Mt 941 Männikkövaara

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mt 941 Männikkövaara"

Transkriptio

1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4..

2

3 Mt 94 Ranuan koerakennuskohde SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS... LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET.... LÄHTÖTIEDOT.... ESITUTKIMUKSET.... MATERIAALITUTKIMUKSET...4 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS KOERAKENTEEN INSTRUMENTOINTI PAKKASMÄÄRÄ POHJAVEDEN SYVYYS ROUDAN SYVYYS JA ROUTANOUSU LUMEN PAKSUUS TIERAKENTEEN JA POHJAMAAN KOSTEUS KANTAVUUS TASAISUUS VAURIOT YHTEENVETO KIRJALLISUUS...5

4

5 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Männikkövaaran koerakennuskohteen tavoitteena oli saavuttaa riittävä routakestävyys tehostamalla kuivatusta salaojittavalla ja kapillaarisen nousun katkaisevalla sorakerroksella moreenirakenteen alla. Vanhan tien rakennekerrokset ja penger käytettiin hyväksi moreenin jalostamisessa. Moreenirakenteen plv. 7-9 rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 4 mm, Remix-stabilointi 7 mm, kantava+jakava mm, moreenipenger 4 mm, suodatinkangas, sora mm ja suodatinkangas. Vaihtoehtorakenteena plv toteutettiin 5-6 cm ulottuva matala massanvaihto, jossa rakenneosat pinnasta lukien olivat PAB 4 mm, Remix-stabilointi 7 mm, kantava mm, jakava mm ja alla vanha rakenne. Vertailurakenteena toimi plv perinteinen massanvaihto kahden metrin syvyydelle tasausviivasta. Rakenneosat olivat PAB 4 mm, Remixstabilointi 7 mm, kantava+jakava mm ja sorapenger 6 mm ja suodatinkangas. Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: Moreenirakenteen routakäyttäytyminen suhteessa vaihtoehto- ja vertailurakenteeseen Moreenipenkereen kosteustila Moreeni+tehostettu kuivatus-rakenteen taloudellisuus

6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET. Lähtötiedot Koerakenne sijaitsee Lapissa Ranuan kunnassa Mt 94 välillä Männikkövaara-Posion kr, tieosalla 8. Kuva. Koerakennuskohteen sijainti. Koekohteen KVL on 99 ajoneuvoa/vrk ja kesäaikaan 69 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on 6 %. Vanha tierakenne routi epätasaisesti ja keväällä 995 tehdyissä vaaituksissa oli routanousuksi havaittu enimmillään n. cm. Maaperä oli kohtalaisen tasalaatuista hiekkamoreenia, vesipitoisuus 8 - % ja hienoainesmäärä 9-6 %. Tasausviivasta m moreeni muuttui hyvin kiviseksi. Maatutkaus suoritettiin kesällä 996. Mitoittava pakkasmäärä (F ) kohteessa on 5 Kh.

7 Mt 94 Männikkövaaran koerakennnuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET. Esitutkimukset Vauriokartoitus Koekohteessa havaittiin useita poikkihalkeamia. Pituushalkeamat olivat lähinnä tien reunassa ja pientareella, mutta halkeamia esiintyi myös tien keskilinjalla. Tiellä esiintyi myös verkkohalkeamaa, urapainumaa ja reunapainumaa. Eniten vaurioituneeksi osaksi todettiin paaluväli 4-4. Routiminen Vanhan rakenteen routanousut määritettiin keväällä ja kesällä 995 suoritetuista vaaituksista. Routavaaituksesta havaittiin voimakkaimmin routivat kohdat, jotka osuivat paaluille 8, 98, 4 ja 44. Routanousu oli suurinta paalulla 44, yli cm. Kuvassa on esitetty vanhan rakenteen routanousut talvelta Vanhan rakenteen routanousu talvella F94-95 = 994 h C = F- Routanousu Routanousu, mm Paaluluku, m Kuva. Vanhan rakenteen routanousut talvelta Maatutkaluotaus suoritettiin tien vasemmalta kaistalta. Maatutkaluotauksen tulokset on esitetty Kaisu Mikkolan insinöörityön // liitteessä 4. Kantavuusmittaus suoritettiin pudotuspainolaitteella, jolloin tien päällyskerros oli jo rouhittu. Kohteen kevätkantavuudet vaihtelivat 47 7 MPa välillä, keskiarvon ollessa 9 MPa. Seosmoreenin routivuus Laboratoriossa tutkittiin routanousukokeella seosmoreenin routivuutta. Segregaatiopotentiaali kpa pintakuormituksella oli,8 mm /Kh eli routivuusluokituksen mukaan seosmoreeni oli keskinkertaisesti routivaa.

8 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Kapillaarisen nousukorkeuden perusteella seosmoreeni (h c =, m) oli erittäin routivaa. Esitutkimukset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Kaisu Mikkolan insinöörityössä //.. Materiaalitutkimukset Materiaalitutkimukset jakaantuivat maasto- ja laboratoriotutkimuksiin. Maastotutkimukset Maastotutkimuksia suoritettiin kohteessa kahtena eri ajankohtana, joissa kaivettiin yhteensä 7 koekuoppaa eri paaluille. Jälkimmäisellä kerralla koekuopista määritettiin kaapelitutkalla (TDR) kerrosten suhteelliset dielektrisyydet sekä mitattiin samasta kohtaa tensiometrillä vesipotentiaalit. Laboratoriotutkimukset Ensimmäisistä näytteistä (9..996) määritettiin maalaji, rakeisuus ja routivuus. Maalaji havaittiin routivaksi hiekkamoreeniksi ja viimeisessä koekuopassa routivaksi soraiseksi hiekkamoreeniksi. Toisessa näytteenotossa ( ) moreenikerros havaittiin rakeisuudeltaan tasalaatuiseksi hiekkamoreeeniksi/silttiseksi hiekkamoreeniksi. Vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,8... %.

