TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT"

Transkriptio

1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Kohderaportti TPPT 36 Espoo, Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

2

3 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Lähtötiedot Esitutkimukset Materiaalitutkimukset KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Yleistä Koerakennuskohteen valinta Koeosuudet KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS SEURANTAMITTAUKSET Koerakenteen instrumentointi Pakkasmäärä Pohjaveden syvyys Roudan syvyys ja routanousu Lumen paksuus Kantavuus Tasaisuus Vauriot YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET...4

4

5 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 3 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Salahmin koerakennuskohteen tavoitteena oli saavuttaa riittävä routakestävyys estämällä päällysteen halkeilu ja sulamisvaiheen liiallinen kantavuuden aleneminen sekä epätasaisten tai haitallisten routanousujen syntyminen. Menetelmänä käytettiin alusrakenteen homogenisointia mekaanisella menetelmällä ja lisänä homogenisoidun materiaalin hienoaineksen käsittelyä Finnstabi-kalkkiseoksella stabiloiden. Koerakenteiden rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 5 mm, kantavan murske 2 mm, jakavan kerroksen sora 3 mm, suodatinkerros 4 mm sekä päällysrakenteen alla homogenisoitu ja stabiloitu alusrakenne. Alusrakenteen osalta plv suoritettiin vain homogenisointi, plv alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabikalkkiseoksella 9 % tavoitetiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,5 metristä,7 metriin ja plv alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabi-kalkkiseoksella 95 % tavoitetiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,7 metristä,5 metriin. Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: - Homogenisoinnin ja sitä täydentävän sideainekäsittelyn järkevät käyttöalueet ja edut toisiinsa nähden. - Tierakenteen kestävyys ja kantavuus erilaisilla routanousujen määrillä. - Rakentamistekniikan kehittäminen (homogenisointitekniikka, kerrosten tiivistäminen, stabilointitekniikka) - Homogenisoinnin taloudellisuus.

6 4 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2.1 Lähtötiedot Mt 595 sijaitsee Savo-Karjalan tiepiirin alueella Kiuruveden ja Salahmin välillä (kuva 1). Koerakenteen tierekisteriosoite on 1/ Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 4 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 25 %. Utsjoki Kilpisjärvi Ivalo Muonio Sodankylä Kemi Kuusamo Oulu Suomussalmi Kajaani Lieksa Kuopio Vaasa Joensuu Jyväskylä Pori Turku Jokioinen Lahti Helsinki Lappeenranta Kuva 1. Salahmin koerakennuskohteen sijainti. Vuoden keskilämpötila on Kiuruvedellä +1,5 C. Tilastollisesti keskimäärin kerran 2 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 2 on 294 h C ja tilastollisesti keskimäärin kerran 1 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 1 on 429 h C. 2.2 Esitutkimukset Tasaisuus Vanhan rakenteen tasaisuusluvut (IRI) olivat oikealla kaistalla mm/m ja vasemmalla kaistalla mm/m ( ). Kuntoluokitukseltaan tien tasaisuus oli huonoa tai erittäin huonoa.

7 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 5 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Vauriokartoitus Kuvassa 2 on esitetty keväällä 1996 tehty vauriokartoitus paaluvälillä Plv Kuva 2. Vauriokartoitus paaluvälillä plv Kantavuus Taulukossa 1 on esitetty kohteessa suoritettujen kantavuusmittausten tulokset. Taulukko 1. Kantavuusmittaustulokset plv Mitattu Paalulukema (m) E 2 (MPa) Routiminen Koeosuuden routanousut vaihtelivat vanhassa rakenteessa talvella välillä mm ja keskimääräinen routanousu oli 11 mm. Vastaavasti talvella routanousut vaihtelivat välillä mm ja keskimääräinen routanousu oli 125 mm. Kuvassa 3 on esitetty vasemman reunaviivan, keskilinjan ja oikean reunaviivan routanousut Kuvassa 3 on esitetty lisäksi vanhan rakenteen pituusprofiili.

8 6 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET KORKEUSTASO KIURUVESI Mt 595 Tien pituusleikkaus ja routanousu plv Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva ROUTANOUSU [ mm ] ETÄISYYS KOHTEEN ALKUPISTEESTÄ [ m ] Kuva 3. Vasemman reunaviivan, keskilinjan ja oikean reunaviivan routanousut sekä vanhan rakenteen pituusprofiili. 2.3 Materiaalitutkimukset Korjaussuunnitelmaa varten oli aikaisemmin otettu Savo-Karjalan tiepiirin toimesta autokairanäytteitä 1 metrin välein paaluilta Pl , Pl. 227 ja Pl Autokairanäytteiden materiaalitutkimustulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Autokairanäytteiden materiaalitutkimustulokset. Pl Pl. 227 Pl Ös,5 m Ös,3 m Ös,3 m SrM,21 m SrM,1 m SrM,15 m Suod. kangas hksr,13 m hksr,26 m Ös,1 m Ös,6 m Ös,6 m SrM,14 m SrM,1 m SrM,17 m hksr,12 m hksr,1 m kesr,17 m Ös,8 m kahk,13 m kahk,26 m SrM,6 m sasimr,85 m sasimr hksr,18 m sasi,56 m Vanhojen rakennekerrosten paksuudet olivat paalulla Pl ,94 m, paalulla Pl. 227,65 m ja paalulla Pl ,1 m. Pohjamaa vaihteli savisesta siltistä saviseen silttimoreeniin. Savo-Karjalan tiepiiri otti pohjamaanäytteitä kahdesta koekuopasta paaluilta Pl vas. ja Pl. 26 oik.. Pohjamaanäytteiden rakeisuudet vaihtelivat savisesta siltistä saviseen silttimoreeniin. Silttinäytteestä määritettiin kuivatilavuuspaino (γ d =1,64 t/m 3 ) ja vesipitoisuus (w = 29,1 %). Savisen silttimoreenin maksimikuivatilavuuspainoksi ja optimivesipitoisuudeksi saatiin parannetulla Proctor-kokeella 2,75 kn/m 3 ja 8,3 %.

9 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 7 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Alusrakenteen stabilointiin valittiin sideaineeksi Finnstabi. Finnstabi on kipsipohjainen sideaine, joka tyypillisesti sisältää rauta-, titaani- ja alumiiniyhdisteitä. Finnstabi sisältää lisäksi hivenaineita (Na, Mg, Zn, Mn, Cr, Co, V ja Ni), joskin määrät ovat pieniä eivätkä esiinny haitallisina pitoisuuksina. Finnstabi ei sisällä raskasmetalleja tai muita haitallisia komponentteja. Pohjamaanäytteistä tehtiin puristuskoekappaleita, joihin sekoitettiin sideaineeksi Finnstabia (FT2). Sideainemäärät vaihtelivat seuraavasti: 3 %, 5 % ja 7 %. Silttinäytteiden puristuskoekappaleet valmistettiin siten, että näytteet kuivattiin, jonka jälkeen lisättiin sideaine ja vesi. Kullakin sideainepitoisuudella tehtiin kaksi näytettä. Näytteet tehtiin ICT-laitteella ja näytteiden halkaisija oli 1 mm ja korkeus 1 mm. Silttinäytteiden puristuskoekappaleet tehtiin noin luonnontilaisessa kosteudessa (w= %). Puristuskokeiden jälkeen määritetyt vesipitoisuudet vaihtelivat välillä w = 27,3-3,7 %. Moreeninäytteiden puristuskoekappaleet tehtiin Proctor-kokeella määritetyssä optimivesipitoisuudessa ja 9 % Proctor-tiiveydessä. kullakin sideainepitoisuudella tehtiin kaksi näytettä. Näytteet tehtiin ICT-laitteella ja näytteiden halkaisija oli 15 mm ja korkeus 15 mm. Puristuskokeiden jälkeen määritetyt vesipitoisuudet vaihtelivat välillä w = 7,6-8,4 %. Näytteitä säilytettiin muovipusseissa huoneessa, jonka lämpötila oli +15 C. Stabiloiduille näytteille tehtiin yksiaksiaaliset puristuskokeet 28 vuorokauden ikäisinä. Kokeissa käytettiin puristusnopeutta,5 %/min. Kuvassa 4 on esitetty aksiaaliset puristuslujuudet eri sideainepitoisuuksilla stabiloidulle silttimoreenille. Mt 595; Stabiloidun moreenin puristuslujuudet 7 6 Aksiaalinen puristuslujuus, kpa % 3 % 5 % 5 % 7 % 7 % Aksiaalinen kokoonpuristuma, % Kuva 4. Stabiloidun silttimoreenin aksiaaliset puristuslujuudet eri sideainepitoisuuksilla.

10 8 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 3.1 Yleistä Parannettavan tien Mt 595:n suunnitelmat tehtiin Savo-Karjalan tiepiirissä. Suunnitelmat perustuivat aikaisemmin tehtyihin esitutkimuksiin. Tien yleislinjaus pysyi suunnitelmissa ennallaan. Suurimmat muutokset vanhaan tiehen nähden olivat tien leveyden muuttuminen 6,5-7, metristä 8 metriin. 3.2 Koerakennuskohteen valinta Koerakennuskohde valittiin routanousujen ja vaurioiden perusteella. Koerakennuskohteeksi valittiin paaluväli Alusrakenteen stabiloinnin sideaineen valinta päätettiin hankeryhmän kokouksessa. Koerakennuskohteen toimintaan vaikuttavien muuttujien minimoimiseksi päädyttiin koerakenteessa käyttämään vain yhtä sideainetta. Sideaineeksi valittiin Finnstabi-kalkkiseos. Stabiloidun alusrakenteen tiiviydessä pyrittiin kahdella eri osuudella tiiviysasteisiin 9 % ja 95 %. 3.3 Koeosuudet Koerakenteilla selvitettiin homogenisoinnin, erilaisten sideainemäärien ja alusrakenteen stabilointisyvyyksien vaikutusta routanousuun. Koeosuudet olivat seuraavat: - Plv , referenssirakenne, homogenisointi, - Plv , koeosuus 1, alusrakenteen stabilointi, ylin,5 m kerros, 4 kg/m 2 tiiviysaste 9 %, - Plv , koeosuus 2, alusrakenteen stabilointi, ylin,6 m kerros, 48 kg/m 2 tiiviysaste 9 %, - Plv , koeosuus 3, alusrakenteen stabilointi, ylin,7 m kerros, 56 kg/m 2 tiiviysaste 9 %, - Plv 22-25, koeosuus 4, alusrakenteen stabilointi, ylin,7 m kerros, 56 kg/m 2 tiiviysaste 95 %, - Plv 25-28, koeosuus 5, alusrakenteen stabilointi, ylin,6 m kerros, 48 kg/m 2 tiiviysaste 95 %, - Plv 28-21, koeosuus 6, alusrakenteen stabilointi, ylin,5 m kerros, 4 kg/m 2 tiiviysaste 95 %. Kuvassa 5 on esitetty koeosuudet, rakennekerrokset ja alusrakenteelle tehdyt toimenpiteet.

11 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 9 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Referenssirakenne Koeosuudet 1, 2 ja 3 Koeosuudet 4, 5 ja 6 PAB 5 mm Kantava 2 mm Jakava 3 mm Suodatin 4 mm Alusrakenteen homogenisointi 1, m Koe 1:,5 m Koe 2:,6 m Koe 3:,7 m Alusrakenteen homogenisointi 1, m + Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,5 -.7 m (tiiviysaste 9 %) Koe 6:,5 m Koe 5:,6 m Koe 4:,7 m Alusrakenteen homogenisointi 1, m + Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,5 -,7 m (tiiviysaste 95 %) Kuva 5. Koeosuudet, rakennekerrokset ja alusrakenteelle tehdyt toimenpiteet.

12 1 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Koerakenne toteutettiin elokuussa Pohjamaan homogenisointi tehtiin kaivinkoneella, jossa kauhana oli normaali tasakärkinen kuokkakauha. Homogenisointisyvyys oli -2, m tien tasausviivasta. Homogenisointi pyrittiin tekemään siten, että alusrakenne sekoittui mahdollisimman hyvin ja että kaikki epätasaista routimista aiheuttavat epäjatkuvuuskohdat saataisiin poistettua. Käytännössä kaivinkoneen kauhaan otettiin pohjamaata tarvittavalta syvyydeltä, jonka jälkeen kauha tyhjennettiin eri kohtaan, kuin mistä maata oli otettu. Kivet ja mahdolliset kannot siirrettiin syrjään ja kaivinkone eteni käsittelemättömän maan päällä. Koekohteen kohdalle oli rakennettu kiertotie, joten homogenisointi voitiin tehdä kerralla koko tien leveydeltä. Homogenisoinnin jälkeen alusrakenne tasattiin suunnitelmien edellyttämään oikeaan tasoon ja muotoon. Kuvassa 6 on esitetty alusrakenteen pinta homogenisoinnin ja tasauksen jälkeen. Kuva 6. Alusrakenteen pinta homogenisoinnin ja tasauksen jälkeen. Finnstabi-kalkki-sideaine levitettiin alusrakenteen päälle pyöräkuormaajalla, jossa oli vaaka. Kuvassa 7 on esitetty sideaineen levitystä pyöräkuormaajalla.

13 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 11 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuva 7. Sideaineen levitystä pyöräkuormaajalla. Sideaineen levityksen jälkeen aloitettiin Finnstabi-kalkkiseoksen sekoittaminen alusrakenteeseen. Stabilointisyvyys vaihteli koeosuuksilla välillä,5 -,7 m. Sekoittaminen tehtiin Maamyyrä rumpusekoittajalla. Laitteiston kehittäjä on Ideachip Oy Hollolasta. Kuvassa 8 on esitetty sekoitin ja kuvassa 9 on esitetty sideaineen sekoittamista alusrakenteeseen. Kuva 8. Stabiloinnissa käytetty sekoitin.

14 12 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuva 9. Sideaineen sekoitusta alusrakenteeseen. Sideaineen sekoittamisen jälkeen stabiloitu alusrakenne tiivistettiin ja muotoiltiin lopulliseen muotoonsa. Tämän jälkeen rakennettiin normaalit rakennekerrokset. Alusrakenne pyrittiin stabiloinnin jälkeen tiivistämään siten, että plv tiiviysaste olisi 9 % ja plv tiiviysaste olisi 95 %. Stabiloidun alusrakenteen päältä Troxlerilla mitatut tiiviydet on esitetty taulukossa 3.

15 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 13 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Taulukko 3. Troxlerilla mitatut tiiviydet stabiloidun alusrakenteen päältä. Troxler-tiiviysaste Paalu vasen, % Kl., % oikea, % ,8 88,6 88, ,1 85,7 85, ,4 85,4 85, ,9 89,7 89,2 2 91,9 94,6 94, ,5 91,3 93, ,8 96,5 91, ,7 98,6 96, 28 94, 98,5 11, ,9 96,3 89,9 Troxler-tiiviysmittausten keskiarvo plv oli 88,8 % ja plv ,7 %. Kuvassa 1 on esitetty valmista rakennetta paalulta Pl. 199 eteenpäin. Kuva 1. Valmis rakenne paalulta Pl. 199 eteenpäin.

16 14 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET 5 SEURANTAMITTAUKSET 5.1 Koerakenteen instrumentointi Instrumentointi toteutettiin asentamalla kohteeseen routaputket, pohjavesiputket ja lumenmittauslaudat. Routaputket (2 kpl) asennettiin koeosuudelle 2 Pl. 1997, jossa alusrakenne stabiloitiin,6 m syvyydeltä Finnstabikalkkiseoksella (48 kg/m 2 ) 9 %:n tiiviysasteeseen ja koeosuudelle 5 Pl. 26, jossa alusrakenne stabiloitiin,6 m syvyydeltä Finnstabikalkkiseoksella (48 kg/m 2 ) 95 %:n tiiviysasteeseen. Vastaavissa mittauspisteissä mitattiin myös lumen paksuutta 1 m ja 2 m etäisyydellä tien reunasta, molemmin puolin tietä. Pohjavesiputket (2 kpl) asennettiin paaluille Pl m oik. ja Pl m oik.. Routanousuvaaitus tehtiin koko koealueella plv viiden metrin välein poikkileikkausvaaituksena keskilinjalta ja tien reunoista. Mittauspoikkileikkauksissa Pl ja Pl. 26 vaaittiin myös ajokaistojen keskikohdat. Mittauspisteet merkittiin päällysteen pintaan maalimerkeillä. 5.2 Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = 3478 h C, F = h C, F 99- = h C, F -1 = h C ja F 3-4 = h C. Talvi vastasi pakkasmäärältään tilastollisesti hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi tilastollisesti keskimääräistä talvea, talvet 2-21 ja tilastollisesti keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea sekä talvi tilastollisesti keskimäärin kerran 1 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Kuvassa 11 on esitetty pakkasmäärien kertyminen seurantatalvien ja aikana. 4 Kiuruveden pakkasmäärä talvina , , , , 2-21 ja F5 = 375 h C 35 3 F2 = 294 h C Pakkasmäärä, h C F F97-98 F F99- F-1 F Aika Kuva 11. Pakkasmäärien kertyminen Kiuruvedellä seurantatalvien ja aikana.

17 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 15 SEURANTAMITTAUKSET 5.3 Pohjaveden syvyys Pohjavedenpintaa mitattiin kahdesta pohjavesiputkesta paaluilla Pl ja Pl. 26. Paalulla Pl pohjavesi oli loppuvuodesta 1997 tasolla 2,1 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,13 m tien tasausviivasta (huhtikuu). Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli loppuvuodesta 1997 tasolla 2,33 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,12 m tien tasausviivasta. Pohjavedenpinta nousi molemmissa mittauspisteissä huhtikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Kesäkuun alussa (3.6.) pohjavesi oli paalulla Pl tasolla 1,3 m tien tasausviivasta ja paalulla Pl. 26 tasolla 1,75 m tien tasausviivasta. Paalulla Pl pohjavesi oli lokakuussa 1998 tasolla 1,21 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,21 m tasausviivasta (maaliskuu). Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli lokakuussa 1998 tasolla 1,76 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,21 m tien tasausviivasta. Pohjavedenpinta nousi keväällä 1999 molemmissa mittauspisteissä maaliskuun lopun jälkeen selvästi. Toukokuun puolivälissä pohjavesi oli paalulla Pl tasolla 1,52 m tien tasausviivasta ja paalulla Pl. 26 tasolla 2,3 m tien tasausviivasta. Lokakuussa 1999 pohjavesi oli paalulla Pl tasolla 2,48 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 1,84 m ja edelleen tammikuussa tasolle 1,71 m tasausviivasta. Helmikuussa pohjavesi laski tasolle 2,47 m ja edelleen maaliskuussa tasolle 2,51 m tasausviivasta. Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli lokakuussa 1999 tasolla 2,15 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 2,3 m ja edelleen tammikuussa tasolle 2,6 m tasausviivasta. Helmikuussa pohjavesi laski tasolle 2,45 m ja edelleen maaliskuussa tasolle 2,51 m tasausviivasta. Pohjavedenpinta nousi keväällä 2 molemmissa mittauspisteissä maaliskuun lopun jälkeen selvästi. Toukokuun puolivälissä pohjavesi oli paalulla Pl tasolla 1,42 m tien tasausviivasta ja paalulla Pl. 26 tasolla 1,98 m tien tasausviivasta. Lokakuussa 2 pohjavesi oli paalulla Pl tasolla 1,48 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 1,4 m. Helmikuussa pohjavesi oli laskenut tasolle 2,27 m ja edelleen huhtikuussa tasolle 2,62 m tien tasausviivasta. Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli lokakuussa tasolla 1,92 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 1,72 m. Helmikuussa 21 pohjavesi oli laskenut tasolle 2,4 m ja edelleen huhtikuussa tasolle 2,58 m tien tasausviivasta. Kuvassa 12 on esitetty pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta välisenä aikana paaluilla Pl ja Pl. 26. Talvella ei mitattu pohjaveden syvyyttä.

18 16 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Pohjaveden pinnan etäisyys tien tasausviivasta paaluilla Pl ja Pl. 26 -,5 Pl Pl. 26 Etäisyys tien tasausviivasta, m -1-1,5-2 -2,5-3 -3, Aika Kuva 12. Pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta välisenä aikana paaluilla Pl ja Pl Roudan syvyys ja routanousu Ensimmäisenä seurantatalvena pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä Ensimmäisissä routahavainnoissa routasyvyys vaihteli välillä,96...1,4 m. Tammikuussa (9.1) routa oli syvyydellä 1,12-1,2 m eli routa oli tunkeutunut alusrakenteeseen syvyydelle,17 -,25 m. Helmikuussa (6.2) routa oli syvyydellä 1,31-1,38 m ja maaliskuussa (12.3) routasyvyys oli välillä 1,74-1,8 m. Maaliskuun lopulla routa oli tunkeutunut syvyydelle 1,89...2, m. Huhtikuussa routa tunkeutui yhä syvemmälle pohjamaahan siten, että roudansyvyys oli 1,93...2,5 m ja suurin roudansyvyys saavutettiin 27.4., jolloin routa oli syvyydellä 1,95...2,5 m. Tällöin sulaminen oli edennyt rakennekerroksissa syvyydelle,75...,77 m. Sulaminen eteni toukokuun aikana ja viimeisissä mittauksissa 3.6. sulaminen oli edennyt syvyydelle 1,75 m. Tällöin pohjamaa oli vielä jäässä syvyydellä 1,75-2,2 m. Talvi oli seurannan aikaisista talvista kylmin. Kuvassa 13 on esitetty koerakenteen routaantuminen ja sulaminen talven aikana mittauspisteessä Pl. 26.

19 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 17 SEURANTAMITTAUKSET Routaantuminen ja sulaminen talvella Pl. 26 Roudan/sulamisen syvyys, m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,6 m (95 %:n tiiveys) Rakenteen paksuus.95 m Aika Kuva 13. Koerakenteen routaantuminen ja sulaminen talven aikana mittauspisteessä Pl. 26. Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä Ensimmäisissä routahavainnoissa routasyvyys oli,9 m. Tammikuussa (21.1) routa oli syvyydellä 1,4 m eli routa oli tunkeutunut alusrakenteeseen syvyydelle,45 m. Helmikuussa (22.2) routa oli syvyydellä 1,85 m ja maaliskuussa (22.3) roudansyvyys oli 1,88 m. Huhtikuussa routa tunkeutui yhä syvemmälle pohjamaahan siten, että roudansyvyys oli 1,96 m. Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä Ensimmäisissä routahavainnoissa routasyvyys vaihteli välillä,81,85 m. Tammikuussa (11.1) routa oli syvyydellä,97 1,3 m eli routa oli tunkeutunut alusrakenteeseen syvyydelle,2,8 m. Helmikuussa (1.2) routa oli syvyydellä 1,25 1,31 m ja maaliskuussa (1.3) roudansyvyys vaihteli välillä 1,4 1,46 m. Huhtikuussa routa tunkeutui yhä syvemmälle pohjamaahan siten, että roudansyvyys oli 1,48 1,53 m. Routa tunkeutui leudosta talvesta johtuen vain stabiloidun alusrakenteen alaosaan. Talvella 2-21 pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä Joulukuun alun routamittauksissa ei havaittu tien routaantumista (pakkasmäärä 434 h C). Helmikuussa (13.2) routa oli tunkeutunut syvyydelle 1,17 1,3 m eli,22,35 m alusrakenteeseen. Huhtikuun alussa routasyvyydet vaihtelivat välillä 1,6 1,7 m. Talvina ja ei mitattu roudan syvyyttä. Talvella pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä Routa läpäisi päällysrakenteen (,95 m) vuoden vaihteessa. Tammikuussa (2.1) roudan syvyys oli 1,24 m (pakkasmäärä 1375 h C) eli routa oli tunkeutunut,29 m alusrakenteeseen. Helmikuussa (9.2) routa oli syvyydellä 1,37 m eli,42 m alusrakenteessa ja maaliskuussa (22.3)

20 18 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET routa oli syvyydellä 1,63 m eli,68 m alusrakenteessa ja siis lähes suurimmalla stabilointisyvyydellä (,7 m alusrakenteen pinnasta). Talvella koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä mm. Taulukossa 4 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Taulukko 4. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Keskilinja routanousu suhteellinen routanousu % Koerakenne Sideainemäärä Roudan syvyys Vasen reuna Oikea reuna suhteellinen routanousu kg/m 2 m mm mm % mm mm Alusrakenteen homogenisointi - 1,95* , 78 7,8 4 1,95* , 93 9,3 Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) * arvio routasyvyydestä 48 1, , 81 8,1 56 1,95* , 69 6,9 56 2,5* ,5 46 4,2 48 2, ,5 47 4,3 4 2,5* ,4 51 4,6 Kuvassa 14 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl

21 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 19 SEURANTAMITTAUKSET Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5-1 -,5 Pl Roudan syvyys Routanousu Routanousu, mm,5-5 Roudan syvyys, m 1 1,5 2 Rakennekerrokset,95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi-kalkki-stabilointi yli,6 m (9 %:n tiiveys) , Kuva 14. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl Kuvassa 15 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26. Routanousu ja roudan syvyys talvella ,5-1 -,5 Pl. 26 Roudan syvyys Routanousu Routanousu, mm,5-5 Roudan syvyys, m 1 1,5 2 Rakennekerrokset,95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,6 m (95 %:n tiiveys) , Kuva 15. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26. Liitteessä 1 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa Talvella koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä mm. Taulukossa 5 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset

22 2 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Taulukko 5. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä kg/m 2 Roudan syvyys m Vasen reuna mm Keskilinja mm Oikea reuna mm suhteellinen routanousu % routanousu mm suhteellinen routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1,96* ,3 81 8,2 Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 4 1,96* , 88 8,7 ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 48 1,96* ,2 8 7,9 ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 56 1,96* , 69 6,8 ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 56 1, ,1 61 6, ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 48 1,96* ,7 57 5,6 ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,96* ,4 63 6,2 * arvio routasyvyydestä Kuvassa 16 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina ja Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet ja Pl F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Routanousu 98-1,5 Routanousu ,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) 2, Routanousu, mm Kuva 16. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina ja Kuvassa 17 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina ja

23 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 21 SEURANTAMITTAUKSET Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet ja Pl. 26 F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Routanousu 98-1,5 Routanousu ,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) 2, Routanousu, mm Kuva 17. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina ja Liitteessä 2 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa Talvella koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä mm. Taulukossa 6 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Taulukko 6. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä Roudan Vasen kl. Oikea suhteellinen routanousu suhteellinen kg/m 2 syvyys m reuna mm mm reuna mm routanousu % mm routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1, , ,7 Alusrakenteen homogenisointi + 4 1,53* , 91 15,7 stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi ,53* , ,7 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi ,53* ,2 7 12,1 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi ,53* , ,4 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi , ,8 59 1,2 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,53* ,9 63 1,9 * arvio routasyvyydestä

24 22 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Kuvassa 18 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina , ja Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet , ja F97-98=3478 h C Pl F98-99=28699 h C F99-=19589 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys -1,5 Routanousu 98 Routanousu 99-1 Routanousu -,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) 2, Routanousu, mm Kuva 18. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina , ja Kuvassa 19 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina , ja Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet , ja F97-98=3478 h C Pl. 26 F98-99=28699 h C F99-=19589 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys -1,5 Routanousu 98-1 Routanousu 99 Routanousu -,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) 2, Routanousu, mm Kuva 19. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina , ja Liitteessä 3 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa Talvella 2-21 koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä mm. Taulukossa 7 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimää-

25 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 23 SEURANTAMITTAUKSET räiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Taulukko 7. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä kg/m 2 Roudan syvyys m Vasen reuna mm kl. mm Oikea reuna mm suhteellinen routanousu % routanousu mm suhteellinen routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1, , ,4 Alusrakenteen homogenisointi + 4 1,7* ,8 82 1,9 stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi ,7* ,2 77 1,3 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi ,7* ,8 68 9,1 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi ,7* ,2 61 8,1 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi , ,4 53 7,1 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,7* ,9 57 7,6 * arvio routasyvyydestä Kuvassa 2 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina , , ja Roudan syvyys, m F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C -2,5-2 -1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet , , ja 2-21 Pl , Routanousu, mm Kuva 2. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina , , ja Kuvassa 21 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina , , ja 2-21.

26 24 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Roudan syvyys, m F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C -2,5-2 -1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet , , ja 2-21 Pl. 26 2, Routanousu, mm Kuva 21. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina , , ja Liitteessä 4 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa Talvina ja ei mitattu routanousua. Talvella koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä mm. Taulukossa 8 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Taulukko 8. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä kg/m 2 Roudan syvyys m Vasen reuna mm kl. mm Oikea reuna mm suhteellinen routanousu % routanousu mm suhteellinen routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1, , ,2 Alusrakenteen homogenisointi + 4 1, , ,7 stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi , ,7 8 11,7 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi , ,8 73 1,7 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi , ,2 67 9,9 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi , ,1 58 8,5 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1, , 62 9,1

27 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 25 SEURANTAMITTAUKSET Kuvassa 22 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina , , , 2-21 ja F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C F3-4=22541 h C Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet , , , 2-21 ja Pl Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Roudan syvyys 4 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Routanousu Routanousu, mm Roudan syvyys, m Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) Kuva 22. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl talvina , , , 2-21 ja Kuvassa 23 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina , , , 2-21 ja F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C F3-4=22541 h C Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet , , , 2-21 ja Pl. 26 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Roudan syvyys 4 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Routanousu Routanousu, mm Roudan syvyys, m Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) Kuva 23. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina , , , 2-21 ja Liitteessä 5 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa 1997.

28 26 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET 5.5 Lumen paksuus Lumen paksuutta mitattiin paaluilla Pl ja Pl m ja 2 m etäisyydellä tien reunasta, molemmin puolin tietä. Taulukossa 9 on esitetty seurantalvien aikaiset suurimmat lumenpaksuudet mittauspisteissä Pl ja Pl. 26. Talvella ei mitattu lumen paksuutta. Taulukko 9. Seurantalvien aikaiset suurimmat lumenpaksuudet mittauspisteissä Pl ja Pl. 26. Talvi Talvi Talvi Talvi 2-21 Paalu Vasen m Oikea m Vasen m Oikea m Vasen m Oikea m Vasen m Oikea m 1997,73,6,6,44 1,5 1,,65,55 26,75 1,,69,6 1,6 1,25,75,75 Seurannan aikaisista talvista lumisin oli talvi Kuvissa 24 ja 25 on esitetty lumen paksuudet eri mittauspisteissä lumisimpana talvena Lumen paksuus Pl ,4 1,2 1 Lumen paksuus, m,8,6, , Etäisyys tien keskilinjasta, m Kuva 24. Lumen paksuus mittauspisteessä Pl talvella

29 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 27 SEURANTAMITTAUKSET Lumen paksuus Pl. 26 1,4 1,2 1 Lumen paksuus, m,8,6, , Etäisyys tien keskilinjasta, m Kuva 25. Lumen paksuus mittauspisteessä Pl. 26 talvella Kantavuus Ensimmäiset kantavuusmittaukset suoritettiin rakentamisen jälkeen syksyllä 1997 (1.9.97) kantavan kerroksen päältä. Seuraava mittaus tehtiin kesällä 1998 päällysteen päältä (3.6.98). Kuvassa 26 on esitetty kantavuusmittausten tulokset vanhan rakenteen päältä (kesä-96) sekä syksyllä 1997 rakentamisen jälkeen (kantavan päältä) ja kesäkuussa 1998 suoritetut mittaukset. Mt 595 kantavuusmittaukset: Vanha rakenne (kesä-96), (kantavan päältä) ja päällysteen päältä Vanha rakenne (kesä-96) (kantavan päältä) Kantavuus E2, MPa Referenssi; homogenisointi Finnstabi-kalkki-stabilointi m alusrakenteen yläosa (9 %:n tiiveys) Finnstabi-kalkki-stabilointi m alusrakenteen yläosa (95 %:n tiiveys) Paalulukema, m Kuva 26. Kantavuusmittausten tulokset vanhan rakenteen päältä (kesä 96) sekä syksyllä 1997 rakentamisen jälkeen kantavan päältä ja kesäkuussa 1998 päällysteen päältä.

30 28 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Vanhan rakenteen kantavuudet vaihtelivat koeosuudella välillä , keskiarvon ollessa 192 MPa ja uuden rakenteen kantavuudet vaihtelivat kesällä 1998 välillä MPa, keskiarvon ollessa 256 MPa. Seuraavat kantavuusmittaukset suoritettiin kesällä 1999 ( ) ja kesällä 2 (6.6.2). Kesällä 1999 kantavuudet vaihtelivat välillä MPa, keskiarvon ollessa 281 MPa. Kesällä 2 kantavuudet vaihtelivat välillä MPa, keskiarvon ollessa 28 MPa. Kuvassa 27 on esitetty kantavuusmittausten tulokset kesäkuussa 1998, 1999 ja 2. Mt 595 kantavuusmittaukset: , ja Kantavuus E2, MPa Referenssi; homogenisointi Finnstabi-kalkki-stabilointi m alusrakenteen yläosa (9 %:n tiiveys) Finnstabi-kalkki-stabilointi m alusrakenteen yläosa (95 %:n tiiveys) Paalulukema, m Kuva 27. Kantavuusmittausten tulokset kesäkuussa 1998, 1999 ja Tasaisuus Koerakenteet (2 m) päällystettiin syksyllä Muu osa maantiestä päällystettiin vasta syksyllä 1998, joten ensimmäinen tasaisuusmittaus voitiin suorittaa vasta keväällä Tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä Taulukoissa 1 ja 11 on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä Taulukko 1. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät-99 IRI4/kevät-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,86, ,15 2,34,85 1, ,3 2,83 1,32 1,7 Finnstabi ,97 2,35 1,15 1,34 Finnstabi ,66 1,93,94 1, ,32,97

31 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 29 SEURANTAMITTAUKSET Taulukko 11. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-99 IRI/kesä-99 IRI4/kesä-99 IRI4/kesä-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,97, ,37 1,68,8 1, ,9 1,9 1,34,91 Finnstabi ,6 1,83,97 1,4 Finnstabi ,35 1,64,94 1, ,8,87 Kuvassa 28 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä. Mt 595 Salahmi; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Syksy, suunta 11 Syksy, suunta 21 IRI 5 m, mm/m Homogenisointi Alusrakenteen stabilointi Paalulukema, m Kuva 28. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä Keväällä 1999 maksimiroudan aikaan IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,97 2,83 mm/m, keskiarvon ollessa 2,36 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv ) välillä,93 3,18 mm/m, keskiarvon ollessa 2,37 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä 1,28 4,78 mm/m, keskiarvon ollessa 2,41 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä 1,11 3,45 mm/m, keskiarvon ollessa 2,15 mm/m. Kesällä 1999 IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,6 1,9 mm/m, keskiarvon ollessa 1,81 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv ) välillä,82 2,82 mm/m, keskiarvon ollessa 1,73 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,82 3,95 mm/m, keskiarvon ollessa 1,9 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä 1,11 2,34 mm/m, keskiarvon ollessa 1,63 mm/m.

32 3 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Keväällä 2 tien tasaisuusmittaukset tehtiin maksimiroudan aikaan ja kesällä Taulukoissa 12 ja 13 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 2. Taulukko 12. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,31, ,53 2,9,91 1, ,92 2,79 1,75 1,17 Finnstabi ,7 2,6 1,37 1,58 Finnstabi ,45 2,25,83 1, ,37,86 Taulukko 13. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kesä- IRI/kesä- IRI4/kesä- IRI4/kesä- Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,1, ,51 1,81,92 1, ,95 2,5 1,47 1,5 Finnstabi ,78 1,98 1,11 1,51 Finnstabi ,35 1,82,95 1, ,11,84 Kuvassa 29 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä. Mt 595 Salahmi; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m Homogenisointi Alusrakenteen stabilointi Paalulukema, m Kuva 29. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä Keväällä 2 maksimiroudan aikaan IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 2,7 2,92 mm/m, keskiarvon ollessa 2,6 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv ) välillä 1,54 4,41 mm/m, keskiarvon ollessa 2,74 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä 1,11 4,58 mm/m, keskiarvon ollessa 2,62 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22

33 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 31 SEURANTAMITTAUKSET 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä 1,21 3,91 mm/m, keskiarvon ollessa 2,27 mm/m. Kesällä 2 IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,78 2,5 mm/m, keskiarvon ollessa 1,94 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv ) välillä,8 3,15 mm/m, keskiarvon ollessa 1,84 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,95 3,71 mm/m, keskiarvon ollessa 2,4 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä,9 2,67 mm/m, keskiarvon ollessa 1,7 mm/m. Keväällä 21 tien tasaisuusmittaukset tehtiin maksimiroudan aikaan ja kesällä Taulukoissa 14 ja 15 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 21. Taulukko 14. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kevät-1 IRI/kevät-1 IRI4/kevät-1 IRI4/kevät-1 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,48, ,27 2,17,92 1, ,54 2,94 1,52 1,21 Finnstabi ,89 2,6 1,5 1,63 Finnstabi ,33 2,62,93 1, ,11,8 Taulukko 15. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-1 IRI/kesä-1 IRI4/kesä-1 IRI4/kesä-1 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,14, ,65 2,3,99 1, ,2 2,19 1,48 1,13 Finnstabi ,69 2,1 1,15 1,57 Finnstabi ,34 2,4,91 1, ,1,81 Kuvassa 3 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä.

34 32 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Mt 595 Salahmi; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m Homogenisointi Alusrakenteen stabilointi Paalulukema, m Kuva 3. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä Keväällä 21 maksimiroudan aikaan IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,89 2,94 mm/m, keskiarvon ollessa 2,49 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv ) välillä 1,45 3,56 mm/m, keskiarvon ollessa 2,62 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,96 3,95 mm/m, keskiarvon ollessa 2,53 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä,81 4,5 mm/m, keskiarvon ollessa 2,13 mm/m. Kesällä 21 IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,69 2,19 mm/m, keskiarvon ollessa 2, mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv ) välillä,75 3,58 mm/m, keskiarvon ollessa 1,94 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,93 4,3 mm/m, keskiarvon ollessa 2,9 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv , alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä,98 3,11 mm/m, keskiarvon ollessa 1,83 mm/m. 5.8 Vauriot Ensimmäisen seurantatalven jälkeen koeosuuksilla ei havaittu päällystevaurioita. Ensimmäiset vauriot havaittiin keväällä Päällystevauriot olivat tyypiltään pituushalkeamia, joiden leveys oli 1 3 mm ja määrä 3 m/2 m. Talven jälkeen päällystevaurioiden määrä oli hieman lisääntynyt. Vauriot olivat tyypiltään pituushalkeamia, jotka sijaitsivat osin keskilinjalla ja osin,2,8 metrin etäisyydellä keskilinjasta. Halkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja halkeamien määrä oli 19 m/2 m. Talven 2-21 jälkeen päällystevaurioiden määrä oli lisääntynyt selvästi. Pituushalkeamien määrä oli 28,5 m/2 m ja halkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm. Verkkohalkeilun alkua havaittiin oikeassa ulkourassa plv.

35 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde ja vasemmassa ulkourassa plv , sekä eli yhteensä 59 m/2 m. Kuvassa 31 on esitetty päällysteen pituushalkeilua paaluvälillä plv keväällä 21. Kuva 31. Päällysteen pituushalkeilua paaluvälillä plv keväällä 21. Talven 2-21 jälkeen ei ole tehty vaurioinventointia.

36 34 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde YHTEENVETO 6 YHTEENVETO Koerakenteiden rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 5 mm, kantavan murske 2 mm, jakavan kerroksen sora 3 mm, suodatinkerros 4 mm sekä päällysrakenteen alla homogenisoitu ja stabiloitu alusrakenne. Alusrakenteen osalta plv suoritettiin vain homogenisointi, plv alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabikalkkiseoksella 9 % tiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,5:stä,7 metriin ja plv alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabi-kalkkiseoksella 95 % tiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,7:stä,5 metriin. Alusrakenne oli koeosuuksilla pääosin silttiä ja silttimoreenia. Pohjamaa oli routivuudeltaan routivaa tai erittäin routivaa. Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = 3478 h C, F = h C, F 99- = h C, F -1 = h C ja F 3-4 = h C. Talvi vastasi pakkasmäärältään tilastollisesti hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi tilastollisesti keskimääräistä talvea, talvet 2-21 ja tilastollisesti keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea sekä talvi tilastollisesti keskimäärin kerran 1 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Pohjaveden syvyys Pohjaveden syvyys vaihteli seurannan aikana paalulla Pl välillä 1,4 3,21 m tien tasausviivasta. Vastaavasti paalulla Pl vaihteluväli oli 1,75 3,21 m tien tasausviivasta. Pienimmät lukemat mitattiin loppusyksyllä ja alkukesällä sekä suurimmat keväällä sulamisen alkuvaiheessa. Roudan syvyys Seurantatalvien aikaiset suurimmat roudansyvyydet vaihtelivat välillä 1,95 2,5 m (talvi ), 1,96 m (talvi ), 1,48 1,53 m (talvi ), 1,6 1,7 m (talvi 2-21) ja 1,63 m (talvi 23-24). Talvella ei mitattu roudan syvyyttä. Routanousu Koerakentamista edeltävinä talvina routanousut vaihtelivat välillä 4-18 mm (keskimäärin 11 mm, talvi ) ja välillä 5-23 mm (keskimäärin 125 mm, talvi ). Seurantatalvien aikana koerakenteiden keskimääräiset routanousut vaihtelivat välillä mm. Suurimmat routanousut olivat noin 13 mm. Routanousut olivat pienentyneet vanhaan rakenteeseen verrattuna etenkin paaluvälillä plv (vrt. liitteet 2 ja 4), jossa alusrakenne pyrittiin tiivistämään 95 %:n tiiviyteen. Vertailtaessa koeosuuksia, joissa alusrakenne vain homogenisoitiin tai alusrakennetta stabiloitiin Finnstabi-kalkkiseoksella,5,7 m tiiviysastetavoitteella 9 %, ei routanousuissa ollut merkittävää eroa (vrt. liitteet 2 ja 4). Homogenisoidulla osuudella keskimääräiset suhteelliset routanousut

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Vt 4 pyörätie Temmes. Kohderaportti TPPT 39 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Vt 4 pyörätie Temmes. Kohderaportti TPPT 39 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 39 Espoo, 4.12.21 Vt 4 pyörätie Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus painotuotemyynti Telefax

ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus painotuotemyynti Telefax Harri Kivikoski, Jari Pihlajamäki, Markku Tammirinne TPPT-koerakenteiden yhteenvetoraportti Tiehallinnon selvityksiä 8/2002 ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki 1998 Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000

Lisätiedot

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki

Vt 5 Juva. Kohderaportti TPPT 33 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 33 Espoo, 4.12.21 Vt 5 Juva Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

Pt 18564 Rantsila. Kohderaportti TPPT 37 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Pt 18564 Rantsila. Kohderaportti TPPT 37 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 37 Espoo, 4.12.21 Pt 18564 Rantsila Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

Pt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Pt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 28 Espoo, 4.12.21 Pt 12895 Nakkila Kyösti Laukkanen Markku Pienimäki Jari Pihlajamäki Janne Sikiö VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Jutikkalan eritasoliittymä

Jutikkalan eritasoliittymä TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 27 Espoo, 4.12.21 Jutikkalan eritasoliittymä Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:

Lisätiedot

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita 1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä

Lisätiedot

Mt 661 Isojoki. Kohderaportti TPPT 31 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Laura Apilo Jari Pihlajamäki

Mt 661 Isojoki. Kohderaportti TPPT 31 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Laura Apilo Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 661 Isojoki Laura Apilo Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 31 Espoo, 4.12.21 Bibliografiset tiedot APILO,

Lisätiedot

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön 1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

Arktinen tie-tutkimusohjelma Seuranta- ja loppuraportti

Arktinen tie-tutkimusohjelma Seuranta- ja loppuraportti Seppo Saarelainen Arktinen tie-tutkimusohjelma 1985-1990 Seuranta- ja loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 21/2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-895-5 TIEH 3200753 Edita Oy Helsinki 2002 Julkaisua saatavana:

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen Päätösehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 1 Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen PÄÄTÖSEHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI Maantiet: Tie ja paaluväli

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu

Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja

Lisätiedot

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO TYÖNUMERO: 60 2816 LIETO, KAIJASEN PELLON VESIHUOLTOLINJAT JA KADUT 1 YLEISTÄ Kaivantojen osalta tässä lausunnossa laaditaan periaateratkaisut

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tilaaja: Jämsän kaupunki Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5629 26.1.2015 2 Sisällys RAKENNETTAVUUSSELVITYS... 3 MAAPERÄTUTKIMUS... 3 KOHDE...

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot