Pt 14790/ ja Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)"

Transkriptio

1 UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin:

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti Koerakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet 3 2. Lähtötiedot Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus Tausta- ja seurantatutkimukset Tekniset Ympäristökelpoisuus Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Kuntokartoitus IRI- ja URA-mittaukset Ympäristökelpoisuus Haastattelut 2 4. Tutkimustulosten arviointi 21 Viitteet 21 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin:

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Rajalantie (Pälkäne/ Luopioinen) Pilottikohde on Pälkäneen kunnan alueella, Luopioisissa sijaitseva Rajalantie, kuva 1. Kohteessa toteutettiin kesällä 1996 kahdesta eri kuitutuhkaseoksesta ja murskeesta koostuvat koerakenteet. Kuitutuhkarakenteiden lisäksi kohteessa toteutettiin yksi lentotuhkarakenne sekä vertailurakenne tavanomaisella rakenneratkaisulla. Kokonaisuudessaan kohteen pituus on 699 m. Kuitutuhkarakenteiden pituudet ovat 19m ja 244 m (plv ja ). Kuva 1. Pilotin sijainti. 1.2 Koerakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Kesällä 1996 käynnistettiin ensimmäinen koekohde, jossa käytettiin tien rakennekerroksessa kuitutuhkaa. Kuitutuhkan toimivuutta oli tarkoitus verrata perinteiseen murskeratkaisuun ja jo useammin käytössä olleeseen lentotuhkarakenteeseen. Aikaisemmat laboratoriotestaukset olivat antaneet viitteitä kuitutuhkamateriaalin erinomaisista teknisistä ominaisuuksista, kuten routakestävyydestä. Lisäksi kuitutuhkalla on mahdollista saada hyvin tiivistettäviä rakennekerroksia, joista mahdollisten haitta-aineiden liukoisuus on hyvin vähäinen. Ympäristökelpoisuutta oli arvioitu seoskomponenttien alkuainepitoisuuksien sekä seoksen liukoisuuden perusteella (läpivirtaustesti lujittuneesta ja murskatusta seosmassasta). Rajalantie.doc 2

4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet Kuitutuhkassa käytetyn kuitusaven toimittaja oli Georgia Pacific Oy/Nokia ja lentotuhkan toimittaja oli Säteri Oy/Valkeakoski. Pilottikohteessa kantavan kerroksen yläosa korvattiin sivutuoteseoksilla. Rakenteessa sivutuotekerroksen paksuus on 2 cm, jonka päällä on 1 cm mursketta ja päällyste. Sivutuotekerroksen leveys oli m. Lentotuhkarakenne (plv 95-16): Tuhka + sideaine 4 % (Rapid-sementti+ masuunikuonajauhe 3:7). Sideainemäärä laskettu kuivan tuhkan massasta. Kuitutuhkarakenne KT1 (plv 16-35): Kuitusavi + 4 % lentotuhkaa laskettuna kuitusaven märkämassasta. Sideaineena 5 % yleissementtiä (laskettuna kuitusavilentotuhkaseoksen märkämassasta). Vertailurakenne (plv 35-55): Sivutuotekerroksen sijasta murskekerros. Kuitutuhkarakenne KT2 (plv ): Kuitusavi + 2 % lentotuhkaa. Sideaineena yleissementti 9 %. Kuitutuhka sekoitettiin seulamurskaimella. Lähtömateriaalien välivarastointi tapahtui kosteana aumassa. Valmis rakennekerrosmateriaali levitettiin asfalttilevittimellä ja tiivistys jyrällä. Tuhka ja sementti sekoitettiin betoniautolla Valkeakoskella. Sekoituksen jälkeen välivarastointi kesti enintään 1 viikon, jonka jälkeen materiaali levitettiin asfaltinlevittimellä ja tiivistettiin jyrällä. Käytetty tuhka pyrki rakentamisen aikana kuivumaan liikaa. Kuivumisesta johtuvia haitallisia vaikutuksia pyrittiin vähentämään työn kuluessa tehdyllä kastelulla, mutta suunniteltua kuivemman tuhkan käyttö haittasi siitä huolimatta tiivistystyötä ja vaikuttaa sitä kautta ainakin jonkin verran lopputulokseen. 2. Lähtötiedot 2.1 Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Pilottikohteen materiaaleista tehtiin oikeiden seossuhteiden valitsemiseksi laboratoriotestauksia. Taulukossa 1 on esitetty materiaalien teknisiä ominaisuuksia.koekohteessa käytettyjen materiaalien osalta. Taulukkoon koottujen materiaalien seossuhteet vastaavat pilottikohteessa käytettyjä seossuhteita. Taulukko 1. Kohteessa käytetyn stabiloimattoman kuitusaven sekä stabiloitujen kuitusavilentotuhkaseoksien ominaisuuksia. Sideaine vesipitoisuus % ph tiheys kg/m 3 28 vrk puristuslujuus kpa (1 % muodonmuutos) vedenläpäisevyys k m/s Kuitusavi, stabiloimaton 94 7, ,*1-9 1,6 Kuitusavi + Lentotuhka , ,4*1-9,11 % + Yse 3% Kuitusavi +Yse 7% 83 12, ,8*1-9 1,1 Segrekaatiopotentiaali mm 2 /Kh Materiaalien routivuus määritettiin routanousukokeella. Routivuus on osoitettu segrekaatiopotentiaalin avulla. Tulosten perusteella sekä stabiloimaton että stabiloitu, yleissementtiä sideaineena sisältävä kuitusavi oli routivaa, mutta stabiloitu kuitusavi-lentotuhka seos osoittautui tutkitussa tiiveydessä routimattomaksi. Rajalantie.doc 3

