Pt 14547/01/ Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Transkriptio

1 UUMA-inventaari Pt 14547/01/ Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Tutkimukset ennen rakentamista 2 3. Seurantatutkimukset Rakennetutkimukset ja kuntokartoitus IRI- ja URA-mittaukset Kantavuusmittaukset Rakennenäytteet 3.5 Haastattelut Tutkimustulosten arviointi 15 Viitteet 16

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Ecoroad-hankkeen pilottikohde (Pt 14547/01/ ) sijaitsee Teuroisten paikallistiellä Elimäen kunnan alueella (kuva 1). Pilottikohteen kokonaispituus on 8057 m ja koerakentaminen toteutettiin kesäkuussa Pilotkohteessa toteutettiin kerrosstabilointitekniikalla kaksi erilaista rakennetta, jotka sijoittuvat paaluväleille ja Kuva 1. Teuroistentien sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Teuroisten vähäliikenteisen paikallistien kunto oli lähtötilanteessa heikko ja rakenteen voidaan katsoa olleen elinkaarensa loppupäässä. Edellinen näkyi mm. kantavuudessa ja päällystevaurioina. Lisäksi kohteella esiintyi selviä puutteita kuivatuksessa. Tien osalta oli jo tehty päätökset tien parantamisesta. Ecoroad-projektin puitteissa yhdeksi kunnostustoimenpiteeksi valittiin tierakenteen korjaus kerrosstabiloinnilla. Kerrosstabiloinnilla korvattiin perinteinen lisämurske- tai teräsverkkorakenne. Rakenteen sideaineena oli kostutettu perussementin (= CemIIB) ja kuivana välivarastoidun lentotuhkan (= LT) seos. Pilotissa pyrittiin saamaan tietoa ratkaisun parhaista mahdollisista rakentamistekniikoista, käytön aikaisesta laadusta ja ratkaisun käyttökelpoisuudesta sekä tekemään kustannusvertailut perinteisempiin vaihtoehtoihin. Tuhkan osalta testattiin myös materiaalin kuivavarastointia suojatussa aumassa tehtaan läjitysalueella. Teuroinen.doc 1

4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Sideaineen sivutuotekomponenttina käytettiin UPM-Kymmene Oyj:n Kuusankosken voimalaitoksen lentotuhkaa (KYVO:n voimalaitoksen biotuhkaa). Toisena sideainekomponenttina oli sementti. Käytetyt seossuhteet on esitetty taulukossa 1. Koerakenteen periaatekuva on kuvassa 2. Taulukko 1. Teuroisten pilotin suunnitellut rakenteet. Rakenne Paaluväli Rakenteen pituus [m] Kerrosstabilointi Sideaineena kostutettu perussementti+tuhka seos Stabilointileveys [m] Stabilointipaksuus [mm] Sideainemäärä 1) Päällyste m 250 sideainekomponenttien PAB kuivamassa m % + 8 % AB (sementti+tuhka) 2) stabiloitavan runkomateriaalin kuivamassasta 1) Sideaineseos sisältää lisäksi vettä (seoksen tavoitevesipitoisuus levitysvaiheessa 30 %) 2) Päällysteen alla 50 mm tasausmurske ainoastaan 1 km osuudella pilotin loppupäässä, muilta osin päällyste suoraan stabiloinnin päällä. Päällyste (paalulta 4500 lähtien AB, muuten PAB) (1 km osuudella lopussa lisäksi tasausmurske 50 mm) 0.25 m Stabilointi mm Vanhat tierakenteet + mahdollinen lisämurske Stabilointileveys 6.5 m Päällysteen leveys = stab.leveys 0.5 m Kuva 2. Koerakenteen periaatekuva. 2. Tutkimukset ennen rakentamista Kantavuus Tierakenteen kantavuusvaatimus oli MPa. Stabiloitu rakenne täyttää laskennallisesti kantavuusvaatimuksen, vaikka mitoituksessa käytettiin alhaista moduulia stabilointikerroksen osalta. Rakennetta ei ole routamitoitettu, koska stabilointikerroksen alla olevat vanhat rakennekerrokset ovat routivia. Kerrosstabiloinnilla on tässä kohteessa arvioitu olevan korvattavissa noin 30 cm murskelisäys. Kantavuusmitoituksen lähtökohdat on esitetty kuvassa 3. Kerrosstabiloinnin E-moduuli on ennakkokokeiden perusteella suuruudeltaan vähintään MPa (laskelmissa käytettiin arvoa < 1000 MPa). Stabilointipaksuus 25 cm johtaa kantavuuden kannalta suunnilleen samaan lopputulokseen kuin 30 cm lisämurske (päällysteen päältä Teuroinen.doc 2

5 noin 200 MPa). Stabilointipaksuus 30 cm nostaa laskennallisesti kantavuutta edellisestä noin MPa. Päällyste (AB/PAB) 50 mm E=1500/2000 MN/m 2 Kerrosstabilointi, jyrsintäsyvyys 250 mm (300 mm) E arvio =1000 MN/m 2 Vanha tierakenne E arvio =80 MN/m 2 E= 204 MN/m 2 (243 MN/m 2 ) E= 170 MN/m 2 E= 44 MN/m 2 Kuva 3. Teuroisten pilottikohteen rakennetyyppi, kantavuusmitoituksen lähtökohdat. Lähtötilanteen kantavuus oli mitattu pudotuspainolaitteella (1 mittaus / 500 metri, kuva 4). Kantavuus E2 oli tehdyn mittauksen perusteella keskimääräisesti 147 MPa ( MPa). Alkuosalla, paaluvälillä kantavuus E2 oli keskimäärin 136 MPa ( MPa) ja loppuosalla, paaluvälillä keskimäärin 161 MPa ( MPa). Kuva 4. Teuroisten paikallistien kantavuustulokset vanhasta tierakenteesta (tierekisteri ). Maatutkaluotaukset ja koekuoppatutkimukset Kohteella suoritettiin maatutkaluotaus (Tielaitos, tiestötietopalvelut). Tutkauksen tulkinnassa oli esitetty päällysrakenteen paksuus, penkereiden paksuus, kalliopinta sekä arvioitu pohjamaata. Päällysteen ja sora/murskekerrosten keskimääräisen paksuuden arvioitiin olevan 25 cm ja päällysrakenteen noin 0,7 0,8 metriä. Rakenteessa arvioitiin olevan kosteutta monin paikoin. Kalliopinnat tulostuivat osittain epämääräisinä. Päällysrakenteen varmentamiseksi ja kerrosstabiloinnin sideaineseoksen optimoimiseksi tehtiin koekuoppatutkimuksia ( , Ramboll), joista otettiin rakennekerrosnäytteitä näytekappaleiden valmistamiseen laboratoriotutkimuksissa. Koekuopat vahvistivat käsityksen kerrosten ohuudesta ja materiaalien epähomogeenisuudesta. Teuroinen.doc 3

6 Laboratoriotestaus Ennen rakentamista toteutettiin laboratoriossa tutkimuskokonaisuus, jonka puitteissa selvitettiin KYVOn tuottaman lentotuhkamateriaalin käyttömahdollisuuksia vanhan tierakenteen (murske+vanha päällyste) stabiloinnissa. Tavoitteena oli löytää parhaat mahdolliset tuhkan ja erilaisten kaupallisen sideainekomponenttien (vaihtoehtoina yleissementti, perussementti ja kuonajauhe) seokset sekä määritellä näillä saavutettavat ominaisuudet erityisesti Teuroisten pilottikohteen toteutusta silmällä pitäen. Testeissä tutkittiin paitsi eri seosvaihtoehtoja käytettäessä saavutettavia lujuusominaisuuksia (1-aksiaalinen puristuslujuus) myös parhailta vaikuttavien ratkaisujen rasituskestävyyttä (vedenkestävyys, jäätymis-sulamiskestävyys ja routaominaisuudet). Ympäristökelpoisuuden selvittämiseksi KYVOn lentotuhkamateriaalista oli määritetty kokonaispitoisuuksia useaan otteeseen vuonna 2005 ja Pitoisuudet eivät ylittäneet VNa 591/2006 raja-arvoja tuhkille. Sideaineseoksessa käytetylle tuhkalle ja kohteessa käytettävällä sideaineseoksella stabiloidulle murskeelle oli tehty myös liukoisuustestit (SFS-EN ). Tulokset löytyvät Ecoroad-hankkeen www-sivuilla olevista pidetyssä ympäristöseminaarissa Noora Virtasen ja Jarmo Kilpeläisen esityksistä (www-linkki viitteissä). Tuloksien perusteella pelkän tuhkan liukoisuus ylittäisi päällystetylle rakenteelle asetetut raja-arvot bariumin, kloridin ja mahdollisesti myös seleenin osalta. Tätä tuhkaa sisältävällä sideaineella stabiloidusta murskeseoksesta saatu tulos antaa ymmärtää, että stabiloitu rakenne on päällystettävä (antimonin ja molybdeenin liukoisuudet ylittävät peitetylle rakenteelle asetetut raja-arvot). 3. Seurantatutkimukset Rakennetutkimukset ja kuntokartoitus Silmämääräinen seuranta ja visuaalinen vauriokartoitus Kohdekäynnillä (Harri Jyrävä) todettiin rakenteen olevan vaurioton (kuva 5). AB-päällysteen osuus oli tasaisempi kuin PAB-päällysteen osuus. Lievää heittoa ja painumaa oli havaittavissa paikallisesti (paalut , 3100, 3600, 5000). Koekappaleiden porauksen ( , Tero Jokinen) yhteydessä tehdyt havainnot on esitetty rakennenäytteitä käsittelevässä luvussa 3.4. Kohdekäynnillä (Harri Jyrävä) havaittiin kohteessa suhteellisen runsaasti kapeaa pituus- ja poikkihalkeamaa. Kohteen vaurioituminen on muilta osin vähäistä. Kuvissa 6 esitetään havaittuja pituus- ja poikkihalkeamia sekä reunan painumaa. Näytekappaleiden porauksen yhteydessä kesällä 2007 ( , Tero Jokinen) kohteelta otettiin yleiskuvia porauspaikkojen läheltä. Nämä kuvat ovat esitetty luvussa 3.4. Kohdekäynnin yhteydessä (Harri Jyrävä, Pentti Lahtinen) todettiin poikkihalkeamien sulkeutuneen. Aikaisempien kohdekäyntien yhteydessä havaittuja poikkihalkeamia ei ollut mahdollista löytää päällystepinnasta. Ilman lämpötila oli käynnin ajankohtana korkea (noin 25 astetta), mikä vaikutti päällysteen ja stabilointikerroksen lämpötilaan ja niissä tapahtuvaan lämpölaajenemiseen. Toisaalta liikenne on tiivistänyt rakennetta. Pituushalkeamissa oli havaittavissa vastaavaa halkeamien sulkeutumista havaittuja pituushalkeamia (4-6 kpl) ei kartoitettu. Teuroinen.doc 4

7 Kuva 5. Kohdekäynti (Harri Jyrävä). Teuroinen.doc 5

8 Kuva 6. Kohdekäynti (Harri Jyrävä). Päällystevauriot Vauriokartoituksen (toukokuu 2007) mukaan pituushalkeilua on molempien rakennetyyppien kohdalla keskimääräisesti saman verran (plv : 12 % ja plv : 13 %). Paaluvälillä pituushalkeamaa ei ole (<1,5 %). Poikkihalkeamia on paaluvälillä (PAB / 25 cm stabilointi) keskimäärin 76 metrin välein, kun taas paaluvälillä (AB / 30 cm stabilointi) vastaava arvo on 19 metrin välein. Poikkihalkeilu on vähäisintä paaluväleillä , ja (keskimääräisesti harvemmassa kuin 200 metrin välein). Poikkihalkeilu on selvästi voimakkainta paaluvälillä (keskimäärin 15 metrin välein) ja (keskimäärin 15,2 metrin välein). AB-päällyste ilmeisesti kestää heikommin alla olevan stabilointikerroksen kutistumia kerroksen kuivuessa. Teuroinen.doc 6

9 Kuva 7. Kartoitetut päällystevauriot keväällä 2007 (Ramboll, Harri Jyrävä) 3.2 IRI- ja URA-mittaukset Tasaisuusmittausten (IRI/URA) ja Tiehallinnon kuntoluokituksen mukaan (TIEH v) kohteen liikennemäärän ollessa KVL < 350 ja mitoitusnopeuden 80 km/h, on päällystetyn tien tasaisuuden raja-arvo IRI < 1,6 kuntoluokalle erittäin hyvä (luokka 5) ja IRI < 2,8 kuntoluokalle hyvä (luokka 4). Noin vuoden kuluttua kerrosstabiloinnista eli keväällä 2007 ( ) suoritetuissa IRI/URA-mittauksissa Teuroisten paikallistien tasaisuus oli 0,8 2,6 mm/m (IRI 100m). Rakenteen kuntoluokka on tasaisuuden perusteella hyvä. Tulokset IRI 100m on esitetty kuvassa 8. Urasyvyyden tarkastelun perusteella kohde on kuntoluokaltaan myös erittäin hyvä (luokka 5). Urasyvyys on kohteella kokonaisuudessaan alle 2,5 mm (raja-arvo luokalle erittäin hyvä on < 7 mm). Urasyvyys paaluvälillä on keskimäärin pienempi kuin 2,0 mm ja paaluvälillä pienempi kuin 1,5 mm. Kuvassa 9 on esitetty kohteen urasyvyyden mittaustulokset (URA 100 m) keväältä Teuroinen.doc 7

10 Kuva 8. Tasaisuusmittaus (IRI 100m, ), Teuroisten paikallistie. Teuroinen.doc 8

11 Kuva 9. Urasyvyyden mittaustulokset (URA 100 m, ), Teuroisten paikallistie. Teuroinen.doc 9

12 3.3 Kantavuusmittaukset Kuva 10. Teuroisten paikallistien kantavuusmittausten tuloksia ( ). Teuroinen.doc 10

13 Kohteen kantavuudet on mitattu pudotuspainolaitteella päällysteen päältä keväällä 2007 ( pahimpaan runkokelirikkoaikaan). Mittauslinjat (4 kpl) sijaitsivat molemmilta ajoradoilta, keskilinjalta 1 metri kaistalle (mittaukset 200 metrin välein) ja reunalinjalta 1 metri kaistalle (mittaukset 400 m välein). Kantavuudet on esitetty kuvan 10 kuvaajissa. Oikean ja vasemman ajoradan kantavuudessa ei ole eroa. Oikean reunan kantavuus on alhaisempi kuin vasemman paaluvälillä Alkuperäisen suunnitelman tavoitetaso MPa samoin kuin lähtötaso (keskimäärin 147 MPa) ylittyvät selvästi (luku 2.1). Seuraavassa on tarkasteltu rakenteen kantavuutta kaistoittain ja paaluväleittäin lähtökohtana stabilointivahvuus ja päällystetyyppi sekä kantavuuden toteuma: - Paaluvälillä (kerrosstabilointi paksuus 25 cm + PAB-päällyste) keskimääräinen E2 = 312(oikea) / 330(vasen) MPa ajoradalla ja E2 = 270(oikea) / 346(vasen) MPa reunassa. Paaluvälillä (kerrosstabilointi paksuus 30 cm + AB-päällyste) keskimääräinen E2 = 596 / 584 MPa ajoradalla ja E2 = 623 / 666 MPa reunassa. - Paaluvälillä keskimääräinen E2 = 307 / 330 MPa ajoradalla ja E2 = 266 / 346 MPa reunassa. Paaluvälillä keskimääräinen E2 = 620 / 640 MPa ajoradalla ja E2 = 629 / 666 MPa reunassa. - Paaluvälillä keskimääräinen E2 = 314 / 352 MPa ajoradalla ja E2 = 288 / 373 MPa reunassa. Paaluvälillä keskimääräinen E2 = 701 / 665 MPa ajoradalla ja E2 = 699 / 708 MPa reunassa. - Paaluvälillä keskimääräinen E2 = 390 / 391 MPa ajoradalla ja E2 = 360 / 432 MPa reunassa. Paaluvälillä keskimääräinen E2 = 677 / 745 MPa ajoradalla ja E2 = 699 / 724 MPa reunassa. Tarkastelusta havaitaan, että stabilointivahvuuden ollessa 25 cm ja päällysteen PAB, kantavuus on keskimääräisesti MPa suurempi kuin tavoitetaso. Stabilointivahvuudella 30 cm ja päällysteellä AB kantavuus on keskimääräisesti MPa suurempi kuin tavoitetaso. Paaluvälillä kantavuus on alhaisempi kuin paaluvälillä oikealla kaistalla. Edelleen paaluvälillä kantavuus on jopa MPa korkeampi kuin tavoitetaso. Kuvassa 11 kantavuutta on tarkasteltu työvuoroissa toteutuneilla paaluväleillä. Tarkastelusta nähdään, että kantavuus on kaistoittain tasalaatuisin paaluväleillä ja , jotka toteutettiin viimeiseksi. Kantavuusmittauksien perusteella näyttäisi, että stabilointityön alkuvaiheessa toteutumassa olisi ollut enemmän laatuvaihtelua. Kuva 11. Kantavuustulokset työvuorossa toteutettujen (ja päällysteen) paaluvälien perusteella tarkasteltuna. Teuroinen.doc 11

14 3.4 Rakennenäytteet Syksyn 2006 rakennenäytteet Teuroisten rakenteesta otettiin poranäytteet (kuva 12). Näytekappaleet puristettiin laboratoriossa ja kuvassa 13 on esitetty puristuslujuuden mittaustulokset. Kuvassa on esitetty tavoitepuristuslujuus tummemmalla rasteroinnilla (4 6 MPa). Määritetyt puristuslujuudet ovat noin 3,5 5,5 MPa eli stabilointikerroksen lujuus vastaa hyvin suunnittelun yhteydessä asetettua tavoitetta. Kuvasta 12 nähdään miten yhtenäistä stabilointikerros oli kuvissa on nähtävissä kerroksesta irrotetun näytekappaleiden katkeaminen osiin, mutta on todettava, että katkenneet kappaleet olivat hyvin lujittunutta massaa. Seuraavassa havaintoja kerroksen lujuudesta porauksen yhteydessä: - Paalulla 750 päällyste irtosi porauksen yhteydessä stabilointikerroksen pinnasta kaikissa näytteissä. Poranäytteet pyrittiin ottamaan koko stabilointikerroksesta (paksuus 20 cm), mutta näytteet katkesivat reikään (näytepalat olivat noin mm). Stabilointikerroksen paksuutta ei mitattu. - Paalulla 1775 päällyste irtosi näytteen noston yhteydessä (päällyste 45 mm ja stabilointi 210 mm). Stabilointikerros oli ehjää ja hieman lujempaa. - Paalulla 3750 päällyste irtosi porattaessa kaikista näytteistä (4 kpl). Ajoradan keskeltä otetuissa näytteissä stabilointi oli ehjää ja lujempaa (näytteen pituus 210 mm). Reunan näytteissä kerroksen alaosa jäi porausreikään tai hajosi näytteen nostossa (näytteen pituus 120 mm). - Paalulla 6250 päällyste (40-50 mm) irtosi porattaessa. Stabilointi oli ehjää ja lujaa. Stabiloidun näytepituus oli mm (ei kuvaa) ja näytteet lohkeilivat vain vähän kulmista. - Paalulla 6750 päällyste (40-45 mm) ei irronnut tai irtosi vasta porauksen loppuvaiheessa. Stabilointi (270 mm) oli ehjää ja lujaa pohjaan saakka (paras tehdyistä pisteistä). Stabilointi oli ajoradan keskeltä ja reunalta ja myös kerroksen pystysuunnassa samanlainen porattaessa. Kuvassa 12 paalun 6750 näyte porauskaluston ja porausreiän kanssa. Teuroinen.doc 12

15 Kuva 12. Poranäytteet ( ) rakenteesta paaluilta 750, 1775, 3750 ja Kesän 2007 rakennenäytteet Pilottirakenteesta otettiin poranäytteet , jolloin rakenteen valmistumisesta oli kulunut reilu vuosi. Näytteenoton aikana sää oli aurinkoinen ja lämpötila noin astetta. Stabilointi vaikutti porattaessa melko lujalta ja ehjältä eikä keskiosan ja reunan stabiloinnin kesken havaittu merkittävää eroa. Tie oli päällysteeltään virheettömässä kunnossa lukuun ottamatta yksittäisiä havaittuja poikki- ja pituushalkeamia. Teuroinen.doc 13

16 Määritetyt puristuslujuudet (työnaikaiset sullotut koekappaleet ja poranäytekappaleet) on esitetty kuvassa 13. Kuvassa on yhdistetty katkoviivalla urakoitsijan tulokset stabilointimassasta sullotuista koekappaleista (28 vrk puristuslujuudet), jotka ovat tavoitetason alittavia paaluväleillä ja Punaisella on esitetty työnaikana tehdyt vertailusullonnat (Ramboll), joissa puristuslujuus on korkeampi. Lujuusominaisuuksien suhteen rakentamisen yhteydessä tehtyjen seurantakoekappaleiden (Andament/Envitop) lujuudet alittivat jostain syystä osittain 4 MPa tavoitetason, mutta tierakenteesta porattujen rakennenäytteiden lujuustaso (noin 4 ja 14 kuukautta rakentamisesta; ja ) on jo varsin lähellä tavoitetta. Vuoden 2007 koekappaleiden puristuslujuus on 3,5 8,5 MPa ja voidaan havaita, että vuoden 2006 tuloksiin nähden arvot ovat samalla tasolla ja paaluvälillä jopa korkeampia. Kuva 13. Syksyllä 2006 ja 2007 määritetyt puristuslujuudet (timanttiporanäytteet ja , Ramboll). 3.5 Haastattelut Syksyllä 2007 haastateltiin alueella toimivaa tiemestari Kari Kurosta kohteesta ( , Pirjo Hietala, Ramboll). Kari Kuronen totesi Teuroisten tien parannushankkeen verrattain onnistuneeksi suunnittelultaan, toteutukseltaan ja myös käyttäjien näkökulmasta. Tiemestari totesi, että kohteella tehdään normaaleja kunnossapitotoimia normaalein kustannuksin ja tien käyttäjiltä ei ole tullut mitään kommentteja tai huomautuksia tien kunnosta. Pilottirakenne kokonaisuutena on kunnossa: kuivatus toimii, ajorata on tasainen, ei ole uraa tai painumaa, kantavuus on hyvä raskaalle liikenteelle ja rakenne kesti talven pakkaskauden. Talvikausi oli poikkeuksellinen: varhainen lumen tulo, jota seurasi pitkä leuto/lämmin kausi aina tammikuulle 2007 helmikuulla kovat, mutta lyhyt kestoiset pakkaset. Teuroinen.doc 14

17 Erilaiset päällysteosuudet tai stabilointikerroksen ja päällysteen välinen murskekerros eivät eroa toistaan tien käyttäjälle tai kunnossapitäjälle yhden vuoden jälkeen. Päällysteosuuksien ero poikkihalkeilussa ei tässä vaiheessa vaikuta tien käyttöön ja ylläpitoon. Kesällä 2008 tiemestarin haastattelussa ( ) Kari Kurosen mukaan tien toimivuudessa ei ole havaittu muutoksia edelliseen haastattelukertaan. Tiellä oli runsaasti raskasta liikennettä, savenajoa läheiselle lekasoratehtaalle. Raskas liikenne olisi jo nyt aiheuttanut tiehen vaurioita, mikäli kantavuudessa olisi ongelmia. Kohde on tiemestarin mukaan toteutukseltaan onnistunut ja saavuttanut hyvin sille asetetut tavoitteet. 4. Tutkimustulosten arviointi Kerrosstabiloinnin sideaineseoksen suunnittelussa hyödynnettiin vuosien varrella eri projekteista saatuja koerakentamis- ja pitkäaikaiskestävyystuloksia. Kerrosstabilointirakentamisen yhteydessä materiaalien varastointi, sekoittaminen ja tiivistäminen voitiin tehdä tavanomaisella kalustolla ja tavanomaisia työtekniikoita soveltamalla. Teuroisten kohteessa rakenteen toteuttaminen onnistui ennakkosuunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Sideainemassojen sekoitus, stabiloidun kerroksen tiivistäminen ja veden lisäys sideaineen sekoituksessa täyttivät asetetut tavoitteet. Tehdyt tarkastelut vesipitoisuudesta ja tiiviysasteesta osoittavat materiaalin oikean kosteuden merkityksen tiivistystyössä. Kun stabilointikerroksen kosteus onnistuttiin nostamaan tasolle 7 8 %, tiivistystyö onnistui erinomaisesti. Myös tuhkan välivarastointi kuivana, pressulla suojatussa aumassa onnistui vähintäänkin kohtuullisesti. Tuhkan välivarastointi suurempina määrinä kuivana on myös täysin mahdollista, kunhan työ toteutetaan hallitusti ja varastoauma suojataan muovilla myös alapuolelta. Stabilointikerroksesta otetut poranäytteet syksyllä 2006 ja 2007 osoittavat kerroksen lujuuden olleen tavoitteiden mukainen. Tämän kesällä 2006 toteutetun kohteen tekninen seuranta on sisältänyt rakennetutkimuksien lisäksi vaurio- ja kuntokartoituksen, IRI- ja URA- mittaukset sekä kantavuusmittaukset. Rakenteen toimivuuden lopullisen arvioinnin kannalta tehty seuranta-aika (1,5 vuotta) on kuitenkin vielä liian lyhyt. Päällysteen vaurioituminen voi johtaa stabiloidun kerroksen kosteustilan muuttumiseen, jolla voi olla oleellinen vaikutus rakenteiden toimintaan ja lujuuden kehitykseen. Toteutetut ratkaisut vaikuttavat kuitenkin tähän mennessä tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella soveltuvilta peruskorjausratkaisuilta. Saatujen tulosten perusteella rakenne on käyttäytynyt odotetulla tavalla parantaen kohteen kantavuutta huomattavasti ja alkuperäisen suunnitelman mukainen tavoitetaso MPa ylitetään selvästi. Kuntokartoitusten perusteella rakenteessa ei ole havaittavissa mainittavaa vaurioitumista paikoittain esiintyvää kapeaa pituushalkeamaa sekä suhteellisen runsasta poikkihalkeilua lukuun ottamatta. Tasaisuusmittausten perusteella tien kunto on joko hyvä (IRI) tai erittäin hyvä (URA) ja vuosi rakentamisen jälkeen toteutetun rakennenäytteenoton perusteella stabiloidun kerroksen lujuusominaisuudet eivät ole ainakaan heikentyneet ensimmäisen käyttövuoden aikana. Murskeen vaihtoehtona käytettävien sivutuotteiden saatavuus ja kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi siihen, onko niiden käyttö taloudellisesti järkevää. Kustannuksia syntyy lentotuhkan kuljettamisesta ja välivarastoinnista, sementtitoimituksista sekä sideaineseoksen sekoittamisesta, kuljetuksesta kohteelle ja sekoitusjyrsinnästä. Perinteisessä rakentamisessa raskaimmat kustannustekijät liittyvät kiviaineksen, kuten murskeen, tuotantoon ja kuljetuksiin. Pelkkien rakentamiskustannusten vertaaminen ei ole oikea vertailukriteeri. Kerrosstabilointirakenteen tekniset ominaisuudet ja rakenteen odotettavissa oleva pidempi kestoikä tekevät kerrosstabiloinnin useimmiten erittäin kilpailukykyiseksi ratkaisuksi verrattuna perinteiseen murskerakenteeseen, kun huomioon otetaan kunnossapitokustannukset. Lisäksi on otettava huomioon ympäris- Teuroinen.doc 15

18 tövaikutukset. Kerrosstabiloinnissa selvitään useimmiten oleellisesti ohuemmilla rakennepaksuuksilla ja pienemmällä kiviainesmäärällä, täten pienemmällä energiankulutuksella ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytöllä. Käytetty lentotuhka on teollisuuden sivutuote, jonka hyödyntäminen pienentää kaatopaikkakuormitusta. Viitteet Ecoroad-nettisivut, mm. englanninkielinen nettilinkki josta löytyvät ympäristöseminaarin esitykset: ja suomenkieliset sivut, josta löytyvät raportit: TIEH v. Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. Tiehallinnon selvityksiä 57/2005. Verkkojulkaisu pdf ( VNa 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Teuroinen.doc 16