PAIKALLISTIE PT 11636, PLV , SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK"

Transkriptio

1 PAIKALLISTIE PT 11636, PLV , SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

2

3 1 VIATEK Geotekniikan toimiala Piispanmäentie Espoo Puh fax internet Julkaisun otsikko ja tunnistetiedot Julkaisumuoto (julkaisu, moniste..) ja päiväys Tuhkat hyötykäyttöön projekti Knuters-Östersundom yksityistien muuttaminen paikallistieksi PT Loppuraportti Tekijä(t) Tarkastaja(t) Pasi Hautalahti, Juha Forsman, Aino Maijala, Juha Forsman, Pentti Lahtinen, Aino Maijala Marko Haatainen, Kirsi Koivisto Projektin johtaja Viatekissa Tilaaja(t) Pentti Lahtinen / Aino Maijala Pia Oesch / Jukka Leskelä, Petter Sandin Projektinumero Rahoitus Energia-alan keskusliitto Finergy, Tiehallinto Työn nimi Tuhkat hyötykäyttöön projekti Tiivistelmä Tuhkat hyötykäyttöön -projekti on Helsingin Energian, Fortum Oyj:n ja Pohjolan Voiman käynnistämä tutkimusprojekti kivihiilivoimalaitosten sivutuotteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Projektin yhtenä osaprojektina oli koerakentaminen, joka toteutettiin vuonna 1997 Knuters-Östersundom yksityistien perusparannustyömaalla (paikallistie PT 11636). Tielle tehtiin 400 m matkalle koerakenteita tuhkasta. Tässä osaprojektissa tarkastellaan tuhkarakenteiden teknistä toimivuutta sekä ympäristökelpoisuutta. Kohteeseen rakennettiin kolmella eri tuhkatyypillä yhteensä kuusi erilaista koerakennetta. Koerakenteissa varioitiin tuhkatyypin lisäksi kerrospaksuuksia. Koerakenteiden rakentamisen yhteydessä rakennettiin lisäksi vertailurakenne perinteisestä kalliomurskeesta. Koerakenteet ovat seuraavat: Rakenne 1, vertailurakenne, kalliomurske Rakenteet 2A ja 2B, lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seos 75/25 % Rakenteet 3A ja 3B, lentotuhka Rakenteet 4A ja 4B, sementtistabiloitu kasavarastoitu lentotuhka Kohteessa on tehty seurantamittauksia syksystä 1997 syksyyn 2002 saakka. Koerakenteiden teknistä toimivuutta on seurattu painumaletkuilla, routanousumittareilla, kosteusantureilla, lämpötila-antureilla sekä levy- ja pudotuspainokokein. Ympäristövaikutuksia on seurattu analysoimalla kolmesta lysimetrialtaasta ja kolmesta pohjavesiputkesta saatuja vesinäytteitä. Työnaikana tehtiin lisäksi pölyleijuntamittauksia sekä rakenteiden valmistumisen jälkeen liikennelaskentaa. Rakenteisiin on tehty vuosina 1998, 1999 ja 2001 koekuoppia materiaalien lujuuden selvittämiseksi. Keväällä 2001 koerakenteissa, joissa tuhkan yläpuolella oli ainoastaan bitumiemulsio ja sorapintaus, havaittiin liikennöintiä vaikeuttavia vaurioita. Muutoin rakenteet ovat kestäneet seurantajakson hyvin. Mittausten perusteella rakenteiden kantavuus on jatkuvasti kasvanut. Havaitut routanousut ovat olleet vähäisiä, kuten myös roudan aiheuttamat vauriot (pl. kevään 2001 vauriot muutamissa rakenteissa). Pohjavesiputkista analysoiduista näytteistä ei ole havaittu kohonneita alkuainepitoisuuksia verrattuna talousveden ohjearvoihin. Vertailurakenteen ja tuhkarakenteiden alle sijoitetuista lysimetrialtaista otetuista näytteistä on sen sijaan mitattu useita ylityksiä eri alkuaineiden ja yhdisteiden kohdalta. Suurin ylitys on tapahtunut kloridilla. Pitoisuudet ovat selvästi alentuneet ajan myötä. Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seoksesta rakennetun rakenteen läpi ei havaittu suotautuneen vettä 1. vuoden jälkeen. Avainsanat Lentotuhka, rikinpoistolopputuote, koerakentaminen, seurantamittaukset Kieli suomi Sivuja 40 s. + liitteitä 37 s. Muut työssä laaditut raportit Luettelo raportin lopussa Muuta Työn arkistointitapa ja -paikka Viatekissa Tiedosto: Hakemisto, H:\Knutersin raportti 2002\raportit\raportti2002\tekstit ym.\pt11636loppuraportti.doc

4 2 ALKUSANAT Kivihiilen poltossa syntyy Suomessa sivutuotteena tuhkaa noin tonnia vuodessa ja savukaasujen rikinpoiston lopputuotetta noin tonnia vuodessa. Osa näistä materiaaleista hyödynnytetään rakennusteollisuudessa mm. sementin ja kipsilevyjen valmistuksessa. Näiden materiaalien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat myös hyvin potentiaaliset. Kivihiilituhkan maarakennushyötykäytöstä on jo runsaasti positiivista kokemusta niin USA:sta kuin Euroopastakin. Voimayhtiöiden Helsingin Energia, Pohjolan Voima ja Fortum Oyj yhteistyöllä käynnistettiin kivihiilituhkien maarakennushyötykäytön kehittämiseksi ja ohjeistamiseksi TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN projekti, jonka koordinointi ja päätutkimusvastuu annettiin SCC Viatek Oy:lle. Projektin ovat rahoittaneet voimayhtiöiden lisäksi Tekesin SIHTI 2 projekti. Myös sidosryhmien edustajat kutsuttiin johtoryhmään, josta muodostui seuraavanlainen: Kyösti Oasmaa (puheenjohtaja) Birger Ylisaukko-Oja Dan Blomster / Mats Lindholm Ari Seppänen Juhani Puolanne Pekka Kontiala Martti Keppo Raija Pikku-Pyhältö Pentti Lahtinen (koordinaattori) Helsingin Energia Pohjolan Voima Oy Fortum Oyj Ympäristöministeriö Suomen Ympäristökeskus Tielaitos Lohja Rudus Ympäristötekniikka Oy Ab Teknologian kehittämiskeskus Tekes SCC Viatek Oy TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN projekti koostui viidestä eri osaprojektista: 1. Ympäristökelpoisuus ja lupakäytäntö 2. Materiaaliteknologia 3. Varastointi ja työmenetelmät 4. Suunnittelu ja mitoitusmenetelmät 5. Koerakentaminen Tuhkat hyötykäyttöön projektin päättymisen jälkeen vuodesta 2000 alkaen on mittaukset ja raportoinnit maksanut Energia-alan keskusliitto Finergy ja Tiehallinto. Projektin perusteella on laadittu Tuhkarakentamisohje, jonka julkaisusta, jakelusta ja päivittämisestä vastaa Finergy. Tämä raportti käsittelee koerakentamista. Koerakennuskohteen paikallistie PT 11636, plv (entinen Knuters-Östersundom yksityistie) koekoerakentamisen tutkimusten raportoinnista ja tulosten käsittelystä ovat vastanneet SCC Viatek Oy:ssä Juha Forsman, Marko Haatainen, Pasi Hautalahti, Pekka Huttunen ja Kirsi Koivisto. SCC Viatek Oy / SGT:stä tutkimuksen ohjauksessa, mittauksissa ja raportoinnissa ovat olleet mukana mm. Pentti Lahtinen, Harri Jyrävä, Aino Maijala ja Tero Jokinen. Eri osaprojektien tuloksia ja kokemuksia on hyödynnetty vuonna 1998 tehdyssä Tuhkien maarakennushyötykäyttö ohjeessa.

5 3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 ALKUSANAT 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 2. SIJAINTI JA POHJASUHTEET 6 3. RAKENNEKERROKSET JA MATERIAALIT Rakennekerrokset Materiaalit RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Valmistelevat työt Lentotuhkakoerakenteet 3A ja 3B Stabiloidut lentotuhkakoerakenteet 4A ja 4B Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seos koerakenteet 2A ja 2B Sorapintauksen levitys Sorateiden kunnossapito Korjaukset INSTRUMENTOINTI JA SEURANTAMITTAUKSET Tutkimusmenetelmät Pohjavesiputket Lysimetrit Painumaletkut Routanousumittarit Kosteusanturit Lämpötila-anturit Työn aikaiset pölyleijumamittaukset Säähavainnot Levykuormituskokeet Pudotuspainokokeet Liikennelaskenta Koekuopat Laboratoriokokeet ja kentällä tehdyt mittaukset MITTAUSTULOKSET Pudotuspainokokeet Kevät- ja kesäkantavuus Painumat Routahavainnot Routanousut Roudan syvyys Pakkassummat 23

6 4 6.5 Kosteusmittaukset Ympäristövaikutukset Pohjaveden pinnan korkeus Pohjaveden laatu Lysimetrinäytteet Pölyleijumamittaukset KEVÄÄN 2001 VAURIOT Yleistä Huhtikuussa 2001 havaitut vauriot Koekuoppatutkimukset Vuosien 1998 ja1999 koekuopat Vuoden 2001 koekuopat Kantavuusmittaukset RAKENTEIDEN ANALYSOINTI Tekninen toimivuus Veden vaikutus koerakenteissa Lentotuhka+rikinpoistotuoteseos, rakenne 2A ja 2B Lentotuhka, rakenne 3A ja 3B Stabiloitulentotuhka, rakenne 4A ja 4B Vertailurakenne Ympäristökelpoisuus YHTEENVETO 36 KIRJALLISUUS LIITTEET

7 5 1. JOHDANTO Tämä raportti on Knuters-Östersundom tuhkakoerakennuskohteen loppuraportti. Raportissa tarkastellaan tien seurantamittaustuloksia vuosilta , painottuen vuosiin 2001 ja Raportissa on lisäksi esitelty kohteen instrumentointi ja rakentaminen. Koerakennuskohteesta on esitetty tarkempia selvityksiä pohjatutkimuksista, rakentamissuunnitelmista, instrumentoinnista ja vuoteen 2000 mennessä saaduista mittaustuloksista seurantamittausraporteissa 1998A, 1998B, 1999C ja 2000D (Viatek Oy) sekä raporteissa Laboratoriotutkimustulokset, , SCC Viatek Oy ja Tuhkakoerakenteiden kevään 2001 vaurioiden analysointi, , SCC Viatek Oy. Knuters-Östersundom yksityistie perusparannettiin ja muutettiin paikallistieksi PT vuosina Koerakennuskohteessa oli tavoitteena tutkia tuhkarakenteiden teknistä toimivuutta ja ympäristökelpoisuutta. Lisäksi tavoitteena oli saada uutta tietoa tuhkarakenteiden kantavuus- ja routamitoitukseen. Koerakenteissa käytettiin Helsingin Energian tuhkaa ja rikinpoistolopputuotetta lähinnä tien jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Tuhkakoerakenteet rakensi Uudenmaan tiepiiri syys-lokakuussa Koerakenteita rakennettiin kolmella eri tuhkatyypillä. Koerakenteissa varioitiin mm. kantavan kerroksen, suodatinkerroksen ja tuhkakerroksen paksuuksia. Lisäksi tuhkaa käytettiin eri rakennekerroksissa: suoraan siilosta otettua lentotuhkaa käytettiin jakavassa ja suodatin kerroksessa. Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seosta (LT+RPT 75/25 %) ja kasavarastoitua sementtistabiloitua tuhkaa käytettiin jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Tuhkakoerakenteiden lisäksi rakennettiin kiviainesrakenteinen vertailurakenne. Maaperä koerakenteiden kohdalla vaihteli kallioleikkauksesta savikkoon. Kohteen koerakenteiden toimivuutta on seurattu syksyyn 2002 saakka rakenteisiin asennetuilla sähköisillä ja mekaanisilla mittareilla, joilla on mitattu rakenteiden muodonmuutoksia, kosteutta ja lämpötilaa. Lisäksi on mitattu koerakenteiden kantavuutta rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen. Tuhkarakenteiden rakentamisen aikaisia laadunvalvontamittauksia tehtiin myös useilla eri menetelmillä. Tuhkarakenteiden ympäristökelpoisuutta on seurattu monipuolisesti. Tierakenteiden läpi suotautuvista vesistä on otettu näytteitä lysimetreillä. Tien viereen asennetuista pohjavesiputkista on myös otettu näytteitä ja analysoitu niiden kemiallista koostumusta vuosittain. Työnaikaista tuhkan pölyämistä mitattiin pölyleijumamittauksilla.

8 6 2. SIJAINTI JA POHJASUHTEET Koerakenteet sijaitsevat Porvoon moottoritien pohjoispuolella Sipoossa PT tien varrella (entinen Knuters-Östersundom yksityistie, kuva 2.1). Ensimmäinen koerakenne alkaa Landbontien haaran pohjoispuolelta. Koerakenteiden kokonaispituuspituus on noin 400 metriä (plv ). Ennen peruskorjaustaan yksityistiestä paikallistieksi, tie oli kantavuudeltaan alhainen ja pahoin routiva. Koerakenteet sijoittuvat pääosin vanhan tielinjan ulkopuolelle. Kohteessa tehtiin pohjatutkimuksia tien perusparannussuunnitelmavaiheessa. Tutkimuksia täydennettiin ennen koerakenteiden rakentamista lisäkairauksilla ja laboratoriotutkimuksilla. Kuvassa 2.2 on esitetty kohteen pituusleikkaus, tehtyjen kairausten sijainnit ja asennettujen pohjavesiputkien sijainnit (3 kpl). Kohteen pohjasuhteet vaihtelevat kallioleikkauksesta enimmillään yli 5 m syvään savikkoon. Maasto on pääasiassa sivukaltevaa ja savikon pintaosassa on siltti- ja hiekkalinssejä. Pohjaveden pinta on paaluilla 3240 ja 3350 normaalisti noin 0,4...0,5 m syvyydellä maanpinnasta. Paalulla 2450 pohjavesi on yleensä paineellista, painetason ollessa yli 0,5 m maanpinnan yläpuolella. Paaluvälillä tien oikean reunan kohdalta on leikattu kalliota. Paaluvälillä ja leikatun pohjamaan pinta on pääasiassa silttiä ja paaluvälillä pohjamaa on pääasiassa savea. Paaluvälillä tien oikean reunan kohdalla on runsaasti hiekkalinssejä. Paaluvälillä koerakenteet ovat osittain vanhalla tielinjalla ja paaluvälillä ja rakenteet ovat pääasiassa vanhalla tielinjalla. Paalulla 3580 koerakenteet päättyvät louhittuun kallioon. Taulukossa 2.1 on esitetty kuvaus pohjamaan pinnasta. Toisessa sarakkeessa on arvioitu pohjamaan kantavuusluokkaa. Kolmannessa sarakkeessa on esitetty pengertäytteen paksuus ajoradan kohdalla. Pohjamaan pinnan leikkauksen jälkeen valokuvattiin pohjamaan pinta koerakenteiden kohdalta kattavasti. Näitä valokuvia ei ole liitetty raportteihin, mutta ne ovat arkistoituna Viatekissa.

9 7 Taulukko 2.1. Sipoo, PT 11636, plv Pohjamaan kuvaus, pengertäytön paksuus ajoradan kohdalla ja arvioitu pohjamaan kantavuusluokka. PL Alusrakenteen Vanhalla tielinjalla Pohjamaan kantavuusluokka Pengertäytön kuvaus kyllä / ei / osittain Paksuus 3200 Mr + Si + Sa osittain F (G, E) 0...1,0 m 3220 Mr + Si + Ka osittain E (F) 0...1,4 m 3240 Mr + Ka osittain E, A 0...1,3 m Mr + Ka * Mr + (Ki) * kyllä kyllä E, A E, A 0...1,2 m 0,2...0,8 m 3300 Mr + (Lo) kyllä E (A) 0...1,2 m 3320 Mr + Si + Sa osittain E, F 0...1,3 m 3340 Si + Sa + (Ki) ei E, F 0...1,3 m 3360 Si + Sa ei F (G, E) 0...1,6 m 3380 Sa + Hk ** ei F (G, E) 0,8...1,9 m 3400 kusa + Hk ** ei F (G, E) 0,6...1,5 m 3420 kusa + Hk ** ei F (G, E) 0,3...0,9 m 3440 kusa + (Ki) ei F (G, E) 0,2...0,6 m 3460 kusa + Hk ** ei F G*** 0,2...0,3 m**** 3480 kusa ei F G*** 0,2...0,4 m**** kusa kusa kusa Sa + Hk Si + Mr ei ei osittain kyllä ei F (G, E) F (G, E) F (G, E) E E * erittäin voimakkaasti vaihteleva kalliopinta ** hiekkalinssejä *** rakentamisvaiheessa saven pinta erittäin häiriintynyt **** pengertäyte lentotuhkaa 0,4...0,6 m 0,4...0,5 m 0,2...0,4 m 0...0,2 m 0

10 Kuva 2.1. Sipoo, PT 11636, plv Koerakennuskohteen sijainti. 8

11 Kuva 2.2. Sipoo, PT 11636, plv Kairauspistekartta ja pituusleikkaus. 9

12 10 3. RAKENNEKERROKSET JA MATERIAALIT 3.1 Rakennekerrokset Kohteeseen rakennettiin 6 erilaista tuhkakoerakennetta ja 1 vertailurakenne normaalista kalliomurskeesta. Tuhkakoerakenteita tehtiin kolmella erilaisella tuhkaseoksella siten, että kullakin tuhkalla tehty koeosuus jaettiin kahdeksi erilaiseksi rakenteeksi. Koeosuuksien suunnitellut paksuudet on esitetty taulukossa 3.1. Kuvassa 3.1 on esitetty koerakenteiden suunniteltu pituusleikkaus. Toteutunut stabiloitu lentotuhkarakenne on lyhyempi kuin kuvassa esitetty. Koerakenne toteutui väleille ja Muutoin kuva 3.1 edustaa toteutunutta rakennetta. Kuvassa 3.2 on esitetty rakenteiden tyyppipoikkileikkaukset. Kuva 3.1. Sipoo, PT 11636, plv Koerakenteiden suunniteltu pituusleikkaus ja rakennepaksuudet. 3.2 Materiaalit Vertailurakenteessa käytettiin kalliomursketta mm jakavassa kerroksessa ja 0-55 mm kantavassa kerroksessa. Koerakenteissa 2A ja 2B käytettiin lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seosta (75/25 %). Lentotuhka oli peräisin Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen B4 ja B3 -kattiloista. LT:n ja RPT:n sekoittaminen tapahtui kattilan 4B yhteydessä olevalla pakkosekoittimella. Koerakenteisiin 3A ja 3B käytettiin Hanasaaren 3B kattilan lentotuhkaa. Lentotuhka kasteltiin kattilan tyhjentämisen yhteydessä purkuruuvilla. Rakenteisiin 4A ja 4B käytettiin stabiloitua kasavarastoitua lentotuhkaa. Materiaali oli peräisin Hana A kattilasta. Stabiloitu lentotuhka oli lentotuhkan, sementin ja veden seosta, jotka sekoitettiin jatkuvasekoitteisella Aran 250 sekoitusasemalla.

13 Kuva 3.2. Sipoo PT 11636, plv Koerakenteiden tyyppipoikkileikkaukset. 11

14 12 Taulukko 3.1. Sipoo, PT Tierakenteiden rakennekerrokset ja kerrospaksuudet. Rakenne Plv Kerros Kerrospaksuus [mm] 1 Vertailurakenne Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm Kalliomurske mm Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa A Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 2B Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 3A Lentotuhka 3B Lentotuhka 4A Stabiloitu lentotuhka 4B Stabiloitu lentotuhka Sorapintaus Bitumiliuos + sorasirote LT + RPT 75/25 % Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm LT + RPT 75/25 % Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm Lentotuhka Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm Lentotuhka Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 Stabiloitu lentotuhka Kalliomurske Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Bitumiliuos + sorasirote Stabiloitu lentotuhka Kalliomurske Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa

15 13 4. RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Tien rakentamisesta vastasi Uudenmaan tiepiiri. Paikallistie PT tien parantamistyöt aloitettiin toukokuussa 1997 ja työ valmistui Kohteen tuhkakoerakenteet rakennettiin Koerakenteiden rakentamisjärjestys oli: 3B, 3A, 4A, 4B, 2B ja 2A. Vertailurakenne rakennettiin juuri ennen tuhkarakenteiden rakentamista. 4.1 Valmistelevat työt Humuspitoinen pintamaa poistettiin rakennusalueelta toukokuussa Alueelle tehtiin valmiiksi pengertäytöt. Paaluvälille pengertäyttö tehtiin tasolle TSV 650 mm (vertailurakenne + koerakenteet 2A, 2B ja 3A). Paaluvälille jakava kerros tehtiin tasolle TSV 300 mm (koerakenteet 4A ja 4B). Paaluvälille ei tehty pengertäyttöä vaan koerakenteiden rakentaminen tapahtui pohjamaalle levitetyn suodatinkankaan (kl II) päälle (koerakenne 3B). Paaluvälin pengertäytettä ei erikseen tiivistetty. Riittävä tiiviys katsottiin saavutettavan levitystyössä käytettävillä koneilla. Paaluvälin jakava kerros tiivistettiin erikseen täryjyrällä. 4.2 Lentotuhkakoerakenteet 3A ja 3B Koerakenteet 3A ja 3B rakennettiin välisenä aikana. Rakenteet tehtiin Hanasaaren voimalaitokselta saadusta lentotuhkasta. Rakentaminen aloitettiin rakenteesta 3B, jossa alin lentotuhkakerros rakennettiin yhtenä 0,3...0,5 metriä paksuna kerroksena suodatinkankaan päälle TSV 650 mm saakka. Tämän jälkeen lentotuhkakerrokset rakennettiin 25 cm kerroksina ja tiivistettiin täryjyrällä. Lentotuhkakerroksen päälle tehtiin 100 mm kantava murskekerros (0-55 mm). Rakenne 3B valmistui Koerakenne 3A rakennettiin valmiin pengertäytön päälle. Rakentaminen tehtiin välisenä aikana. Koerakenne tiivistettiin kahtena lentotuhkakerroksena, jonka päälle levitettiin kantava 100 mm murskekerros (0-55 mm). Lentotuhka levitettiin ja esitiivistettiin tela-alustaisella puskukoneella ja lopullinen tiivistys 3:lla yksivalssisen täryjyrän (8 tn) yliajokerralla ilman täryä. 4.3 Stabiloidut lentotuhkakoerakenteet 4A ja 4B Koerakenteet tehtiin sementin (5 %) ja kasavarastoidun lentotuhkan (95 %) seoksesta. Sekoitustyössä käytettiin lisäksi vettä. Sekoitustyö tehtiin jatkuvasekoitteisella Aran 250 sekoitusasemalla. Sekoittaminen tehtiin Vuosaaressa, jonne tuhka oli kasavarastoitu keväällä Rakentaminen aloitettiin paalulta 3500 ja se eteni kasvavan paaluluvun suuntaan. Rakentaminen tehtiin tasolle TSV 300 mm tiivistetyn jakavan mm murskekerroksen päälle. Rakenne 4A tehtiin tasolle TSV 150 mm ja rakenne 3B tasolle TSV 50 mm. Tuhkarakenteet tiivistettiin 6:lla täryjyrän yliajokerralla ja 6:lla kumipyöräjyrän yliajokerralla. Koerakenteeseen 4A rakennettiin kantavaksi kerrokseksi 100 mm murskekerros (0-55 mm). Koerakenteeseen 4B stabiloidun lentotuhkan päälle levitettiin bitumiliuos (2 kg/m 2 ) ja sorasirote (6-12 mm). 4.4 Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seos koerakenteet 2A ja 2B Koerakenteet 2A ja 2B tehtiin Rakenteeseen käytettiin lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen (75/25 %) seosta.

16 14 Rakenne 2B tehtiin kahtena 250 mm tiivistyskerroksena tasolle TSV mm. Kerrokset tiivistettiin 4:llä täryjyrän ja 6:lla kumipyöräjyrän yliajokerralla. LT+RPT kerroksen päälle tehtiin 100 mm paksu murskekerros (0-55 mm), joka tiivistettiin 2-4:llä täryjyrän yliajokerralla. Rakenne 2A LT+RPT kerros tehtiin tasolle TSV 50 mm. 600 mm:n tuhkakerros tiivistettiin 4:llä täryjyrän ja 6:lla kumipyöräjyrän yliajokerralla. LT+RPT kerroksen päälle levitettiin bitumiliuos (2 kg/m 2 ) ja sorasirote (6-12 mm). Sorasirote tiivistettiin kumipyöräjyrällä. 4.5 Sorapintauksen levitys Kaikkien koerakenteiden pinnalle levitettiin sorapintaus (0-16 mm) Tarkempi rakentamiskuvaus on esitetty koerakennusraportissa Tuhkakoerakenteet osa A , Viatek Oy. 4.6 Sorateiden kunnossapito Koerakenteet kuuluvat tielaitoksella normaalin kunnossapidon piiriin, eikä niihin kohdisteta poikkeavia toimenpiteitä. Sorateiden pinnat lanataan ensimmäisen kerran keväisin roudan sulamisen jälkeen. Muutoin lanaus tehdään noin kahden viikon välein tai tarpeen mukaan. Keväisin ensimmäisen lanauksen yhteydessä sekä kerran syksyllä, tien pinnalle levitetään 1-2 cm kerros 0-16 mm soraa (soraus). Keväisin sorauksen yhteydessä tienpinnalle levitetään kiteistä kalsiumkloridia (CaCl 2 ) pölyämisen estämiseksi. Tarvittaessa kevään aikana tehdään lisäsuolauksia pölyäville tieosuuksille. Syksyisin tienpinnalle levitetään veteen liuotettua suolaa (CaCl 2 ) koko soratielle. Kesäisin tehdään ylimääräisiä suolauksia asuttujen alueiden kohdalle. Talvikunnossapidon yhteydessä tienpinta aurataan ja hiekoitetaan. Soratienpintaan saa käyttää vuoden aikana suolaa 2 tonnia kilometriä kohden. Yleensä keväisen suolauksen yhteydessä kiteistä suolaa levitetään noin 1 tonni kilometriä kohden. Lisäksi kesä- ja syysuolauksen aikana tietä suolataan yhteensä noin 0,5 t/km. 1,5 tonnilla laskettaessa yhdelle neliömetrille tulee näin ollen CaCl 2 noin 0,25 kg/m 2. Tiedot ovat peräisin Tieliikelaitoksen Juha Hämäläiseltä (henkilökohtainen tiedonanto ). 4.7 Korjaukset Keväällä 2001 maalis-huhtikuun vaihteessa muutaman tuhkarakenteen pinta pehmeni ja paikoitellen liikennöinti vaikeutui. Pahiten tien pinnan pehmenemisestä kärsi koerakenne 2A, jossa kuorma-auton renkaat upposivat rakenteeseen. Rakenteiden pehmeneminen tapahtui ilmeisesti rakenteen korkean vesipitoisuuden takia. Syynä tähän oli tietä vierustavien ojien tukkeutuminen, jolloin tierakenteessa oleva vesi ei päässyt poistumaan normaalisti rakenteista. Juha Hämäläisen (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan pehmenneet rakenteet korjattiin kaivamalla viereiset ojat auki, jolloin rakenteissa oleva vesi pääsi poistumaan. Pahiten pehmenneisiin kohtiin tuotiin lisäksi kaksi kuormallista 0 50 mm soraa. Sorakerroksen kokonaispaksuudeksi tuli muutamia senttimetrejä. Karkean soran päälle levitettiin 0 16 mm sorapintaus. Rakenteisiin ei ole tehty muita korjauksia. Tietä on huollettu ainoastaan normaalin kunnossapitosuunnitelman mukaisesti.

17 15 5. INSTRUMENTOINTI JA SEURANTAMITTAUKSET 5.1 Tutkimusmentelmät Koeosuuksien seuranta ja instrumentointi jaettiin Uudenmaan tiepiirin ja Tuhkat hyötykäyttöön projektin välillä. Koeosuuksien instrumentoinnissa ja seurannassa käytettiin seuraavia menetelmiä. Eri menetelmien osalta työnjako Tuhkat hyötykäyttöön -projektin (T) ja Uudenmaan tiepiiri (U) välillä oli: Hankinta Asennus Mittaus 1. pohjavesiputket U U U => T 2. lysimetrit U U T 3. painumaletkut U U U 4. routanousumittarit (potentiometrit) T T + U T 5. kosteusanturit T T T 6. lämpötila-anturit T T + U T 7. työn aikaiset pölyleijumamittaukset U U U 8. säähavainnot U U U 9. levykuormituskokeet U 10. pudotuspainokokeet U 11. liikennelaskenta U U U 12. koekuopat T 13 laboratoriokokeet ja kentällä tehtävät mittaukset T Instrumentoinnin periaatepoikkileikkaus on esitetty kuvassa 5.1. Alkuperäisessä suunnitelmassa tienpintaan oli tarkoitus asentaa siirtymänastat asfaltin levittämisen jälkeen sekä tehdä tienpinnan korkeusvaaituksia. Tietä ei ole asfaltoitu, joten tien pinnan vaaituksia ei myöskään ole tehty. Kuva 5.1. Sipoo, PT 11636, tuhkakoerakenteet. Instrumentoinnin periaatepoikkileikkaus. Siirtymänastoja ei ole asennettu.

18 Pohjavesiputket Pohjavesiputkista selvitetään pohjaveden pinnan korkeuden lisäksi tuhkarakenteiden suotovesien mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen. Pohjavesiputket on asennettu seuraavasti (paalulukema ja sivumitta): pl 3240 vas. 15, pl 3350 vas. 15 ja pl 3450 vas.10. Pohjaveden pinnan korkeutta ja veden laatua on tutkittu 1-2 kertaa vuodessa. Kuvassa 5.2 on havainnollistettu pohjavesiputken rakennetta ja asennusta maahan.. Kuva 5.2. Pohjaveden pinnan korkeuden mittaamisessa käytetyn pohjavesiputken periaate. 5.3 Lysimetrit Tuhkarakenteista suotautuvien vesien kemiallisen koostumuksen ja määrän mittaamiseksi rakennettiin 3 kpl lysimetrialtaita koerakenteiden alle pengertäytteen yläpintaan. Lysimetrialtaiden mitat ovat 5 5 m 2. Lysimetrit rakennettiin seuraavasti: pl 3240, vertailurakenteen alle, pl 3380, lentotuhka- ja rikinpoistolopputuoterakenteen alle ja pl 3420, lentotuhkarakenteen alle. Lysimetreihin kerääntyneen veden laatua ja määrää on mitattu vuodesta 1997 alkaen 1-2 kertaa vuodessa. 5.4 Painumaletkut Painumaletkut (letkupainumamittari) asennettiin paaluille 3285, 3345, 3400, 3468, 3487 ja 3525 (yhteensä 6 kpl). Paaluilla 3465 ja 3485 painumaletkut asennettiin leikatun pohjamaan pintaan suodatinkankaan alle suodatinkangaskaistan päälle. Muilla paalulukemilla painumaletkut asennettiin pengertäytteen yläpintaan tielaitoksen ohjeiden mukaisesti. 5.5 Routanousumittarit Routanousumittareilla (potentiometri) seurattiin tierakenteen routaantumisen ja mahdollisen routimisen vaikutusta tierakenteen pystysuoriin siirtymiin. Siirtymien mittaamiseksi asennettiin paalujen 3270, 3340, 3470 ja 3520 keski- ja reunalinjalle potentiometrejä yhteensä 8 kpl. 5.6 Kosteusanturit Tuhkakerrosten ja pohjamaan kosteuden muutosten mittaamiseksi asennettiin paalujen 3340, 3360, 3430, 3470 ja 3520 keski- ja reunalinjalle kosteusantureita (TDR) yhteensä 28 kpl. Taulukossa 5.1 on esitetty kosteusantureiden sijainti, tunnukset ja etäisyys tien pinnasta.

19 17 Taulukko 5.1. Sipoo, PT 11636, plv Kosteusantureiden sijainti, tunnukset ja syvyys tien pinnasta. Paalulukema TDR:n sijainti 0,1 m vas4 KL ,2 m vas3 KL3 vas1 KL2 vas2 KL2 vas5 KL5 vas1 KL2 0,25 m KL1 0,3 m vas4 KL ,4 m vas2 KL2 - KL ,6 m vas1 KL1 - - vas1 KL1 vas3 KL ,8 m vas2 KL ,1 m vas1 KL1 - - Anturit pl 3470 vas1 ja KL1 noin 0,1 m syvyydellä savessa, muut anturit tuhkakerroksessa 5.7 Lämpötila-anturit Päällysrakenteen, pengertäytteen ja pohjamaan lämpötilan (roudan syvyyden) mittaamiseksi asennettiin paalujen 3280, 3340, 3470 ja 3520 keski- ja reunalinjalle termosauvoja yhteensä 8 kpl. Jokaisessa sauvassa on 8 termoparia. Kaikissa sauvoissa termoparit ovat syvyyksillä 0.15, 0.30, 0.45, 0.65, 0.80, 1.20, 1.60 ja 2.00 m tien pinnasta. 5.8 Työn aikaiset pölyleijumamittaukset Työn aikaisia pölyleijumia seurattiin pölyleijumamittauksilla standardin SFS 3863 mukaisesti kahtena tuhkarakentamispäivänä. 5.9 Säähavainnot Sääolosuhteita seurattiin työn aikana työmaalla lämpömittarilla ja sademittarilla. Ensimmäisinä mittausvuosina pitkän aikavälin säähavainnot (lämpötila, sademäärä, pakkas- ja lämpöastesummat) saatiin Ilmatieteen laitoksen Porvoon, Järnbölen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilta. Viimeisimpiä vuosia koskevat pakkas- ja lämpöastesummat on saatu ilmatieteen laitoksen kuukausitiedotteista Levykuormituskokeet Ennen päällysrakenteen rakentamista tehtiin pengertäytteen pinnalta levykuormituskokeita paaluvälillä ja jakavan kerroksen päältä paaluvälillä Loput levykuormituskokeet tehtiin kantavan murskekerroksen, bitumisoran tai sorapinnoitteen päältä. Levykuormituskokeita on tehty vuosina 1997 ja Mittaustulokset on esitetty seurantamittausraportin osassa B, , Viatek Oy Pudotuspainokokeet Pudotuspainokokeet tehtiin pudotuspainolaitteella rakentamisen jälkeen kantavan murskekerroksen, bitumisoran tai sorapinnoitteen päältä vuosittain keväällä ja kesällä Liikennelaskenta Rakentamisen jälkeen tielle järjestettiin liikennelaskenta siten, että laskentalaite keräsi yhden viikon ajan liikennetietoja kerran kuukaudessa. Laskentalaite erotteli liikenteen laadun. Laskentaa tehtiin syyskuun 1997 ja lokakuun 1998 välinen aika. Liikennelaskennan tulokset on esitetty taulukossa 5.2.

20 18 Taulukko 5.2. Sipoo, PT Liikennelaskennan tulokset ajalla Raskaiden ajoneuvojen osuutta kasvattaa työmaaliikenne keskiarvo min. max KVL KVLras %-KVLras 19,1 15,1 3,1 4,5 11,3 8,5 13,6 6,3 6,9 8,1 9,7 3,1 19,1 KVLyhd KAVL KAVLras %-KAVLras 25,9 21,0 4,0 4,5 14,7 10,5 16,1 8,0 5,3 9,3 11,9 4,0 25,9 KAVLyhd KVL = mitattu keskivuorokausiliikennemäärä (kaikki ajoneuvot) la = linja-auto KVLras = mitattu raskaiden ajoneuvojen keskivuorokausiliikennemäärä (la, kaip, kapp, katp) kaip = perävaunuton kuorma-auto KVLyhd = mitattu yhdistelmien keskivuorokausiliikennemäärä (kapp, katp) kapp = puoliperävaunullinen kuorma-auto KAVL = mitattu arkivuorokauden (ma-pe) liikennemäärä (kaikki ajoneuvot) katp = perävaunullinen kuorma-auto KAVLras = mitattu raskaiden ajoneuvojen arkivuorokauden (ma-pe) liikennemäärä (la, kaip, kapp, katp) KAVLyhd = mitattu yhdistelmien arkivuorokauden liikennemäärä (kapp, katp) 5.13 Koekuopat Koerakenteisiin on tehty koekuoppia vuosina 1998, 1999 ja Yhteensä koekuoppia on tehty 15 kappaletta. Koekuopista otetuista näytteistä on tutkittu puristuslujuutta, vesipitoisuutta, tiheyttä ja tiiviysastetta. Tulokset on esitetty raporteissa seurantamittaustulokset osat B ja C, Viatek Oy 1998 ja 1999 sekä raportissa Tuhkakoerakenteiden kevään 2001 vaurioiden analysointi. Lisäksi tulokset on esitetty kappaleissa 7 ja Laboratoriokokeet ja kentällä tehdyt mittaukset Tuhkakoerakenteiden riittävän tiiviyden saavuttamiseksi tehtiin tiivistysmenetelmätutkimuksia ennakkoon Salmisaaressa. Tutkimuksissa pyrittiin ennalta löytämään tiivistystyömäärä, jolla tuhkakerros saadaan riittävän tiiviiksi. (Tuhkat hyötykäyttöön, III Käsittely, varastointi ja kuljetus, Tiivistyskokeilu, loppuraportti 12/1997, Viatek Oy / SGT). Taulukossa 5.3 on esitetty ennen koerakentamista koerakenteissa käytetyillä tuhkilla tehtyjen laboratoriotutkimusten tulokset. Maksimitiiviys määritettiin parannetulla Proctor-kokeella. Koerakennuskohteen työn aikana saavutettua tiiviyttä mitattiin vesivolymetrillä. Laboratoriotutkimusten tulokset on esitetty kokonaisuudessaan raporteissa Tuhkakoerakenteiden rakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitykset, (Viatek Oy), Laboratoriotutkimustulokset (Viatek Oy) ja Kivihiilituhkan käyttö tienrakentamisessa (Viatek Oy). Taulukko 5.3. Tuhkanäytteiden laboratoriotutkimustuloksia (ennakkokokeet). γ max [kg/m 3 ] w opt [%] Puristuslujuus ** [MPa] Lentotuhka ,44 Lentotuhkan + rikinpoistolopputuotteen * * 1,8 seos 75/25 % Sementtistabiloitu lentotuhka ,1 * Laboratoriossa tutkittiin sekä Hana B3: ja Hana B4:n LT+RPT seosta. ** Mittaustulokset ovat 1 kuukauden ikäisten näytteiden (D=92 %) puristuslujuudet.

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9. Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi

Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9. Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9 Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi Tielaitos Kehittämiskeskus Helsinki 1996 OHJE 20.3.1996 96/20/Th-145 268/96/20/TIEL/21

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Maa- ja tienrakennustuotteet

Maa- ja tienrakennustuotteet Maa- ja tienrakennustuotteet Masuunihiekka, MaHk Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. 1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo

Lisätiedot

2232 Rakennuksen täytöt

2232 Rakennuksen täytöt 1 22321 Rakennuksen ulkopuoliset täytöt Rakennuksen ulkopuolinen täyttö sisältää rakennuskaivannon täytöt rakennuksen sokkeli- /anturalinjan ulkopuolella. 22321.1 Rakennuksen ulkopuolisten täyttöjen materiaalit

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Rudus Oy. Lentotuhkaohje Rudus Oy Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Lentotuhkat...4 2.1 Lentotuhkan synty...4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI YLEISTIETOA HANKKEESTA: HANKKEEN RAKENNUTTAJA LAHTI ENERGIA 100 % JÄTTEESTÄ KAASUTTAMALLA ENERGIAA TUOTTAVA VOIMALAITOS

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje Rudus Oy Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Pohjatuhkat... 4 2.1 Pohjatuhkan synty... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset... 4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA

Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Betonipaalujen korvaaminen RRspaaluilla, HAMK Sisältö Kohteen yleiskuvaus Pohjasuhteet Urakkalaskentavaiheen paalutussuunnitelma RRs-paaluihin perustuva paalutussuunnitelma Paalutustyön toteutus PDA-mittaukset

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS 27.04.2012 Työnro 120007 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Cargotec Valmetinkatu Tampere A-Insinöörit Suunnittelu Oy TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Harakantie 18

Lisätiedot