5 Verrattaessa jäädytys-sulatussyklin 12 kertaa läpikäyneiden seosten puristuslujuuksia vastaavien kosteana säilytettyjen seosten puristuslujuuksiin, havaittiin jäätymisen ja sulamisen aiheuttavan koekappaleiden lujuustasoihin huomattavia pudotuksia (Taulukko 2). Stabiloimaton kuitusavi pehmeni syklien aikana niin paljon, ettei koekappaletta ollut enää mahdollista viedä puristuskokeeseen. Jäätymis-sulamissyklien aikana koekappaleisiin imeytyneen veden määrä mitattiin. Vedenimeytyminen eri seoksiin oli kääntäen verrannollista kyseisen seoksen alkuperäiseen vesipitoisuuteen. Veden imeytyminen oli runsainta lentotuhka-yleissementti seokseen, jonka vesipitoisuus oli alhaisin, ja vähäisintä stabiloimattomaan kuitusaveen, jonka vesipitoisuus aluksi oli korkein. Taulukko 2. Kohteessa käytetyn stabiloimattoman kuitusaven sekä stabiloitujen kuitusavilentotuhkaseoksien jäätymis-sulamiskokeen tuloksia. Sideaine Kosteussäilytys 28 vrk puristuslujuus (kpa) Jäätymissulamiskoe 28 vrk puristuslujuus (kpa) Kuitusavi, ei sideainetta 5-5 Kuitusavi + Lentotuhka % + Yse 3% Kuitusavi +Yse 7% Lisäveden osuus % Kuitusaven lämmönjohtavuudet mitattiin vrk ikäisistä koekappaleista, jotka oli valmistettu sekä massan normaalissa vesipitoisuudessa että kostutettuna vesiupotuskokeen kylläistä tilannetta vastaavaan vesipitoisuuteen. Mittaukset tehtiin sekä sulasta että jäätyneestä materiaalista. Materiaalien eristävyys oli parempi sulassa kuin jäätyneessä tilassa ja toisaalta parempi normaalissa kuin vedellä kyllästetyssä vesipitoisuudessa. Kuitusavi eristää lämpöä paremmin kuin murske, mutta heikommin kuin solumuovi, kevytsora ja lentotuhka Ympäristökelpoisuus Kohteessa käytettyjen lentotuhkan ja kuitusaven ympäristökelpoisuutta on tutkinut Hämeen ympäristökeskus (Vaajasaari 1997). Kuitusavesta määritetyt kokonaispitoisuudet ja liukoisuustestin tulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Säterin lentotuhkan ongelmana oli korkea sinkkipitoisuus. Sinkki on peräisin viskoosikuitujen valmistusprosessin jätevesilietteestä, joka poltetaan tehtaan voimalaitoksella fossiilisten polttoaineiden seassa. Lentotuhkalla on myös suuri happoneutralointikapasiteetti. Sinkin liukoisuus ravistelutestissä ja kolonnitestissä jäi huomattavan paljon alhaisemmaksi kuin maksimiliukoisuustestissä, missä pitoisuus oli korkea happamuuden vuoksi. Sinkin liukeneminen jätteestä oli melko hidasta, sillä pitoisuudet ravistelutestien ja kolonnitestien suodoksissa eivät saavuttaneet maksimiliukoisuuden arvoa. Kloridi liukeni lentotuhkasta nopeasti, sillä kaikissa liukoisuustesteissä kloridin liuennut määrä saavutti maksimiliukoisuustestissä liuenneen määrän, ph:sta riippumatta. Kuitusavesta liukenevien metallien pitoisuudet olivat pieniä eivätkä ylittäneet liukoisuustesteihin liittyviä raja-arvoja. Liukenevista metalleista nikkelin liukenemista verrattiin lentotuhkasta liukenevan nikkelin liukoisuuskäyrän muotoon. Nikkelin liukeneminen näistä jätteistä tapahtui vastaavalla tavalla. Kuitusavella todettiin myös voimakas happoneutralointikyky, kuten lentotuhkalla. Kuitusavesta liukenevan nikkelin määrä lisääntyi neste / kiinteä suhteen kasvaessa. Kuitusavesta liukenevan TOC:n määrä kasvoi lineaarisesti neste/ kiinteä-suhteen muuttuessa eikä vakioitunut korkeammillakaan L/S-suhteilla. Tämä saattaa kuvat kuitusaven heikkoa pysyvyyttä. Biologisen hajoamisen aiheuttamaa vaikutusta kuitusaven pysyvyyteen ei kuitenkaan tämän tuloksen perusteella tiedetä. Rajalantie.doc 4

6 Taulukko 3. Kolmen kuitusavinäytteen kokonaispitoisuuksien vaihtelu (Vaajasaari 1997) sekä pitoisuuksien vertailu tässä yhteydessä VNa 591/26 raja-arvoihin Haittaaine mg/kg Kuitusavi 3 näytettä mg/kg Hg <,1 Ca 48-2 Mg VNA 591/26 Al As <3 5 Cd <,1 15 Co <1,-1,9 Cr Cu Fe Ni 5-6 Pb Zn Cl 91-2 F PCB-kok. µg/kg Taulukko 4: Kuitusaven liukoisuustestin tulokset vuodelta 1996 (Vaajasaari 1997). Tuloksia on tässä yhteydessä verrattu VNa 591/26 mukaisiin lento- ja pohjatuhkan raja-arvoihin. Haittaaine mg/kg Kuitusavesta liuenneet aineet CEN II testissä Al,98 peitetty rakenne VNA 591 päällystetty rakenne As <,1,5 1,5 Cd <,3,4,4 Co,2 Cr <,1,5 3, Cu,2 2, 6, Pb <,3,5 1,5 Mn 1,3 Mo,6,5 6, Ni,12,4 1,2 Fe <,1 Zn,36 4, 12 V,1 2, 3, Hg <,1,1,1 SO Cl 37, F 3, TOC 151 COD Cr 33 Rajalantie.doc 5

7 2.2 Tausta- ja seurantatutkimukset Tekniset Kuntokartoitus Vuonna 22 tehdyn kuntokartoituksen perusteella perusparannetun tien kunto oli sivutuoterakenteiden kohdalla hyvä. Sivutuoterakenteet olivat tuolloin selvästi vertailuosuutta paremmassa kunnossa (ks. kuva 2). Kuntokartoituksen tulokset on lueteltu seuraavassa: - Vertailuosuudella esiintyi runsaasti pituussuuntaista halkeilua tien keskiosalla. Halkeamat olivat pääosin alle 1 cm levyisiä, mutta myös 1-2 cm halkeilua esiintyi. Lisäksi havaittiin painumia varsinkin osuuden loppupäässä. Vauriotiheys oli oleellisesti sivutuoterakenteita suurempi. - Enemmän tuhkaa sisältävällä KT1-kuitutuhkaosuudella oli verkkohalkeilua yksittäisessä kohdassa n. paalulla 32. Lisäksi osuuden alussa todettiin yksittäinen painuma sekä keskihalkeama 2 m matkalla. Muilta osin osuus oli vaurioton. - Vähemmän tuhkaa sisältävällä KT2-kuitutuhkaosuulla todettiin noin 2 m jakso (plv 7-72), jolla esiintyi painumia, keskihalkeama sekä verkkohalkeilua. Muilta osin osuus oli vaurioton. - Poikkihalkeamia tai routapatteja sekä niiden aiheuttamia jälkiä ei havaittu millään osuudella. - Kadun reunat olivat ehjät, lukuun ottamatta vertailurakenteen osuutta, jossa asfaltointi oli paikoin irtonaista. - Sivutuoterakenteiden kohdalla sijaitsee muutamia kunnallistekniikan kaivoja. Rakenne oli ehjää kaivojen kohdalta ja kaivojen korkeudet olivat oikeat. Sivutuoterakenteen ei havaittu painuneen kaivojen kohdalla. - Verkkohalkeilleiden kohtien alueella päällysteen paksuus oli paikoin vain Rajalantie.doc 6

8 Kuva 2. Rajalantien kuntokartoituskuva vuodelta 22. Rajalantie.doc 7

9 Kantavuusmittaukset Rajalantie, Luopioinen Kuitutuhka ja lentotuhka, 1996 Kantavuus E2 [MPa], painotettu k.a Kuitutuhka 1 Kuitutuhka 2 Murske Lentotuhka 1 kk / Kuva 3. Rajalantien kuitutuhka- ja lentotuhkarakenteiden mitatut kantavuudet. Lentotuhkarakenteen vuoden 1996 mittaukset tehty 2 kk ikäisestä rakenteesta. Tuloksista: - Ensimmäiset kantavuusmittaukset tehtiin 1-2 kk rakentamisen jälkeen. - Vuoden 22 mittaukset on tehty pudotuspainolaitteistoa käyttäen, muut levykuormituskokein. Lentotuhka- ja murskerakenteiden kohdalla mittaustavan vaikutus on ollut pienehkö, mutta kuitutuhkarakenteilla ero on selvä (4-1 %). Kuidun määrän kasvaessa myös ero kasvaa. Pudotuspainomittauksin saadaan kuiturakenteilla parempia kantavuusarvoja, jotka todennäköisesti myös paremmin kuvaavat rakenteen todellisia ominaisuuksia. - Sivutuoterakenteiden kohdalla kantavuudet ovat olleet molempia mittaustapoja käyttäen selvästi parempia kuin murskerakenteen kohdalla. Erityisesti lentotuhkarakenteen kohdalla kantavuus on ollut selvästi muita korkeampi. Taulukko 5. Rajalantien koerakennuskohteesta eri ajankohtina mitatut kantavuudet (E 2 ). Rakenne Lentotuhka KT1 Murske Mittauspiste 2) pl. 12 (KL) pl. 12 (R) pl. 24 (KL) pl. 24 (R) pl. 52 (KL) pl. 52 (R) 1kk valmistumisesta, päällysteen päältä 157 *) 165 *) Kantavuus E 2 (MPa) 1) Kevät 1997, päällysteen päältä Kevät 1999, päällysteen päältä Kevät 22, päällysteen päältä KT2 pl. 62 (KL) pl. 62 (R) ) Vuoden 22 kokeet tehty pudotuspainokokein, muut levykuormituskokein. 2) KL = tien keskilinja, R = tien reuna *) Lentotuhkarakenteen mittaukset tehty 2 kk ikäisestä rakenteesta pintamurskeen päältä. Vuoden 1999 kantavuus oli kaikkien rakenteiden kohdalla muita mittauksia matalammalla tasolla ja onkin oletettavaa, että mittausajankohdan olosuhteet poikkesivat ainakin jonkin verran muista (sulamisvaihe). Reunakantavuudet olivat kaikissa rakennevaihtoehdoissa keskitien kan Rajalantie.doc 8

10 tavuuksia matalampia (taulukko 5). Kantavuusmittausten perusteella sivutuoterakenteiden ominaisuudet eivät heikentyneet seurantajakson aikana. Rakennetutkimukset Luopioisten Rajalantiellä on tehty rakennetutkimuksia vuosina 1996, 1997 ja 22 (1 kk, 1 v ja 6 v rakentamisen jälkeen). Lisäksi rakentamisen yhteydessä seurattiin toteutuvaa lujuustasoa työmaalla tehtävien seurantakoekappaleiden avulla (käytetyistä massoista työmaalla tiivistetyt koekappaleet, jotka säilytetty laboratoriossa ja koestettu 28 vrk iässä). Kuitutuhkarakenteet: - Rakennetutkimukset on pyritty toteuttamaan päällystettä mahdollisimman vähän rikkoen ja sen vuoksi näytteenotto on tapahtunut joko näyteputkeen painaen tai poraamalla. Molemmilla tavoilla kuitutuhkakappaleiden ottaminen tierakenteesta on ollut hankalaa ja materiaali vahingoittunut helposti näytteenoton yhteydessä. Tulokset eivät siis täysin vastaa todellista tilannetta rakenteessa. - Kuvassa 4 esitetyt lujuustasot ovat kahden toteutetun kuitutuhkarakenteen keskimääräisiä arvoja. Enemmän tuhkaa sisältävän KT1-rakenteen lujuudet sijoittuvat esitetyn vaihteluvälin yläpäähän ja vastaavasti vähemmän tuhkaa sisältävän rakenteen KT2 arvot alapäähän. - Kuitutuhka on materiaalina myötälujittuva eli puristuessaan materiaali ei varsinaisesti murru vaan jännitys kasvaa muodonmuutosten kasvaessa. Tämän vuoksi ilmoitetut puristuslujuustulokset vastaavat 1 % muodonmuutostasolla vallitsevaa tilannetta. - Rakennenäytteet, jotka otettiin 1 kk ja 1 v rakentamisen jälkeen, otettiin tien reunaalueelta asfalttipinnan ulkopuolelta, jossa kuitutuhkakerroksen tiivistyminen on mahdollisesti ollut jonkin verran heikompaa. Vuonna 22 näyte otettiin ajoradalta. - Käytetystä tutkimustavasta johtuen rakennenäytteiden ottamisen yhteydessä ei ole saatu tarkkaa tietoa kerrospaksuuksien vaihtelusta eikä kerrosten rajapintojen sekoittumisesta. Kuitutuhkakerros on vaikuttanut kuitenkin suhteellisen homogeeniselta ja ehjältä, joskin pehmeähköltä. - Rakennetutkimusten yhteydessä vuonna 22 todettiin, että pl 325 päällysteen paksuus oli oikealla kaistalla.5 m keskilinjasta 7 cm ja sen alla oli 1 cm mursketta. Samalla kohtaa.5 m päässä reunasta (jalkakäytävän korokkeesta) murskepaksuus oli 18 cm, mutta murskeen alla ei ollutkaan lainkaan kuitutuhkaa vaan pohjamaa ulottui murskeeseen saakka. Kuitutuhkakerros on jostain syystä jäänyt rakennusvaiheessa kyseisellä kohdalla liian kapeaksi tai puuttuu kokonaan! - Toisessa vuoden 22 näytteenottopisteessä (KT2, pl 68) päällystepaksuus oli sekä tien keskiosalla että reunalla (oik) 5 cm ja sen alla olevan murskeen paksuus 8-1 cm. Lujuustaso, Rajalantie / kuitutuhkat (2 kpl),8,8 Puristuslujuus [MPa],6,4,2,6,4,2 lab./tavoite seur. / 1 kk rak. / 1 kk rak. / 1 v rak. / 6 v Kuva 4. Rajalantien kuitutuhkarakenteiden puristuslujuudet. Rajalantie.doc 9

11 - Molempien kuitutuhkien lujuustason todettiin jääneen hieman ennakoitua matalammaksi vaikka rakentamisen yhteydessä tehtyjen seurantakoekappaleiden perusteella käytetty materiaali täyttääkin asetetut vaatimukset. Seurantakoekappaleiden tuloksia ei kuitenkaan voi verrata suoraan rakennenäytteisiin sillä näytteenotto heikentää aina materiaalin lujuutta (seurantanäytteet tiivistetty koesylinteriin, jolloin ne ovat varmasti ehjiä). Ensimmäiset rakennenäytteet (1 kk ja 1 v rakentamisen jälkeen) otettiin tien reunaosalta, jossa materiaali ei ole välttämättä tiivistynyt aivan yhtä hyvin (ja vaihtelut suurempia) kuin tien poikkileikkauksessa keskimäärin. Tämän perusteella voidaan olettaa, että kuitutuhkien lujuustaso ei ole laskenut merkittävästi rasitustekijöiden vaikutuksesta vaikka loppulujuus onkin vähemmän tuhkaa sisältävän rakenteen osuudella jäänyt suunniteltua matalammalle tasolle. Tuhkarakenne: - Näytteenotto tehtiin vuonna 1996 sahaamalla näyte tuhkakerroksesta, ja vuonna 22 näytteet otettiin poraamalla. - pl 135 tehtyjen tutkimusten perusteella päällysteen paksuus on noin 5 cm ja sen alla on suunnitelman mukaisesti 1 cm mursketta. Tuhkakerroksen paksuutta ei saatu määritettyä tarkasti. - Tuhkan yläpinta oli hyvin selkeä ja tuhkakerros on kiinteää ja lujaa. Kerroksessa havaittiin jonkin verran vaakasuuntaista hiushalkeilua, keskitiellä koko paksuudelta, reunalla kerroksen yläosassa. - Tuhkakerroksen lujuusominaisuudet täyttivät selvästi ennakkotutkimusten perusteella valitut kriteerit lujuuden osalta. Kuukausi rakentamisen jälkeen määritetty matalahko lujuus johtuu tuhkan hitaasta alkulujittumisesta ja loppulujuus (kuuden vuoden päästä) vastasi hyvin rakentamisen aikana määritettyä tasoa (Kuva 5 ja Taulukko 6). - Kokonaisuutta ajatellen tuhkakerroksen lujuustaso on ylittänyt tavoitteen eikä siinä ole ollut havaittavissa selvää ominaisuuksien heikkenemistä. Esiintyvä halkeilu on jonkin verran heikentänyt kerroksen ominaisuuksia, mutta siitä huolimatta kerros on toiminut ainakin vielä 6 vuoden jälkeen selkeästi laattamaisena rakenteena. Lujuustaso, Rajalantie / LT Puristuslujuus [MPa] 3 2,5 2 1,5 1,5 lab./tavoite seur. / 1 kk rak. / 1 kk rak. / 6 v Kuva 5. Rajalantien tuhkarakenteen puristuslujuudet. Rajalantie.doc 1

12 Taulukko 6. Rajalantien koerakenteiden puristuslujuudet. Rakenne Lentotuhka KT1 KT2 Mittauspisteet pl. 11 pl. 135 pl. 23 pl. 325 pl. 59 pl. 68 Tavoite Puristuslujuus (MPa) 1) 1 kk rakentamisesta 1) 1 % muodonmuutos, 2) puristusmurtolujuus 1 v rakentamisesta 6 v rakentamisesta ) Instrumentointi Rajalantiellä on tehty lämpötilamittauksia vuosina kuitutuhka- ja murskerakenteista. Lämpötila-anturit on asennettu 15 cm, 3 cm, 55 cm ja 85 cm syvyydeltä päällysteen pinnasta ja niiden perusteella on seurattu roudan tunkeutumista tierakenteeseen. Varsinaisia roudan maksimisyvyyden mittauksia ei ole tehty (alin anturi vain 85 cm syvyydessä). Tulosten (taulukko 7) perusteella voidaan todeta seuraavaa: - Lämpötilamittausten perusteella roudan eteneminen on ollut kuitutuhkarakenteissa hieman hitaampaa kuin vertailukohtana käytetyllä murskeosuudella. Ero on suhteellisen pieni, mutta kuitutuhkakerros toimii selkeästi eristeenä. Ero tuhka- ja murskerakenteisiin ilmenee tierakenteen nopeampana lämpötilan laskuna jäätymisvaiheessa ja yläosan lämpötilan hitaampana kohoamisena sulamisvaiheessa. - Maksimaalista routasyvyyttä ei voida tulosten perusteella tarkasti määrittää, mutta vaikuttaa siltä ettei eri rakenteiden välillä esiinny tältä osin ratkaisevia eroja. - Reunoilla roudan eteneminen oli hitaampaa kuin tien keskilinjalla. - Alimmista antureista (85 cm syvyydellä ) mitatut minimilämpötilat on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että eri vuosien mittausajankohdat poikkeavat jonkin verran toisistaan, joten tulokset eivät ole aivan suoraan keskenään verrannollisia. Taulukko 7. Rajalantien koerakenteiden lämpötilamittaukset alimmassa mittauspisteessä (85 cm). Rakenne Lämpötila 85 cm syvyydessä (ºC) Talvi Talvi Talvi Talvi Talvi 21-2 Kuitutuhka 1 (KL) Kuitutuhka 1 (R) > > Kuitutuhka 2 (KL) Kuitutuhka 2 (R) Murske (KL) anturi rikki Murske (R) Rajalantie.doc 11

13 Siirtymämittauksilla on havaittu, että talvisin suurimmat routanousut ovat murskerakenteessa ja pienimmät KT1-rakenteessa (kuvat 6 ja 7). Suurimmillaan murskerakenteen routanousu on ollut yli 13 mm talven 1999 aikana. KT1-rakenteessa on mitattu myös painumia (max. 12 mm). Routanousut ovat tien keskilinjalla suurempia kuin reunoilla, poikkeuksena KT2-rakenne talvella Talven 2 jälkeen murske- ja KT2 rakenteiden siirtymät ovat jääneet vakiotasolle, josta on pääteltävissä antureiden jumiutuneen. Kuitutuhkarakenteiden kohdalla routanousut ovat selvästi olleet pienempiä kuin murskerakenteen kohdalla. Painuma (-) ja nousu (+) [mm] Murske Murske KT2 KT2 KT1 KT1 Rajalantie, Luopioinen KT1 (KL) KT1 (R) Murske (KL) Murske (R) KT2 (KL) KT2 (R) -2 Syyskuu 1996 Marraskuu 1996 Helmikuu 1997 Huhtikuu 1997 Heinäkuu 1997 Lokakuu 1997 Helmikuu 1998 Huhtikuu 1998 Kuva 6. Rajalantien siirtymämittaukset kuitutuhka- ja murskerakenteista vuosilta Rajalantie, Luopioinen 14 Painuma (-) ja nousu (+) [mm] Anturit rikki? KT2 (R) Murske (KL) Murske KT2 KT1 KT1 (R) KT1 (KL) KT1 (R) Murske (KL) Murske (R) KT2 (KL) KT2 (R) -2 Elokuu 1998 Marraskuu 1998 Maaliskuu 1999 Elokuu 1999 Maaliskuu 2 Maaliskuu 21 Maaliskuu 22 Syyskuu 22 Kuva 7. Rajalantien siirtymämittaukset kuitutuhka- ja murskerakenteista vuosilta Rakenteiden kosteusmittauksia on tehty vuosina Vuonna 22 anturit eivät enää toimineet luotettavasti, joten tuloksia ei ole siitä alkaen enää käytettävissä. Tilavuusvesipitoisuutta mittaavat anturit oli asennettu kuitutuhkakerroksen ylä- ja alaosaan sekä kerroksen ala- Rajalantie.doc 12

14 puoliseen pohjamaahan/vanhaan tierakenteeseen (16, 33 ja 37 mm päällysteen pinnasta). Vertailuosuudella mittaussyvyydet olivat samat. Kosteusmittaukset rakenteista osoittavat, että kosteuspitoisuus kaikissa rakennetyypeissä on pysynyt samalla tasolla eri ajankohtina paitsi syksyllä 1998, jolloin rakenteen kosteuspitoisuus on lisääntynyt. Ylimpään mittausanturiin verrattuna kosteuspitoisuus on lisääntynyt huomattavasti (kuvat 8 ja 9). Murskerakenteessa keskilinjalla alimmalla syvyydellä (kuva 1) ja KT2- rakenteessa (kuva 12) ylimmällä syvyydellä (16 cm tien pinnasta) sijaitsevasta kosteusmittausanturista ei saatu signaalia tietyn ajankohdan jälkeen tehdyissä mittauksissa, joten mittaustulokset puuttuvat niiltä osin. Kosteusmittausten tulosten laskennan ja tulkinnan on tehnyt Soilmetric Ky. Kosteusmittaustulokset ovat kuvissa Kosteuspitoisuus [til.-%] m m 33 m m 37 m m Ajankohta Kuva 8. Kosteusmittaukset KT1-rakenteesta (keskilinja). Kosteuspitoisuus [til.-%] m m 33 m m 37 m m Ajankohta Kuva 9. Kosteusmittaukset KT1-rakenteesta (reuna). Rajalantie.doc 13

15 Kosteuspitoisuus [til.-%] m m 33 m m 37 m m Ajankohta Kuva 1. Kosteusmittaukset Mk-vertailurakenteesta (keskilinja). Kosteuspitoisuus [til.-%] m m 33 m m 37 m m Ajankohta Kuva 11. Kosteusmittaukset Mk-vertailurakenteesta (reuna). kosteuspitoisuus [til.-%] m m 33 m m 37 m m Ajankohta Kuva 12. Kosteusmittaukset KT2-rakenteesta (keskilinja). Rajalantie.doc 14

16 Kosteusmittaukset [til.-%] m m 33 m m 37 m m Ajankohta Kuva 13. Kosteusmittaukset KT2-rakenteesta (reuna). Yhteenveto vuosilta Kuitutuhkaa käytettäessä on pystytty merkittävästi ohentamaan katurakenteessa tarvittavaa rakennepaksuutta. Sillä on suuri merkitys paitsi tarvittaviin massamääriin myös katua reunustavan koivukujan säilymiseen (ei ole tarvittu juuret tuhoavaa massanvaihtoa). - Rajalantien kuitutuhka- ja tuhkarakenteet ovat käyttökokemusten perusteella toimineet varsin hyvin ja tie on pysynyt kaikkien sivutuoterakenteiden osalta selvästi paremmassa kunnossa kuin vertailurakenteena toiminut murskeosuus. - Kuitutuhkaosuuksilla mitatut routanousut ovat olleet selkeästi murskeosuutta pienempiä ja kerrokset ovat toimineet myös jonkin verran lämmöneristeenä. - Tuhkarakenteen lujuustaso on vastannut rakentamisvaiheessa esiintyneestä tuhkan kuivumisongelmasta huolimatta suunniteltua, mutta sen osalta on havaittavissa jonkin verran halkeilua. Halkeilu ei kuitenkaan, ainakaan vielä tässä vaiheessa, ole vaikuttanut rakenteen toimivuuteen tai kestävyyteen (hiushalkeilua tuhkakerroksessa, päällyste ehjä). Kuitutuhkakerrosten lujuustaso on puolestaan jäänyt jonkin verran tavoitetason alapuolelle, mutta rakenteiden toimivuuteen tai kestävyyteen sillä ei ole ollut seurannan perusteella ratkaisevaa vaikutusta. - Sivutuoterakenteiden osuudella kantavuus on ollut selvästi murskeosuutta parempi eikä niissä ole tapahtunut rakenteen toimivuuden kannalta ratkaisevia muutoksia kantavuuden tai lujuusominaisuuksien suhteen. Sen sijaan murskerakenteen kantavuus on ollut lievässä laskusuunnassa ja vaurioituminen selvästi muita osuuksia runsaampaa Ympäristökelpoisuus Ympäristöseurantaa varten salaojien kokoojakaivoista otettujen pintavesinäytteiden analyysitulokset osoittavat talousveden enimmäispitoisuuksiin (STM 74/94) verrattuna, että kromin, nikkelin ja lyijyn pitoisuudet ovat ylittäneet talousveden terveydelle vaarallisen aineen osalta pitoisuudelle asetetut vaatimukset. Verrattuna ns. 1-kertaisiin talousvesiarvoihin, ovat sekä kromi, nikkeli että lyijypitoisuudet hyvin alhaisia. Teknis-esteettisten laatuvaatimusten osalta ovat ylittyneet rauta- ja alumiinipitoisuudet. Nämä pitoisuudet ovat ylittyneet jonkin verran jo aikaisemmilla näytteenottokerroilla. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) ylittää tavoitearvon jokaisella näytteenottokerralla, myös ennen rakentamista otetussa näytteessä. Pitoisuuksien kasvamiseen saattavat olla syynä kesän 1999 vähäiset sateet, jolloin salaojakaivoon kertyneet vesimäärät ovat olleet aikaisempia kesiä pienempiä ja kaivoa ei tyhjennetty ennen näytteenottoa. Liitteen 1 taulukossa 1. on aikaisemmin otetuista vesinäytteistä analysoidut pitoisuudet ja taulukossa 2. viimeisimmän näytteenottokerran analyysitulokset sekä ennen rakentamista otetun ns. referenssinäytteen analyysitulokset. Analyysit välisenä aikana otetuista näytteistä on tehnyt Hämeen ympäristökeskuksen laboratorio sekä ja otetusta näytteestä Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio. Rajalantie.doc 15

17 3. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Huhtikuussa 28 otettiin paalujen 23, 34, 68 ja 672 kohdalta koekappaleet kuitutuhkarakenteista rakennetutkimuksia varten. Koekappaleiden puristuslujuudet ja porauksen yhteydessä tehdyt havainnot on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Rakennetutkimuksen tulokset. Paalu Tarkenne Puristuslujuus (kpa) Kommentit Koerakenteen keskiarvo 23 kesk A 38/ 1% 23 kesk B 265/ 1% Tie on melko hyväkuntoinen, reunat hieman painuneet. Asfalttipäällysteessä havaittiin muutama pituushalkeama. Murske- ja kuitutuhkakerrosten välinen raja on melko selkeä. Kuitutuhkakerroksen yläosassa havaittiin muutamia murskerakeita. Kuitutuhkakerros ei ole kovin luja. Reunalla materiaali hajosi poratessa terän sisään. Puolet poratuista näytteistä hajosi. Kuitutuhkarakenne KT1 269 kpa / 9% Tien porauspisteessä todettiin pahoja verkkohalkeamia. Kuitutuhkakerroksen pinta näytti melko selkeältä. Kerros ei ole kovin lujan tuntuinen, jalalla painamalla antaa hiukan periksi. 68 kesk A 62/ 6% 68 kesk B 16/ 8% Tie on tutkimuspisteen osuudella virheetön. Kuitutuhkakerroksen yläpinta on selkeä ja sekoittumaton. Reunalla oli joitakin murskerakeita painuneena kuitutuhkakerroksen yläosaan. Kuitutuhka ei ollut kovin lujan tuntuista Reunalla porattaessa materiaali hajosi terään. Keskeltä saatiin kohtalaiset koekappaleet. Koekappaleet olivat hieman joustavan tuntuisia. Kuitutuhkarakenne KT2 89 kpa 672 1/8% Tien molempien kaistojen keskellä todettiin pahat (5 mm) raidepainumat. Kuitutuhkakerroksen yläpinta oli selkeä, joitakin murskerakeita oli tosin painunut kuitutuhkakerrokseen. Kerros oli ehjä, mutta ei lujan tuntuinen, ja antaa hiukan periksi jalalla painamalla. Kahdella yrittämällä saatiin yksi kohtalainen porakappale. Koekohteiden materiaalit olivat koekappaleissa myötölujittuvia. Prosenttilukema puristuslujuuden perässä (taulukko 8) osoittaa koekappaleen suhteellista murtumismuodonmuutosta puris- Rajalantie.doc 16

18 tuksen aikana. Kuitutuhkaosuudella (KT1 / plv 16-35) puristuslujuuksien keskiarvo oli 269 kpa, joka on selkeästi parempi kuin toisella kuitutuhkaosuudella (KT2 / plv ;89 kpa). Kuitutuhkarakenteen KT1 (enemmän tuhkaa sisältänyt seos) osuudella puristuslujuus on kasvanut vuoden 22 lujuuksista. Vuonna 22 rakenteen keskimääräinen puristuslujuus oli 24 kpa. Kuitutuhkarakenteen KT2 (vähemmän tuhkaa sisältänyt seos) osuudella puristuslujuus on selkeästi pienentyneet vuoden 22 lujuuksista. Vuonna 22 rakenteen keskimääräinen puristuslujuus oli 26 kpa. Enemmän tuhkaa sisältänyt osuus on siis säilyttänyt lujuutensa, mutta vähemmän tuhkaa sisältäneen osuuden lujuus on merkittävästi alentunut Kuntokartoitus Silmämääräinen kuntokartoitus tehtiin rakennetutkimusten ja näytteenoton yhteydessä Kuntokartoituksen perusteella perusparannetun tien kunto oli sivutuoterakenteiden osalta huonontunut vuoden 22 tuloksista. Sivutuoterakenteet olivat tuolloin selvästi vertailuosuutta paremmassa kunnossa. Vuoden 28 kuntokartoituksen tulokset on lueteltu seuraavassa: - Vertailuosuus oli paaluvälillä laajalti verkottunut ja pituussuuntaisia syviä painumia esiintyi sekä tien reunoilla että keskellä. Lisäksi koko vertailurakenteen osuudella esiintyy runsaasti pituus- ja poikittaissuuntaista halkeilua tien keskiosalla. Halkeamat ovat pääosin 5-2 mm levyisiä. Lisäksi esiintyy halkaisijaltaan,3-,5 m reikiä. Vertailurakenne oli jakautunut vaurioiltaan selkeästi kahteen eri osaan. Syynää tähän saattaa olla erot pohjamaassa sekä tien kaltevuudessa ja kuivatuksessa. Tasaisella osuudella halkeamat olivat vallitsevin vauriotyyppi ja loivalla mäkiosuudella verkkohalkeamia esiintyi runsaasti. - Enemmän tuhkaa sisältävällä KT1-kuitutuhkaosuudella on verkkohalkeilua laajimmin paaluvälillä sekä yksittäisissä kohdissa. Lisäksi osuuden vasemman kaistan reuna on lievästi painunut verkottuneilta osuuksilta. Halkeamia on osuudella varsin vähän verrattuna muihin koerakenne- ja vertailuosuuksiin. - Vähemmän tuhkaa sisältävällä KT2-kuitutuhkaosuulla on useita jaksoja, joissa esiintyy verkkohalkeilua, halkeamia ja painumia. Poikkihalkeamia ei esiinny tällä osuudella lainkaan. - Puristuslujuustulokset korreloivat edellä mainittujen tulosten kanssa IRI- ja URA-mittaukset Rajalantien tasaisuus- ja urasyvyysmittaukset tehtiin Kuvat 15 ja 16 esittävät mittaustulokset. Taulukossa 9 on esitetty keskimääräiset tasaisuusarvot koko rakennuskohteelle ja koerakenne- sekä vertailurakennekohtaisesti. Tiehallinnon kuntoluokituksen mukaan (TIEH v) tien kunto vaihtelee kaikilla osuuksilla tasaisuusmittausten (IRI) perusteella tyydyttävästä huonoon. Urautuminen vastaa hyvää ja varsinkin lentotuhkaosuudella erinomaista kuntoa. Urautuminen on vähäistä, sillä tien kautta ei kulje raskasta liikennettä. Taulukko 1 esittää PMS-mittauksiin liittyen päällystyksen ohjelmoinnissa käytettäviä kuntorajoja. Luvut ovat toimenpiderajoja eli laukaisevat toimenpidetarpeen kun peräkkäisiä satametrisiä on riittävästi. Tuloksena saadun tasaisuuden perusteella tien pintakunto on korjausta edellyttävässä kunnossa. Lentotuhkarakenteessa LT1 mitattu IRI-arvo on samaa luokkaa kuin kohteella keskimääräisesti tai vertailurakenteessa. URA-arvo on kohteen pienin. Kuitutuhkarakenteen KT1 mitattu IRI-ja URA-arvot ovat pienempiä kuin kohteella keskimääräisesti ja vertailurakenteilla. Kuitutuhkarakenteen KT2 IRI-arvot ovat samaa luokkaa kuin vertailurakenteella. URA-arvot ovat hieman parempia kuin vertailurakenteessa. Tehdyt havainnot tulee suhteuttaa rakenteen käyttöikään. Rajalantie.doc 17

19 Taulukko 9. Kohteen tasaisuusmittauksien ( ) keskiarvot paaluväleittäin/kaistoittain. IRI URA keksiarvo min maks keksiarvo min maks oikea vasen LT oikea vasen KT oikea vasen Vertailu oikea vasen KT oikea vasen Taulukko 1: Päällystyksen ohjelmoinnissa käytetyt kuntorajat KVL (keskimääräinen vuorokausiliikenne= ajon./vrk) > <35 Urasyvyys, mm < 8 km/h Tasaisuus, IRI mm/m 2,5 2,5 3,5 3,5 < 8 km/h 2,5 3,5 4,1 4,1 Vauriosumma, m2 AB PAB Rajalantie.doc 18

20 IRI(mm) TASAISUUSMITTAUS, IRI - 1m (mm/m) Oikea Vasen LT KT1 vertailu KT Paalu Kuva 14. Tasaisuusmittauksen tulokset kesällä 28. IRI(mm) 4 35 URASYVYYS, URA - 1m (mm/m) Oikea Vasen Paalu LT KT1 vertailu KT2 Kuva 15. Urasyvyydet kesällä 28. Rajalantie.doc 19

21 3.2 Ympäristökelpoisuus Kohteessa ei ole tehty ympäristöseurantaa UUMA-inventaariprojektin yhteydessä, koska aikaisempia salaojakaivoja ei enää ollut käytettävissä 3.3 Haastattelut Elokuussa 28 tiemestarihaastattelukierroksen yhteydessä ( ) Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama totesi seuraavaa: Ensimmäiseksi kuitutuhkalla toteutetuksi koekohteeksi tien kunto on edelleen kelvollinen. Tien alkuperäinen kunto ennen koeratkaisuja oli todella huono. Pohjamaa on silttiä ja routivaa moreenia, jossa isot kivet aiheuttavat epätasaista routimista. Koeosuuksilla pyrittiin etsimään sopivaa ratkaisua nimenomaan routaongelmiin. Lisäksi asutuksen keskelle sijoittuvan kadun reunan puusto haluttiin säästää, joten pohjamaan kaivuu haluttiin mahdollisimman vähäiseksi. Routaeristys on koerakenteiden kohdalla toiminut hyvin varsinkin lentotuhka- ja kuitutuhkarakenteessa KT1. Kuitutuhkarakenteessa KT2 pinnan vaurioituminen ja kantavuusongelma ovat tulleet esiin vasta viimevuosien aikana. Tällä hetkellä vertailurakenteen ja kuitutuhkarakenteen KT2 osuuksilla päällyste on halkeillut ja verkottunut. Kantavuus heikkenee entisestään, mikäli uutta päällystettä ei saada. Nopealla reagoinnilla voitaisiin edelleen säästää ylläpitokustannuksia, kun tien eristävät rakenteet voidaan säilyttää ja kunnostustoimenpiteet voidaan kohdistaa pelkästään pinnan tasausmurskekerrokseen ja päällysteeseen. Toimenpiteeksi riittäisi todennäköisesti pinnoitteen rouhinta, murskeenlisäys, tiivistäminen ja päällystäminen. Murskekerroksen ja päällysteen kerrospaksuuksissa ei tulisi tässä kohden tinkiä ja kerrospaksuudet tulisi toteuttaa erilliseen kantavuusmitoitukseen perustuen. Valkaman mukaan Rajalantien koerakenteita arvioitaessa on otettava huomioon varsin haasteelliset olosuhteet sekä koerakenteiden ja vertailurakenteen välinen huolellinen vertailu. Perinteisenä murskerakenteena toteutettu vertailuosuus on kärsinyt routimisesta ja kantavuuden puutteesta tien reunoilla jo pitkään. Vertailuosuudella tien ulkopuolinen kuivatus on edelleen kunnossa, joten routimisen syy löytyy tierakenteesta. Rajalantien kunnossapitokustannukset ovat olleet samaa luokkaa kuin muilla alueen vastaavantasoisilla teillä. Vertailuosuuden kantavuus reunoilla on heikompaa kuin keskellä. Kun tie on lisäksi kapea, autojen kohtaamistilanteissa autot väistävät tien reunan kautta ja kuormitus johtaa reunojen painumiseen. Yksittäisiä suuria vaurioita esiintyy vertailurakenteessa ja molemmilla kuitutuhkaosuuksilla. Vaurioiden laajuus ja esiintymistiheys ovat suurimmat vertailurakenteessa. Vertailuosuus lähti vaurioitumaan heti ensimmäisten vuosien aikana pahentuen vuosi vuodelta. Uusiorakenteet ovat olleet varsin hyvässä kunnossa noin 1 vuotta, jonka jälkeen paikalliset vauriot ovat syntyneet. Jos uusiorakenteet halutaan säilyttää, tien kantavuus paranee uuden päällysteen ansiosta. Koerakenteista opittiin, että liian kuiva tuhka ei lähde kovettumaan ja rakentamisen aikana tuhkan kosteudesta tulee huolehtia. Samoin kuitutuhkara- Rajalantie.doc 2

22 kenteiden kohdalla koerakenteet osoittivat, että tuhkan osuutta rakenteessa tulee kasvattaa rakenteen jäykkyyden lisäämiseksi. Kohteelle ei alun perin voitu asettaa kovin suuria tavoitteita. Pohjaolosuhteiden ja olemassa olevan infran säilyttämisen vuoksi rakenteet ovat hyvin ohuita ja pohjamaa routivaa. Toteutus oli kunnalle edullinen ja alkuperäiset tavoitteet on saavutettu. Kohde on edelleen paremmassa kunnossa kuin lähtötilanteessa ennen koerakentamista. Kokonaisuutena koerakenteisiin voi olla tyytyväinen. 4. Tutkimustulosten arviointi Rajalantien kohde on 12 vuotta vanha eli vanhin olemassa oleva kuitutuhkarakenne pitkäaikaiskestävyyden ja toimivuuden seurannassa. Tekniset tutkimukset ovat olleet monipuoliset. Valitettavasti kaikkea seurantaa ei ole voitu toteuttaa enää vuonna 28 mm. instrumenttien rikkoutumisen ja tien alueella tehtyjen kaivausten vuoksi. Ympäristötutkimukset ovat perustuneet vain salaojien kokoomakaivoista otettavien vesinäytteiden analyysiin. Saatuja tutkimustuloksia on ollut vaikea tulkita paitsi täysin mahdollisten rakenteiden ulkoisten vaikutusten perusteella myös sen johdosta, että esim. merkillepantavasti kohonneet ja talousveden laatuvaatimukset ylittävät alkuainearvot ovat olleet suhteellisen pieniä sekä käytetyssä lentotuhkassa että kuitusavessa. Vuonna 22 tehdyn kuntokartoituksen perusteella perusparannetun tien kunto oli kuitutuhkarakenteiden osalta hyvä. Kuitutuhkarakenteet olivat tuolloin selvästi vertailuosuutta paremmassa kunnossa. Vuoden 28 kartoituksessa myös kuitutuhkarakenteissa havaittiin ongelmia. KT1:n vauriot olivat kuitenkin vähäisempiä kuin KT2:n. KT1 sisältää enemmän tuhkaa (4%), ja rakennenäytteistä vuonna 28 mitatut lujuudet ovat korkeammat kuin vuoden 22 näytteiden lujuudet (269 kpa vs. 24 kpa). KT2 osuudelta (tuhkaa 2%) otettujen näytteiden lujuudet olivat puolestaan alemmat kuin aikaisemmin. Rakennetutkimuksen ja kuntokartoituksen tulokset vastaavat hyvin toisiaan. IRI/URA mittauksien perusteella ainakin tien pintakunto edellyttää kunnostustoimenpiteitä. Huolimatta seurannan aikana todetuista muutoksista ja vaurioista, Rajalantien peruskorjausta sivutuoterakenteilla pidetään erittäin taloudellisena ja teknisesti onnistuneena ratkaisuna, johon rakennuttaja (ent. Luopioisten, nyk. Pälkäneen kunta) on erittäin tyytyväinen. Viitteet STM 94: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 74/1994. Annettu Helsingissä (www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/199474) TIEH v. Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. Tiehallinnon selvityksiä 57/25. Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) Vaajasaari, K., Dahlbo, H. ja Pönni, S. (1997). Liukoisuustestit jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisessä. Väliraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 47. Hämeen ympäristökeskus. Rajalantie.doc 21

23 Taulukko 1. Rajalantien paaluilta 24 ja 46 otettujen vesinäytteiden pitoisuudet otettu näyte on ennen rakentamista otettu ns. referenssinäyte. Vesinäytteet on otettu salaojien kokoojakaivoista. Taulukossa on myös talousveden terveydelle vaarallisten aineiden ja teknis-esteettisten laatuvaatimusten enimmäispitoisuudet (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 74/94). Analysoitu pitoisuus on alleviivattu, mikäli se ylittää talousveden enimmäispitoisuuden. Analysoitu aine Pitoisuus näytteessä [mg/l] pl 24 Pitoisuus näytteessä [mg/l] pl. 46 Talousveden enimmäispitoisuudet [mg/l] Näytepvm * * Luokka 1 Luokka 2 kloridi 2,9 1,1 3,7,7 2, fluoridi,7,6,95,95,8,55,65 1,5 rauta <,12 <,12,42,33,3,38 1,8,2 alumiini,15,8,36,42,95,38 1,4,2 kalsium 19,2 8, kadmium,3,6,13,11,1,18,19,5 kromi,35,19,18,17 <,1,22,66,5 kupari,45,14,55,45,5,96,32 1, elohopea,2,1 <,1 <,7 <,5 <,1 <,7,1 magnesium 2,8,74 3,4 2,6 3, nikkeli,21,1,32,2 <,1,55,62,2 lyijy <,3 <,3,45,45 <,1,37,14,1 sinkki,39,22,73,52,11,16,43 3 arseeni,59,32,12,8 <,1,18,17,1 sulfaatti 14 4, koboltti,11 <,3,41,35 <,1,16,22,4 TOC 7,7 2,4 5, 9,3 4,8 4,9 21 (2,) ** * kaivo on ollut kuiva ** tavoitearvo, ei enimmäispitoisuus Luokka 1. Terveydelle vaarallisten aineiden enimmäispitoisuus Luokka 2. Teknis-esteettiset laatuvaatimukset Liite 1 L:\projektit\ama\ _UUMA-inventaari\Raportointi ja ohjaus\3231-raportointi_28\loppuraportti_28\uuma-33-liitetiedostot\rajalantie.doc 1

24 Liite 1 Taulukko 2. Rajalantien paaluilta 24 ja 46 otettujen vesinäytteiden pitoisuudet otettu näyte on ennen rakentamista otettu ns. referenssinäyte. Vesinäytteet on otettu salaojien kokoojakaivoista. Taulukossa on myös talousveden terveydelle vaarallisten aineiden ja teknis-esteettisten laatuvaatimusten enimmäispitoisuudet (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 74/94). Analysoitu pitoisuus on alleviivattu, mikäli se ylittää talousveden enimmäispitoisuuden. Analysoitu Pitoisuus näytteessä [mg/l] Pitoisuus näytteessä [mg/l] Talousveden enimmäispitoisuudet aine pl 24 pl. 46 [mg/l] Näytepvm * * Luokka 1 Luokka 2 kloridi 2,9 1,3 1 fluoridi,7 <,5 1,5 rauta <,12 58,2 alumiini,15 37,2 kalsium 19, kadmium,3,14,5 kromi,35,13,5 kupari,45,11 1, elohopea,2,5,1 magnesium 2, nikkeli,21,86,2 lyijy <,3,66,1 sinkki,39 2, 3 arseeni,59,31,1 sulfaatti 14 6,8 15 koboltti,11 <,1,4 TOC 7,7 5,8 (2,) ** * kaivo on ollut kuiva ** tavoitearvo, ei enimmäispitoisuus Luokka 1. Terveydelle vaarallisten aineiden enimmäispitoisuus Luokka 2. Teknis-esteettiset laatuvaatimukset L:\projektit\ama\ _UUMA-inventaari\Raportointi ja ohjaus\3231-raportointi_28\loppuraportti_28\uuma-33-liitetiedostot\rajalantie.doc 2

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)

Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria) UUMA-inventaari Pt 14567/01/1000-1500 ja 1500-2550 Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö

Lisätiedot

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Mt 941 Männikkövaara

Mt 941 Männikkövaara TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,

Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä, Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa Satamien ympäristöverkon teemapäivä, 31.10.2012 Noora Lindroos, Ramboll Finland Oy, noora.lindroos@ramboll.fi TUTKITUT MATERIAALIT SEDIMENTTINÄYTTEET

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

51/17/AKu (9)

51/17/AKu (9) 51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Pt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne)

Pt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) UUMA-inventaari Pt 13981 340-760 ja 2000-2500 Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) Kuitutuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä Antti Kannala www.vertia.fi - 044 7500 600 1 YHTEENVETO Kohteessa tehtiin betonin suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne 3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden

Lisätiedot

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 2/1(9) LIITE 2/2(9) KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne KT51

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot