Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Transkriptio

1 Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, , Hki

2 Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)? UUMA2-ohjelma Perusteita jätteen hyödyntämiselle maarakentamisessa MARA-asetukseen suunniteltuja muutoksia Case lentotuhkat Else Peuranen, ympäristöministeriö 2

3 Mitä puhdas teknologia (cleantech) tarkoittaa? Tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kierrätys parantaa energiatehokuutta Lähde: Valtioneuvoston strategia cleantechliiketoiminnan edistämisestä; toukokuu Työ- ja elinkeinoministeriö. Else Peuranen, ympäristöministeriö 3

4 UUMA2 ohjelma Ekotehokkaiden hankekohtaisten materiaaliratkaisujen edistäminen ja uusiomaarakentamisen tuotteistaminen Pääpaino tuotekehityksessä, tilaajien suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä sekä näihin liittyvissä demonstraatiohankkeissa Mukana viranomaisia, yrityksiä, teollisuuden toimialajärjestöjä ja tutkimuslaitoksia, jotka rahoittavat hanketta Koordinaattorina Ramboll Finland Oy Ohjelma-aika Else Peuranen, ympäristöministeriö 4

5 Perusteita jätteen hyödyntämiselle maarakentamisessa Energiankulutuksen vähentäminen Luonnon kiviainesten säästäminen Jätemateriaalien hyödyntämistavoitteet Jätevero Nyt 55 euroa/tonni, vuoden 2016 alusta 70 euroa/tonni (HE 35/2015 vp; VaVM 4/2015 vp puoltaa) Maksetaan jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle loppukäsittelyyn esim. tuhkat ja kuonat Else Peuranen, ympäristöministeriö 5

6 MARA-asetukseen* suunniteltuja muutoksia Käyttökohteiden kytkentä oikeusvaikutteiseen yleis- tai asemakaavaan Jätteen hyödyntäminen tapahtuu kaavaan merkityn käyttötarkoituksen mukaisesti, esim. jätteen käyttö pysäköintiin tarkoitetulla alueella Uusia käyttökohteita varastojen ja teollisuusrakennusten piha- ja pohjarakenteet maa- ja metsätilojen varastointikentät urheilukentät liikuntapaikat ratapihat rautatiealueet Yksityiset tiet, metsäautotiet edellyttävät säädösten mukaista suunnitelmaa, jonka viranomainen hyväksyy * VNA 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Else Peuranen, ympäristöministeriö 6

7 Case lentotuhkat Lentotuhkanäytteitä 68 kpl, joista peitetyn rakenteen raja-arvo ylittyi 57 näytteessä ja päällystetyn rakenteen raja-arvo 47 näytteessä Raja-arvojen ylitykset sinkillä, molybdeenillä, kromilla, sulfaatilla, fluoridilla, kloridilla ja bariumilla Lähde: SYKE 2015 (julkaisematon) Else Peuranen, ympäristöministeriö 7

8 Haitallisten aineiden vaikutuksia Sinkki myrkyllinen vesieliöille; vaarallisen jätteen raja 25 % Molybdeeni syöpää aiheuttava, silmiä ärsyttävä; raja 1,0 % Kromi mm. syöpää aiheuttava; raja 0,1 % Talousveden laatuvaatimukset (STM-asetus 461/2000): Fluoridi 1,5 mg/l Sulfaatti 250 mg/l Kloridi 250 mg/l Vrt. MARA:n rajat liukoisuudelle peitetyssä rakenteessa 10, 1000 ja 800 sekä päällystetyssä rakenteessa 50, ja 2400 (arvot mg/kg kuiva-ainetta) Else Peuranen, ympäristöministeriö 8

9 Lentotuhkien laadun parantaminen Vihreän talouden hanke tuhkien käsittelyn vaikutuksista haittaaineiden liukoisuuksiin (Ramboll, YM rahoittanut) Menetelmät ikäännyttäminen, tiivistäminen, sideainelisäys, kerros- ja massastabilointi Osaan tuhkista ja haitta-aineista käsittelyt tehosivat, osaan ei johtuen mm. tuhkien laadun vaihtelusta; ongelmallisia haitta-aineita esim. kloridi Parhaiten tehosi kerros- tai massastabilointi, jolloin haitta-aineiden liukoisuudet jäivät alle MARA-asetuksen päällystetyn rakenteen rajaarvojen. TUULI-hankkeessa testattu tuhkan käsittelyä polttoprosessin aikana (Ekokem ym.) Tuhkan laatua saatiin parannettua, mutta menetelmät saattavat vaatia investointeja polttolaitoksella Else Peuranen, ympäristöministeriö 9

10 Kiitos! lisätietoja: