Mt 941 Männikkövaara

Transkriptio

1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4..

2

3 Mt 94 Ranuan koerakennuskohde SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS... LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET.... LÄHTÖTIEDOT.... ESITUTKIMUKSET.... MATERIAALITUTKIMUKSET...4 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS KOERAKENTEEN INSTRUMENTOINTI PAKKASMÄÄRÄ POHJAVEDEN SYVYYS ROUDAN SYVYYS JA ROUTANOUSU LUMEN PAKSUUS TIERAKENTEEN JA POHJAMAAN KOSTEUS KANTAVUUS TASAISUUS VAURIOT YHTEENVETO KIRJALLISUUS...5

4

5 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Männikkövaaran koerakennuskohteen tavoitteena oli saavuttaa riittävä routakestävyys tehostamalla kuivatusta salaojittavalla ja kapillaarisen nousun katkaisevalla sorakerroksella moreenirakenteen alla. Vanhan tien rakennekerrokset ja penger käytettiin hyväksi moreenin jalostamisessa. Moreenirakenteen plv. 7-9 rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 4 mm, Remix-stabilointi 7 mm, kantava+jakava mm, moreenipenger 4 mm, suodatinkangas, sora mm ja suodatinkangas. Vaihtoehtorakenteena plv toteutettiin 5-6 cm ulottuva matala massanvaihto, jossa rakenneosat pinnasta lukien olivat PAB 4 mm, Remix-stabilointi 7 mm, kantava mm, jakava mm ja alla vanha rakenne. Vertailurakenteena toimi plv perinteinen massanvaihto kahden metrin syvyydelle tasausviivasta. Rakenneosat olivat PAB 4 mm, Remixstabilointi 7 mm, kantava+jakava mm ja sorapenger 6 mm ja suodatinkangas. Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: Moreenirakenteen routakäyttäytyminen suhteessa vaihtoehto- ja vertailurakenteeseen Moreenipenkereen kosteustila Moreeni+tehostettu kuivatus-rakenteen taloudellisuus

6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET. Lähtötiedot Koerakenne sijaitsee Lapissa Ranuan kunnassa Mt 94 välillä Männikkövaara-Posion kr, tieosalla 8. Kuva. Koerakennuskohteen sijainti. Koekohteen KVL on 99 ajoneuvoa/vrk ja kesäaikaan 69 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on 6 %. Vanha tierakenne routi epätasaisesti ja keväällä 995 tehdyissä vaaituksissa oli routanousuksi havaittu enimmillään n. cm. Maaperä oli kohtalaisen tasalaatuista hiekkamoreenia, vesipitoisuus 8 - % ja hienoainesmäärä 9-6 %. Tasausviivasta m moreeni muuttui hyvin kiviseksi. Maatutkaus suoritettiin kesällä 996. Mitoittava pakkasmäärä (F ) kohteessa on 5 Kh.

7 Mt 94 Männikkövaaran koerakennnuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET. Esitutkimukset Vauriokartoitus Koekohteessa havaittiin useita poikkihalkeamia. Pituushalkeamat olivat lähinnä tien reunassa ja pientareella, mutta halkeamia esiintyi myös tien keskilinjalla. Tiellä esiintyi myös verkkohalkeamaa, urapainumaa ja reunapainumaa. Eniten vaurioituneeksi osaksi todettiin paaluväli 4-4. Routiminen Vanhan rakenteen routanousut määritettiin keväällä ja kesällä 995 suoritetuista vaaituksista. Routavaaituksesta havaittiin voimakkaimmin routivat kohdat, jotka osuivat paaluille 8, 98, 4 ja 44. Routanousu oli suurinta paalulla 44, yli cm. Kuvassa on esitetty vanhan rakenteen routanousut talvelta Vanhan rakenteen routanousu talvella F94-95 = 994 h C = F- Routanousu Routanousu, mm Paaluluku, m Kuva. Vanhan rakenteen routanousut talvelta Maatutkaluotaus suoritettiin tien vasemmalta kaistalta. Maatutkaluotauksen tulokset on esitetty Kaisu Mikkolan insinöörityön // liitteessä 4. Kantavuusmittaus suoritettiin pudotuspainolaitteella, jolloin tien päällyskerros oli jo rouhittu. Kohteen kevätkantavuudet vaihtelivat 47 7 MPa välillä, keskiarvon ollessa 9 MPa. Seosmoreenin routivuus Laboratoriossa tutkittiin routanousukokeella seosmoreenin routivuutta. Segregaatiopotentiaali kpa pintakuormituksella oli,8 mm /Kh eli routivuusluokituksen mukaan seosmoreeni oli keskinkertaisesti routivaa.

8 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Kapillaarisen nousukorkeuden perusteella seosmoreeni (h c =, m) oli erittäin routivaa. Esitutkimukset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Kaisu Mikkolan insinöörityössä //.. Materiaalitutkimukset Materiaalitutkimukset jakaantuivat maasto- ja laboratoriotutkimuksiin. Maastotutkimukset Maastotutkimuksia suoritettiin kohteessa kahtena eri ajankohtana, joissa kaivettiin yhteensä 7 koekuoppaa eri paaluille. Jälkimmäisellä kerralla koekuopista määritettiin kaapelitutkalla (TDR) kerrosten suhteelliset dielektrisyydet sekä mitattiin samasta kohtaa tensiometrillä vesipotentiaalit. Laboratoriotutkimukset Ensimmäisistä näytteistä (9..996) määritettiin maalaji, rakeisuus ja routivuus. Maalaji havaittiin routivaksi hiekkamoreeniksi ja viimeisessä koekuopassa routivaksi soraiseksi hiekkamoreeniksi. Toisessa näytteenotossa ( ) moreenikerros havaittiin rakeisuudeltaan tasalaatuiseksi hiekkamoreeeniksi/silttiseksi hiekkamoreeniksi. Vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,8... %.

9 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Koerakenteilla oli tarkoitus selvitittää moreenirakenteen routakäyttäytymistä suhteessa matalaan massanvaihto- ja syvään massanvaihtorakenteeseen. Koeosuudet olivat seuraavat: Plv 7-9, seosmoreenirakenne Plv 9-46, vaihtoehtorakenne Plv 48-46, massanvaihtorakenne Kuvassa on esitetty seosmoreenirakenteen poikkileikkauskuva. Mt 94 Männikkövaara - Posion kr Moreenirakenne Plv Päällyste PAB 4 mm. Kantava REMIX-stabilointi 7 mm. Kantava + jakava MSr mm 4. Moreenipenger Mr 9-4 mm (Pl 7-75) Moreenipenger Mr 4 mm (Pl 75-9) 5. Suodatinkangas 6. Suodatinkerros Sr/Hk mm 7. Luiskatäyte HkMr 8. Verhous Nurmi III-luokka Kuva. Seosmoreenirakenteen poikkileikkauskuva. Kuvassa 4 on esitetty vaihtoehtorakenteen poikkileikkauskuva.

10 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Mt 94 Männikkövaara - Posion kr Matala rakenne Plv Päällyste PAB 4 mm. Kantava REMIX-stabilointi 7 mm. Kantava MSr mm 4. Jakava Hk mm 5. Luiskatäyte HkMr 6. Verhous Nurmi III-luokka Kuva 4. Vaihtoehtorakenteen poikkileikkauskuva. Kuvassa 5 on esitetty massanvaihtorakenteen poikkileikkauskuva. Mt 94 Männikkövaara - Posion kr Vertailuirakenne Plv Päällyste PAB 4 mm. Kantava REMIX-stabilointi 7 mm. Kantava + jakava MSr mm 4. Sorapenger Hk/Sr 6 mm 5. Suodatinkangas 6. Luiskatäyte HkMr 7. Verhous Nurmi III-luokka Kuva 5. Massanvaihtorakenteen poikkileikkauskuva. Ranuan TPPT-koerakenteen suunnittelu on esitetty yksityiskohtaisesti Kaisu Mikkolan insinöörityössä //.

11 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Alusrakenteesta otettiin kaikilla koeosuuksilla näytteitä alusrakenteen pinnasta m:n välein. Alusrakenteelle tehtiin myös DCP-kairauksia m:n välein sekä mitattiin sähkönjohtavuuksia Er-sondilla. Moreenirakennenäytteet otettiin seosmoreenista. Näytteitä otettiin m:n välein. Seosmoreenirakennekerrokselle tehtiin myös sähkönjohtavuuksia Er-sondilla. Rakennekerrosnäytteitä otettiin moreenipenkereen alapuolisesta hiekkakerroksesta sekä yhdistetystä jakavasta ja kantavasta kerroksesta. Vaihtoehtorakenteen rakennekerrosnäytteitä otettiin kantavasta ja jakavasta kerroksesta, massanvaihtorakenteessa yhdistetystä jakavasta ja kantavasta kerroksesta sekä hiekkapenkereestä. Sidottujen rakenteiden näytteitä koeosuuksilta otettiin asfalttinäytteitä yksi kappale (Pl. 45) ja stabilointinäytteitä kappaletta (Pl. 7 ja 46). Ranuan Mt 94 TPPT-koerakenteen toteuttaminen ja rakentamisen laadunvarmistus on tarkemmin esitetty Kaisu Mikkolan insinöörityössä //.

12 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 5. Koerakenteen instrumentointi Instrumentointi toteutettiin asentamalla kohteeseen kosteusmittarit, routaputket, pohjavesiputket, lämpötilaprofiili ja lumenmittauslaudat. Routaputket ( kpl) ja lumenmittauslaudat (molemmin puolin tietä m ja m etäisyydelle tien reunasta) asennettiin kullekin koeosuudelle eli seosmoreenirakenteeseen Pl. 8, vaihtoehtorakenteeseen Pl. 95 ja referenssinä toimivaan massanvaihtorakenteeseen Pl. 48. Seosmoreenirakenteeseen asennettiin lisäksi lämpötilaprofiili paalulle Pl. 8. Kosteusantureita asennettiin kullekin mittauspoikkileikkaukselle syvyydelle,6 m ja, m. Pohjavesiputket asennettiin paaluille Pl. 7 ja Pl. 9. Routanousuvaaitus tehtiin plv viiden metrin välein poikkileikkausvaaituksena keskilinjalta ja tien reunoista. Mittauspoikkileikkauksissa Pl. 8, Pl. 95 ja Pl. 48 vaaittiin myös ajokaistojen keskikohdat. 5. Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = 7 h C, F = 7484 h C, F = 4846 h C, F 99- = 8495 h C ja F - = 746 h C. Talvi vastasi pakkasmäärältään keskimääräistä talvea, talvi hieman keskimääräistä leudompaa talvea, talvi keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea ja talvet 999- ja - tilastollisesti keskimäärin kerran vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Kuvassa 6 on esitetty seurantatalvien 997- pakkasmäärien kertyminen Ranualla F5 = 455 h C Ranuan pakkasmäärä talvina , , , 999- ja - Pakkasmäärä, h C F = 7 h C 5 F96-97 F97-98 F F99- F Aika Kuva 6. Seurantatalvien 997- pakkasmäärien kertyminen Ranualla.

13 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 9 5. Pohjaveden syvyys Pohjavedenpintaa mitattiin kahdesta pohjavesiputkesta paaluilla Pl. 7 ja Pl. 9 eli seosmoreenirakenteen molemmissa päissä. Pohjavedenpinta vaihteli syksyn 996 ja kevään 997 välisenä aikana, -,7 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan helmikuun puolivälissä ja korkeimmillaan toukokuun lopulla. Syksyn 997 ja alkukesän 998 välisenä aikana pohjavesi vaihteli välillä, -,7 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan maaliskuun lopussa ja korkeimmillaan huhtikuun lopulla. Keväällä 999 pohjavedenpinta vaihteli välillä,4 -,76 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan maaliskuun lopussa ja korkeimmillaan huhtikuun lopulla. Keväällä pohjavesi oli korkeimmillaan vaihdellen välillä, -,88 metriä tien tasausviivasta. Pohjavesi oli alhaisimmillaan helmikuun lopussa ja korkeimmillaan toukokuun alussa. Seurannan aikaiset pohjavesihavainnot on esitetty kuvassa 7. Pohjavedenpintaa ei mitattu havaintokaudella -. Mt 94 Männikkövaara 86 Tienpinta Pl 9 Tienpinta Pl 7 85 PVP [m] Pl 9, PVP:n korkeus Pl 7, PVP:n korkeus /96 /96 /97 4/97 6/97 8/97 /97 /97 /98 4/98 6/98 8/98 /98 /98 /99 4/99 6/99 8/99 /99 /99 / 4/ 6/ Kuva 7. Pohjavedenpinnan taso syksystä 996 kesäkuun puoliväliin. 5.4 Roudan syvyys ja routanousu Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla välillä,...,4 m. Helmikuun puolivälissä routa oli tunkeutunut,9,9 metrin syvyydelle. Tällöin routaraja oli massanvaihtorakennetta lukuun ottamatta pohjamaassa. Maaliskuun puolivälissä routa tunkeutui myös massanvaihtorakenteen läpi pohjamaahan. Routasyvyydet koeosuuksilla vaihtelivat välillä,...,6 m. Huhtikuun puolivälissä routaraja vaihteli välillä,...,5 m, ollen seosmoreenirakenteessa syvimmällä. Toukokuun lopulla suoritetuissa mittauksissa sulamista oli tapahtunut pinnasta,,6 m ja routaraja oli seosmoreenirakenteessa tunkeutunut huhtikuun mittauksista edelleen, syvyydelle,55 m. Vaihtoehtorakenteessa

14 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde routaraja oli huhtikuun tasolla ja massanvaihtorakenteessa sulamista oli tapahtunut alhaalta päin cm. Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven aikana välillä... 7 mm. Kuvassa 8 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudan syvyydet Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa (...7 mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen alkupäässä (...5 mm). Massanvaihtorakenteessa ei routanousuja juurikaan esiintynyt. Paalulla pl. 47 mitattu 7 mm:n routanousu keskilinjalla oli mahdollisesti vaaitusvirhe. Routaraja oli joulukuun mittauksissa seosmoreenirakenteessa noin,7 metrin syvyydellä moreenissa, joten routanousu oli aiheutunut seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella ja massanvaihtorakenteessa routaraja oli routimattomassa rakennekerroksessa. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 8. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa 9 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4... mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routaraja oli juuri läpäissyt seosmoreenikerroksen alapuolisen hiekka/sorakerroksen ja tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 7 cm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut olivat keskimäärin noin 9 mm. Suurin routanousu paalulla pl. 47 oli 7 mm. Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina osuudella. Massanvaihtorakenteen routanousu oli keskimäärin mm ja routaraja,9 metrin syvyydessä eli edelleen routimattomassa rakenteessa.

15 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 9. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4... mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routanousut edellisen kuukauden aikana olivat olleet hyvin vähäisiä. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 6 cm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut olivat keskimäärin noin mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä. Routaraja oli juuri läpäissyt rakennekerrokset, ollen syvyydellä, m. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousuissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta maaliskuun mittauksista. Koeosuuden alkupäässä routanousuissa oli pientä laskua. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 5 cm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanou-

16 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde sut olivat keskimäärin yli mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä - mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle cm. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Routanousut ja roudan syvyydet Kuvassa on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Moreenirakenne Pl. 8; Routanousu ja roudan syvyys talvella Roudan syvyys Routanousu 5 - Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni 5-5 Routanousu, mm - Pohjamaa Aika Kuva. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Kuvassa on esitetty vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95.

17 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Matala rakenne Pl. 95; Routanousu ja roudan syvyys talvella Roudan syvyys Routanousu 5 - Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa 5-5 Routanousu, mm Aika Kuva. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Kuvassa 4 on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Massanvaihtorakenne Pl. 48; Routanousu ja roudan syvyys talvella Roudan syvyys Routanousu 5 - Päällyste+kantava+jakava 5-5 Routanousu, mm - Pohjamaa Aika Kuva 4. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Kuvassa 5 on esitetty vanhan rakenteen routanousut talvelta sekä uuden rakenteen routanousut talvelta Routanousuja vertailtaessa on huomioitava, että talvi oli vuosisadan leudoimpia talvia.

18 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 F94-95 = 9 94 h C = F- F96-97 = 74 h C = F-5 Uusi rakenne Vanha rakenne Routanousu, m Paalulukema, m Kuva 5. Vanhan rakenteen routanousut talvelta sekä uuden rakenteen routanousut talvelta Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla..997 välillä,4...,64 m. Maaliskuun alussa routa oli tunkeutunut,, metrin syvyydelle. Tällöin routaraja oli kaikissa rakenteissa tunkeutunut pohjamaahan. Huhtikuun alussa routaraja vaihteli välillä,5...,6 m, ollen seosmoreenirakenteessa syvimmällä. Massanvaihtorakenteessa saavutettiin tällöin suurin roudansyvyys,5 m. Huhtikuun lopulla routa oli tunkeutunut seosmoreenirakenteessa syvyydelle,67 m ja vaihtoehtorakenteena toimivassa matalassa massanvaihtorakenteessa syvyydelle,46 m. Matalassa massanvaihtorakenteessa havaittiin suurin roudansyvyys vasta.5.98, jolloin routaraja oli syvyydellä,55 m. Seosmoreenirakenteessa suoritetuissa lämpötilamittauksissa roudan maksimisyvyys oli..98,78 m. Kesäkuun lopulla (5.6.98) seosmoreenirakenne oli alhaalta päin sulanut tasolle,5 m ja ylhäältä päin tasolle,9 m eli routaa oli vielä, m. Kuvassa 6 on esitetty eri mittauspisteiden roudansyvyys talvella , Ranua, Mt 94 Roudan syvyys / sulamissyvyys [m],5,,5,,5, /97 /97 /97 /97 /98 /98 4/98 5/98 6/98 7/98 8/98 9/98 /98 Pl 8/LT Pl 8/Gandahl Pl 95/Gandahl Pl 48/Gandahl Kuva 6. Koerakenteiden roudansyvyys talvella

19 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven aikana välillä... 7 mm. Kuvassa 7 on esitetty koeosuuksien routanousut Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa ( mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä ( mm), jossa pienet routanousut sijaitsivat rummun siirtymärakenteessa. Massanvaihtorakenteessa routanousut vaihtelivat välillä 7 mm. Routaraja oli joulukuun lopun lämpötilamittausten perusteella seosmoreenirakenteessa,7 metrin syvyydellä moreenissa, joten routanousu oli aiheutunut seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella vanhassa tierakenteessa tai pohjamaassa. Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Vasen KL Oikea Matala rakenne Plv 9-48 Massanvaihtorakenne Plv Paalulukema Kuva 7. Koerakenteiden routanousut Kuvassa 8 on esitetty koeosuuksien routanousut Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä...9 mm, ollen keskimäärin 89 mm. Routaraja oli routaputkesta mitattuna maaliskuun alussa (..98) syvyydellä, m eli routa oli jo helmikuun mittauksissa tunkeutunut pohjamaahan. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut olivat keskimäärin noin 9 mm (rumpu ja siirtymärakenne jätettiin huomioimatta). Suurin routanousu oli paalulla pl mm. Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina osuudella. Massanvaihtorakenteessa ei ollut merkittävää routanousua.

20 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Matala rakenne Plv 9-48 Massanvaihtorakenne Plv Vasen KL Oikea Paalulukema Kuva 8. Koerakenteiden routanousut Kuvassa 9 on esitetty koeosuuksien routanousut Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 5 mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 6 cm (roudan syvyys,6 m). Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 8 7 mm, ollen keskimäärin 8 mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Routaraja oli syvyydellä,45 m. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä, keskimäärin 6 mm. Routaraja oli läpäissyt rakennekerrokset, ollen syvyydellä,5 m. Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Vasen KL Oikea Matala rakenne Plv Paalulukema Kuva 9. Koerakenteiden routanousut Massanvaihtorakenne Plv Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut Pakkasmäärän kertyminen loppui Routanousut olivat pienentyneet edellisestä mittauksesta kaikilla koeosuuksilla. Lämpötilamittauksissa

21 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 routa oli moreenirakenteessa sulanut pinnalta käsin,6 m eli itse seosmoreenirakenne oli sulanut yli cm. Tien pinnan korkeuden muutos [mm] 5 5 Seosmoreenirakenne Plv 7-9 Vasen KL Oikea Matala rakenne Plv Paalulukema Kuva. Koerakenteiden routanousut Massanvaihtorakenne Plv Kuvassa on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvellla paalulla Pl. 8. Moreenirakenne Pl. 8; Routanousu ja roudan syvyys talvella997-98,5 Roudan syvyys Routanousu 5,5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni Routanousu, mm - -,5 Pohjamaa Aika - Kuva. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Kuvassa on esitetty vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95.

22 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Matala rakenne Pl. 95; Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5 Roudan syvyys Routanousu 5,5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa Routanousu, mm - - -, Aika - Kuva. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Kuvassa on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Massanvaihtorakenne Pl. 48; Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5,5 Roudan syvyys Routanousu 5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Routanousu, mm - -,5 Pohjamaa Aika - Kuva. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla..998 välillä,...,6 m. Helmikuussa routa oli tunkeutunut,5, metrin syvyydelle. Tällöin routaraja oli kaikissa rakenteissa tunkeutunut pohjamaahan. Maaliskuussa roudansyvyydet vaihtelivat välillä,5,48 m.

23 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 9 Huhtikuun lopulla roudansyvyydet vaihtelivat välillä,5...,97 m, ollen seosmoreenirakenteessa syvimmällä. Massanvaihtorakenteessa saavutettiin tällöin maksimi roudansyvyys,5 m. Toukokuun puolivälissä routa oli tunkeutunut seosmoreenirakenteessa syvyydelle, m ja vaihtoehtorakenteena toimivassa matalassa massanvaihtorakenteessa syvyydelle,57 m. Pinnasta oli jo alkanut sulaminen, joka vaihteli eri mittauspisteissä välillä,,5 m. Kuvassa 4 on esitetty eri mittauspisteiden roudansyvyys talvella Mt 94 Männikkövaara: Roudan syvyys talvella ,5 Pl. 8 Pl. 95 Pl. 48,5, Kuva 4. Koerakenteiden roudansyvyys talvella Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven aikana välillä mm. Kuvassa 5 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyys Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa (...95 mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä (...8 mm), jossa pienet routanousut sijaitsivat rummun siirtymärakenteessa. Massanvaihtorakenteessa routanousut vaihtelivat välillä 7 mm. Routaraja oli matalan rakenteen yhteydessä syvyydellä, m ja massanvaihtorakenteessa syvyydellä,6 m. Seosmoreenirakenteen routanousut olivat aiheutuneet itse seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella vanhassa tierakenteessa tai pohjamaassa.

24 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 5. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 6 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 5 mm. Routaraja vaihteli massanvaihtorakenteen,5 m:stä matalan rakenteen, m:in eli routa oli jo helmikuun mittauksissa tunkeutunut pohjamaahan myös massanvaihtorakenteen yhteydessä. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 8 9 mm, ollen keskimäärin 94 mm (rumpu ja siirtymärakenne jätettiin huomioimatta). Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina osuudella. Massanvaihtorakenteen alkuosaa lukuun ottamatta routanousut olivat olleet hyvin pieniä. Routanousut vaihtelivat plv välillä 7 mm, keskiarvon ollessa 9 mm. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 6. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 7 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä

25 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde mm, ollen keskimäärin mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle 4 cm (roudan syvyys,4 m). Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 54 mm, ollen keskimäärin 6 mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Routaraja oli syvyydellä,48 m. Massanvaihtorakenteen routanousut olivat edelleen hyvin pieniä, keskimäärin mm. Routaraja oli läpäissyt rakennekerrokset, ollen syvyydellä,5 m. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 7. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 8 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Pakkasmäärän kertyminen loppui Routanousut olivat pääosin pienentyneet edellisestä mittauksesta. Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä 5 4 mm, ollen keskimäärin mm. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 68 mm, ollen keskimäärin mm ja massanvaihtorakenteen routanousut vaihtelivat välillä 6 mm, ollen keskimäärin 4 mm. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 8. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet

26 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Kuvassa 9 on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Moreenirakenne Pl. 8; Routanousu ja roudan syvyys talvella998-99,,5,,5,,5, -,5 -, -,5 -, -,5 Roudan syvyys Routanousu Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni Pohjamaa -, Aika Kuva 9. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 8. Kuvassa on esitetty vaihtoehtorakenteena toimiva matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Matala rakenne Pl. 95; Routanousu ja roudan syvyys talvella Routanousu, mm,5 Roudan syvyys Routanousu 5,5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa Routanousu, mm - - -, Aika Kuva. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 95. Kuvassa on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48.

27 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Massanvaihtorakenne Pl. 48; Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5,5 Roudan syvyys Routanousu 5 5,5 -,5 - -,5 Päällyste+kantava+jakava Routanousu, mm - -,5 Pohjamaa Aika Kuva. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella paalulla Pl. 48. Talvella 999- pakkasmäärän kertyminen alkoi Ranualla Routaputkella mitattuna roudansyvyys vaihteli koeosuuksilla..999 välillä,97...,8 m. Helmikuussa (8..) roudansyvyys oli seosmoreenirakenteessa,8 m eli routa oli tunkeutunut moreenikerroksen läpi suodatinkerroksen pintaan. Vaihtoehtorakenteena toimivassa matalassa rakenteessa roudansyvyys oli samoin,8 m eli routa oli pohjamaassa. Massanvaihtorakenteessa (, m) roudansyvyys oli,74 m eli routa oli päällysrakenteessa. Huhtikuussa (4.4.) roudansyvyys oli seosmoreenirakenteessa syvyydellä, m eli routa oli tunkeutunut rakenteen läpi pohjamaahan syvyydelle cm. Matalan rakenteen yhteydessä ei roudansyvyyttä saatu mitattua. Masssanvaihtorakenteessa roudansyvyys oli,95 m eli routa oli edelleen päällysrakenteessa. Koerakenteiden routanousut vaihtelivat talven 999- aikana välillä... 5 mm. Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyys Mittaustuloksista voidaan havaita, että routanousua esiintyi pääasiassa seosmoreenirakenteessa (7... mm) ja vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä (... mm), jossa pienet routanousut sijaitsivat rummun siirtymärakenteessa. Massanvaihtorakenteessa routanousut vaihtelivat välillä 7 5 mm. Routaraja oli seosomoreenirakenteessa syvyydellä, m, matalan rakenteen yhteydessä syvyydellä,97 m ja massanvaihtorakenteessa syvyydellä,8 m. Seosmoreenirakenteen routanousut olivat aiheutuneet itse seosmoreenin routimisesta. Matalassa rakenteessa routaraja oli jo selvästi uusien rakennekerrosten alapuolella vanhassa tierakenteessa tai pohjamaassa.

28 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet 8... Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routaraja oli seosmoreenirakenteessa syvyydellä,8 m eli routa oli tunkeutunut seosmoreenirakenteen läpi suodatinkerroksen pintaan. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4 mm, ollen keskimäärin 8 mm (rumpu ja siirtymärakenne jätetty huomioimatta). Matalan rakenteen koeosuudella on rumpu paalulla Pl. 48 ja siirtymärakenteet molemmin puolin. Tämä näkyi myös selvästi pienempinä routanousuina koeosuudella. Matalan rakenteen yhteydessä roudansyvyys oli,8 m. Massanvaihtorakenteen vaaituksissa oli virhettä, koska vaaitusten perusteella rakenteessa olisi tapahtunut painumaa syksyn -vaaituksiin verrattuna. Routaraja oli massanvaihtorakenteessa syvyydellä,74 m eli routa oli vielä selvästi rakennekerroksissa. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm 5-5 Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet 8...

29 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 Kuvassa 4 on esitetty koeosuuksien routanousut ja roudansyvyydet Seosmoreenirakenteen routanousut vaihtelivat välillä mm, ollen keskimäärin 9 mm. Routaraja oli tunkeutunut pohjamaahan syvyydelle cm (roudan syvyys, m). Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen routanousut vaihtelivat välillä 75 mm, ollen keskimäärin 4 mm, kun jätettiin huomioimatta rumpu ja sen siirtymärakenteet. Massanvaihtorakenteen routanousut vaihtelivat välillä 4 4 mm, ollen keskimäärin 7 mm. Routaraja oli edelleen rakennekerroksissa syvyydellä,95 m. Mt 94 Männikkövaara, routanousu-roudan syvyys vasen kl oikea Routanousu, mm Seosmoreeni Päällyste+kantava+jakava - -5 Moreeenirakenne Vaihtoehtorakenne Vertailurakenne Paalulukema, m Kuva 4. Koerakenteiden routanousut ja roudansyvyydet Kuvassa 5 on esitetty seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 8. Routanousu ja roudan syvyys talvella 999- Pl. 8-4, Roudan syvyys -, Routanousu 5 -, -,,, Päällyste+kantava+jakava Seosmoreeni 5-5 Routanousu, mm, -, Pohjamaa -5 4, Kuva 5. Seosmoreenirakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 8.

30 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Kuvassa 6 on esitetty vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 95. Routanousu ja roudan syvyys talvella 999- Pl Roudan syvyys Routanousu Päällyste+kantava+jakava Vanha rakenne Pohjamaa 5-5 Routanousu, mm Kuva 6. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 95. Kuvassa 7 on esitetty massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 48. Routanousu ja roudan syvyys talvella 999- Pl Roudan syvyys Routanousu Päällyste+kantava+jakava 5-5 Routanousu, mm - Pohjamaa Kuva 7. Massanvaihtorakenteen roudansyvyys ja routanousu talvella 999- paalulla Pl. 48. Talvella - ei mitattu roudansyvyyttä eikä routanousua. 5.5 Lumen paksuus Lumen paksuutta mitattiin paaluilla Pl. 8, Pl. 95 ja Pl. 48 m ja m etäisyydellä tien reunasta, molemmin puolin tietä. Kuvassa 8 on esitetty

31 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 lumen paksuudet talvella Suurin lumen paksuus mitattiin , m Ranua, Mt Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Ranua, Mt Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m] Pl 8 Pl 95 Pl Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 8. Lumen paksuudet talvella Kuvassa 9 on esitetty lumen paksuudet talvella Suurin lumen paksuus mitattiin..998,54 m (Pl. 48)., Ranua, Mt 94, Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],,8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48, Etäisyys tien keskilinjasta [m], Etäisyys tien keskilinjasta [m],6, Ranua, Mt 94,6, Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m],,,8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],,,8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48,, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 9. Lumen paksuudet talvella Kuvassa 4 on esitetty lumen paksuudet talvella Lumen paksuus vaihteli keväällä 999 välillä,5,8 m.

32 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Lumipeitteen paksuus [m],6,4,,,8,6,4, Ranua, Mt 94 Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],6,4,,,8,6,4,..999 Ranua, Mt 94 Pl 8 Pl 95 Pl 48,, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 4. Lumen paksuudet talvella Kuvassa 4 on esitetty lumen paksuudet talvella Lumen paksuus vaihteli keväällä ennen sulamista välillä,45, m., Ranua, Mt 94, 7.. Ranua, Mt 94 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4, Pl 8 Pl 95 Pl 48, Etäisyys tien keskilinjasta [m], Etäisyys tien keskilinjasta [m] Lumipeitteen paksuus [m],,,8,6,4, 6.. Ranua, Mt 94, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Pl 8 Pl 95 Pl 48 Kuva 4. Lumen paksuudet talvella Lumipeitteen paksuus [m] Ranua, Mt 94,6 7.4.,4,,,8,6,4,, Etäisyys tien keskilinjasta [m] Pl 8 Pl 95 Pl Tierakenteen ja pohjamaan kosteus Tierakenteen ja pohjamaan kosteusmittauksia suoritettiin kolmessa mittauspoikkileikkauksessa syvyyksillä,6 m ja, m tien tasausviivasta. Syksyllä 996 seosmoreenikerroksessa tilavuusvesipitoisuus oli yli % ja pohjamaassa noin 5 % eli moreenikerroksessa vesipitoisuus oli suurempi kuin pohjamaassa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syvyydellä,6 m välillä 4,,6 til.-% ja syvyydellä, m välillä 8,7,4 til.-%. Massanvaihtorakenteessa syvyydellä (,6 m) tilavuusvesipitoisuus oli noin 5 %. Pohjamaa oli märintä massanvaihtorakenteessa, jossa syvyydellä, m tilavuusvesipitoisuus oli noin 4 %. Toukokuun 997 lopun mittauksissa massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) tapahtui myös voimakas vesipitoisuuden nousu pohjamaan vesipitoisuuden tasolle noin 4 %:in. Tilavuusvesipitoisuuden jyrkkä pieneneminen talvella johtui kyseisen tason jäätymisestä. Kuvassa 4 on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään 997.

33 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Ranua, Mt 94 9/96 /96 /96 /96 /97 /97 /97 4/97 5/97 6/97 7/97 8/97 9/97 /97 Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 48,.6 m Pl 48,. m Kuva 4. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään 997. Syksyllä 997 seosmoreenirakenteen vesipitoisuus nousi noin samalle tasolle kuin rakentamisen jälkeisenä syksynä. Pohjamaan vesipitoisuus oli syksyllä 997 noin 5 til.-% korkeammalla kuin syksyllä 996, ollen kuitenkin pienempi kuin itse seosmoreenirakenteessa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syksystä 997 kesään 998 syvyydellä,6 m välillä 9,, til.-% ja syvyydellä, m välillä 7,7,8 til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus oli edelleen korkea vaihdellen välillä 4,8 4, til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) vesipitoisuusvaihtelut olivat edelleen hyvin suuria. Syksyllä 997 vesipitoisuus oli,9 til.-% nousten kesällä 998 tasolle 4,9 til.-%. Kuvassa 9 on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään 998. Tilavuusvesipitoisuus [%] Ranua, Mt 94 Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 48,.6 m Pl 48,. m 9/96 /96 /96 /96 /97 /97 /97 4/97 5/97 6/97 7/97 8/97 9/97 /97 /97 /97 /98 /98 /98 4/98 5/98 6/98 Kuva 9. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään 998.

34 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Syksystä 998 kesään 999 seosmoreenirakenteen alaosassa (syvyydellä,6 m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä,,5 %. Samassa poikkileikkauksessa pohjamaassa (syvyydellä, m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä, 7, % eli pohjamaan vesipitoisuus oli edelleen alhaisempi kuin itse seosmoreenirakenteen. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihteli syvyydellä,6 m välillä,, til.-% ja syvyydellä, m välillä 4,, til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli hyvin vähän ollen välillä 4,5 4,5 til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) suurin vesipitoisuus, til.-%. mitattiin kesällä 998. Kuvassa on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään 999. Ranua, Mt 94 Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 48,.6 m Pl 48,. m 8/96 9/96 /96 /96 /96 /97 /97 /97 4/97 5/97 6/97 7/97 8/97 9/97 /97 /97 /97 /98 /98 /98 4/98 5/98 6/98 7/98 8/98 9/98 /98 /98 /98 /99 /99 /99 4/99 5/99 6/99 Kuva. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään 999. Syksystä 999 kesään seosmoreenirakenteen alaosassa (syvyydellä,6 m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä,6, %. Samassa poikkileikkauksessa pohjamaassa (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä,9 6,7 % eli pohjamaan vesipitoisuus oli edelleen pienempi kuin itse seosmoreenirakenteen. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syvyydellä,6 m välillä 6,8, til.-% ja syvyydellä, m välillä 7,7, til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä 4, 4,5 til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) vesipitoisuusvaihtelut olivat hyvin suuria. Syksyllä 999 vesipitoisuus oli 7, til.-% ja kesällä vesipitoisuus oli noussut tasolle 4,8 til.-%. Kuvassa on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään.

35 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Tilavuusvesipitoisuus [%] Ranua, Mt 94 Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 4,.6 m Pl 4,. m 8/96 /96 /96 /97 4/97 6/97 8/97 /97 /97 /98 4/98 6/98 8/98 /98 /98 /99 4/99 6/99 8/99 /99 /99 / 4/ 6/ 8/ Kuva. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään. Syksystä kesään seosmoreenirakenteen alaosassa (syvyydellä,6 m) sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä, 7,7 %. Samassa poikkileikkauksessa pohjamaassa (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä 4,9 6,8 % eli pohjamaan vesipitoisuus oli edelleen pienempi kuin itse seosmoreenirakenteen. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä sulan tilan vesipitoisuudet vaihtelivat syvyydellä,6 m välillä 9,6, til.-% ja syvyydellä, m välillä 8,, til.-%. Massanvaihtorakenteen alapuolisen pohjamaan (syvyydellä, m) vesipitoisuus vaihteli välillä 9, 4, til.-%. Massanvaihtorakenteen rakennekerroksessa (syvyydellä,6 m) vesipitoisuusvaihtelut olivat hyvin suuria. Syksyllä vesipitoisuus oli 4,8 til.-% ja kesällä vesipitoisuus oli noussut tasolle 4, til.-%. Kuvassa on esitetty tilavuusvesipitoisuuden muutokset syksystä 996 kesään. Mt 94 Männikkövaara Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 8,.6 m Pl 8,. m Pl 95,.6 m Pl 95,. m Pl 4,.6 m Pl 4,. m 8/96 /96 /96 /97 4/97 6/97 8/97 /97 /97 /98 4/98 6/98 8/98 /98 /98 /99 4/99 6/99 8/99 /99 /99 / 4/ 6/ 8/ / / / 4/ 6/ Kuva. Tilavuusvesipitoisuuden muutokset mittauspisteissä pl. 8, pl. 95 ja pl. 48 syksystä 996 kesään.

36 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5.7 Kantavuus Vanhan rakenteen yhteydessä kantavuuksien keskiarvo oli ollut 9MPa. Ensimmäinen kantavuusmittaus rakentamisen jälkeen suoritettiin Koeosuuksien kantavuusmittausten keskiarvo oli 7 MPa. Nämä kantavuusmittaustulokset on esitetty Kaisu Mikkolan insinöörityössä //. Kesäkuussa 998 kantavuudet vaihtelivat välillä 75 5 MPa, keskiarvon ollessa 6 MPa. Syyskuussa kantavuudet vaihtelivat välillä 5 MPa, keskiarvon ollessa 6 MPa. Kuvassa on esitetty kesällä 998 (.6.) ja kuvassa 4 syksyllä 998 (.9.) suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara; PP-mittaus Oikea kaista Vasen kaista Kantavuus E, MPa 5 5 Moreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Paalulukema, m Kuva. Kesällä 998 (.6.) suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara;PP-mittaus Oikea Vasen Kantavuus E, MPa 5 5 Moreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Paalulukema, m Kuva 4. Syksyllä 998 (.9.) suoritetut kantavuusmittaukset.

37 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Heinäkuussa 999 kantavuudet vaihtelivat seosmoreenirakenteessa MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat 8 MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Massanvaihtorakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 9 MPa. Kuvassa 5 on esitetty kesällä 999 suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara: PP-mittaus Vasen Oikea Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kantavuus E, MPa Paalulukema, m Kuva 5. Kesällä 999 (5.7.) suoritetut kantavuusmittaukset. Kesäkuussa kantavuudet vaihtelivat seosmoreenirakenteessa MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat 6 46 MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 8 MPa. Massanvaihtorakenteen yhteydessä kantavuudet vaihtelivat 9 MPa:n välillä, keskiarvon ollessa 5 MPa. Kuvassa 6 on esitetty kesällä suoritetut kantavuusmittaukset. Mt 94 Männikkövaara: PP-mittaus Vasen Oikea Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kantavuus E, MPa Paalulukema, m Kuva 6. Kesällä (4.6.) suoritetut kantavuusmittaukset.

38 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5.8 Tasaisuus IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin syksyllä rakentamisen jälkeen ja keväällä.5.997, jolloin routamittausten mukaan sulamista oli tapahtunut pinnasta,,6 m eli pohjamaa oli seosmoreenirakenteen ja massanvaihtorakenteen yhteydessä edelleen jäässä. Routanousuissa oli pienenemistä tapahtunut lähinnä seosmoreenirakenteessa. Taulukossa on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset syksyllä 996 rakentamisen jälkeen ja keväällä 997 pohjamaan ollessa jäässä. Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset syksyllä 996 rakentamisen jälkeen ja keväällä 997 pohjamaan ollessa jäässä. Alkupl. Loppupl. IRI/syksy-96 IRI/kevät-97 suunta IRI/kevät-97 suunta 7 8,,7,9 8 9,9,7,8 9 4,,5, 4 4, 4,4 4, 4 4,9,,6 4 4,,,9 IRI-arvojen suurimmat muutokset syksystä kevääseen olivat tapahtuneet matalan rakenteen pinnassa. Matalan rakenteen yhteydessä pituussuuntaiset routanousuerot olivat olleet myös suurimmat. Vuonna 998 IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 6.5 ja kesällä 9.8. Taulukoissa ja on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 998. Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 998. Alkupl Loppupl IRI/kevät-98 IRI/kevät-98 IRI4/kevät-98 IRI4/kevät-98 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,4,49 6 7,6,9.8,76 7 8,7,.8,6 Moreenirak. 8 9,45,4,75,79 9 4,,74,76,7 Matala rak. 4 4,5,89,8,74 Osin matala rak. 4 4,6,8,5,55 Massanv. rak. 4 4,4,7,56,5 4 44,77,94,8, ,6,4

39 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 5 Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 998. Alkupl. Loppupl IRI/kesä-98 IRI/kesä-98 IRI4/kesä-98 IRI4/kesä-98 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,7, 6 7,,9,66,68 7 8,,,6,54 Moreenirak. 8 9,44,,7,57 9 4,9,5,9,64 Matala rak. 4 4,5,6,75,49 Osin matala rak. 4 4,86,,5,5 Massanv. rak. 4 4,,,5,5 4 44,8,4,65, ,5,7 IRI-arvojen suurimmat muutokset keväästä kesään olivat tapahtuneet matalan rakenteen pinnassa. Kuvassa 7 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla elokuussa 998. Mt 94 Männikkövaara: IRI 5 m syksy ,5 Suunta Suunta 4,5 IRI 5 m, mm/m,5,5, Paalulukema, m Kuva 7. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla Kesällä 998 mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,45,5 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m, matalan massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,9,67 mm/m, keskiarvon ollessa,6 mm/m ja vertailurakenteena toimivan metrin massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,4,6 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m. Vuonna 999 IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 4.4 ja kesällä 8.8. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 999.

40 6 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Taulukko 5. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 999. Alkupl. Loppupl IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät-99 IRI4/kevät-99 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,,4 6 7,7,.88,9 7 8,,97.8,7 Moreenirak. 8 9,9,5,,97 9 4,7,9,96,94 Matala rak. 4 4,7,8,9,69 Osin matala rak. 4 4,,8,59,58 Massanv. rak. 4 4,48,54,6, ,5,79,95, ,7,5 Taulukko 6. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 999. Alkupl. Loppupl IRI/kesä-99 IRI/kesä-99 IRI4/kesä-99 IRI4/kesä-99 Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,96, 6 7,,6,69,8 7 8,,,65,6 Moreenirak. 8 9,6,,85,7 9 4,5,,97,79 Matala rak. 4 4,66,8,8,55 Osin matala rak. 4 4,99,46,5,58 Massanv. rak. 4 4,4,,57, ,,,77, ,64,8 IRI-arvojen suurimmat muutokset keväästä kesään olivat tapahtuneet matalan rakenteen pinnassa. Kuvassa 8 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä ja kesällä 999.

41 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 7 Mt 94 Männikkövaara; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 999 IRI 5 m, mm/m Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kevät, suunta Kevät, suunta Syksy, suunta Syksy, suunta Paalulukema, m Kuva 8. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla maksimiroudan aikaan keväällä ja kesällä Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,8 5, mm/m, keskiarvon ollessa,9 mm/m ja kesällä välillä,4,7 mm/m, keskiarvon ollessa,6 mm/m. Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat matalan massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,8 6,5 mm/m, keskiarvon ollessa,7 mm/m ja kesällä välillä,4,9 mm/m, keskiarvon ollessa,46 mm/m. Keväällä m IRI-arvot vaihtelivat vertailurakenteena toimivan metrin massanvaihtorakenteen yhteydessä välillä,8,97 mm/m, keskiarvon ollessa,5 mm/m ja kesällä välillä,48,6 mm/m, keskiarvon ollessa,4 mm/m. Vuonna IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 7.4 ja kesällä 4.8. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä. Taulukko 8. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä. Loppupl IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom suunta suunta suunta suunta 5 6,,7 6 7,67,,89,94 7 8,5,5,,8 Moreenir 8 9,,5,9,7 9 4,6,86,,89 Matala r 4 4,8,97,98,74 Osin mat rak. 4 4,,46,56,54 Massanv. 4 4,67,48,66,6 4 44,9,,, 44 45,96,

42 8 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Taulukko 9. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä. Alkupl. Loppupl IRI/kesä- IRI/kesä- IRI4/kesä- IRI4/kesä- Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,4,5 6 7,4,9,78,9 7 8,4,,7,69 Moreenirak. 8 9,7,46,86,78 9 4,68,,9,76 Matala rak. 4 4,66,46,85,6 Osin matala rak. 4 4,4,5,54,64 Massanv. rak. 4 4,5,8,6,6 4 44,46,9,95, ,7,96 Kuvassa 9 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä ja kesällä. Mt 94 Männikkövaara; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä IRI 5 m, mm/m Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne Kevät, suunta Kevät, suunta Kesä, suunta Kesä, suunta Paalulukema, m Kuva 9. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla maksimiroudan aikaan keväällä 7.4. ja kesällä Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,84 7,5 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m ja kesällä välillä,4,8 mm/m, keskiarvon ollessa,45 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat matalan rakenteen yhteydessä välillä,7 7,9 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m ja kesällä välillä,7, mm/m, keskiarvon ollessa,5 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat massanvaihtorakenteessa välillä,56 5,9 mm/m, keskiarvon ollessa,8 mm/m ja kesällä välillä,,64 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m.

43 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 9 Vuonna IRI - tasaisuusmittaukset tehtiin keväällä maksimiroudan aikaan 4.4 ja kesällä.8. Taulukoissa ja on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä. Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä. Alkupl Loppupl IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,,7 6 7,8,68,88,6 7 8,,8,9,97 Moreenirak. 8 9,6,9,,87 9 4,6,67,,9 Matala rak. 4 4,,78,4,7 Osin matala rak. 4 4,7,5,56,6 Massanv. rak. 4 4,69,58,59, ,5,45,5, 44 45,98, Taulukko. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä. Alkupl. Loppupl IRI/kesä- IRI/kesä- IRI4/kesä- IRI4/kesä- Huom. suunta suunta suunta suunta 5 6,5,7 6 7,6,,87,97 7 8,59,4,99,78 Moreenirak. 8 9,5,8,,98 9 4,8,4,4,98 Matala rak. 4 4,85,56,9,67 Osin matala rak. 4 4,7,58,6,6 Massanv. rak. 4 4,67,5,7,7 4 44,67,5,9, ,98, Kuvassa 4 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä ja kesällä.

44 4 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde Mt 94 Männikkövaara; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta Kevät, suunta Kesä, suunta Kesä, suunta Seosmoreenirakenne Matala rakenne Massanvaihtorakenne IRI 5 m, mm/m Paalulukema, m Kuva 4. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla maksimiroudan aikaan keväällä 4.4. ja kesällä.8.. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat seosmoreenirakenteessa välillä,8 4,8 mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m ja kesällä välillä,56 4,4 mm/m, keskiarvon ollessa,75 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat matalan rakenteen yhteydessä välillä,74 6,97 mm/m, keskiarvon ollessa,4 mm/m ja kesällä välillä,75,6 mm/m, keskiarvon ollessa,78 mm/m. Keväällä 5 m IRI arvot vaihtelivat massanvaihtorakenteessa välillä,4,65 mm/m, keskiarvon ollessa,8 mm/m ja kesällä välillä,4, mm/m, keskiarvon ollessa, mm/m. 5.9 Vauriot Talven jälkeen päällystevaurioita oli havaittavissa vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen koeosuudella. Suurimmat pituushalkeamat olivat välillä plv , josta pituushalkema jatkui ohuempana aina paalulle pl. 4 asti. Pituushalkeamat sijaitsivat rummun siirtymäkiilan osuudella rummun (rumpu pl. 48) molemmin puolin. Rummun kohdalla routanousu oli suurimmillaan mm kasvaen siitä koeosuuden alkuun päin paalulle pl. 98, jossa routanousu oli suurimmillaan 6 mm. Pituushalkeaman esiintymisalueella routanousuero tien keskilinjan ja reunojen välillä oli suurimmillaan 4 mm. Molempien kaistojen kohdalla oli poikkihalkeama paalulla pl. 47, jossa havaittiin myös suurin routanousu 7 mm. Samalle paalulle päättyy myös massanvaihtorakenteen siirtymäkiila. Talven jälkeen päällystevaurioita oli havaittavissa eniten vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen koeosuudella, jossa sijaitsee myös rumpu siirtymärakenteineen. Suurimmat pituushalkeamat tien keskilinjalla sijaitsivat rummun siirtymäkiilan osuudella, rummun (rumpu pl. 48) molemmin puolin. Seosmoreenirakenteen yhteydessä havaittiin kaksi pituushalkeamaa tien reuna-alueella ja kaksi poikkihalkeamaa paaluilla Pl.

45 Mt 94 Männikkövaaran koerakennuskohde 4 74 (koko tie) ja Pl. 8 (oikea kaista). Massanvaihtorakenteessa havaittiin useita keskilinjan ja kaistojen pituushalkeamia. Kuvassa 4 on esitetty pituushalkeamia matalan rakenteen osuudella (pääosin rummun siirtymärakenteessa). Kuva 4. Pituushalkeamia talven jälkeen vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen osuudella (pääosin rummun siirtymärakenteessa). Kuvassa 4 on esitetty pituushalkeamia massanvaihtorakenteessa. Kuva 4. Pituushalkeamia massanvaihtorakenteessa talven jälkeen Talven jälkeen uusia päällystevaurioita oli havaittavissa eniten vaihtoehtorakenteena toimivan matalan rakenteen koeosuudella. Seosmo-