PAIKALLISTIE PT 11636, PLV , SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK"

Transkriptio

1 PAIKALLISTIE PT 11636, PLV , SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

2

3 1 VIATEK Geotekniikan toimiala Piispanmäentie Espoo Puh fax internet Julkaisun otsikko ja tunnistetiedot Julkaisumuoto (julkaisu, moniste..) ja päiväys Tuhkat hyötykäyttöön projekti Knuters-Östersundom yksityistien muuttaminen paikallistieksi PT Loppuraportti Tekijä(t) Tarkastaja(t) Pasi Hautalahti, Juha Forsman, Aino Maijala, Juha Forsman, Pentti Lahtinen, Aino Maijala Marko Haatainen, Kirsi Koivisto Projektin johtaja Viatekissa Tilaaja(t) Pentti Lahtinen / Aino Maijala Pia Oesch / Jukka Leskelä, Petter Sandin Projektinumero Rahoitus Energia-alan keskusliitto Finergy, Tiehallinto Työn nimi Tuhkat hyötykäyttöön projekti Tiivistelmä Tuhkat hyötykäyttöön -projekti on Helsingin Energian, Fortum Oyj:n ja Pohjolan Voiman käynnistämä tutkimusprojekti kivihiilivoimalaitosten sivutuotteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Projektin yhtenä osaprojektina oli koerakentaminen, joka toteutettiin vuonna 1997 Knuters-Östersundom yksityistien perusparannustyömaalla (paikallistie PT 11636). Tielle tehtiin 400 m matkalle koerakenteita tuhkasta. Tässä osaprojektissa tarkastellaan tuhkarakenteiden teknistä toimivuutta sekä ympäristökelpoisuutta. Kohteeseen rakennettiin kolmella eri tuhkatyypillä yhteensä kuusi erilaista koerakennetta. Koerakenteissa varioitiin tuhkatyypin lisäksi kerrospaksuuksia. Koerakenteiden rakentamisen yhteydessä rakennettiin lisäksi vertailurakenne perinteisestä kalliomurskeesta. Koerakenteet ovat seuraavat: Rakenne 1, vertailurakenne, kalliomurske Rakenteet 2A ja 2B, lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seos 75/25 % Rakenteet 3A ja 3B, lentotuhka Rakenteet 4A ja 4B, sementtistabiloitu kasavarastoitu lentotuhka Kohteessa on tehty seurantamittauksia syksystä 1997 syksyyn 2002 saakka. Koerakenteiden teknistä toimivuutta on seurattu painumaletkuilla, routanousumittareilla, kosteusantureilla, lämpötila-antureilla sekä levy- ja pudotuspainokokein. Ympäristövaikutuksia on seurattu analysoimalla kolmesta lysimetrialtaasta ja kolmesta pohjavesiputkesta saatuja vesinäytteitä. Työnaikana tehtiin lisäksi pölyleijuntamittauksia sekä rakenteiden valmistumisen jälkeen liikennelaskentaa. Rakenteisiin on tehty vuosina 1998, 1999 ja 2001 koekuoppia materiaalien lujuuden selvittämiseksi. Keväällä 2001 koerakenteissa, joissa tuhkan yläpuolella oli ainoastaan bitumiemulsio ja sorapintaus, havaittiin liikennöintiä vaikeuttavia vaurioita. Muutoin rakenteet ovat kestäneet seurantajakson hyvin. Mittausten perusteella rakenteiden kantavuus on jatkuvasti kasvanut. Havaitut routanousut ovat olleet vähäisiä, kuten myös roudan aiheuttamat vauriot (pl. kevään 2001 vauriot muutamissa rakenteissa). Pohjavesiputkista analysoiduista näytteistä ei ole havaittu kohonneita alkuainepitoisuuksia verrattuna talousveden ohjearvoihin. Vertailurakenteen ja tuhkarakenteiden alle sijoitetuista lysimetrialtaista otetuista näytteistä on sen sijaan mitattu useita ylityksiä eri alkuaineiden ja yhdisteiden kohdalta. Suurin ylitys on tapahtunut kloridilla. Pitoisuudet ovat selvästi alentuneet ajan myötä. Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seoksesta rakennetun rakenteen läpi ei havaittu suotautuneen vettä 1. vuoden jälkeen. Avainsanat Lentotuhka, rikinpoistolopputuote, koerakentaminen, seurantamittaukset Kieli suomi Sivuja 40 s. + liitteitä 37 s. Muut työssä laaditut raportit Luettelo raportin lopussa Muuta Työn arkistointitapa ja -paikka Viatekissa Tiedosto: Hakemisto, H:\Knutersin raportti 2002\raportit\raportti2002\tekstit ym.\pt11636loppuraportti.doc

4 2 ALKUSANAT Kivihiilen poltossa syntyy Suomessa sivutuotteena tuhkaa noin tonnia vuodessa ja savukaasujen rikinpoiston lopputuotetta noin tonnia vuodessa. Osa näistä materiaaleista hyödynnytetään rakennusteollisuudessa mm. sementin ja kipsilevyjen valmistuksessa. Näiden materiaalien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat myös hyvin potentiaaliset. Kivihiilituhkan maarakennushyötykäytöstä on jo runsaasti positiivista kokemusta niin USA:sta kuin Euroopastakin. Voimayhtiöiden Helsingin Energia, Pohjolan Voima ja Fortum Oyj yhteistyöllä käynnistettiin kivihiilituhkien maarakennushyötykäytön kehittämiseksi ja ohjeistamiseksi TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN projekti, jonka koordinointi ja päätutkimusvastuu annettiin SCC Viatek Oy:lle. Projektin ovat rahoittaneet voimayhtiöiden lisäksi Tekesin SIHTI 2 projekti. Myös sidosryhmien edustajat kutsuttiin johtoryhmään, josta muodostui seuraavanlainen: Kyösti Oasmaa (puheenjohtaja) Birger Ylisaukko-Oja Dan Blomster / Mats Lindholm Ari Seppänen Juhani Puolanne Pekka Kontiala Martti Keppo Raija Pikku-Pyhältö Pentti Lahtinen (koordinaattori) Helsingin Energia Pohjolan Voima Oy Fortum Oyj Ympäristöministeriö Suomen Ympäristökeskus Tielaitos Lohja Rudus Ympäristötekniikka Oy Ab Teknologian kehittämiskeskus Tekes SCC Viatek Oy TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN projekti koostui viidestä eri osaprojektista: 1. Ympäristökelpoisuus ja lupakäytäntö 2. Materiaaliteknologia 3. Varastointi ja työmenetelmät 4. Suunnittelu ja mitoitusmenetelmät 5. Koerakentaminen Tuhkat hyötykäyttöön projektin päättymisen jälkeen vuodesta 2000 alkaen on mittaukset ja raportoinnit maksanut Energia-alan keskusliitto Finergy ja Tiehallinto. Projektin perusteella on laadittu Tuhkarakentamisohje, jonka julkaisusta, jakelusta ja päivittämisestä vastaa Finergy. Tämä raportti käsittelee koerakentamista. Koerakennuskohteen paikallistie PT 11636, plv (entinen Knuters-Östersundom yksityistie) koekoerakentamisen tutkimusten raportoinnista ja tulosten käsittelystä ovat vastanneet SCC Viatek Oy:ssä Juha Forsman, Marko Haatainen, Pasi Hautalahti, Pekka Huttunen ja Kirsi Koivisto. SCC Viatek Oy / SGT:stä tutkimuksen ohjauksessa, mittauksissa ja raportoinnissa ovat olleet mukana mm. Pentti Lahtinen, Harri Jyrävä, Aino Maijala ja Tero Jokinen. Eri osaprojektien tuloksia ja kokemuksia on hyödynnetty vuonna 1998 tehdyssä Tuhkien maarakennushyötykäyttö ohjeessa.

5 3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 ALKUSANAT 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 2. SIJAINTI JA POHJASUHTEET 6 3. RAKENNEKERROKSET JA MATERIAALIT Rakennekerrokset Materiaalit RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Valmistelevat työt Lentotuhkakoerakenteet 3A ja 3B Stabiloidut lentotuhkakoerakenteet 4A ja 4B Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seos koerakenteet 2A ja 2B Sorapintauksen levitys Sorateiden kunnossapito Korjaukset INSTRUMENTOINTI JA SEURANTAMITTAUKSET Tutkimusmenetelmät Pohjavesiputket Lysimetrit Painumaletkut Routanousumittarit Kosteusanturit Lämpötila-anturit Työn aikaiset pölyleijumamittaukset Säähavainnot Levykuormituskokeet Pudotuspainokokeet Liikennelaskenta Koekuopat Laboratoriokokeet ja kentällä tehdyt mittaukset MITTAUSTULOKSET Pudotuspainokokeet Kevät- ja kesäkantavuus Painumat Routahavainnot Routanousut Roudan syvyys Pakkassummat 23

6 4 6.5 Kosteusmittaukset Ympäristövaikutukset Pohjaveden pinnan korkeus Pohjaveden laatu Lysimetrinäytteet Pölyleijumamittaukset KEVÄÄN 2001 VAURIOT Yleistä Huhtikuussa 2001 havaitut vauriot Koekuoppatutkimukset Vuosien 1998 ja1999 koekuopat Vuoden 2001 koekuopat Kantavuusmittaukset RAKENTEIDEN ANALYSOINTI Tekninen toimivuus Veden vaikutus koerakenteissa Lentotuhka+rikinpoistotuoteseos, rakenne 2A ja 2B Lentotuhka, rakenne 3A ja 3B Stabiloitulentotuhka, rakenne 4A ja 4B Vertailurakenne Ympäristökelpoisuus YHTEENVETO 36 KIRJALLISUUS LIITTEET

7 5 1. JOHDANTO Tämä raportti on Knuters-Östersundom tuhkakoerakennuskohteen loppuraportti. Raportissa tarkastellaan tien seurantamittaustuloksia vuosilta , painottuen vuosiin 2001 ja Raportissa on lisäksi esitelty kohteen instrumentointi ja rakentaminen. Koerakennuskohteesta on esitetty tarkempia selvityksiä pohjatutkimuksista, rakentamissuunnitelmista, instrumentoinnista ja vuoteen 2000 mennessä saaduista mittaustuloksista seurantamittausraporteissa 1998A, 1998B, 1999C ja 2000D (Viatek Oy) sekä raporteissa Laboratoriotutkimustulokset, , SCC Viatek Oy ja Tuhkakoerakenteiden kevään 2001 vaurioiden analysointi, , SCC Viatek Oy. Knuters-Östersundom yksityistie perusparannettiin ja muutettiin paikallistieksi PT vuosina Koerakennuskohteessa oli tavoitteena tutkia tuhkarakenteiden teknistä toimivuutta ja ympäristökelpoisuutta. Lisäksi tavoitteena oli saada uutta tietoa tuhkarakenteiden kantavuus- ja routamitoitukseen. Koerakenteissa käytettiin Helsingin Energian tuhkaa ja rikinpoistolopputuotetta lähinnä tien jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Tuhkakoerakenteet rakensi Uudenmaan tiepiiri syys-lokakuussa Koerakenteita rakennettiin kolmella eri tuhkatyypillä. Koerakenteissa varioitiin mm. kantavan kerroksen, suodatinkerroksen ja tuhkakerroksen paksuuksia. Lisäksi tuhkaa käytettiin eri rakennekerroksissa: suoraan siilosta otettua lentotuhkaa käytettiin jakavassa ja suodatin kerroksessa. Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seosta (LT+RPT 75/25 %) ja kasavarastoitua sementtistabiloitua tuhkaa käytettiin jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Tuhkakoerakenteiden lisäksi rakennettiin kiviainesrakenteinen vertailurakenne. Maaperä koerakenteiden kohdalla vaihteli kallioleikkauksesta savikkoon. Kohteen koerakenteiden toimivuutta on seurattu syksyyn 2002 saakka rakenteisiin asennetuilla sähköisillä ja mekaanisilla mittareilla, joilla on mitattu rakenteiden muodonmuutoksia, kosteutta ja lämpötilaa. Lisäksi on mitattu koerakenteiden kantavuutta rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen. Tuhkarakenteiden rakentamisen aikaisia laadunvalvontamittauksia tehtiin myös useilla eri menetelmillä. Tuhkarakenteiden ympäristökelpoisuutta on seurattu monipuolisesti. Tierakenteiden läpi suotautuvista vesistä on otettu näytteitä lysimetreillä. Tien viereen asennetuista pohjavesiputkista on myös otettu näytteitä ja analysoitu niiden kemiallista koostumusta vuosittain. Työnaikaista tuhkan pölyämistä mitattiin pölyleijumamittauksilla.

8 6 2. SIJAINTI JA POHJASUHTEET Koerakenteet sijaitsevat Porvoon moottoritien pohjoispuolella Sipoossa PT tien varrella (entinen Knuters-Östersundom yksityistie, kuva 2.1). Ensimmäinen koerakenne alkaa Landbontien haaran pohjoispuolelta. Koerakenteiden kokonaispituuspituus on noin 400 metriä (plv ). Ennen peruskorjaustaan yksityistiestä paikallistieksi, tie oli kantavuudeltaan alhainen ja pahoin routiva. Koerakenteet sijoittuvat pääosin vanhan tielinjan ulkopuolelle. Kohteessa tehtiin pohjatutkimuksia tien perusparannussuunnitelmavaiheessa. Tutkimuksia täydennettiin ennen koerakenteiden rakentamista lisäkairauksilla ja laboratoriotutkimuksilla. Kuvassa 2.2 on esitetty kohteen pituusleikkaus, tehtyjen kairausten sijainnit ja asennettujen pohjavesiputkien sijainnit (3 kpl). Kohteen pohjasuhteet vaihtelevat kallioleikkauksesta enimmillään yli 5 m syvään savikkoon. Maasto on pääasiassa sivukaltevaa ja savikon pintaosassa on siltti- ja hiekkalinssejä. Pohjaveden pinta on paaluilla 3240 ja 3350 normaalisti noin 0,4...0,5 m syvyydellä maanpinnasta. Paalulla 2450 pohjavesi on yleensä paineellista, painetason ollessa yli 0,5 m maanpinnan yläpuolella. Paaluvälillä tien oikean reunan kohdalta on leikattu kalliota. Paaluvälillä ja leikatun pohjamaan pinta on pääasiassa silttiä ja paaluvälillä pohjamaa on pääasiassa savea. Paaluvälillä tien oikean reunan kohdalla on runsaasti hiekkalinssejä. Paaluvälillä koerakenteet ovat osittain vanhalla tielinjalla ja paaluvälillä ja rakenteet ovat pääasiassa vanhalla tielinjalla. Paalulla 3580 koerakenteet päättyvät louhittuun kallioon. Taulukossa 2.1 on esitetty kuvaus pohjamaan pinnasta. Toisessa sarakkeessa on arvioitu pohjamaan kantavuusluokkaa. Kolmannessa sarakkeessa on esitetty pengertäytteen paksuus ajoradan kohdalla. Pohjamaan pinnan leikkauksen jälkeen valokuvattiin pohjamaan pinta koerakenteiden kohdalta kattavasti. Näitä valokuvia ei ole liitetty raportteihin, mutta ne ovat arkistoituna Viatekissa.

9 7 Taulukko 2.1. Sipoo, PT 11636, plv Pohjamaan kuvaus, pengertäytön paksuus ajoradan kohdalla ja arvioitu pohjamaan kantavuusluokka. PL Alusrakenteen Vanhalla tielinjalla Pohjamaan kantavuusluokka Pengertäytön kuvaus kyllä / ei / osittain Paksuus 3200 Mr + Si + Sa osittain F (G, E) 0...1,0 m 3220 Mr + Si + Ka osittain E (F) 0...1,4 m 3240 Mr + Ka osittain E, A 0...1,3 m Mr + Ka * Mr + (Ki) * kyllä kyllä E, A E, A 0...1,2 m 0,2...0,8 m 3300 Mr + (Lo) kyllä E (A) 0...1,2 m 3320 Mr + Si + Sa osittain E, F 0...1,3 m 3340 Si + Sa + (Ki) ei E, F 0...1,3 m 3360 Si + Sa ei F (G, E) 0...1,6 m 3380 Sa + Hk ** ei F (G, E) 0,8...1,9 m 3400 kusa + Hk ** ei F (G, E) 0,6...1,5 m 3420 kusa + Hk ** ei F (G, E) 0,3...0,9 m 3440 kusa + (Ki) ei F (G, E) 0,2...0,6 m 3460 kusa + Hk ** ei F G*** 0,2...0,3 m**** 3480 kusa ei F G*** 0,2...0,4 m**** kusa kusa kusa Sa + Hk Si + Mr ei ei osittain kyllä ei F (G, E) F (G, E) F (G, E) E E * erittäin voimakkaasti vaihteleva kalliopinta ** hiekkalinssejä *** rakentamisvaiheessa saven pinta erittäin häiriintynyt **** pengertäyte lentotuhkaa 0,4...0,6 m 0,4...0,5 m 0,2...0,4 m 0...0,2 m 0

10 Kuva 2.1. Sipoo, PT 11636, plv Koerakennuskohteen sijainti. 8

11 Kuva 2.2. Sipoo, PT 11636, plv Kairauspistekartta ja pituusleikkaus. 9

12 10 3. RAKENNEKERROKSET JA MATERIAALIT 3.1 Rakennekerrokset Kohteeseen rakennettiin 6 erilaista tuhkakoerakennetta ja 1 vertailurakenne normaalista kalliomurskeesta. Tuhkakoerakenteita tehtiin kolmella erilaisella tuhkaseoksella siten, että kullakin tuhkalla tehty koeosuus jaettiin kahdeksi erilaiseksi rakenteeksi. Koeosuuksien suunnitellut paksuudet on esitetty taulukossa 3.1. Kuvassa 3.1 on esitetty koerakenteiden suunniteltu pituusleikkaus. Toteutunut stabiloitu lentotuhkarakenne on lyhyempi kuin kuvassa esitetty. Koerakenne toteutui väleille ja Muutoin kuva 3.1 edustaa toteutunutta rakennetta. Kuvassa 3.2 on esitetty rakenteiden tyyppipoikkileikkaukset. Kuva 3.1. Sipoo, PT 11636, plv Koerakenteiden suunniteltu pituusleikkaus ja rakennepaksuudet. 3.2 Materiaalit Vertailurakenteessa käytettiin kalliomursketta mm jakavassa kerroksessa ja 0-55 mm kantavassa kerroksessa. Koerakenteissa 2A ja 2B käytettiin lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seosta (75/25 %). Lentotuhka oli peräisin Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen B4 ja B3 -kattiloista. LT:n ja RPT:n sekoittaminen tapahtui kattilan 4B yhteydessä olevalla pakkosekoittimella. Koerakenteisiin 3A ja 3B käytettiin Hanasaaren 3B kattilan lentotuhkaa. Lentotuhka kasteltiin kattilan tyhjentämisen yhteydessä purkuruuvilla. Rakenteisiin 4A ja 4B käytettiin stabiloitua kasavarastoitua lentotuhkaa. Materiaali oli peräisin Hana A kattilasta. Stabiloitu lentotuhka oli lentotuhkan, sementin ja veden seosta, jotka sekoitettiin jatkuvasekoitteisella Aran 250 sekoitusasemalla.

13 Kuva 3.2. Sipoo PT 11636, plv Koerakenteiden tyyppipoikkileikkaukset. 11

14 12 Taulukko 3.1. Sipoo, PT Tierakenteiden rakennekerrokset ja kerrospaksuudet. Rakenne Plv Kerros Kerrospaksuus [mm] 1 Vertailurakenne Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm Kalliomurske mm Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa A Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 2B Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 3A Lentotuhka 3B Lentotuhka 4A Stabiloitu lentotuhka 4B Stabiloitu lentotuhka Sorapintaus Bitumiliuos + sorasirote LT + RPT 75/25 % Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm LT + RPT 75/25 % Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm Lentotuhka Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 mm Lentotuhka Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske 0-55 Stabiloitu lentotuhka Kalliomurske Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa Sorapintaus Bitumiliuos + sorasirote Stabiloitu lentotuhka Kalliomurske Pengertäyte, kalliomurske Pohjamaa

15 13 4. RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Tien rakentamisesta vastasi Uudenmaan tiepiiri. Paikallistie PT tien parantamistyöt aloitettiin toukokuussa 1997 ja työ valmistui Kohteen tuhkakoerakenteet rakennettiin Koerakenteiden rakentamisjärjestys oli: 3B, 3A, 4A, 4B, 2B ja 2A. Vertailurakenne rakennettiin juuri ennen tuhkarakenteiden rakentamista. 4.1 Valmistelevat työt Humuspitoinen pintamaa poistettiin rakennusalueelta toukokuussa Alueelle tehtiin valmiiksi pengertäytöt. Paaluvälille pengertäyttö tehtiin tasolle TSV 650 mm (vertailurakenne + koerakenteet 2A, 2B ja 3A). Paaluvälille jakava kerros tehtiin tasolle TSV 300 mm (koerakenteet 4A ja 4B). Paaluvälille ei tehty pengertäyttöä vaan koerakenteiden rakentaminen tapahtui pohjamaalle levitetyn suodatinkankaan (kl II) päälle (koerakenne 3B). Paaluvälin pengertäytettä ei erikseen tiivistetty. Riittävä tiiviys katsottiin saavutettavan levitystyössä käytettävillä koneilla. Paaluvälin jakava kerros tiivistettiin erikseen täryjyrällä. 4.2 Lentotuhkakoerakenteet 3A ja 3B Koerakenteet 3A ja 3B rakennettiin välisenä aikana. Rakenteet tehtiin Hanasaaren voimalaitokselta saadusta lentotuhkasta. Rakentaminen aloitettiin rakenteesta 3B, jossa alin lentotuhkakerros rakennettiin yhtenä 0,3...0,5 metriä paksuna kerroksena suodatinkankaan päälle TSV 650 mm saakka. Tämän jälkeen lentotuhkakerrokset rakennettiin 25 cm kerroksina ja tiivistettiin täryjyrällä. Lentotuhkakerroksen päälle tehtiin 100 mm kantava murskekerros (0-55 mm). Rakenne 3B valmistui Koerakenne 3A rakennettiin valmiin pengertäytön päälle. Rakentaminen tehtiin välisenä aikana. Koerakenne tiivistettiin kahtena lentotuhkakerroksena, jonka päälle levitettiin kantava 100 mm murskekerros (0-55 mm). Lentotuhka levitettiin ja esitiivistettiin tela-alustaisella puskukoneella ja lopullinen tiivistys 3:lla yksivalssisen täryjyrän (8 tn) yliajokerralla ilman täryä. 4.3 Stabiloidut lentotuhkakoerakenteet 4A ja 4B Koerakenteet tehtiin sementin (5 %) ja kasavarastoidun lentotuhkan (95 %) seoksesta. Sekoitustyössä käytettiin lisäksi vettä. Sekoitustyö tehtiin jatkuvasekoitteisella Aran 250 sekoitusasemalla. Sekoittaminen tehtiin Vuosaaressa, jonne tuhka oli kasavarastoitu keväällä Rakentaminen aloitettiin paalulta 3500 ja se eteni kasvavan paaluluvun suuntaan. Rakentaminen tehtiin tasolle TSV 300 mm tiivistetyn jakavan mm murskekerroksen päälle. Rakenne 4A tehtiin tasolle TSV 150 mm ja rakenne 3B tasolle TSV 50 mm. Tuhkarakenteet tiivistettiin 6:lla täryjyrän yliajokerralla ja 6:lla kumipyöräjyrän yliajokerralla. Koerakenteeseen 4A rakennettiin kantavaksi kerrokseksi 100 mm murskekerros (0-55 mm). Koerakenteeseen 4B stabiloidun lentotuhkan päälle levitettiin bitumiliuos (2 kg/m 2 ) ja sorasirote (6-12 mm). 4.4 Lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seos koerakenteet 2A ja 2B Koerakenteet 2A ja 2B tehtiin Rakenteeseen käytettiin lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen (75/25 %) seosta.

16 14 Rakenne 2B tehtiin kahtena 250 mm tiivistyskerroksena tasolle TSV mm. Kerrokset tiivistettiin 4:llä täryjyrän ja 6:lla kumipyöräjyrän yliajokerralla. LT+RPT kerroksen päälle tehtiin 100 mm paksu murskekerros (0-55 mm), joka tiivistettiin 2-4:llä täryjyrän yliajokerralla. Rakenne 2A LT+RPT kerros tehtiin tasolle TSV 50 mm. 600 mm:n tuhkakerros tiivistettiin 4:llä täryjyrän ja 6:lla kumipyöräjyrän yliajokerralla. LT+RPT kerroksen päälle levitettiin bitumiliuos (2 kg/m 2 ) ja sorasirote (6-12 mm). Sorasirote tiivistettiin kumipyöräjyrällä. 4.5 Sorapintauksen levitys Kaikkien koerakenteiden pinnalle levitettiin sorapintaus (0-16 mm) Tarkempi rakentamiskuvaus on esitetty koerakennusraportissa Tuhkakoerakenteet osa A , Viatek Oy. 4.6 Sorateiden kunnossapito Koerakenteet kuuluvat tielaitoksella normaalin kunnossapidon piiriin, eikä niihin kohdisteta poikkeavia toimenpiteitä. Sorateiden pinnat lanataan ensimmäisen kerran keväisin roudan sulamisen jälkeen. Muutoin lanaus tehdään noin kahden viikon välein tai tarpeen mukaan. Keväisin ensimmäisen lanauksen yhteydessä sekä kerran syksyllä, tien pinnalle levitetään 1-2 cm kerros 0-16 mm soraa (soraus). Keväisin sorauksen yhteydessä tienpinnalle levitetään kiteistä kalsiumkloridia (CaCl 2 ) pölyämisen estämiseksi. Tarvittaessa kevään aikana tehdään lisäsuolauksia pölyäville tieosuuksille. Syksyisin tienpinnalle levitetään veteen liuotettua suolaa (CaCl 2 ) koko soratielle. Kesäisin tehdään ylimääräisiä suolauksia asuttujen alueiden kohdalle. Talvikunnossapidon yhteydessä tienpinta aurataan ja hiekoitetaan. Soratienpintaan saa käyttää vuoden aikana suolaa 2 tonnia kilometriä kohden. Yleensä keväisen suolauksen yhteydessä kiteistä suolaa levitetään noin 1 tonni kilometriä kohden. Lisäksi kesä- ja syysuolauksen aikana tietä suolataan yhteensä noin 0,5 t/km. 1,5 tonnilla laskettaessa yhdelle neliömetrille tulee näin ollen CaCl 2 noin 0,25 kg/m 2. Tiedot ovat peräisin Tieliikelaitoksen Juha Hämäläiseltä (henkilökohtainen tiedonanto ). 4.7 Korjaukset Keväällä 2001 maalis-huhtikuun vaihteessa muutaman tuhkarakenteen pinta pehmeni ja paikoitellen liikennöinti vaikeutui. Pahiten tien pinnan pehmenemisestä kärsi koerakenne 2A, jossa kuorma-auton renkaat upposivat rakenteeseen. Rakenteiden pehmeneminen tapahtui ilmeisesti rakenteen korkean vesipitoisuuden takia. Syynä tähän oli tietä vierustavien ojien tukkeutuminen, jolloin tierakenteessa oleva vesi ei päässyt poistumaan normaalisti rakenteista. Juha Hämäläisen (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan pehmenneet rakenteet korjattiin kaivamalla viereiset ojat auki, jolloin rakenteissa oleva vesi pääsi poistumaan. Pahiten pehmenneisiin kohtiin tuotiin lisäksi kaksi kuormallista 0 50 mm soraa. Sorakerroksen kokonaispaksuudeksi tuli muutamia senttimetrejä. Karkean soran päälle levitettiin 0 16 mm sorapintaus. Rakenteisiin ei ole tehty muita korjauksia. Tietä on huollettu ainoastaan normaalin kunnossapitosuunnitelman mukaisesti.

17 15 5. INSTRUMENTOINTI JA SEURANTAMITTAUKSET 5.1 Tutkimusmentelmät Koeosuuksien seuranta ja instrumentointi jaettiin Uudenmaan tiepiirin ja Tuhkat hyötykäyttöön projektin välillä. Koeosuuksien instrumentoinnissa ja seurannassa käytettiin seuraavia menetelmiä. Eri menetelmien osalta työnjako Tuhkat hyötykäyttöön -projektin (T) ja Uudenmaan tiepiiri (U) välillä oli: Hankinta Asennus Mittaus 1. pohjavesiputket U U U => T 2. lysimetrit U U T 3. painumaletkut U U U 4. routanousumittarit (potentiometrit) T T + U T 5. kosteusanturit T T T 6. lämpötila-anturit T T + U T 7. työn aikaiset pölyleijumamittaukset U U U 8. säähavainnot U U U 9. levykuormituskokeet U 10. pudotuspainokokeet U 11. liikennelaskenta U U U 12. koekuopat T 13 laboratoriokokeet ja kentällä tehtävät mittaukset T Instrumentoinnin periaatepoikkileikkaus on esitetty kuvassa 5.1. Alkuperäisessä suunnitelmassa tienpintaan oli tarkoitus asentaa siirtymänastat asfaltin levittämisen jälkeen sekä tehdä tienpinnan korkeusvaaituksia. Tietä ei ole asfaltoitu, joten tien pinnan vaaituksia ei myöskään ole tehty. Kuva 5.1. Sipoo, PT 11636, tuhkakoerakenteet. Instrumentoinnin periaatepoikkileikkaus. Siirtymänastoja ei ole asennettu.

18 Pohjavesiputket Pohjavesiputkista selvitetään pohjaveden pinnan korkeuden lisäksi tuhkarakenteiden suotovesien mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen. Pohjavesiputket on asennettu seuraavasti (paalulukema ja sivumitta): pl 3240 vas. 15, pl 3350 vas. 15 ja pl 3450 vas.10. Pohjaveden pinnan korkeutta ja veden laatua on tutkittu 1-2 kertaa vuodessa. Kuvassa 5.2 on havainnollistettu pohjavesiputken rakennetta ja asennusta maahan.. Kuva 5.2. Pohjaveden pinnan korkeuden mittaamisessa käytetyn pohjavesiputken periaate. 5.3 Lysimetrit Tuhkarakenteista suotautuvien vesien kemiallisen koostumuksen ja määrän mittaamiseksi rakennettiin 3 kpl lysimetrialtaita koerakenteiden alle pengertäytteen yläpintaan. Lysimetrialtaiden mitat ovat 5 5 m 2. Lysimetrit rakennettiin seuraavasti: pl 3240, vertailurakenteen alle, pl 3380, lentotuhka- ja rikinpoistolopputuoterakenteen alle ja pl 3420, lentotuhkarakenteen alle. Lysimetreihin kerääntyneen veden laatua ja määrää on mitattu vuodesta 1997 alkaen 1-2 kertaa vuodessa. 5.4 Painumaletkut Painumaletkut (letkupainumamittari) asennettiin paaluille 3285, 3345, 3400, 3468, 3487 ja 3525 (yhteensä 6 kpl). Paaluilla 3465 ja 3485 painumaletkut asennettiin leikatun pohjamaan pintaan suodatinkankaan alle suodatinkangaskaistan päälle. Muilla paalulukemilla painumaletkut asennettiin pengertäytteen yläpintaan tielaitoksen ohjeiden mukaisesti. 5.5 Routanousumittarit Routanousumittareilla (potentiometri) seurattiin tierakenteen routaantumisen ja mahdollisen routimisen vaikutusta tierakenteen pystysuoriin siirtymiin. Siirtymien mittaamiseksi asennettiin paalujen 3270, 3340, 3470 ja 3520 keski- ja reunalinjalle potentiometrejä yhteensä 8 kpl. 5.6 Kosteusanturit Tuhkakerrosten ja pohjamaan kosteuden muutosten mittaamiseksi asennettiin paalujen 3340, 3360, 3430, 3470 ja 3520 keski- ja reunalinjalle kosteusantureita (TDR) yhteensä 28 kpl. Taulukossa 5.1 on esitetty kosteusantureiden sijainti, tunnukset ja etäisyys tien pinnasta.

19 17 Taulukko 5.1. Sipoo, PT 11636, plv Kosteusantureiden sijainti, tunnukset ja syvyys tien pinnasta. Paalulukema TDR:n sijainti 0,1 m vas4 KL ,2 m vas3 KL3 vas1 KL2 vas2 KL2 vas5 KL5 vas1 KL2 0,25 m KL1 0,3 m vas4 KL ,4 m vas2 KL2 - KL ,6 m vas1 KL1 - - vas1 KL1 vas3 KL ,8 m vas2 KL ,1 m vas1 KL1 - - Anturit pl 3470 vas1 ja KL1 noin 0,1 m syvyydellä savessa, muut anturit tuhkakerroksessa 5.7 Lämpötila-anturit Päällysrakenteen, pengertäytteen ja pohjamaan lämpötilan (roudan syvyyden) mittaamiseksi asennettiin paalujen 3280, 3340, 3470 ja 3520 keski- ja reunalinjalle termosauvoja yhteensä 8 kpl. Jokaisessa sauvassa on 8 termoparia. Kaikissa sauvoissa termoparit ovat syvyyksillä 0.15, 0.30, 0.45, 0.65, 0.80, 1.20, 1.60 ja 2.00 m tien pinnasta. 5.8 Työn aikaiset pölyleijumamittaukset Työn aikaisia pölyleijumia seurattiin pölyleijumamittauksilla standardin SFS 3863 mukaisesti kahtena tuhkarakentamispäivänä. 5.9 Säähavainnot Sääolosuhteita seurattiin työn aikana työmaalla lämpömittarilla ja sademittarilla. Ensimmäisinä mittausvuosina pitkän aikavälin säähavainnot (lämpötila, sademäärä, pakkas- ja lämpöastesummat) saatiin Ilmatieteen laitoksen Porvoon, Järnbölen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilta. Viimeisimpiä vuosia koskevat pakkas- ja lämpöastesummat on saatu ilmatieteen laitoksen kuukausitiedotteista Levykuormituskokeet Ennen päällysrakenteen rakentamista tehtiin pengertäytteen pinnalta levykuormituskokeita paaluvälillä ja jakavan kerroksen päältä paaluvälillä Loput levykuormituskokeet tehtiin kantavan murskekerroksen, bitumisoran tai sorapinnoitteen päältä. Levykuormituskokeita on tehty vuosina 1997 ja Mittaustulokset on esitetty seurantamittausraportin osassa B, , Viatek Oy Pudotuspainokokeet Pudotuspainokokeet tehtiin pudotuspainolaitteella rakentamisen jälkeen kantavan murskekerroksen, bitumisoran tai sorapinnoitteen päältä vuosittain keväällä ja kesällä Liikennelaskenta Rakentamisen jälkeen tielle järjestettiin liikennelaskenta siten, että laskentalaite keräsi yhden viikon ajan liikennetietoja kerran kuukaudessa. Laskentalaite erotteli liikenteen laadun. Laskentaa tehtiin syyskuun 1997 ja lokakuun 1998 välinen aika. Liikennelaskennan tulokset on esitetty taulukossa 5.2.

20 18 Taulukko 5.2. Sipoo, PT Liikennelaskennan tulokset ajalla Raskaiden ajoneuvojen osuutta kasvattaa työmaaliikenne keskiarvo min. max KVL KVLras %-KVLras 19,1 15,1 3,1 4,5 11,3 8,5 13,6 6,3 6,9 8,1 9,7 3,1 19,1 KVLyhd KAVL KAVLras %-KAVLras 25,9 21,0 4,0 4,5 14,7 10,5 16,1 8,0 5,3 9,3 11,9 4,0 25,9 KAVLyhd KVL = mitattu keskivuorokausiliikennemäärä (kaikki ajoneuvot) la = linja-auto KVLras = mitattu raskaiden ajoneuvojen keskivuorokausiliikennemäärä (la, kaip, kapp, katp) kaip = perävaunuton kuorma-auto KVLyhd = mitattu yhdistelmien keskivuorokausiliikennemäärä (kapp, katp) kapp = puoliperävaunullinen kuorma-auto KAVL = mitattu arkivuorokauden (ma-pe) liikennemäärä (kaikki ajoneuvot) katp = perävaunullinen kuorma-auto KAVLras = mitattu raskaiden ajoneuvojen arkivuorokauden (ma-pe) liikennemäärä (la, kaip, kapp, katp) KAVLyhd = mitattu yhdistelmien arkivuorokauden liikennemäärä (kapp, katp) 5.13 Koekuopat Koerakenteisiin on tehty koekuoppia vuosina 1998, 1999 ja Yhteensä koekuoppia on tehty 15 kappaletta. Koekuopista otetuista näytteistä on tutkittu puristuslujuutta, vesipitoisuutta, tiheyttä ja tiiviysastetta. Tulokset on esitetty raporteissa seurantamittaustulokset osat B ja C, Viatek Oy 1998 ja 1999 sekä raportissa Tuhkakoerakenteiden kevään 2001 vaurioiden analysointi. Lisäksi tulokset on esitetty kappaleissa 7 ja Laboratoriokokeet ja kentällä tehdyt mittaukset Tuhkakoerakenteiden riittävän tiiviyden saavuttamiseksi tehtiin tiivistysmenetelmätutkimuksia ennakkoon Salmisaaressa. Tutkimuksissa pyrittiin ennalta löytämään tiivistystyömäärä, jolla tuhkakerros saadaan riittävän tiiviiksi. (Tuhkat hyötykäyttöön, III Käsittely, varastointi ja kuljetus, Tiivistyskokeilu, loppuraportti 12/1997, Viatek Oy / SGT). Taulukossa 5.3 on esitetty ennen koerakentamista koerakenteissa käytetyillä tuhkilla tehtyjen laboratoriotutkimusten tulokset. Maksimitiiviys määritettiin parannetulla Proctor-kokeella. Koerakennuskohteen työn aikana saavutettua tiiviyttä mitattiin vesivolymetrillä. Laboratoriotutkimusten tulokset on esitetty kokonaisuudessaan raporteissa Tuhkakoerakenteiden rakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitykset, (Viatek Oy), Laboratoriotutkimustulokset (Viatek Oy) ja Kivihiilituhkan käyttö tienrakentamisessa (Viatek Oy). Taulukko 5.3. Tuhkanäytteiden laboratoriotutkimustuloksia (ennakkokokeet). γ max [kg/m 3 ] w opt [%] Puristuslujuus ** [MPa] Lentotuhka ,44 Lentotuhkan + rikinpoistolopputuotteen * * 1,8 seos 75/25 % Sementtistabiloitu lentotuhka ,1 * Laboratoriossa tutkittiin sekä Hana B3: ja Hana B4:n LT+RPT seosta. ** Mittaustulokset ovat 1 kuukauden ikäisten näytteiden (D=92 %) puristuslujuudet.

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen. 1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA Työ nro.0.0 RAKENNETTAVUUSSEVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata A, 0 PIRKKAA PUH 0-8 * Pohjatutkimukset FAX 0-8 * Pohjarakennussuunnittelu 0-tara-pvm.doc

Lisätiedot

LIITE 4. Hankekortit

LIITE 4. Hankekortit LIITE 4 Hankekortit Hankekortti, kohde 1 Rajatorpantie välillä Viisaritie-Köysikuja 5.3.2013 Nykytilanne Melulähde KVL 2012 Nopeus km/h Katuluokka Huom. KAVL 2030 Rajatorpantie 12 880 50 2 18 900 Vihdintie

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio TUTKIMUSRAPORTTI Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi 6.6.2016 Harri Rautio 1 1. TAUSTAA Järvenpään Vesi / vesihuolto tilasi Kaakkolan alueelle vesijohtoverkostojen kuntotutkimuksen Aquapriori Oy:ltä. Tutkimukset

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari

Lisätiedot