UUMA-inventaari. Kt 8714/ , Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina"

Transkriptio

1 UUMA-inventaari Kt 8714/ , Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Tutkimukset Tutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus Seuranta v Seuranta Tekninen seuranta Haastattelut Kohteen ja tutkimustulosten arviointi 11 Viitteet 13

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Kohde (Kt 87/14/ ) sijaitsee Savo-Karjalan tiepiirissä Rautavaaran kunnassa kantatiellä 87, tieosalla 14 (kuva 1). Koeosuuden alkuun (PL 9500) on Rautavaaran keskustasta 14,5 km Nurmekseen päin ajettaessa. Koerakenteet toteutettiin heinäkuussa Kohteen kokonaispituus on noin 1000 m, joka jakautuu neljään kerrospaksuudeltaan ja tasausmurskeen käytön osalta vaihtelevaan ratkaisuun. Koerakenteiden pituudet ovat m. KOEOSUUS Kuva 1. Koeosuuden sijainti, KT UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Koetiehanke oli osa Tiehallinnon S14-projektia eli vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. kehittää alempiasteisten teiden hoitoon, ylläpitoon ja parantamiseen nykyistä taloudellisempia toimenpiteitä, toimintamuotoja ja menetelmiä. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta Pilottikohteella pyrittiin selvittämään fosfokipsiin perustuvan sideaineen käyttökelpoisuutta huonokuntoisten päällystettyjen teiden kunnostamisessa kerrosstabiloinnilla. Koekohteena olevalla tiellä KT 87 on ollut sekä kantavuus- että routaongelmia. Tieliikelaitoksen vuonna 2001 tekemän tieanalyysiraportin perusteella pelkkä tien päällystäminen ei olisi riittänyt kelvollisen lopputuloksen saavuttamiseksi, sillä tiellä on ollut mm. reunapainaumia, uria, verkko- ja keskihalkeamia, ylösnousevia kiviä sekä painumia rumpujen kohdilla. Alueilla, missä on esiintynyt pituushalkeamia, oli suunniteltu Rautavaara.doc 1

4 asennettavaksi kantavan kerroksen sisään tai tasauskerroksen päälle teräsverkko ja maksimissaan 150 mm murskekerros. Koeosuudella tällainen teräsverkkorakenne on korvattu kerrosstabiloinnilla, jossa sideaineena on fosfokipsi-tuhka-masuunisementti seos (kipsituhka). Stabiloinnilla pyritään saavuttamaan seuraavanlaisia hyötyjä: Stabilointi antaa hyvän kantavuuden ja tasaa routaliikkeitä eli siten lähtökohdat päällysteen ehjänä pysymiselle paranevat. Stabiloinnin päälle tuleva 0 tai 50 mm murskekerros on selvästi teräsverkkoosuuksille suunniteltua (maks.) 150 mm ohuempi. Tarvittavan murskeen määrä pienenee ja lisäksi tien tasausviiva nousee vähemmän kuin teräsverkkoratkaisussa. Teollisuuden sivutuotteiden käyttö stabiloinnissa pienentää kustannuksia verrattuna pelkästään kaupallisten sideaineiden käyttöön. Kipsituhka-stabilointiratkaisua ei ole aikaisemmin sovellettu päällystetyille rakenteille. Savo-Karjalan tiepiirissä voitiin aiemmin toteutetuilta päällystämättömiltä referenssikohteilta saatujen tietojen ja kokemusten perusteella olettaa, että ratkaisu tulee toimimaan hyvin (vrt. Maaninka). Stabiloinnin lisäksi kohteella pyrittiin selvittämään myös mitä vaatimuksia työtekniikoille ja lisäkustannuksia tai säästöjä aiheutuu tasausmurskeen pois jättämisestä pehmeän asfalttibetonin alta. 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Koerakenteet on tehty paaluvälille , jossa stabiloinnilla on korvattu teräsverkkorakenne. Stabilointi tehtiin ja päällystäminen Sideaineen resepti oli: kostea kipsi 56 %, kostutettu lentotuhka 8,5 % ja masuunisementti 35,5 %. Sideainetta käytettiin 12 % vanhan tierakennekerroksen (murskeen) kuivamassasta eli stabilointisyvyydestä riippuen 50 tai 62 kg/tie-m 2. Tien leveys oli 6,5 m. Koerakentamisessa käytetty fosfokipsi oli Kemira GrowHow Oy:n (nyk. Yara Suomi Oy:n) Siilinjärven tuotantolaitokselta fosforihappotuotannon sivutuotteena syntyvää dihydraattikipsiä. Sitä muodostuu vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia, jotka pääosin varastoidaan kasalla tehtaan läheisyydessä. Kipsi tuotiin sekoituspaikalle kosteana pari päivää aikaisemmin ja se varastoitiin sekoitinaseman vieressä kasalla, pressulla peitettynä. Tuhka oli Kuopion Energia Oy:n turpeenpoltossa muodostuvaa lentotuhkaa, jota syntyy lämmön- ja sähköntuotannon sivutuotteena noin tonnia vuosittain. Tuhka kostutettiin tehtaalla siilosta purettaessa keskimäärin 25 % vesipitoisuuteen ja varastoitiin kosteana muutaman päivän ajan sekoitinaseman vieressä kasalla, pressulla peitettynä. Tieliikelaitos tilasi sideaineina käytetyn masuunisementin (kuonajauhe KJ400: rapidsementti; 7:3) valmiiksi sekoitettuna Rautaruukin Raahen tehtailta. Sideaine säilytettiin sekoitusaseman fillerisiilossa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus käyttää yleissementtiä, jolla myös laboratoriotestaukset tehtiin. Koeosuudelle (14/ ) tehtiin 4 koerakennetta, jotka eroavat toisistaan stabilointisyvyyden ja tasausmurskeen käytön osalta (kuva 2 ja taulukko 1). Ennen koeosuuden stabilointia tien vanha päällystekerros jyrsinsekoitettiin kantavaan kerrokseen ja tasattiin tiehöylällä. Stabilointijyrsintä (200/250 mm) tehtiin edellä kuvatulla kipsituhka-sideaineseoksella. Rakenne tiivistettiin ja päälle tuotiin rakenteissa 3 ja 4 tasausmursketta noin 50 mm kerros. Päällysteeksi tuli pehmeä asfalttibetoni (PAB- B16/100). Mitoitusesimerkki ratkaisulle ilman tasausmursketta on esitetty kuvassa 3. Rautavaara.doc 2

5 Taulukko 1. Koerakenteet Rakenne 1 Kerrosstabilointi 200 mm, ei tasauskerrosta murskeesta 2 Kerrosstabilointi 250 mm, ei tasauskerrosta murskeesta 3 Kerrosstabilointi 250 mm ja 50 mm murskekerros 4 Kerrosstabilointi 200 mm ja 50 mm murskekerros PLV (vasen kaista) (oikea kaista) Rakenne 1. Rakenne 2. Rakenne 3. Rakenne 4. PAB MURSKE 50 mm STABILOINTI 200 mm STABILOINTI 250 mm STABILOINTI 200 mm PL 9500 PL 9700 PL 9950 PL PL Kuva 2. Koerakenteiden periaatekuva. PAB-B16/100 Fosfokipsituhkamasuunisementti stabilointi SrM öljysora kantava+jakava muut E= E=700 2 E= mm 200 mm ~100 mm E=140 MN/m 2 >1500 mm Kantavuus rakenteen päältä E=290 MN/m 2 E=270 MN/m 2 E=150 MN/m 2 Kuva 3. Mitoitusesimerkki 200 mm stabiloinnista ilman tasausmursketta. Rautavaara.doc 3

6 2. Tutkimukset Tutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ennen stabilointityötä otettiin koeosuudelta ennakkotesteissä tarvittavat runkomateriaalinäytteet (kuva 4) ja tehtiin silmämääräinen vauriokartoitus. Tiellä oli tehty aiemmin maatutkaus. Laboratoriossa optimoitiin stabiloinnissa käytettävän sideaineen määrä suppealla tutkimusohjelmalla. Sideaineseosta on tutkittu aiemmin laajoin laboratoriokokein Life-projektia varten v (ks. Maaninka) ja tämän projektin varsinainen sideaineseoksen reseptointityö pohjautuu tuolloin tehtyihin tutkimuksiin. Vauriokartoituksen ja maatutkauskuvien perusteella huonoin osuus oli PLV , jossa sekä reunoissa että tien keskilinjan molemmin puolin oli selviä tai pahoja verkkoja pituushalkeamia. PLV oli reunoissa verkkohalkeamia ja keskilinjalla yli 200 m pitkä paha pitkittäishalkeama. Paremmilla osuuksilla eli PLV oli useita poikkihalkeamia ja reunapainumia sekä PLV muutamia pitkittäishalkeamia ja oikeassa reunassa verkkohalkeamaa (kuva 5). Tulosten perusteella valittiin raskaampi kunnostustapa eli 250 mm stabilointi huonoimmille osuuksille (PLV ). Kuva 4. Näytteenottoa laboratoriotutkimuksia varten sekä koekappaleen puristuslujuuden testaus Rambollin laboratoriossa. Rautavaara.doc 4

7 Kuva 5. Kevät 2004 ennen koerakentamista. Reunapainauma ja verkkohalkeamia. Pituus- ja poikkihalkeamia. Koeosuuden paikka pyrittiin valitsemaan siten, että pystyttäisiin mahdollisimman luotettavasti vertailemaan eri stabilointipaksuuksien sekä päällysteen ja stabiloinnin välissä olevan murskekerroksen vaikutusta tien kunnossa pysymiseen (verrattuna teräsverkoilla kunnostettuihin tieosuuksiin). Koerakentamista varten laskettiin tarvittavien sideaineiden määrät sekä annettiin Tieliikelaitokselle ohjeet sideaineiden hankinnasta ja varastoinnista. Stabilointia varten kirjoitettiin työohjeet ja rakennusaikainen laadunvarmistussuunnitelma Ympäristökelpoisuus Sideaineena käytettyjen kipsin ja tuhkan kokonaispitoisuudet oli tutkittu vuonna 1997 Maaningan Käänninniemen tien suunnittelun yhteydessä (Teollisen fosfokipsin ja lentotuhkan hyötykäyttö, Life-projekti v ). Käänninniemen kohteessa käytettiin samoja materiaaleja kuin ko. Rautavaaran kohteessa. Sekä kipsin että tuhkan kokonaispitoisuudet alittivat tutkituilta osin VNa 591/2006 määritellyt lentotuhkan kokonaispitoisuuksien raja-arvot. Kokonaispitoisuudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Sideaineena käytetyn kipsin ja tuhkan kokonaispitoisuudet verrattuna VNa 591/2006 lentotuhkan kokonaispitoisuuksien raja-arvoihin. Tulokset ovat vuodelta 1997 Haitta-aine Arseeni Kadmium Kromi Koboltti Kupari Lyijy Uraani Rautavaara.doc Kipsi mg/kg Tuhka mg/kg 2,10 <0,24 <2,38 <0,36 6,18 2,45 0,12 22,6 1, , ,1 16 Raja-arvo VNa 591/2006 mg/kg

8 Vanadiini <0, Sinkki 5, Kokonaispitoisuuksien lisäksi kipsistä on selvitetty fosforin, fluoridin ja sulfaatin liukoisuuksia sekä käsittelemättömällä materiaalilla että lopputilannetta kuvaavilla stabiloiduilla koekappaleilla Maaningan Käänninniementien suunnittelun yhteydessä vuonna Rautavaaran koekappaleista vastaavaa testiä ei tehty, mutta vuoden 1997 tulokset antavat kuitenkin suuntaa kohteessa käytettyjen materiaalien liukoisuuskäyttäytymisestä. Hollantilaisen standardin NEN 7345 mukaisesti selvitetyt kappaleiden liukoisuustulokset on esitetty taulukossa 3. Tuloksia on verrattu hollantilaisiin ehdotettuihin raja-arvoihin (Mäkelä ym 1995), jolloin useimmissa seoksissa sulfaatin pitkäaikainen liukoisuus ylittää sille ehdotetun raja-arvon. Myös fluoridi saattaa olla liukoisuudeltaan kriittisellä tasolla. Taulukko 3. Koekappaleista liuenneet sulfaatti-, fluoridi- ja fosforipitoisuudet. Hollantilaiset ehdotetut raja-arvot diffuusiotestille NEN 7345 (Mäkelä ym 1995) Materiaali/Haitta-aine Sulfaatti Fluoridi Fosfori Dikipsi * Kipsi + YSe 6% ,018 Kipsi+kalkki 6% ,615 LT 20 YSe 6% ,905 LT 20 CaO Raja-arvo 1A mg/m2/64d Raja-arvo 1B mg/m2/64d 1A, Sijoitus eristämättömänä pysyvästi kosteaan sijoituskohteeseen. 1B, Sijoitus eristämättömänä ajoittain kosteaan sijoituskohteeseen. * Näyte hajosi 4 vrk kuluttua testin aloittamisesta 2.2 Seuranta v Tiehallinto teki koetiellä kantavuusmittaukset Verrattaessa tuloksia v kohteessa tehtyihin kantavuusmittauksiin näkyy selvästi stabiloinnin tuoma kantavuuden lisäys. 200 mm stabilointi on lisännyt kantavuutta keskimäärin 320 MPa ja 250 mm stabilointi vastaavasti lähes 500 MPa, kun taas teräsverkoilla korjatuilla osuuksilla kantavuuden kasvu on ollut hyvin vähäistä, n. 20 MPa (kuva 6, taulukko 4). Rautavaara.doc 6

9 Kt 87/14, Fosfokipsistabilointi 2004 Kantavuudet Stab. Stab. 200 mm 250 mm Stab. 250 mm Stab. 200 mm E2 [MPa] Tierekisteripaalutus [m] Kuva 6. Kt 87/14, kantavuudet v ja Taulukko 4. Kantavuusmittausten tulokset. Rakenne Plv Kantavuuden keskiarvo ja vaihteluväli [MPa] Stab. 200 mm ( ) ( ) Kantavuuden muutos [± MPa] +320 Stab. 250 mm ( ) 680 ( ) +497 Teräsverkko ( ) 221 ( ) 241 ( ) 244 ( ) Toukokuussa 2005 eli vajaa vuosi rakentamisen jälkeen käytiin poraamassa stabiloidusta rakenteesta näytteitä (kuva 7) ja luomassa yleissilmäystä tiehen. Stabiloidut kohdat eivät silmämääräisesti eronneet millään tavoin teräsverkoilla tai muuten kunnostetuista kohdista, mikä tulos olikin odotettavissa näin pian rakentamisen jälkeen. Stabiloidusta rakenteesta poratuista kappaleista näkyi, että rakenne oli erittäin kiinteä ja siitä pystyi poralla irrottamaan koko stabiloinnin syvyyden pituisia kappaleita. Aikaisemmissa stabilointikohteissa näin eheitä kappaleita ei ole saatu porattua, mikä kertoo nyt tehdyn stabiloinnin onnistumisesta. Vuosi rakentamisen jälkeen stabiloinnin jälkeen rakenteesta porattujen kappaleiden lujuudet olivat reunoilla keskimäärin 3 MPa ja keskiosilla noin 4 MPa. Rautavaara.doc 7

10 Kuva 7. Stabiloidusta rakenteesta porattu kappale, pituus n. 20 cm. Vasemmassa päässä oleva tumma osuus on PAB-päällystettä. Rakennetutkimukset Kohteeseen tehtiin vuonna 2005 silmämääräinen vauriokartoitus sekä otettiin poranäytteitä. Paalulla 9650, joka sijoittuu rakenteen 1 alueelle, tiessä oli keskihalkeama. Päällyste oli tiukasti kiinni stabiloidussa kerroksessa. Stabiloitu kerros oli lujaa ja ehjää eikä rakenteessa havaittu heikkouksia tai halkeamia. Rakenne oli hieman pehmeämpi alaosastaan. Paalulla 9610, joka sijoittuu rakenteen 1 alueelle (kuva 2), tilanne oli hyvin samankaltainen kuin paalulla Paalulla 9800, joka sijoittuu rakenteen 2 kohdalle, tien keskilinjan tuntumassa oli 5 mm levyinen pituushalkeama. Koekappaleissa rakenne oli lujaa, ehjää ja alaosastaan hieman pehmeämpää kuin yläosasta. Paalulla 9900 tilanne oli samankaltainen. Paalun kohdalla tienkeskihalkeaman leveys oli noin 10 mm. Tiessä esiintyi koerakenteen 1 kohdalla kaksi <5 mm poikkisuuntaista halkeamaa sekä paaluvälillä , koerakenteen 2 loppuun saakka, 5-20 mm levyinen pituushalkeama. Koerakenteen 2 kohdalla oli kaksi <5 mm poikittaishalkeamaa sekä muutama pieni halkeama vasemmalla ajokaistalla. Koerakenteen 3 alueella oli kaksi <5 mm poikkihalkeamaa ja noin 130 m pitkä <5-10 mm keskihalkeama. Koerakenteen 4 kohdalla oli vain yksi <5 mm poikittaishalkeama. Vuosi rakentamisen jälkeen koeosuudet eivät merkittävästi eronneet silmämääräisesti tarkasteltuna vertailurakenteena käytetystä teräsverkkorakenteesta. Kohteessa ei tehty ympäristöseurantaa Rautavaara.doc 8

11 3. Seuranta Tekninen seuranta Rakennetutkimukset Vuonna 2007 tehdyn rakennetutkimuksen mukaan tiessä esiintyi koerakenteen 1 kohdalla viisi 5-10 mm poikkisuuntaista halkeamaa sekä paaluvälillä , koerakenteen 2 loppuun saakka, 5-20 mm levyinen pituushalkeama. Kaikki halkeamat olivat selkeästi leveämmät kuin vuonna Koerakenteen 2 kohdalla oli keskihalkeaman lisäksi neljä 5-20 mm poikittaishalkeamaa sekä halkeamia molemmilla ajokaistoilla. Koerakenteen 3 alueella oli neljä 5-20 mm poikkihalkeamaa, vuodesta 2005 leventynyt 5-10 mm keskihalkeama sekä alle 5 mm halkeamia molemmilla ajokaistoilla. Koerakenteen 4 kohdalla oli neljä 5-10 mm poikittaishalkeamaa sekä korkeintaan 5-10 mm keskihalkeamia lähes koko rakenteen alueella. Vertailurakenteena toimivaan teräsverkkorakenteeseen (plv ja ) verrattaessa stabiloidussa rakenteessa näytti olevan enemmän poikittaishalkeamia kuin ao. vertailurakenteessa. Vertailurakenteessa ei ole lainkaan keskihalkeamia vaan halkeamat ovat pääasiassa aivan lähelle reunaa. Vastaavia reunahalkeamia ei esiinny stabiloidulla osuudella. Paalulla 9612 (koerakenne 1) rakenne oli luja, ehjä ja alaosastaan hieman pehmeämpi. Päällyste oli tiukasti kiinni. Paaluilla 9802 ja 9902 (koerakenne 2) rakenne oli luja ja ehjä. Kohteen koekappaleiden puristuslujuudet on esitetty kuvassa 8. Lujuudet olivat lähes kauttaaltaan hieman alempia tien reunalla kuin keskiosalla. Tien keskiosalla lujuudet ovat säilyneet reunoja paremmin. 1. koeosuuden kohdalla havaittiin reunoilla lievää heikentymistä. 2. osuudella oli muita kohteita parempi lujuuden yleistaso ja rakenne on siis tältä osin varmempi. Lujuuskehitys on ollut ilmeisen hyvä ja lujuudet ovat pääsääntöisesti kasvaneet vielä vuoden 2005 jälkeen, mikäli päällyste ym. rakennekerrokset ovat säilyneet suhteellisen ehjinä. Rautavaara.doc 9

12 6000 KT 87, RAUTAVAARA FOSFOKIPSISTABILOINTI 5000 Stabiloinnin sideaine: 56 % kipsi + 8,5 % LT + 35,5 % masuunisementti (KJ 400:rapidsem; 7:3) Puristuslujuus [kpa] 3000 KL w = % ρ d = kg/m 3 w = % ρ d = kg/m 3 w = % ρ d = kg/m 3 w = % ρ d = kg/m 3 reuna 2005 KL 2007 reuna pl 9610 / 9612 pl 9650 / 9652 pl 9800 / 9802 pl 9900 / 9902 Kuva 8. Koekappaleiden puristuslujuudet. Koekappaleet koerakenteista 1 ja 2, joissa ei ole käytetty tasausmursketta. Kantavuudet UUMA-inventaarihankeen puitteissa Rautavaaran pilottikohteessa mitattiin kantavuudet Mittaukset sijoittuvat kerrosstabiloitujen rakenteiden alueille. Vuoden 2008 mittaustulokset on koottu kuvaan 9 edellisten mittaustulosten kanssa. Keskiarvot ovat taulukossa 5. Tulosten perusteella tien kantavuudet ovat pysyneet samalla tasolle vuoden 2005 mittausten kanssa. Jo vuonna 2005 todettiin, että kantavuuden parantuminen koerakenteiden osuudella on ollut erittäin merkittävää. Taulukko 5. Kantavuusmittausten tulokset (eri osuuksien keskiarvot ja vaihtelualue). Rakenne Plv Kantavuuden keskiarvo ja vaihteluväli [MPa] Stab mm ( ) (382- ( ) 635) Stab. 250 mm Teräsverkko ( ) 220 ( ) 680 ( ) 241 ( ) 660 ( ) 282 ( ) Kantavuuden muutos [± MPa] Rautavaara.doc 10

13 Kt 87/14, Fosfokipsistabilointi Kantavuudet KL reunojen ka 900 Stab. 200 mm Stab. Stab. 250 mm 250 mm Stab. 200 mm E2 [MPa] Tierekisteripaalutus [m] Kuva 9. Kantavuusmittaukset vuosina Stabiloidun rakenteen vaikutukset kantavuuteen ovat huomattavia. Seurannan aikana stabiloitujen rakenteiden heikentymistä ei ole havaittavissa. 3.2 Haastattelut Tiemestarihaastattelukierroksen yhteydessä ( ) Marja Bäck totesi koekohteen olevan hyvässä kunnossa. Koekohteet poikkeavat ympäröivistä vertailurakenteesta vain päällysteen halkeilun osalta. Syy päällysteen halkeiluun ei ole tiedossa. Vastaavaa halkeilua ei ole havaittu teräsverkkorakenteissa. Koeosuus ei roudi eikä routavaurioita kohteessa esiinny. 4. Kohteen ja tutkimustulosten arviointi Koerakentamiseen liittyvien raporttien ja seurannassa saatujen tulosten perusteella ovat koekohteissa testatut laitteet ja työmenetelmät osoittautuneet hyvin toimiviksi. Sideaineseoksien sekoituksessa käytetyt auma- ja asemasekoittimet osoittautuvat menetelmiksi, joilla saadaan sekoituksesta riittävän homogeeninen. Sekoituksen laatua heikensivät lähtömateriaaleissa olevat paakut ja vesipitoisuuden vaihtelut. Rautavaara.doc 11

14 Pahimpia tien keskiosan pituushalkeiluja ei ohuehkolla stabiloinnilla kuitenkaan pystytä täysin poistamaan. Sen sijaan reunaosien halkeilu oli vähäisempää kuin teräsverkkorakenteella. Kantavuuden ja ominaisuuksien säilymisen kannalta kerrosstabiloinnille saadut tulokset ovat varsin lupaavia ja alustavan arvioinnin perusteella kipsituhkastabilointi on varteenotettava vaihtoehto teräsverkoille. Otteita projektin aikaisista huomioista (Tiehallinto S14): Materiaalit Rakentamisessa käytettävän fosfokipsin tulisi olla tuoretta, koska pitkä varastointiaika paakkuunnuttaa kipsin ja siten voi huonontaa sekoitustulosta. Kipsiä voi kuljettaa ja varastoida peittämättä. Lentotuhkan ominaisuudet huononevat kostutuksen ja pitkän varastointiajan seurauksena. Kostutus on kuitenkin tehtävä, mikäli tuhkaa käsitellään lyhyenkin aikaa avoimessa tilassa. Lentotuhkan kostutus on tehtävä tasaisesti, jotta sekoituksesta tulisi mahdollisimman tasalaatuista. Tuhka on varastoitava mahdollisimman lyhyen aikaa kasalla ja se on tällöin peitettävä kuivumisen/kastumisen välttämiseksi. Varastointipaikan tulee olla ojitettu tai läpäisevästä maalajista tehty, etteivät sadevedet pääse imeytymään kasaan alhaalta päin. Stabiloinnin sideaineessa on hyvä käyttää kipsin lisänä tuhkaa, koska laboratoriotutkimusten perusteella tällöin saavutetaan parempi rasituskestävyys ja suurempi pitkäaikaislujuus kuin pelkkää kipsiä käytettäessä. Samoissa tutkimuksissa on todettu, että kuona-sementti -seosta käytettäessä rasituskokeiden tulokset ovat lupaavampia ja lujuuden kehittyminen jatkuu pidempään kuin vain yleissementtiä käytettäessä. Sekoitus Kipsituhkan sekoitus tehtiin Rautavaaran projektissa asemasekoittimella, jolla sekoitustuloksesta tuli suhteellisen homogeenista. Aikaisemmassa projektissa (Maaninka) käytettiin myös asemasekoitinta, mutta laatu ei ollut aivan yhtä tasaista johtuen ehkä lähtömateriaaleista olleista paakuista. Aumasekoitinta käytettäessä materiaalit sekoittuivat hyvin. Jos lähtömateriaaleissa on kovia kokkareita, ei sekoitin pysty niitä rikkomaan ja valmiiseen rakenteeseen jää lujuutta heikentäviä (kipsi)paakkuja. Sekoitusprosessissa ei havaittu ongelmia Rautavaarassa. Kipsin ja tuhkan syöttö hihnakuljettimilla sujui odotuksia paremmin, mutta työllisti koko ajan 1-2 henkeä pyöräkuormaajan lisäksi. Jatkuvatoiminen sekoitin olisi ollut annossekoitinta tehokkaampi vaihtoehto. Aumasekoitusta käytettäessä olisi hyvä tehdä sekoitusaumoja mahdollisimman valmiiksi jo edellisenä päivänä, jotta rakentaminen saataisiin käyntiin ajoissa. Sekoitusvaiheessa materiaaleihin ei vettä lisätä, sillä stabiloinnissa vedenlisäys tehdään tarvittaessa ennen jyrsintää tai jyrsinnän ohessa. Jos valmis kipsituhka-seos on liian kosteata (w >14 %), alkaa se tarttua kuorma-autojen lavoihin kiinni haitaten purkamista. Rakentaminen Tässä projektissa kipsituhkan levitykseen käytettiin asfalttilevitintä, jolla saatiin stabilointia varten tehtyä tasainen, esitiivistetty kerros ilman sideaineseoksen leviämistä ojiin. Ensimmäisellä kipsituhkakohteella v (Maaninka) käytettiin levittämiseen tiehöylää, joka oli epätarkempi kuin asfaltinlevitin eikä siksi niin suositeltava vaihtoehto. Tiivistys sujui hyvin tavallisella valssijyrällä, pienenä ongelmana oli materiaalin tarttuminen valssiin. Tiivistys on tehtävä huolellisesti koko rakenteen leveydeltä ja erityinen huomio on kiinnitettävä reunoihin. Rautavaaran koekohteella oli sateesta johtuen sta- Rautavaara.doc 12

15 biloinnissa riittävästi vettä ja siellä rakenne tiivistyi hyvin sekä pysyi urautumatta ilman murskesuojausta seuraavan päivän päällystykseen asti. Stabilointityössä tarvitaan normaalisti vedenlisäystä, jotta parhaan tiivistystuloksen antava vesipitoisuusalue saavutettaisiin. Stabilointi ei ole kovinkaan herkkä sateelle, päinvastoin liian kuiva ja lämmin keli aiheuttaa stabiloitavan pinnan pölyämistä. Lisäksi lämmin keli voi kuivattaa jyrsittyä tietä ja aiheuttaa siten ongelmia tiivistämiselle. Osassa stabilointia jätettiin tasausmurske pois pehmeän asfalttibetonin alta. Päällystyksen tehneiden henkilöiden kommenttien mukaan tämä ei vaikuttanut millään tavoin päällystämisen sujuvuuteen. Päällystyksen aikana muutamassa kohdin nousi pinnalle vettä joko asfalttibetonista tai stabiloinnista, mutta jatkuvasta sateesta huolimatta päällystys onnistui hyvin. Johtopäätöksiä kipsituhkastabiloinnista Fosfokipsi+lentotuhka+masuunisementti on toimiva sideaineseos, jolla on hyvät pitkäaikaislujittumisominaisuudet. Työn toteutus onnistuu erittäin hyvin, vaikka sääolot olisivat hankalat; esim. ainakaan vähäinen sade ei estä työskentelyä. Sideaineen sekoitus onnistuu hyvin myös asfalttiasemalla. Tulevissa projekteissa voisi sekoittamiseen kokeilla tehokkaampaa jatkuvatoimista sekoitinlaitteistoa. Myös aumasekoitinta on mahdollista käyttää. Asfalttilevitin- ja jyrsinstabilointilaitteet ovat tehokkaita ja antavat työlle hyvän laadun. Sideaineseoksen sekoittamiseksi rakenteeseen jyrsinstabilointitekniikka on hyvän lopputuloksen kannalta itse asiassa välttämätön. Päällyste voidaan tehdä suoraan stabiloinnin päälle. Tämä on sekä edullisempi että teknisesti toimivampi vaihtoehto kuin tasausmurskeen käyttö edellyttäen, että päällystystyö voidaan tehdä nopeasti stabiloinnin jälkeen. Rakennuskustannuksiltaan kipsistabilointi tulee isommissa kohteissa jonkin verran edullisemmaksi kuin teräsverkkorakenne (projektin laskelmat). Kipsistabiloinnilla saadaan selvästi paremmat kantavuudet kuin teräsverkkorakenteella. Teräsverkkoa käytettäessä kantavuuslisäys oli hieman yli 20 MPa, kun 200 mm kipsistabiloinnilla saatiin 320 MPa ja 250 mm stabiloinnilla liki 500 MPa kantavuuslisäykset. Seurannan perusteella kipsistabiloinnilla saavutetut ominaisuudet myös säilyvät hyvin. Viitteet Mäkelä ym Mäkelä, E., Wahlström, M., Mroueh, U-M., Keppo, M. ja Rämö, P Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteiden ja lentotuhkan hyötykäyttö maarakentamisessa. VTT julkaisuja 809. Tiehallinto S14. Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito tutkimusohjelma S14. VNa 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Rautavaara.doc 13

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:

Lisätiedot

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Pt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin

Pt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin UUMA-inventaari Pt 16207 /01/30-1700 ja 3600-5240 Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)

Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke) Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke) Selvitys 1/18 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Yleistä uusiomateriaaleista... 3 3. Uusiomateriaalien syntyminen ja tyypilliset käyttökohteet...

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

30.8.2006 / Lehtonen Kari. S14 Tiehallinnon rooli ylläpitotekniikoiden kehittämisessä

30.8.2006 / Lehtonen Kari. S14 Tiehallinnon rooli ylläpitotekniikoiden kehittämisessä 2 1 3 # $## % & 4 % & '()*+(,--)). laatuvaatimukset ja uusien tuotteiden hyväksymismenettely kehitetään ja rahoitetaan yhdessä, yhteiset koekohteet, yritysten tuotteet (salainen resepti) /+0()1(2(2'(-%(22

Lisätiedot

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 pentti.lahtinen@ramboll.fi harri.jyrava@ramboll.fi Alueella syntyvät UUMA-materiaalit 1000 t/vuosi 10000 10498 1000 t/vuosi 50 46 8000 40 40 6000 5442 30 4000

Lisätiedot

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Pt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Pt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 28 Espoo, 4.12.21 Pt 12895 Nakkila Kyösti Laukkanen Markku Pienimäki Jari Pihlajamäki Janne Sikiö VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

LIFE02 ENV/FIN/329 KUKKIA CIRCLET KUITUSAVEN JA LENTOTUHKAN KÄYTTÖ TIERAKENTEISSA. Kokemukset suunnittelua ja rakentamista varten

LIFE02 ENV/FIN/329 KUKKIA CIRCLET KUITUSAVEN JA LENTOTUHKAN KÄYTTÖ TIERAKENTEISSA. Kokemukset suunnittelua ja rakentamista varten LIFE02 ENV/FIN/329 KUKKIA CIRCLET KUITUSAVEN JA LENTOTUHKAN KÄYTTÖ TIERAKENTEISSA Kokemukset suunnittelua ja rakentamista varten 30.3.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1.1 TAUSTA... 2 1.2 KEHITYSTARPEEN

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Peter Trompari KIPSIN JA LENTOTUHKAN HYÖDYN- TÄMINEN POHJARAKENTAMISESSA

Peter Trompari KIPSIN JA LENTOTUHKAN HYÖDYN- TÄMINEN POHJARAKENTAMISESSA Peter Trompari KIPSIN JA LENTOTUHKAN HYÖDYN- TÄMINEN POHJARAKENTAMISESSA Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Peter Trompari Opinnäytetyön

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Lentotuhkan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus tien nro rakenteissa tieosuudella Romppala Tuopanjoki, Juuka ja Kontiolahti

Lentotuhkan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus tien nro rakenteissa tieosuudella Romppala Tuopanjoki, Juuka ja Kontiolahti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 14/2012/1 Dnro ISAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Lentotuhkan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus tien nro 15730 rakenteissa tieosuudella Romppala

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Vuosiseminaari 10.9.2015 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan

Lisätiedot

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie Sivu 1 / 6 Hiljaisen päällysteen kokemukset Helsingissä. Hiljaista asfalttia on tehty viime vuosina koeluontoisina projekteina. Koeosuuksilla on haluttu testata hiljaisen päällysteen laadun nykytilaa ja

Lisätiedot

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje Rudus Oy Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Pohjatuhkat... 4 2.1 Pohjatuhkan synty... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset... 4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2 OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2 OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi projektipäällikkö: marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

TuhkaTie - hankkeen tuloksia TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1 Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013

Lisätiedot

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa Tuhkarakentamisen käsikirja Verkkojulkaisu, PDF 13.1.2012 Kannen kuva: Olli Kiviniemi, Ramboll 2010 Ramboll Vohlisaarentie

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 1 -ohjelman sisältö 2 Uuma2 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta. 1 21421 Sirotepintaus (SIP) 21421.1 Sirotepintauksen materiaalit Laatuvaatimuksina esitetyistä materiaaliominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

Maa- ja tienrakennustuotteet

Maa- ja tienrakennustuotteet Maa- ja tienrakennustuotteet Masuunihiekka, MaHk Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Rudus Oy. Lentotuhkaohje Rudus Oy Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Lentotuhkat...4 2.1 Lentotuhkan synty...4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri

VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI 15.8.2006 Pentti

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä

Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Sisällysluettelo 1 Tarkoitus, laajuus ja määritelmät... 1 2 Laadunvalvontatutkimukset... 1 2.1 Näytteenotto... 1 2.2 Näytteiden valmistus ja analysointi...

Lisätiedot