9 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Koerakenteilla oli tarkoitus selvitittää moreenirakenteen routakäyttäytymistä suhteessa matalaan massanvaihto- ja syvään massanvaihtorakenteeseen. Koeosuudet olivat seuraavat: Plv 7-9, seosmoreenirakenne Plv 9-46, vaihtoehtorakenne Plv 48-46, massanvaihtorakenne Kuvassa on esitetty seosmoreenirakenteen poikkileikkauskuva. Mt 94 Männikkövaara - Posion kr Moreenirakenne Plv Päällyste PAB 4 mm. Kantava REMIX-stabilointi 7 mm. Kantava + jakava MSr mm 4. Moreenipenger Mr 9-4 mm (Pl 7-75) Moreenipenger Mr 4 mm (Pl 75-9) 5. Suodatinkangas 6. Suodatinkerros Sr/Hk mm 7. Luiskatäyte HkMr 8. Verhous Nurmi III-luokka Kuva. Seosmoreenirakenteen poikkileikkauskuva. Kuvassa 4 on esitetty vaihtoehtorakenteen poikkileikkauskuva.

10 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Mt 94 Männikkövaara - Posion kr Matala rakenne Plv Päällyste PAB 4 mm. Kantava REMIX-stabilointi 7 mm. Kantava MSr mm 4. Jakava Hk mm 5. Luiskatäyte HkMr 6. Verhous Nurmi III-luokka Kuva 4. Vaihtoehtorakenteen poikkileikkauskuva. Kuvassa 5 on esitetty massanvaihtorakenteen poikkileikkauskuva. Mt 94 Männikkövaara - Posion kr Vertailuirakenne Plv Päällyste PAB 4 mm. Kantava REMIX-stabilointi 7 mm. Kantava + jakava MSr mm 4. Sorapenger Hk/Sr 6 mm 5. Suodatinkangas 6. Luiskatäyte HkMr 7. Verhous Nurmi III-luokka Kuva 5. Massanvaihtorakenteen poikkileikkauskuva. Ranuan TPPT-koerakenteen suunnittelu on esitetty yksityiskohtaisesti Kaisu Mikkolan insinöörityössä //.

11 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Alusrakenteesta otettiin kaikilla koeosuuksilla näytteitä alusrakenteen pinnasta m:n välein. Alusrakenteelle tehtiin myös DCP-kairauksia m:n välein sekä mitattiin sähkönjohtavuuksia Er-sondilla. Moreenirakennenäytteet otettiin seosmoreenista. Näytteitä otettiin m:n välein. Seosmoreenirakennekerrokselle tehtiin myös sähkönjohtavuuksia Er-sondilla. Rakennekerrosnäytteitä otettiin moreenipenkereen alapuolisesta hiekkakerroksesta sekä yhdistetystä jakavasta ja kantavasta kerroksesta. Vaihtoehtorakenteen rakennekerrosnäytteitä otettiin kantavasta ja jakavasta kerroksesta, massanvaihtorakenteessa yhdistetystä jakavasta ja kantavasta kerroksesta sekä hiekkapenkereestä. Sidottujen rakenteiden näytteitä koeosuuksilta otettiin asfalttinäytteitä yksi kappale (Pl. 45) ja stabilointinäytteitä kappaletta (Pl. 7 ja 46). Ranuan Mt 94 TPPT-koerakenteen toteuttaminen ja rakentamisen laadunvarmistus on tarkemmin esitetty Kaisu Mikkolan insinöörityössä //.

12 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 5. Koerakenteen instrumentointi Instrumentointi toteutettiin asentamalla kohteeseen kosteusmittarit, routaputket, pohjavesiputket, lämpötilaprofiili ja lumenmittauslaudat. Routaputket ( kpl) ja lumenmittauslaudat (molemmin puolin tietä m ja m etäisyydelle tien reunasta) asennettiin kullekin koeosuudelle eli seosmoreenirakenteeseen Pl. 8, vaihtoehtorakenteeseen Pl. 95 ja referenssinä toimivaan massanvaihtorakenteeseen Pl. 48. Seosmoreenirakenteeseen asennettiin lisäksi lämpötilaprofiili paalulle Pl. 8. Kosteusantureita asennettiin kullekin mittauspoikkileikkaukselle syvyydelle,6 m ja, m. Pohjavesiputket asennettiin paaluille Pl. 7 ja Pl. 9. Routanousuvaaitus tehtiin plv viiden metrin välein poikkileikkausvaaituksena keskilinjalta ja tien reunoista. Mittauspoikkileikkauksissa Pl. 8, Pl. 95 ja Pl. 48 vaaittiin myös ajokaistojen keskikohdat. 5. Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = 7 h C, F = 7484 h C, F = 4846 h C, F 99- = 8495 h C ja F - = 746 h C. Talvi vastasi pakkasmäärältään keskimääräistä talvea, talvi hieman keskimääräistä leudompaa talvea, talvi keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea ja talvet 999- ja - tilastollisesti keskimäärin kerran vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Kuvassa 6 on esitetty seurantatalvien 997- pakkasmäärien kertyminen Ranualla F5 = 455 h C Ranuan pakkasmäärä talvina , , , 999- ja - Pakkasmäärä, h C F = 7 h C 5 F96-97 F97-98 F F99- F Aika Kuva 6. Seurantatalvien 997- pakkasmäärien kertyminen Ranualla.

13 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 9 5. Pohjaveden syvyys Pohjavedenpintaa mitattiin kahdesta pohjavesiputkesta paaluilla Pl. 7 ja Pl. 9 eli seosmoreenirakenteen molemmissa päissä. Pohjavedenpinta vaihteli syksyn 996 ja kevään 997 välisenä aikana, -,7 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan helmikuun puolivälissä ja korkeimmillaan toukokuun lopulla. Syksyn 997 ja alkukesän 998 välisenä aikana pohjavesi vaihteli välillä, -,7 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan maaliskuun lopussa ja korkeimmillaan huhtikuun lopulla. Keväällä 999 pohjavedenpinta vaihteli välillä,4 -,76 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan maaliskuun lopussa ja korkeimmillaan huhtikuun lopulla. Keväällä pohjavesi oli korkeimmillaan vaihdellen välillä, -,88 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan helmikuun lopussa ja korkeimmillaan toukokuun alussa. Seurannan aikaiset pohjavesihavainnot on esitetty kuvassa 7. Pohjavedenpintaa ei mitattu havaintokaudella -. Mt 94 Männikkövaara 86 Tienpinta Pl 9 Tienpinta Pl 7 85 PVP [m] Pl 9, PVP:n korkeus Pl 7, PVP:n korkeus /96 /96 /97 4/97 6/97 8/97 /97 /97 /98 4/98 6/98 8/98 /98 /98 /99 4/99 6/99 8/99 /99 /99 / 4/ 6/ Kuva 7. Pohjavedenpinnan taso syksystä 996 kesäkuun puoliväliin. 5.4 Roudan syvyys ja routanousu Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla välillä,...,4 m. Helmikuun puolivälissä routa oli tunkeutunut,9,9 metrin syvyydelle. Tällöin routaraja oli massanvaihtorakennetta lukuun ottamatta pohjamaassa. Maaliskuun puolivälissä routa tunkeutui myös massanvaihtorakenteen läpi pohjamaahan. Routasyvyydet koeosuuksilla vaihtelivat välillä,...,6 m. Huhtikuun puolivälissä routaraja vaihteli välillä,...,5 m, ollen seosmoreenirakenteessa syvimmällä. Toukokuun lopulla suoritetuissa mittauksissa sulamista oli tapahtunut pinnasta,,6 m ja routaraja oli seosmoreenirakenteessa tunkeutunut huhtikuun mittauksista edelleen, syvyydelle,55 m. Vaihtoehtorakenteessa

14 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde routaraja oli huhtikuun tasolla ja massanvaihtorakenteessa sulamista oli tapahtunut alhaalta päin cm. Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven aikana välillä... 7 mm. Kuvassa 8 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudan syvyydet Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa (...7 mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen alkupäässä (...5 mm). Massanvaihtorakenteessa ei routanousuja juurikaan esiintynyt. Paalulla pl. 47 mitattu 7 mm:n routanousu keskilinjalla oli mahdollisesti vaaitusvirhe. Routaraja oli joulukuun mittauksissa seosmoreenirakenteessa noin,7 metrin syvyydellä moreenissa, joten routanousu oli aiheutunut seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella ja massanvaihtorakenteessa routaraja oli routimattomassa rakennekerroksessa. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 8. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa 9 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4... mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routaraja oli juuri läpäissyt seosmoreenikerroksen alapuolisen hiekka/sorakerroksen ja tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 7 cm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut olivat keskimäärin noin 9 mm. Suurin routanousu paalulla pl. 47 oli 7 mm. Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina osuudella. Massanvaihtorakenteen routanousu oli keskimäärin mm ja routaraja,9 metrin syvyydessä eli edelleen routimattomassa rakenteessa.

15 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 9. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4... mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routanousut edellisen kuukauden aikana olivat olleet hyvin vähäisiä. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 6 cm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut olivat keskimäärin noin mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä. Routaraja oli juuri läpäissyt rakennekerrokset, ollen syvyydellä, m. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousuissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta maaliskuun mittauksista. Koeosuuden alkupäässä routanousuissa oli pientä laskua. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 5 cm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanou-

16 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde sut olivat keskimäärin yli mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä - mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle cm. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Moreenirakenne Pl. 8; Routanousu ja roudan syvyys talvella Roudan syvyys Routanousu 5 - Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni 5-5 Routanousu, mm - Pohjamaa Aika Kuva. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Kuvassa on esitetty vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95.

17 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Matala rakenne Pl. 95; Routanousu ja roudan syvyys talvella Roudan syvyys Routanousu 5 - Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa 5-5 Routanousu, mm Aika Kuva. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Kuvassa 4 on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Massanvaihtorakenne Pl. 48; Routanousu ja roudan syvyys talvella Roudan syvyys Routanousu 5 - Päällyste+kantava+jakava 5-5 Routanousu, mm - Pohjamaa Aika Kuva 4. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Kuvassa 5 on esitetty vanhan rakenteen routanousut talvelta sekä uuden rakenteen routanousut talvelta Routanousuja vertailtaessa on huomioitava, että talvi oli vuosisadan leudoimpia talvia.

18 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 F94-95 = 9 94 h C = F- F96-97 = 74 h C = F-5 Uusi rakenne Vanha rakenne Routanousu, m Paalulukema, m Kuva 5. Vanhan rakenteen routanousut talvelta sekä uuden rakenteen routanousut talvelta Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla..997 välillä,4...,64 m. Maaliskuun alussa routa oli tunkeutunut,, metrin syvyydelle. Tällöin routaraja oli kaikissa rakenteissa tunkeutunut pohjamaahan. Huhtikuun alussa routaraja vaihteli välillä,5...,6 m, ollen seosmoreenirakenteessa syvimmällä. Massanvaihtorakenteessa saavutettiin tällöin suurin roudansyvyys,5 m. Huhtikuun lopulla routa oli tunkeutunut seosmoreenirakenteessa syvyydelle,67 m ja vaihtoehtorakenteena toimivassa matalassa massanvaihtorakenteessa syvyydelle,46 m. Matalassa massanvaihtorakenteessa havaittiin suurin roudansyvyys vasta.5.98, jolloin routaraja oli syvyydellä,55 m. Seosmoreenirakenteessa suoritetuissa lämpötilamittauksissa roudan maksimisyvyys oli..98,78 m. Kesäkuun lopulla (5.6.98) seosmoreenirakenne oli alhaalta päin sulanut tasolle,5 m ja ylhäältä päin tasolle,9 m eli routaa oli vielä, m. Kuvassa 6 on esitetty eri mittauspisteiden roudansyvyys talvella , Ranua, Mt 94 Roudan syvyys / sulamissyvyys [m],5,,5,,5, /97 /97 /97 /97 /98 /98 4/98 5/98 6/98 7/98 8/98 9/98 /98 Pl 8/LT Pl 8/Gandahl Pl 95/Gandahl Pl 48/Gandahl Kuva 6. Koerakenteiden roudansyvyys talvella

19 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven aikana välillä... 7 mm. Kuvassa 7 on esitetty koeosuuksien routanousut Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa ( mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä ( mm), jossa pienet routanousut sijaitsivat rummun siirtymärakenteessa. Massanvaihtorakenteessa routanousut vaihtelivat välillä 7 mm. Routaraja oli joulukuun lopun lämpötilamittausten perusteella seosmoreenirakenteessa,7 metrin syvyydellä moreenissa, joten routanousu oli aiheutunut seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella vanhassa tierakenteessa tai pohjamaassa. Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Vasen KL Oikea Matala rakenne Plv 9-48 Massanvaihtorakenne Plv Paalulukema Kuva 7. Koerakenteiden routanousut Kuvassa 8 on esitetty koeosuuksien routanousut Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä...9 mm, ollen keskimäärin 89 mm. Routaraja oli routaputkesta mitattuna maaliskuun alussa (..98) syvyydellä, m eli routa oli jo helmikuun mittauksissa tunkeutunut pohjamaahan. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut olivat keskimäärin noin 9 mm (rumpu ja siirtymärakenne jätettiin huomioimatta). Suurin routanousu oli paalulla pl mm. Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina osuudella. Massanvaihtorakenteessa ei ollut merkittävää routanousua.

20 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Matala rakenne Plv 9-48 Massanvaihtorakenne Plv Vasen KL Oikea Paalulukema Kuva 8. Koerakenteiden routanousut Kuvassa 9 on esitetty koeosuuksien routanousut Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 5 mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 6 cm (roudan syvyys,6 m). Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 8 7 mm, ollen keskimäärin 8 mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Routaraja oli syvyydellä,45 m. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä, keskimäärin 6 mm. Routaraja oli läpäissyt rakennekerrokset, ollen syvyydellä,5 m. Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Vasen KL Oikea Matala rakenne Plv Paalulukema Kuva 9. Koerakenteiden routanousut Massanvaihtorakenne Plv Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut Pakkasmäärän kertyminen loppui Routanousut olivat pienentyneet edellisestä mittauksesta kaikilla koeosuuksilla. Lämpötilamittauksissa

21 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 routa oli moreenirakenteessa sulanut pinnalta käsin,6 m eli itse seosmoreenirakenne oli sulanut yli cm. Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Vasen KL Oikea Matala rakenne Plv Paalulukema Kuva. Koerakenteiden routanousut Massanvaihtorakenne Plv Kuvassa on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvellla paalulla Pl. 8. Moreenirakenne Pl. 8; Routanousu ja roudan syvyys talvella997-98,5 Roudan syvyys Routanousu 5,5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni Routanousu, mm - -,5 Pohjamaa Aika - Kuva. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Kuvassa on esitetty vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95.

22 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Matala rakenne Pl. 95; Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5 Roudan syvyys Routanousu 5,5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa Routanousu, mm - - -, Aika - Kuva. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Kuvassa on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Massanvaihtorakenne Pl. 48; Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5,5 Roudan syvyys Routanousu 5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Routanousu, mm - -,5 Pohjamaa Aika - Kuva. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla..998 välillä,...,6 m. Helmikuussa routa oli tunkeutunut,5, metrin syvyydelle. Tällöin routaraja oli kaikissa rakenteissa tunkeutunut pohjamaahan. Maaliskuussa roudansyvyydet vaihtelivat välillä,5,48 m.

23 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 9 Huhtikuun lopulla roudansyvyydet vaihtelivat välillä,5...,97 m, ollen seosmoreenirakenteessa syvimmällä. Massanvaihtorakenteessa saavutettiin tällöin maksimi roudansyvyys,5 m. Toukokuun puolivälissä routa oli tunkeutunut seosmoreenirakenteessa syvyydelle, m ja vaihtoehtorakenteena toimivassa matalassa massanvaihtorakenteessa syvyydelle,57 m. Pinnasta oli jo alkanut sulaminen, joka vaihteli eri mittauspisteissä välillä,,5 m. Kuvassa 4 on esitetty eri mittauspisteiden roudansyvyys talvella Mt 94 Männikkövaara: Roudan syvyys talvella ,5 Pl. 8 Pl. 95 Pl. 48,5, Kuva 4. Koerakenteiden roudansyvyys talvella Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven aikana välillä mm. Kuvassa 5 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyys Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa (...95 mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä (...8 mm), jossa pienet routanousut sijaitsivat rummun siirtymärakenteessa. Massanvaihtorakenteessa routanousut vaihtelivat välillä 7 mm. Routaraja oli matalan rakenteen yhteydessä syvyydellä, m ja massanvaihtorakenteessa syvyydellä,6 m. Seosmoreenirakenteen routanousut olivat aiheutuneet itse seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella vanhassa tierakenteessa tai pohjamaassa.

24 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 5. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 6 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 5 mm. Routaraja vaihteli massanvaihtorakenteen,5 m:stä matalan rakenteen, m:in eli routa oli jo helmikuun mittauksissa tunkeutunut pohjamaahan myös massanvaihtorakenteen yhteydessä. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 8 9 mm, ollen keskimäärin 94 mm (rumpu ja siirtymärakenne jätettiin huomioimatta). Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina osuudella. Massanvaihtorakenteen alkuosaa lukuun ottamatta routanousut olivat olleet hyvin pieniä. Routanousut vaihtelivat plv välillä 7 mm, keskiarvon ollessa 9 mm. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 6. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 7 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä

25 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde mm, ollen keskimäärin mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 4 cm (roudan syvyys,4 m). Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 54 mm, ollen keskimäärin 6 mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Routaraja oli syvyydellä,48 m. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä, keskimäärin mm. Routaraja oli läpäissyt rakennekerrokset, ollen syvyydellä,5 m. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 7. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 8 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Pakkasmäärän kertyminen loppui Routanousut olivat pääosin pienentyneet edellisestä mittauksesta. Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä 5 4 mm, ollen keskimäärin mm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 68 mm, ollen keskimäärin mm ja massanvaihtorakenteen routanousut vaihtelivat välillä 6 mm, ollen keskimäärin 4 mm. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 8. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet

26 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Kuvassa 9 on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Moreenirakenne Pl. 8; Routanousu ja roudan syvyys talvella998-99,,5,,5,,5, -,5 -, -,5 -, -,5 Roudan syvyys Routanousu Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni Pohjamaa -, Aika Kuva 9. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Kuvassa on esitetty vaihtoehtorakenteena toimiva matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Matala rakenne Pl. 95; Routanousu ja roudan syvyys talvella Routanousu, mm,5 Roudan syvyys Routanousu 5,5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa Routanousu, mm - - -, Aika Kuva. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Kuvassa on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48.

27 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Massanvaihtorakenne Pl. 48; Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5,5 Roudan syvyys Routanousu 5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Routanousu, mm - -,5 Pohjamaa Aika Kuva. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Talvella 999- pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla..999 välillä,97...,8 m. Helmikuussa (8..) roudansyvyys oli seosmoreenirakenteessa,8 m eli routa oli tunkeutunut moreenikerroksen läpi suodatinkerroksen pintaan. Vaihtoehtorakenteena toimivassa matalassa rakenteessa roudansyvyys oli samoin,8 m eli routa oli pohjamaassa. Massanvaihtorakenteessa (, m) roudansyvyys oli,74 m eli routa oli päällysrakenteessa. Huhtikuussa (4.4.) roudansyvyys oli seosmoreenirakenteessa syvyydellä, m eli routa oli tunkeutunut rakenteen läpi pohjamaahan syvyydelle cm. Matalan rakenteen yhteydessä ei roudansyvyyttä saatu mitattua. Masssanvaihtorakenteessa roudansyvyys oli,95 m eli routa oli edelleen päällysrakenteessa. Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven 999- aikana välillä... 5 mm. Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyys Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa (7... mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä (... mm), jossa pienet routanousut sijaitsivat rummun siirtymärakenteessa. Massanvaihtorakenteessa routanousut vaihtelivat välillä 7 5 mm. Routaraja oli seosomoreenirakenteessa syvyydellä, m, matalan rakenteen yhteydessä syvyydellä,97 m ja massanvaihtorakenteessa syvyydellä,8 m. Seosmoreenirakenteen routanousut olivat aiheutuneet itse seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella vanhassa tierakenteessa tai pohjamaassa.

28 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet 8... Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routaraja oli seosmoreenirakenteessa syvyydellä,8 m eli routa oli tunkeutunut seosmoreenirakenteen läpi suodatinkerroksen pintaan. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4 mm, ollen keskimäärin 8 mm (rumpu ja siirtymärakenne jätetty huomioimatta). Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina koeosuudella. Matalan rakenteen yhteydessä roudansyvyys oli,8 m. Massanvaihtorakenteen vaaituksissa oli virhettä, koska vaaitusten perusteella rakenteessa olisi tapahtunut painumaa syksyn -vaaituksiin verrattuna. Routaraja oli massanvaihtorakenteessa syvyydellä,74 m eli routa oli vielä selvästi rakennekerroksissa. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet 8...

29 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 Kuvassa 4 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle cm (roudan syvyys, m). Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 75 mm, ollen keskimäärin 4 mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Massanvaihtorakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4 4 mm, ollen keskimäärin 7 mm. Routaraja oli edelleen rakennekerroksissa syvyydellä,95 m. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 4. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 5 on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 8. Routanousu ja roudan syvyys talvella 999- Pl. 8-4, Roudan syvyys -, Routanousu 5 -, -,,, Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni 5-5 Routanousu, mm, -, Pohjamaa -5 4, Kuva 5. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 8.

30 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Kuvassa 6 on esitetty vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 95. Routanousu ja roudan syvyys talvella 999- Pl Roudan syvyys Routanousu Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa 5-5 Routanousu, mm Kuva 6. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 95. Kuvassa 7 on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 48. Routanousu ja roudan syvyys talvella 999- Pl Roudan syvyys Routanousu Päällyste+kantava+jakava 5-5 Routanousu, mm - Pohjamaa Kuva 7. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 48. Talvella - ei mitattu roudansyvyyttä eikä routanousua. 5.5 Lumen paksuus Lumen paksuutta mitattiin paaluilla Pl. 8, Pl. 95 ja Pl. 48 m ja m etäisyydellä tien reunasta, molemmin puolin tietä. Kuvassa 8 on esitetty

31 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 lumen paksuudet talvella Suurin lumen paksuus mitattiin , m Ranua, Mt Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Ranua, Mt Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 8. Lumen paksuudet talvella Kuvassa 9 on esitetty lumen paksuudet talvella Suurin lumen paksuus mitattiin..998,54 m (Pl. 48)., Ranua, Mt 94, Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],,8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48, Etäisyys tien keskilinjasta [m], Etäisyys tien keskilinjasta [m],6, Ranua, Mt 94,6, Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m],,,8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],,,8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48,, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 9. Lumen paksuudet talvella Kuvassa 4 on esitetty lumen paksuudet talvella Lumen paksuus vaihteli keväällä 999 välillä,5,8 m.

32 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Lumipeitteen paksuus [m],6,4,,,8,6,4, Ranua, Mt 94 Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],6,4,,,8,6,4,..999 Ranua, Mt 94 Pl 8 Pl 95 Pl 48,, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 4. Lumen paksuudet talvella Kuvassa 4 on esitetty lumen paksuudet talvella Lumen paksuus vaihteli keväällä ennen sulamista välillä,45, m., Ranua, Mt 94, 7.. Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48, Etäisyys tien keskilinjasta [m], Etäisyys tien keskilinjasta [m] Lumipeitteen paksuus [m],,,8,6,4, 6.. Ranua, Mt 94, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Pl 8 Pl 95 Pl 48 Kuva 4. Lumen paksuudet talvella Lumipeitteen paksuus [m] Ranua, Mt 94,6 7.4.,4,,,8,6,4,, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Pl 8 Pl 95 Pl Tierakenteen ja pohjamaan kosteus Tierakenteen ja pohjamaan kosteusmittauksia suoritettiin kolmessa mittauspoikkileikkauksessa syvyyksillä,6 m ja, m tien tasausviivasta. Syksyllä 996 seosmoreenikerroksessa tilavuusvesipitoisuus oli yli % ja pohjamaassa noin 5 % eli moreenikerroksessa vesipitoisuus oli suurempi kuin pohjamaassa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syvyydellä,6 m välillä 4,,6 til.-% ja syvyydellä, m välillä 8,7,4 til.-%. Massanvaihtorakenteessa syvyydellä (,6 m) tilavuusvesipitoisuus oli noin 5 %. Pohjamaa oli märintä massanvaihtorakenteessa, jossa syvyydellä, m tilavuusvesipitoisuus oli noin 4 %. Toukokuun 997 lopun mittauksissa massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) tapahtui myös voimakas vesipitoisuuden nousu pohjamaan vesipitoisuuden tasolle noin 4 %:in. Tilavuusvesipitoisuuden jyrkkä pieneneminen talvella johtui kyseisen tason jäätymisestä. Kuvassa 4 on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään 997.

33 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Ranua, Mt 94 9/96 /96 /96 /96 /97 /97 /97 4/97 5/97 6/97 7/97 8/97 9/97 /97 Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 48,.6 m Pl 48,. m Kuva 4. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään 997. Syksyllä 997 seosmoreenirakenteen vesipitoisuus nousi noin samalle tasolle kuin rakentamisen jälkeisenä syksynä. Pohjamaan vesipitoisuus oli syksyllä 997 noin 5 til.-% korkeammalla kuin syksyllä 996, ollen kuitenkin pienempi kuin itse seosmoreenirakenteessa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syksystä 997 kesään 998 syvyydellä,6 m välillä 9,, til.-% ja syvyydellä, m välillä 7,7,8 til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus oli edelleen korkea vaihdellen välillä 4,8 4, til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) vesipitoisuusvaihtelut olivat edelleen hyvin suuria. Syksyllä 997 vesipitoisuus oli,9 til.-% nousten kesällä 998 tasolle 4,9 til.-%. Kuvassa 9 on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään 998. Tilavuusvesipitoisuus [%] Ranua, Mt 94 Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 48,.6 m Pl 48,. m 9/96 /96 /96 /96 /97 /97 /97 4/97 5/97 6/97 7/97 8/97 9/97 /97 /97 /97 /98 /98 /98 4/98 5/98 6/98 Kuva 9. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään 998.

34 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Syksystä 998 kesään 999 seosmoreenirakenteen alaosassa (syvyydellä,6 m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä,,5 %. Samassa poikkileikkauksessa pohjamaassa (syvyydellä, m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä, 7, % eli pohjamaan vesipitoisuus oli edelleen alhaisempi kuin itse seosmoreenirakenteen. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihteli syvyydellä,6 m välillä,, til.-% ja syvyydellä, m välillä 4,, til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli hyvin vähän ollen välillä 4,5 4,5 til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) suurin vesipitoisuus, til.-%. mitattiin kesällä 998. Kuvassa on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään 999. Ranua, Mt 94 Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 48,.6 m Pl 48,. m 8/96 9/96 /96 /96 /96 /97 /97 /97 4/97 5/97 6/97 7/97 8/97 9/97 /97 /97 /97 /98 /98 /98 4/98 5/98 6/98 7/98 8/98 9/98 /98 /98 /98 /99 /99 /99 4/99 5/99 6/99 Kuva. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään 999. Syksystä 999 kesään seosmoreenirakenteen alaosassa (syvyydellä,6 m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä,6, %. Samassa poikkileikkauksessa pohjamaassa (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä,9 6,7 % eli pohjamaan vesipitoisuus oli edelleen pienempi kuin itse seosmoreenirakenteen. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syvyydellä,6 m välillä 6,8, til.-% ja syvyydellä, m välillä 7,7, til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä 4, 4,5 til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) vesipitoisuusvaihtelut olivat hyvin suuria. Syksyllä 999 vesipitoisuus oli 7, til.-% ja kesällä vesipitoisuus oli noussut tasolle 4,8 til.-%. Kuvassa on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään.

35 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Tilavuusvesipitoisuus [%] Ranua, Mt 94 Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 4,.6 m Pl 4,. m 8/96 /96 /96 /97 4/97 6/97 8/97 /97 /97 /98 4/98 6/98 8/98 /98 /98 /99 4/99 6/99 8/99 /99 /99 / 4/ 6/ 8/ Kuva. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään. Syksystä kesään seosmoreenirakenteen alaosassa (syvyydellä,6 m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä, 7,7 %. Samassa poikkileikkauksessa pohjamaassa (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä 4,9 6,8 % eli pohjamaan vesipitoisuus oli edelleen pienempi kuin itse seosmoreenirakenteen. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syvyydellä,6 m välillä 9,6, til.-% ja syvyydellä, m välillä 8,, til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä 9, 4, til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) vesipitoisuusvaihtelut olivat hyvin suuria. Syksyllä vesipitoisuus oli 4,8 til.-% ja kesällä vesipitoisuus oli noussut tasolle 4, til.-%. Kuvassa on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään. Mt 94 Männikkövaara Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 4,.6 m Pl 4,. m 8/96 /96 /96 /97 4/97 6/97 8/97 /97 /97 /98 4/98 6/98 8/98 /98 /98 /99 4/99 6/99 8/99 /99 /99 / 4/ 6/ 8/ / / / 4/ 6/ Kuva. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään.

36 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5.7 Kantavuus Vanhan rakenteen yhteydessä kantavuuksien keskiarvo oli ollut 9MPa. Ensimmäinen kantavuusmittaus rakentamisen jälkeen suoritettiin Koeosuuksien kantavuusmittausten keskiarvo oli 7 MPa. Nämä kantavuusmittaustulokset on esitetty Kaisu Mikkolan insinöörityössä //. Kesäkuussa 998 kantavuudet vaihtelivat välillä 75 5 MPa, keskiarvon ollessa 6 MPa. Syyskuussa kantavuudet vaihtelivat välillä 5 MPa, keskiarvon ollessa 6 MPa. Kuvassa on esitetty kesällä 998 (.6.) ja kuvassa 4 syksyllä 998 (.9.) suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara; PP-mittaus Oikea kaista Vasen kaista Kantavuus E, MPa 5 5 Moreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Paalulukema, m Kuva. Kesällä 998 (.6.) suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara;PP-mittaus Oikea Vasen Kantavuus E, MPa 5 5 Moreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Paalulukema, m Kuva 4. Syksyllä 998 (.9.) suoritetut kantavuusmittaukset.

37 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Heinäkuussa 999 kantavuudet vaihtelivat seosmoreenirakenteessa MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat 8 MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Massanvaihtorakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 9 MPa. Kuvassa 5 on esitetty kesällä 999 suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara: PP-mittaus Vasen Oikea Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kantavuus E, MPa Paalulukema, m Kuva 5. Kesällä 999 (5.7.) suoritetut kantavuusmittaukset. Kesäkuussa kantavuudet vaihtelivat seosmoreenirakenteessa MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat 6 46 MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 8 MPa. Massanvaihtorakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat 9 MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Kuvassa 6 on esitetty kesällä suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara: PP-mittaus Vasen Oikea Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kantavuus E, MPa Paalulukema, m Kuva 6. Kesällä (4.6.) suoritetut kantavuusmittaukset.

38 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5.8 Tasaisuus IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin syksyllä rakentamisen jälkeen ja keväällä.5.997, jolloin routamittausten mukaan sulamista oli tapahtunut pinnasta,,6 m eli pohjamaa oli seosmoreenirakenteen ja massanvaihtorakenteen yhteydessä edelleen jäässä. Routanousuissa oli pienenemistä tapahtunut lähinnä seosmoreenirakenteessa. Taulukossa on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset syksyllä 996 rakentamisen jälkeen ja keväällä 997 pohjamaan ollessa jäässä. Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset syksyllä 996 rakentamisen jälkeen ja keväällä 997 pohjamaan ollessa jäässä. Alkupl. Loppupl. IRI/syksy-96 IRI/kevät-97 suunta IRI/kevät-97 suunta 7 8,,7,9 8 9,9,7,8 9 4,,5, 4 4, 4,4 4, 4 4,9,,6 4 4,,,9 IRI-arvojen suurimmat muutokset syksystä kevääseen olivat tapahtuneet matalan rakenteen pinnassa. Matalan rakenteen yhteydessä pituussuuntaiset routanousuerot olivat olleet myös suurimmat. Vuonna 998 IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 6.5 ja kesällä 9.8. Taulukoissa ja on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 998. Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 998. Alkupl Loppupl IRI/kevät-98 IRI/kevät-98 IRI4/kevät-98 IRI4/kevät-98 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,4,49 6 7,6,9.8,76 7 8,7,.8,6 Moreenirak. 8 9,45,4,75,79 9 4,,74,76,7 Matala rak. 4 4,5,89,8,74 Osin matala rak. 4 4,6,8,5,55 Massanv. rak. 4 4,4,7,56,5 4 44,77,94,8, ,6,4

39 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 998. Alkupl. Loppupl IRI/kesä-98 IRI/kesä-98 IRI4/kesä-98 IRI4/kesä-98 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,7, 6 7,,9,66,68 7 8,,,6,54 Moreenirak. 8 9,44,,7,57 9 4,9,5,9,64 Matala rak. 4 4,5,6,75,49 Osin matala rak. 4 4,86,,5,5 Massanv. rak. 4 4,,,5,5 4 44,8,4,65, ,5,7 IRI-arvojen suurimmat muutokset keväästä kesään olivat tapahtuneet matalan rakenteen pinnassa. Kuvassa 7 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla elokuussa 998. Mt 94 Männikkövaara: IRI 5 m syksy ,5 Suunta Suunta 4,5 IRI 5 m, mm/m,5,5, Paalulukema, m Kuva 7. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla Kesällä 998 mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,45,5 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m, matalan massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,9,67 mm/m, keskiarvon ollessa,6 mm/m ja vertailurakenteena toimivan metrin massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,4,6 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m. Vuonna 999 IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 4.4 ja kesällä 8.8. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 999.

40 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Taulukko 5. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 999. Alkupl. Loppupl IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät-99 IRI4/kevät-99 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,,4 6 7,7,.88,9 7 8,,97.8,7 Moreenirak. 8 9,9,5,,97 9 4,7,9,96,94 Matala rak. 4 4,7,8,9,69 Osin matala rak. 4 4,,8,59,58 Massanv. rak. 4 4,48,54,6, ,5,79,95, ,7,5 Taulukko 6. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 999. Alkupl. Loppupl IRI/kesä-99 IRI/kesä-99 IRI4/kesä-99 IRI4/kesä-99 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,96, 6 7,,6,69,8 7 8,,,65,6 Moreenirak. 8 9,6,,85,7 9 4,5,,97,79 Matala rak. 4 4,66,8,8,55 Osin matala rak. 4 4,99,46,5,58 Massanv. rak. 4 4,4,,57, ,,,77, ,64,8 IRI-arvojen suurimmat muutokset keväästä kesään olivat tapahtuneet matalan rakenteen pinnassa. Kuvassa 8 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä ja kesällä 999.

41 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 Mt 94 Männikkövaara; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 999 IRI 5 m, mm/m Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kevät, suunta Kevät, suunta Syksy, suunta Syksy, suunta Paalulukema, m Kuva 8. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla maksimiroudan aikaan keväällä ja kesällä Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,8 5, mm/m, keskiarvon ollessa,9 mm/m ja kesällä välillä,4,7 mm/m, keskiarvon ollessa,6 mm/m. Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat matalan massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,8 6,5 mm/m, keskiarvon ollessa,7 mm/m ja kesällä välillä,4,9 mm/m, keskiarvon ollessa,46 mm/m. Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat vertailurakenteena toimivan metrin massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,8,97 mm/m, keskiarvon ollessa,5 mm/m ja kesällä välillä,48,6 mm/m, keskiarvon ollessa,4 mm/m. Vuonna IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 7.4 ja kesällä 4.8. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä. Taulukko 8. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä. Loppupl IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom suunta suunta suunta suunta 5 6,,7 6 7,67,,89,94 7 8,5,5,,8 Moreenir 8 9,,5,9,7 9 4,6,86,,89 Matala r 4 4,8,97,98,74 Osin mat rak. 4 4,,46,56,54 Massanv. 4 4,67,48,66,6 4 44,9,,, 44 45,96,

42 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Taulukko 9. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä. Alkupl. Loppupl IRI/kesä- IRI/kesä- IRI4/kesä- IRI4/kesä- Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,4,5 6 7,4,9,78,9 7 8,4,,7,69 Moreenirak. 8 9,7,46,86,78 9 4,68,,9,76 Matala rak. 4 4,66,46,85,6 Osin matala rak. 4 4,4,5,54,64 Massanv. rak. 4 4,5,8,6,6 4 44,46,9,95, ,7,96 Kuvassa 9 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä ja kesällä. Mt 94 Männikkövaara; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä IRI 5 m, mm/m Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kevät, suunta Kevät, suunta Kesä, suunta Kesä, suunta Paalulukema, m Kuva 9. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla maksimiroudan aikaan keväällä 7.4. ja kesällä Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,84 7,5 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m ja kesällä välillä,4,8 mm/m, keskiarvon ollessa,45 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat matalan rakenteen yhteydessä välillä,7 7,9 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m ja kesällä välillä,7, mm/m, keskiarvon ollessa,5 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat massanvaihtorakenteessa välillä,56 5,9 mm/m, keskiarvon ollessa,8 mm/m ja kesällä välillä,,64 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m.

43 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 9 Vuonna IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 4.4 ja kesällä.8. Taulukoissa ja on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä. Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä. Alkupl Loppupl IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,,7 6 7,8,68,88,6 7 8,,8,9,97 Moreenirak. 8 9,6,9,,87 9 4,6,67,,9 Matala rak. 4 4,,78,4,7 Osin matala rak. 4 4,7,5,56,6 Massanv. rak. 4 4,69,58,59, ,5,45,5, 44 45,98, Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä. Alkupl. Loppupl IRI/kesä- IRI/kesä- IRI4/kesä- IRI4/kesä- Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,5,7 6 7,6,,87,97 7 8,59,4,99,78 Moreenirak. 8 9,5,8,,98 9 4,8,4,4,98 Matala rak. 4 4,85,56,9,67 Osin matala rak. 4 4,7,58,6,6 Massanv. rak. 4 4,67,5,7,7 4 44,67,5,9, ,98, Kuvassa 4 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä ja kesällä.

44 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta Kevät, suunta Kesä, suunta Kesä, suunta Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne IRI 5 m, mm/m Paalulukema, m Kuva 4. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla maksimiroudan aikaan keväällä 4.4. ja kesällä.8.. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,8 4,8 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m ja kesällä välillä,56 4,4 mm/m, keskiarvon ollessa,75 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat matalan rakenteen yhteydessä välillä,74 6,97 mm/m, keskiarvon ollessa,4 mm/m ja kesällä välillä,75,6 mm/m, keskiarvon ollessa,78 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat massanvaihtorakenteessa välillä,4,65 mm/m, keskiarvon ollessa,8 mm/m ja kesällä välillä,4, mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m. 5.9 Vauriot Talven jälkeen päällystevaurioita oli havaittavissa vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen koeosuudella. Suurimmat pituushalkeamat olivat välillä plv , josta pituushalkema jatkui ohuempana aina paalulle pl. 4 asti. Pituushalkeamat sijaitsivat rummun siirtymäkiilan osuudella rummun (rumpu pl. 48) molemmin puolin. Rummun kohdalla routanousu oli suurimmillaan mm kasvaen siitä koeosuuden alkuun päin paalulle pl. 98, jossa routanousu oli suurimmillaan 6 mm. Pituushalkeaman esiintymisalueella routanousuero tien keskilinjan ja reunojen välillä oli suurimmillaan 4 mm. Molempien kaistojen kohdalla oli poikkihalkeama paalulla pl. 47, jossa havaittiin myös suurin routanousu 7 mm. Samalle paalulle päättyy myös massanvaihtorakenteen siirtymäkiila. Talven jälkeen päällystevaurioita oli havaittavissa eniten vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen koeosuudella, jossa sijaitsee myös rumpu siirtymärakenteineen. Suurimmat pituushalkeamat tien keskilinjalla sijaitsivat rummun siirtymäkiilan osuudella, rummun (rumpu pl. 48) molemmin puolin. Seosmoreenirakenteen yhteydessä havaittiin kaksi pituushalkeamaa tien reuna-alueella ja kaksi poikkihalkeamaa paaluilla Pl.

45 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 4 74 (koko tie) ja Pl. 8 (oikea kaista). Massanvaihtorakenteessa havaittiin useita keskilinjan ja kaistojen pituushalkeamia. Kuvassa 4 on esitetty pituushalkeamia matalan rakenteen osuudella (pääosin rummun siirtymärakenteessa). Kuva 4. Pituushalkeamia talven jälkeen vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen osuudella (pääosin rummun siirtymärakenteessa). Kuvassa 4 on esitetty pituushalkeamia massanvaihtorakenteessa. Kuva 4. Pituushalkeamia massanvaihtorakenteessa talven jälkeen Talven jälkeen uusia päällystevaurioita oli havaittavissa eniten vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen koeosuudella. Seosmo-

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Vt 4 pyörätie Temmes. Kohderaportti TPPT 39 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Vt 4 pyörätie Temmes. Kohderaportti TPPT 39 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 39 Espoo, 4.12.21 Vt 4 pyörätie Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus painotuotemyynti Telefax

ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus painotuotemyynti Telefax Harri Kivikoski, Jari Pihlajamäki, Markku Tammirinne TPPT-koerakenteiden yhteenvetoraportti Tiehallinnon selvityksiä 8/2002 ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki 1998 Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Pt 18564 Rantsila. Kohderaportti TPPT 37 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Pt 18564 Rantsila. Kohderaportti TPPT 37 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 37 Espoo, 4.12.21 Pt 18564 Rantsila Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu

Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita 1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja

Lisätiedot

Arktinen tie-tutkimusohjelma Seuranta- ja loppuraportti

Arktinen tie-tutkimusohjelma Seuranta- ja loppuraportti Seppo Saarelainen Arktinen tie-tutkimusohjelma 1985-1990 Seuranta- ja loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 21/2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-895-5 TIEH 3200753 Edita Oy Helsinki 2002 Julkaisua saatavana:

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus

Lisätiedot

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 33 Espoo, 4.12.21 Vt 5 Juva Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys 28.9.2015 2 Nurmijärven kunta Nysäkuja- Velhonkaari RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE 4 2 TUTKIMUKSET

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Tesoman Rautatiekortteli

Tesoman Rautatiekortteli Projektinumero 2014-13 POHJATUTKIMUSRAPORTTI Tesoman Rautatiekortteli TAMPERE / HRK Konsultointi Oy POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.05.2014 1(5) Projektinumero 2014-13 Tesoman Rautatiekortteli TAMPERE YLEISTÄ

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tilaaja: Jämsän kaupunki Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5629 26.1.2015 2 Sisällys RAKENNETTAVUUSSELVITYS... 3 MAAPERÄTUTKIMUS... 3 KOHDE...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt

Lisätiedot

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Varilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero

Varilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero Projektinumero 2017-5 PERUSTAMISTAPASELVITYS Varilan koulu Sastamala PERUSTAMISTAPASELVITYS 20.01.2017 1(4) Projektinumero 2017-5 Varilan koulu Sastamala YLEISTÄ Rakennuskohde Toimeksiannosta olen laatinut

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KOY KALEVAN AIRUT SARVIJAAKONKATU KALEVA, TAMPERE

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KOY KALEVAN AIRUT SARVIJAAKONKATU KALEVA, TAMPERE Työ nro 11611 21.01.2016 RAKENNETTAVUUSSEVITYS KOY KAEVAN AIRUT SARVIJAAKONKATU KAEVA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKAA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368 33

Lisätiedot

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

Lisätiedot

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 1 18330 Lopputäytöt Tässä luvussa käsitellään ensisijaisesti liikennöitäville alueille rakennettavien johto- ja putkikaivantojen lopputäyttöjä. Vaatimuksia voidaan soveltaa

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 RAKENNUS- JA LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET LUONNOS URAKKALASKENTAA VARTEN 31.8.2009 Destia Oy Oravakivensalmen

Lisätiedot

TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN

TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 21 Espoo, 4.1.2002 TIERAKENTEEN MITOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN TASAUS- VIIVA ALUSTAVA VALINTA SUUNNITTELUPERIAATTEET

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot