Vuonna 2001 toteutetun koerakennekohteen päällystämättömän tien perusongelmana oli kantavuus. Sivutuoterakenteella korvattiin tierakenteen yläosa (jakava ja kantava kerros). 1

4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Kohteessa toteutettujen koerakenteiden tietoja on koottu taulukkoon 1 ja rakenteiden periaateratkaisut on esitetty kuvissa 2 ja 3. UUMA-inventaariprojektin yhteydessä on tarkasteltu kohteessa toteutetuista koerakenteista pelkästään tuhkarakenteita. Taulukko 1. Koerakenteiden sijainnit sekä rakenneratkaisut. Paaluväli Rakenne Rakennusvuosi /1, Stabiloitu Espoon sähkön lentotuhka 2001 ja Helsingin Energian rkinpoistotuote 85:15. Sideaineena CaO ja yleissementti (1:1) 5 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske 150 mm /2, Stabiloitu Espoon sähkön lentotuhka 2001 ja Helsingin Energian rkinpoistotuote 85:15. Sideaineena CaO ja yleissementti (1:1) 5 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske 100 mm Geovahvisteverkko 1, Stabilenka 100/50 (Kaitos Oy) murske 200 mm (sis. kulutuskerros) Geovahvisteverkko 2, Televev 150/150 (ViaPipe Oy) murske 200 mm (sis. kulutuskerros) Teräsverkkorakenne, 5-7 mm harjateräsverkko # mm (Rautaruukki Oy) + murske 200 mm (sis. kulutuskerros) : Lahden Lämpövoima Oy:n stabiloitu 1998 lentotuhka. Sideaineena Nordkalk Oy:n FT2 6 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske n.100 mm (sis. Kulutuskerroksen) : Kymenso Oy:n (Anjalankoski) stabiloitu 1998 lentotuhka. Sideaineena YSe 3 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske n. 100 mm (sis. kulutuskerroksen) Vertailuosuus: seurannassa mukana oleva osuus, jolla 1998 ei ole kuitenkaan toteutettu varsinaista koe- tai vertailurakennetta : UPM:n Voikkaan lentotuhka. Ei sideainetta Tuhkakerroksen päällä murske n. 100 mm (sis. kulutuskerroksen) : Myllykoski Paper Oy:n stabiloitu 1998 arinatuhka (kasavarastoitu). Sideaineena YSe 6 %. Stabiloidun kerroksen päällä murske n.100 mm (sis. kulutuskerroksen) Vertailuosuus, murskekerros n. 250 mm (sis. kulutuskerroksen)

5 Kuva 2. Vuonna 2001 toteutettujen tuhkarakenteiden periaatekuva. Kallistus 5 % Tien KL Murske mm Tuhka 200 mm KUIVATUKSEN PARANTAMINEN Vanhat tierakenteet Tuhkakerroksen kokonaisleveys 6.0 m 1,5 Viistetty osuus, leikkaus reunalla noin 3 cm tien keskiosaa syvemmälle. Kuva 3. Periaatekuva tien rakenteista ja vanhan tierakenteen tasauksesta (tuhkarakenteet). Reunatuki Lähtötilanne 3

6 2. Materiaalitutkimukset ennen rakentamista 2.1 Tekniset Koerakentamista varten käytetyille seossuhteille tehtiin ennakkotestejä, joiden perusteella määritettiin eri lentotuhkaseosten seossuhteiden tavoitteelliset tekniset ominaisuudet. w%: % ρ d : kg/m 3 σ: 4-8 MPa SP 0 : <0,1 mm 2 /Kh Koerakentamisessa toteutui seuraavaa: w%: % ρ d : kg/m 3 Tiiveysaste (arvio/tavoite): 90-94/92-94 σ: 2-3 MPa 2.2 Ympäristökelpoisuus Koekohteissa käytettyjen materiaalien kokonaispitoisuudet testattiin tuottajien toimesta. Tulokset on koottu taulukkoon 2. UPM Voikkaan lentotuhkan liukoisuustestin tulokset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2. Koekohteissa käytettyjen lentotuhkien kokonaispitoisuudet sekä VNA 591/2006 mukaiset raja-arvot. Tuloksia on tämän raportin yhteydessä vertailtu valtioneuvoston asetukseen 591/2006. Lahden Lämpövoima Kymenso Oy Anjalankoski Haittaaine mg/kg UPM- Voikkaa VNA 591/2006 As 33 < Ba Cd 1,2 3,9 3,3 15 Co Cr Cu Mo Ni Pb Sb <13 <13 <13 V Zn

7 Taulukko 3. UPM Voikkaan lentotuhkan liukoisuustestin tulokset. Liukoisuustutkimus on vuodelta Tuloksia on tämän raportin yhteydessä vertailtu valtioneuvoston asetukseen 591/2006. Haittaaine mg/kg UPM- Voikkaa LT VNA 591 peitetty päällystetty rakenne rakenne As 0,2 0,5 1,5 Ba Cd 0,02 0,04 0,04 Co 0,02 Cr 1,4 0,5 3,0 Cu 0,2 2,0 6,0 Mo 2,0 0,5 6,0 Ni 0,1 0,4 1,2 Pb 0,0 0,5 1,5 Sb 0,02 0,06 0,18 Se 4,9 0,1 0,5 V 0,1 2,0 3,0 Zn 0,6 4, Taustatutkimukset 3.1 Tekniset Kohteeseen on tehty rakennetutkimuksia, silmämääräisiä kuntoarvioita sekä kantavuusmittauksia. Kantavuusmittaukset on esitetty luvussa 4.1 vuoden 2008 mittaustulosten yhteydessä plv Vuonna 2002 arvioitiin kohteen kuntoa silmämääräisesti ja tehtiin rakennetutkimuksia koekuopista ja poratuista näytteistä. Tie oli sekä vanhemman että uudemman koekohteen osuudella hyväkuntoinen, luiskat olivat kestäneet hyvin eikä reunahalkeamia tai kuoppia esiintynyt. Sekä vertailurakenteen että koerakenteiden kohdalla sivuojien kuivatuksessa havaittiin ongelmia. Paalulla 1150 tuhkakerroksen päällä oli mursketta reunalla 50 mm syvyyteen ja keskilinjalla 150 mm syvyydessä. Tuhkan yläpinta oli melko suora, kiinteä ja lujantuntuinen. Koekappaleet saatiin irrotettua poraamalla. Tien keskiosasta tuhkakerrosta irtosi vaakasuuntaisten hiushalkeamien vuoksi enintään 60 mm korkuisina kappaleina. Reunaosasta saatiin yli 100 mm korkeat kappaleet. Kappaleissa oli kuitenkin halkeamia. Paalulla 1360 oli kulutuskerroksen mursketta reunalla 30 mm syvyydelle ja keskilinjalla 80 mm syvyydelle. Tuhkan yläpinta oli hieman aaltoileva. Porattaessa tuhkakerros vaikutti kiinteältä. Keskiosassa ilmeni kuitenkin vaakasuuntaisia hiushalkeamia mm välein ja reunalla mm välein. Tuhkakerroksen paksuus keskiosalla oli noin 200 mm. 5

8 Vuonna 2003 tehdyn kuntokartoituksen mukaan koerakennetta ennen sijaitsevassa vertailurakenteessa havaittiin murskeen syöpymistä sisäkaarteessa. Tie oli molempien koerakenteiden alueella hyväkuntoinen, luiskat olivat kestäneet hyvin eikä reunahalkeamia tai kuoppia esiintynyt. Sekä vertailurakenteen että koerakenteiden kohdalla sivuojien kuivatuksessa havaittiin ongelmia. Paalulla 1070 oli vasemmassa reunassa reunahalkeama ja tuhkakerros oli tällä kohdalla näkyvissä. Tuhka oli näkyvissä myös paalulla 1340 tien vasemmassa laidassa Plv Vuonna 1999 kohteessa tehtiin koekuoppa- ja kantavuustutkimuksia. Tulosten perusteella kaikki tuhkarakenteet olivat tien keskiosissa kovempia kuin reunoilla. Kovin rakenne oli tuhkarakenne 2. Kovuus oli muissa tuhkarakenteissa pienempi: seuraavaksi kovin oli tuhkarakenne 1, seuraavaksi tuhkarakenne 3 ja pehmein oli tuhkarakenne 4. Koeosuudella ei vuonna 1999 havaittu vaurioita, jotka olisivat johtuneet tuhkarakenteista. Vuonna 2002 koerakenteilla tehtiin silmämääräinen arvio tien kunnosta ja rakennekerroksista otettiin koekappaleita puristuslujuuksien määrittämiseksi. Tulosten mukaan tuhkarakenteen 1 kohdalla tie oli hyväkuntoinen, tuhkakerroksen yläpinta oli selkeä eikä sekoittumista kulutuskerroksen murskeeseen ollut tapahtunut. Reunaosilla rakenne näytti rikkonaiselta. Vaakasuuntaisten hiushalkeamien vuoksi kohteesta saatiin sekä poraamalla että kaivamalla vain mm paksuja kiekkoja, joten rakenteen puristuslujuutta ei saatu määritettyä. Rakenne oli tien keskiosissa kovempaa kuin reunalla. Tuhkakerroksen paksuus oli keskilinjalla 190 mm ja reunalla noin 230 mm. Tuhkarakenteen 2 kohdalla tie oli hyväkuntoinen. Tuhkan yläpinta oli suora ja selkeä. Rakenne vaikutti pinnasta lujalta ja ehjältä. Koekappaleiden poraamisen yhteydessä rakenteessa havaittiin runsaasti vaakasuuntaisia hiushalkeamia. Rakennekerroksen alaosasta saatiin koekappaleet. Yläosasta rakennetta irtosi mm levyinä. Tuhkarakenteen 3 kohdalla tie oli hyväkuntoinen. Tuhkakerroksen yläpinta oli suora ja selkeä, mutta rakenne vaikutti rikkonaiselta. Rakenteessa oli vaakasuuntaisia hiushalkeamia ja koekappaleet saatiin otettua vain kaivamalla. Tuhkakerroksen paksuus oli tien keskiosalla 170 mm ja lähellä reunaa 200 mm. Tuhkarakenteen 4 kohdalla tie oli hyväkuntoinen. Joillakin osin tieosuuden pinnassa esiintyi kuoppia. Tuhkakerroksen yläpinta oli suora ja selkeä, mutta pinta ei vaikuttanut kovalta. Koekappaleet otettiin kaivamalla. oli varsin pehmeää, eikä rakenteessa ollut edellisten tuhkarakenteiden tapaan hiushalkeamia. Tuhka irtosi noin mm paksuina laattamaisina kappaleina, jotka jauhaantuivat helposti irtonaiseksi massaksi. Tuhkakerroksen alaosa oli yläosaa kovempaa. Tuhkakerroksen paksuus oli tien keskiosassa 220 mm ja reunassa 270 mm. 3.2 Ympäristökelpoisuus Maaperänäytteet otettiin ennen rakentamista vuonna 1998 sekä sen jälkeen syksyllä 1999 ja Näytteet otettiin tien oikealta ajoradalta, noin 1 metrin päästä tien keskilinjasta ja 1,3 1,4 metrin syvyydeltä. Näytteet analysoitiin GTK:n geolaboratoriossa kuningasvesiliuotuksesta ICP-AES-tekniikalla ja tuloksia vertailtiin käytettävissä oleviin ohjearvoihin (Sorvari 2000). Liitteen 1 mukaiset maanäytteiden analyysitulokset eri alkuaineiden osalta osoittavat pieniä muutoksia lähtötilanteeseen nähden, sekä ylösettä alaspäin. Pitoisuudet ovat säilyneet suuruusluokaltaan kuitenkin samalla tasolla kuin lähtötilanteessa ennen koerakentamista vuonna Kohteen pohjavesinäytteisiin perustuvat ympäristöseurannat käsitellään luvussa

9 4. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset ja kuntokartoitus Vuonna 2007 kohteesta otettiin poranäytteitä rakennetutkimuksia varten. Tällöin tehtyjen havaintojen mukaan tie oli rakenteiden 2001/1 ja 2001/2 alueella vaurioton ja pintaosaltaan kiinteä. Havainnoista raportoitiin seuraavaa: Paalulla 1130 ei saatu koekappaleita edes kaivamalla. on rikkonainen ja yläosaltaan irtonainen. Tien keskiosalla rakenne oli lujempaa kuin reunalla. Paalulla 1260 tuhkarakenne on pinnaltaan hieman aaltoileva ja mm paksuudelta irtonaisempaa kuin syvemmältä. Kohteesta ei saatu koekappaleita. Paalulla 1380 tuhkarakenne on varsin homogeeninen pinnasta pohjaan ja keskeltä reunalle. Rakenne oli kiinteämpi kuin paaluilla 1130 ja Kohteesta ei saatu hyviä koekappaleita, kappaleet murenevat pääsääntöisesti vaakasuuntaisten hiushalkeamien vuoksi. Paalulla 1450 rakenteen yläpinta oli suora, mutta irtonainen. 40 mm syvyydeltä alkaen rakenne on kiinteämpi ja lähes liian luja porattavaksi. Kohteesta saatiin koekappaleet kiinteämmästä alaosasta. Tuhkarakenteesta 1 ei saatu koekappaleita edes kaivamalla. Rakenne oli selkeästi rikkonaista. Tuhkakerroksen n pinta oli jonkin verran aaltoileva, mutta aaltoilua ei ollut raiteiden suunnassa. Tuhkarakenteesta 2 saatiin kaivamalla pienet koekappaleet. Kaivettaessa tuhka vaikutti tien keskiosassa kovemmalta kuin reunassa. Rakenteen yläosa mureni 10 mm siivuiksi. 3 oli pinnaltaan selkeä ja suora, mutta ei lujan tuntuinen. Porattaessa rakenne mureni täysin tien reunalta noin 70 mm ja keskeltä noin 30 mm syvyydelle saakka. Rakenne oli lujimmillaan tien keskiosassa kerroksen alaosassa. Koekappaleet saatiin kaivamalla. 4 oli pinnaltaan poikkisuunnassa hieman aaltoileva ja pintaan oli sekoittunut hieman mursketta. Pinta oli kiinteä, mutta ei lujan tuntuinen. Kohteesta saatiin koekappaleet poraamalla. Tuhkan alaosa oli ehjää ja melko lujaa sekä tien keskellä että reunalla. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki osuudet olivat hyväkuntoisia. Rakenteiden välillä ei ollut erotettavissa merkittäviä eroja lukuun ottamatta tuhkarakennetta 4, jonka alueella esiintyi tiessä pieniä kuoppia. Kuoppien esiintymisen syynä saattaa olla kuoppien kohdalla tiessä oleva loiva notko. Kuvissa 4 ja 5 esitetään eri ajankohtina otetuista poranäytteistä saadut puristuslujuudet eri osuuksilla. 7

10 Koekappaleiden puristuslujuudet ajoradan keskeltä otetuissa näytteissä 8,0 7,0 6,0 5,0 28 vrk 1 vuosi 2 vuotta 6 vuotta 8 vuotta Ei näytettä MPa 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2001/1 2001/ Kuva 4. Pilotkohteiden puristuslujuudet ajoradan keskeltä otetuissa näytteissä koekohteittain. Vuonna 2008 otettiin näytteet vain vuoden 1998 osuuksilta (tuhkarakenteet 1 4). Koekappaleiden puristuslujuudet ajoradan reunasta otetuissa näytteissä MPa 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2001/1 2001/ vrk 1 vuosi 2 vuotta 6 vuotta 8 vuotta Ei näytettä Kuva 5. Pilotkohteiden puristuslujuudet ajoradan reunasta otetuissa näytteissä koekohteittain. Tien reunalta testaukseen kelpaavat näytteet saatiin vain tuhkarakenteista

11 4.1.2 Kantavuusmittaukset Koerakennuskohteelle tehtiin kantavuusmittauksia vuonna 2001 toteutetuille rakenteille ennen rakentamista sekä kaksi kertaa rakentamisen jälkeen. Vuonna 1998 toteutetuille rakenteille kantavuusmittaukset on tehty ennen rakentamista sekä rakentamisen jälkeen ts , , , , ja Kantavuusmittauksien tulokset on koottu koerakennetyypeittäin kuviin Kuvien 6 ja 7 perusteella voidaan todeta, että kohteen kantavuus on selkeästi parantanut vuoden 2001 koerakentamisen jälkeen ja että kantavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seitsemän vuoden aikana. Tuhkarakenteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Koeosuuksien keskiarvot sekä tien keskeltä mitatut minimit eri vuosina on koottu taulukkoon 4. Kuvissa 6 ja 7 nähtävät vuoden 2003 korkeat kantavuusarvot johtuvat todennäköisimmin kevään sääolosuhteista, jotka ovat olleet tien kannalta paremmat kuin vuosina 2002 ja Tältä osin tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuvien 8-12 perusteella voidaan todeta kohteen kantavuuden parantuneen selvästi vuonna 1998 toteutetun koerakentamisen jälkeen. Tuhkarakenteen 1 osuudella kantavuus on nousut noin 90 MPa, tuhkarakenteen 2 osuudella noin 70 MPa, tuhkarakenteen 3 osuudella noin 60 MPa ja tuhkarakenteen 4 osuudella noin 40 MPa lähtötilanteesta. Myös vertailurakenteen kantavuudet ovat nousseet vuoden 1998 lähtötilanteesta noin 80 MPa. Tuhkarakenteet ovat seurannan aikana säilyttäneet kantavuusominaisuutensa ja täyttävät näiltä osin hyvin koerakenteelle asetetut tavoitteet. Tuhkarakenteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Koeosuuksien keskiarvot sekä tien keskeltä mitatut minimit eri vuosina on koottu taulukkoon 5. Tuhka 2001/1 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 2001, 2002, 2003 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 6. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 2001 toteutetulle tuhkarakenteelle 2001/1. 9

12 Tuhka 2001/2 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 2001, 2002, 2003 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 7. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 2001 toteutetulle tuhkarakenteelle 2001/2. Taulukko 4. Vuonna 2001 toteutettujen tuhkarakenteiden kantavuuden keskiarvot sekä keskeltä mitattujen kantavuuksien minimiarvot vuosilta 2001, 2002, 2003 ja Rakenne Kantavuus ka Kantavuus min keskellä Tuhka 2001/1 Tuhka 2001/2 Mittausvuosi

13 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 8. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 9. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle 2. 11

14 Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 10. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 11. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle tuhkarakenteelle 4. 12

15 Kantavuus [Mpa] Vertailuosuus Kolmen linjan keskimääräiset kantavuudet vuosina 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2008 Lähtötilanne Paalu Kuva 12. Kantavuusmittausten tulokset vuonna 1998 toteutetulle vertailurakenteelle. Taulukko 5. Vuonna 1998 toteutettujen tuhkarakenteiden kantavuuden keskiarvot sekä keskeltä mitattujen kantavuuksien minimiarvot vuosilta ja Rakenne Kantavuus ka Kantavuus min keskellä Tuhka 1 Tuhka 2 Tuhka 3 Tuhka 4 Vertailu Mittausvuosi

16 4.2 Ympäristökelpoisuus Pohjavesinäytteet on otettu ja analysoitu yhteensä viisi kertaa; ennen rakentamista vuonna 1998, vuosina ja vuonna Vuosien näytteenotto toteutettiin silloisen tielaitoksen tuotannon, myöhemmin nykyisen Destia Oy:n toimesta ja vuonna 2007 Ramboll Finlandin toimesta. Pohjavesinäytteiden analyysituloksia on koottu liitteeseen 2. Vuonna 1998 rakennetussa kohteessa on seurattu ympäristövaikutuksia myös maaperänäytteiden perusteella. Referenssinäytteet otettiin v ja seurantatutkimukset tehtiin vuonna 1999 ja Merkittäviä muutoksia ei tapahtunut referenssinäytteisiin nähden. Analyysit vv on teetettiin GTK:n kemian laboratoriossa. Vuoden 2007 analyysit teetettiin nyk. Ramboll Analytics laboratoriossa, jolloin metallit määritetty vastaavalla menettelyllä (autoklaavilla esikäsittelyn jälkeen ICP-MS-tekniikalla ja anionit IC-tekniikalla; erotus ionikromatografilla käyttäen anionikolonnia ja detektointi johtokykydetektorilla). Laboratorion vaihdoksesta johtuen monien alkuaineiden määritysraja oli vuoden 2007 tuloksissa korkeampi kuin vuosina , joten määritysrajat alittavilta osin ei voida nähdä pitkäaikaista trendiä. Vertailurakenteen havaintoputkessa paalulla 2530 vesinäytteet täyttivät kaikilla näytteenottokerroilla talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Rakentamisesta johtuvia muutoksia havaittiin vain lyhytaikaisina B-, Co- ja Ni-pitoisuuksien kohoamisena vuosi rakentamisen jälkeen otetuissa näytteissä. Pitoisuudet laskivat taustapitoisuuksien tasolle toisena vuonna rakentamisesta. Vuonna 2007, yhdeksän vuotta rakentamisen jälkeen vertailurakenteen pohjavesinäytteessä havaittiin lyijypitoisuuden selkeä kohoaminen taustapitoisuudesta ja koko aiemman seurannan tuloksiin verrattuna. Vastaava Pb-pitoisuuden kohoaminen tapahtui myös koerakenteiden pohjavesinäytteissä. Lyijypitoisuuden nousulle ei ole erotettavissa selkeää tiedossa olevaa syytä. Paalun 1740 havaintoputki on kohdalla, johon mahdollisesti vaikuttaa tuhkarakenteen sisältämä stabiloitu Lahden Lämpövoima Oy:n lentotuhka. Kohteen pohjavesiseurannan tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin vertailurakenteessa. Vuoden 2007 näytteen kloridipitoisuus oli selkeästi korkeampi kuin vertailunäytteessä samaan aikaan otetussa näytteessä; ilmeisesti kloridipitoisuuteen on vaikuttanut tien suolaus. Paalun 1950 havaintoputki on kohdalla, johon mahdollisesti vaikuttaa tuhkarakenteen sisältämä stabiloitu Kymenso Oy:n (Anjalankoski) lentotuhka. Rakenteen kohdalta ei saatu pohjavesinäytettä vuonna Kaksi vuotta rakentamisen jälkeen sinkkipitoisuus ylittää vuoden 1998 taustapitoisuuden. Vuonna 2001 ja 2007 jo useamman alkuaineen pitoisuudet olivat kohonneet. Merkittävää nousua taustapitoisuudesta oli havaittavissa Cr-, Cu-, Pb-, V- ja Zn-pitoisuuksissa. Talousvedelle asetettuja ohjearvoja ei kuitenkaan ole ylitetty. Vuonna 2007 analysoitu kloridipitoisuus oli selvästi kohonnut vertailurakenteeseen nähden (tien suolaus). Paalun 2360 havaintoputki on kohdalla, johon mahdollisesti vaikuttaa tuhkarakenteen sisältämä stabiloitu Myllykoski Paper Oy:n kasavarastoitu arinatuhka. Rakentamisen jälkeisiä lyhytaikaisia pitoisuuden kohoamisia havaittiin vuonna 1999 (B, Ba, Co, Mo, Ni ja V), mutta nämä muutokset vastasivat vertailurakenteen muutoksia. Taustapitoisuudesta kohonneita pitoisuuksissa havaittiin myös vuonna 2007(As, B, Ba, Pb, V). Näiden aineiden pitoisuudet olivat kuitenkin samaa tasoa kuin samana ajankohtana otetut näytteet vertailurakenteen kohdalla. 14

17 5. Haastattelut Kesällä 2008 ( ) haastatellun tiemestari Kari Kurosen mukaan koeosuudet toimivat hyvin ja vastaavan luokan teihin verrattuna suorastaan erinomaisesti. Palautetta tai huomautuksia ei ole tullut tien käyttäjiltä. Viitteet Sorvari, J. Ympäristökriteerit mineraalisten teollisuusjätteiden käytölle maarakentamisessa. Suomen ympäristö 421/2000. Suomen ympäristökeskus. STM 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM 74/1994. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Annettu Helsingissä ( VNA 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 15

18 LIITE 1 NÄYTE 1 MÄÄRITYKSET Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe K Mg YKSIKKÖ mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mperän med.pit. 8 29, , Mperän med.pit./fi Tausta/maaperä 5 30, , Suomi/tavoite 13 5, , Suomi/raja 60 50, , PL ref <10 < <0,5 28, , PL < <0,5 31, , PL , <0,5 43, , PL ref <10 < <0,5 11, , PL <10 < <0,5 10, , PL < <0,5 12, , PL ref <10 < <0,5 38, , PL < <0,5 31, , PL , <0,5 22, , PL ref <10 < <0,5 33, , PL < <0,5 33, , PL , <0,5 32, , Vertailurakenne PL ref <10 < <0,5 32, , PL < <0,5 27, , PL , <0,5 32, ,

19 LIITE 1 NÄYTE 1 MÄÄRITYKSET Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Sr Ti V Zn YKSIKKÖ mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mperän med.pit ,5 17, ,0 2,0 67,0 57,0 36,0 Mperän med.pit./fi , , ,0 30,8 Tausta/maaperä 1,2 20,0 17,0 90,0 70,0 Suomi/tavoite 5,0 40,0 38,0 5,0 50,0 90,0 Suomi/raja 200,0 300,0 300,0 40,0 500,0 700,0 PL ref 745 < , ,0 65,0 <15 54, ,0 159,0 PL < , ,0 <50 <15 60, ,0 167,0 PL < , ,8 113,0 <10 37, ,6 95,1 2 PL ref 446 < , ,1 <50 <15 39, ,2 84,9 PL < , ,7 <50 <15 40, ,3 80,2 PL < , ,7 43,6 <10 29, ,0 64,8 3 PL ref 1250 < , ,6 63,0 <15 61, ,0 171,0 PL < , ,7 <50 <15 67, ,0 175,0 PL < , ,6 189,0 <10 63, ,2 193,0 4 PL ref 957 < , ,4 64,0 <15 54, ,0 166,0 PL < , ,5 <50 <15 62, ,0 165,0 PL < , ,4 52,8 <10 49, ,0 133,0 Vertailurakenne PL ref 876 < , ,7 55,0 <15 52, ,0 165,0 PL < , ,2 <50 <15 58, ,0 172,0 PL < , ,1 41,0 <10 49, ,0 141,0 2

20 LIITE 2 1

21 LIITE 2 2