UUMA-inventaari. Kt 8714/ , Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina"

Transkriptio

1 UUMA-inventaari Kt 8714/ , Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Tutkimukset Tutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ympäristökelpoisuus Seuranta v Seuranta Tekninen seuranta Haastattelut Kohteen ja tutkimustulosten arviointi 11 Viitteet 13

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Kohde (Kt 87/14/ ) sijaitsee Savo-Karjalan tiepiirissä Rautavaaran kunnassa kantatiellä 87, tieosalla 14 (kuva 1). Koeosuuden alkuun (PL 9500) on Rautavaaran keskustasta 14,5 km Nurmekseen päin ajettaessa. Koerakenteet toteutettiin heinäkuussa Kohteen kokonaispituus on noin 1000 m, joka jakautuu neljään kerrospaksuudeltaan ja tasausmurskeen käytön osalta vaihtelevaan ratkaisuun. Koerakenteiden pituudet ovat m. KOEOSUUS Kuva 1. Koeosuuden sijainti, KT UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Koetiehanke oli osa Tiehallinnon S14-projektia eli vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. kehittää alempiasteisten teiden hoitoon, ylläpitoon ja parantamiseen nykyistä taloudellisempia toimenpiteitä, toimintamuotoja ja menetelmiä. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta Pilottikohteella pyrittiin selvittämään fosfokipsiin perustuvan sideaineen käyttökelpoisuutta huonokuntoisten päällystettyjen teiden kunnostamisessa kerrosstabiloinnilla. Koekohteena olevalla tiellä KT 87 on ollut sekä kantavuus- että routaongelmia. Tieliikelaitoksen vuonna 2001 tekemän tieanalyysiraportin perusteella pelkkä tien päällystäminen ei olisi riittänyt kelvollisen lopputuloksen saavuttamiseksi, sillä tiellä on ollut mm. reunapainaumia, uria, verkko- ja keskihalkeamia, ylösnousevia kiviä sekä painumia rumpujen kohdilla. Alueilla, missä on esiintynyt pituushalkeamia, oli suunniteltu Rautavaara.doc 1

4 asennettavaksi kantavan kerroksen sisään tai tasauskerroksen päälle teräsverkko ja maksimissaan 150 mm murskekerros. Koeosuudella tällainen teräsverkkorakenne on korvattu kerrosstabiloinnilla, jossa sideaineena on fosfokipsi-tuhka-masuunisementti seos (kipsituhka). Stabiloinnilla pyritään saavuttamaan seuraavanlaisia hyötyjä: Stabilointi antaa hyvän kantavuuden ja tasaa routaliikkeitä eli siten lähtökohdat päällysteen ehjänä pysymiselle paranevat. Stabiloinnin päälle tuleva 0 tai 50 mm murskekerros on selvästi teräsverkkoosuuksille suunniteltua (maks.) 150 mm ohuempi. Tarvittavan murskeen määrä pienenee ja lisäksi tien tasausviiva nousee vähemmän kuin teräsverkkoratkaisussa. Teollisuuden sivutuotteiden käyttö stabiloinnissa pienentää kustannuksia verrattuna pelkästään kaupallisten sideaineiden käyttöön. Kipsituhka-stabilointiratkaisua ei ole aikaisemmin sovellettu päällystetyille rakenteille. Savo-Karjalan tiepiirissä voitiin aiemmin toteutetuilta päällystämättömiltä referenssikohteilta saatujen tietojen ja kokemusten perusteella olettaa, että ratkaisu tulee toimimaan hyvin (vrt. Maaninka). Stabiloinnin lisäksi kohteella pyrittiin selvittämään myös mitä vaatimuksia työtekniikoille ja lisäkustannuksia tai säästöjä aiheutuu tasausmurskeen pois jättämisestä pehmeän asfalttibetonin alta. 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Koerakenteet on tehty paaluvälille , jossa stabiloinnilla on korvattu teräsverkkorakenne. Stabilointi tehtiin ja päällystäminen Sideaineen resepti oli: kostea kipsi 56 %, kostutettu lentotuhka 8,5 % ja masuunisementti 35,5 %. Sideainetta käytettiin 12 % vanhan tierakennekerroksen (murskeen) kuivamassasta eli stabilointisyvyydestä riippuen 50 tai 62 kg/tie-m 2. Tien leveys oli 6,5 m. Koerakentamisessa käytetty fosfokipsi oli Kemira GrowHow Oy:n (nyk. Yara Suomi Oy:n) Siilinjärven tuotantolaitokselta fosforihappotuotannon sivutuotteena syntyvää dihydraattikipsiä. Sitä muodostuu vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia, jotka pääosin varastoidaan kasalla tehtaan läheisyydessä. Kipsi tuotiin sekoituspaikalle kosteana pari päivää aikaisemmin ja se varastoitiin sekoitinaseman vieressä kasalla, pressulla peitettynä. Tuhka oli Kuopion Energia Oy:n turpeenpoltossa muodostuvaa lentotuhkaa, jota syntyy lämmön- ja sähköntuotannon sivutuotteena noin tonnia vuosittain. Tuhka kostutettiin tehtaalla siilosta purettaessa keskimäärin 25 % vesipitoisuuteen ja varastoitiin kosteana muutaman päivän ajan sekoitinaseman vieressä kasalla, pressulla peitettynä. Tieliikelaitos tilasi sideaineina käytetyn masuunisementin (kuonajauhe KJ400: rapidsementti; 7:3) valmiiksi sekoitettuna Rautaruukin Raahen tehtailta. Sideaine säilytettiin sekoitusaseman fillerisiilossa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus käyttää yleissementtiä, jolla myös laboratoriotestaukset tehtiin. Koeosuudelle (14/ ) tehtiin 4 koerakennetta, jotka eroavat toisistaan stabilointisyvyyden ja tasausmurskeen käytön osalta (kuva 2 ja taulukko 1). Ennen koeosuuden stabilointia tien vanha päällystekerros jyrsinsekoitettiin kantavaan kerrokseen ja tasattiin tiehöylällä. Stabilointijyrsintä (200/250 mm) tehtiin edellä kuvatulla kipsituhka-sideaineseoksella. Rakenne tiivistettiin ja päälle tuotiin rakenteissa 3 ja 4 tasausmursketta noin 50 mm kerros. Päällysteeksi tuli pehmeä asfalttibetoni (PAB- B16/100). Mitoitusesimerkki ratkaisulle ilman tasausmursketta on esitetty kuvassa 3. Rautavaara.doc 2

5 Taulukko 1. Koerakenteet Rakenne 1 Kerrosstabilointi 200 mm, ei tasauskerrosta murskeesta 2 Kerrosstabilointi 250 mm, ei tasauskerrosta murskeesta 3 Kerrosstabilointi 250 mm ja 50 mm murskekerros 4 Kerrosstabilointi 200 mm ja 50 mm murskekerros PLV (vasen kaista) (oikea kaista) Rakenne 1. Rakenne 2. Rakenne 3. Rakenne 4. PAB MURSKE 50 mm STABILOINTI 200 mm STABILOINTI 250 mm STABILOINTI 200 mm PL 9500 PL 9700 PL 9950 PL PL Kuva 2. Koerakenteiden periaatekuva. PAB-B16/100 Fosfokipsituhkamasuunisementti stabilointi SrM öljysora kantava+jakava muut E= E=700 2 E= mm 200 mm ~100 mm E=140 MN/m 2 >1500 mm Kantavuus rakenteen päältä E=290 MN/m 2 E=270 MN/m 2 E=150 MN/m 2 Kuva 3. Mitoitusesimerkki 200 mm stabiloinnista ilman tasausmursketta. Rautavaara.doc 3

6 2. Tutkimukset Tutkimukset ennen rakentamista Tekniset Ennen stabilointityötä otettiin koeosuudelta ennakkotesteissä tarvittavat runkomateriaalinäytteet (kuva 4) ja tehtiin silmämääräinen vauriokartoitus. Tiellä oli tehty aiemmin maatutkaus. Laboratoriossa optimoitiin stabiloinnissa käytettävän sideaineen määrä suppealla tutkimusohjelmalla. Sideaineseosta on tutkittu aiemmin laajoin laboratoriokokein Life-projektia varten v (ks. Maaninka) ja tämän projektin varsinainen sideaineseoksen reseptointityö pohjautuu tuolloin tehtyihin tutkimuksiin. Vauriokartoituksen ja maatutkauskuvien perusteella huonoin osuus oli PLV , jossa sekä reunoissa että tien keskilinjan molemmin puolin oli selviä tai pahoja verkkoja pituushalkeamia. PLV oli reunoissa verkkohalkeamia ja keskilinjalla yli 200 m pitkä paha pitkittäishalkeama. Paremmilla osuuksilla eli PLV oli useita poikkihalkeamia ja reunapainumia sekä PLV muutamia pitkittäishalkeamia ja oikeassa reunassa verkkohalkeamaa (kuva 5). Tulosten perusteella valittiin raskaampi kunnostustapa eli 250 mm stabilointi huonoimmille osuuksille (PLV ). Kuva 4. Näytteenottoa laboratoriotutkimuksia varten sekä koekappaleen puristuslujuuden testaus Rambollin laboratoriossa. Rautavaara.doc 4

7 Kuva 5. Kevät 2004 ennen koerakentamista. Reunapainauma ja verkkohalkeamia. Pituus- ja poikkihalkeamia. Koeosuuden paikka pyrittiin valitsemaan siten, että pystyttäisiin mahdollisimman luotettavasti vertailemaan eri stabilointipaksuuksien sekä päällysteen ja stabiloinnin välissä olevan murskekerroksen vaikutusta tien kunnossa pysymiseen (verrattuna teräsverkoilla kunnostettuihin tieosuuksiin). Koerakentamista varten laskettiin tarvittavien sideaineiden määrät sekä annettiin Tieliikelaitokselle ohjeet sideaineiden hankinnasta ja varastoinnista. Stabilointia varten kirjoitettiin työohjeet ja rakennusaikainen laadunvarmistussuunnitelma Ympäristökelpoisuus Sideaineena käytettyjen kipsin ja tuhkan kokonaispitoisuudet oli tutkittu vuonna 1997 Maaningan Käänninniemen tien suunnittelun yhteydessä (Teollisen fosfokipsin ja lentotuhkan hyötykäyttö, Life-projekti v ). Käänninniemen kohteessa käytettiin samoja materiaaleja kuin ko. Rautavaaran kohteessa. Sekä kipsin että tuhkan kokonaispitoisuudet alittivat tutkituilta osin VNa 591/2006 määritellyt lentotuhkan kokonaispitoisuuksien raja-arvot. Kokonaispitoisuudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Sideaineena käytetyn kipsin ja tuhkan kokonaispitoisuudet verrattuna VNa 591/2006 lentotuhkan kokonaispitoisuuksien raja-arvoihin. Tulokset ovat vuodelta 1997 Haitta-aine Arseeni Kadmium Kromi Koboltti Kupari Lyijy Uraani Rautavaara.doc Kipsi mg/kg Tuhka mg/kg 2,10 <0,24 <2,38 <0,36 6,18 2,45 0,12 22,6 1, , ,1 16 Raja-arvo VNa 591/2006 mg/kg

8 Vanadiini <0, Sinkki 5, Kokonaispitoisuuksien lisäksi kipsistä on selvitetty fosforin, fluoridin ja sulfaatin liukoisuuksia sekä käsittelemättömällä materiaalilla että lopputilannetta kuvaavilla stabiloiduilla koekappaleilla Maaningan Käänninniementien suunnittelun yhteydessä vuonna Rautavaaran koekappaleista vastaavaa testiä ei tehty, mutta vuoden 1997 tulokset antavat kuitenkin suuntaa kohteessa käytettyjen materiaalien liukoisuuskäyttäytymisestä. Hollantilaisen standardin NEN 7345 mukaisesti selvitetyt kappaleiden liukoisuustulokset on esitetty taulukossa 3. Tuloksia on verrattu hollantilaisiin ehdotettuihin raja-arvoihin (Mäkelä ym 1995), jolloin useimmissa seoksissa sulfaatin pitkäaikainen liukoisuus ylittää sille ehdotetun raja-arvon. Myös fluoridi saattaa olla liukoisuudeltaan kriittisellä tasolla. Taulukko 3. Koekappaleista liuenneet sulfaatti-, fluoridi- ja fosforipitoisuudet. Hollantilaiset ehdotetut raja-arvot diffuusiotestille NEN 7345 (Mäkelä ym 1995) Materiaali/Haitta-aine Sulfaatti Fluoridi Fosfori Dikipsi * Kipsi + YSe 6% ,018 Kipsi+kalkki 6% ,615 LT 20 YSe 6% ,905 LT 20 CaO Raja-arvo 1A mg/m2/64d Raja-arvo 1B mg/m2/64d 1A, Sijoitus eristämättömänä pysyvästi kosteaan sijoituskohteeseen. 1B, Sijoitus eristämättömänä ajoittain kosteaan sijoituskohteeseen. * Näyte hajosi 4 vrk kuluttua testin aloittamisesta 2.2 Seuranta v Tiehallinto teki koetiellä kantavuusmittaukset Verrattaessa tuloksia v kohteessa tehtyihin kantavuusmittauksiin näkyy selvästi stabiloinnin tuoma kantavuuden lisäys. 200 mm stabilointi on lisännyt kantavuutta keskimäärin 320 MPa ja 250 mm stabilointi vastaavasti lähes 500 MPa, kun taas teräsverkoilla korjatuilla osuuksilla kantavuuden kasvu on ollut hyvin vähäistä, n. 20 MPa (kuva 6, taulukko 4). Rautavaara.doc 6

9 Kt 87/14, Fosfokipsistabilointi 2004 Kantavuudet Stab. Stab. 200 mm 250 mm Stab. 250 mm Stab. 200 mm E2 [MPa] Tierekisteripaalutus [m] Kuva 6. Kt 87/14, kantavuudet v ja Taulukko 4. Kantavuusmittausten tulokset. Rakenne Plv Kantavuuden keskiarvo ja vaihteluväli [MPa] Stab. 200 mm ( ) ( ) Kantavuuden muutos [± MPa] +320 Stab. 250 mm ( ) 680 ( ) +497 Teräsverkko ( ) 221 ( ) 241 ( ) 244 ( ) Toukokuussa 2005 eli vajaa vuosi rakentamisen jälkeen käytiin poraamassa stabiloidusta rakenteesta näytteitä (kuva 7) ja luomassa yleissilmäystä tiehen. Stabiloidut kohdat eivät silmämääräisesti eronneet millään tavoin teräsverkoilla tai muuten kunnostetuista kohdista, mikä tulos olikin odotettavissa näin pian rakentamisen jälkeen. Stabiloidusta rakenteesta poratuista kappaleista näkyi, että rakenne oli erittäin kiinteä ja siitä pystyi poralla irrottamaan koko stabiloinnin syvyyden pituisia kappaleita. Aikaisemmissa stabilointikohteissa näin eheitä kappaleita ei ole saatu porattua, mikä kertoo nyt tehdyn stabiloinnin onnistumisesta. Vuosi rakentamisen jälkeen stabiloinnin jälkeen rakenteesta porattujen kappaleiden lujuudet olivat reunoilla keskimäärin 3 MPa ja keskiosilla noin 4 MPa. Rautavaara.doc 7

10 Kuva 7. Stabiloidusta rakenteesta porattu kappale, pituus n. 20 cm. Vasemmassa päässä oleva tumma osuus on PAB-päällystettä. Rakennetutkimukset Kohteeseen tehtiin vuonna 2005 silmämääräinen vauriokartoitus sekä otettiin poranäytteitä. Paalulla 9650, joka sijoittuu rakenteen 1 alueelle, tiessä oli keskihalkeama. Päällyste oli tiukasti kiinni stabiloidussa kerroksessa. Stabiloitu kerros oli lujaa ja ehjää eikä rakenteessa havaittu heikkouksia tai halkeamia. Rakenne oli hieman pehmeämpi alaosastaan. Paalulla 9610, joka sijoittuu rakenteen 1 alueelle (kuva 2), tilanne oli hyvin samankaltainen kuin paalulla Paalulla 9800, joka sijoittuu rakenteen 2 kohdalle, tien keskilinjan tuntumassa oli 5 mm levyinen pituushalkeama. Koekappaleissa rakenne oli lujaa, ehjää ja alaosastaan hieman pehmeämpää kuin yläosasta. Paalulla 9900 tilanne oli samankaltainen. Paalun kohdalla tienkeskihalkeaman leveys oli noin 10 mm. Tiessä esiintyi koerakenteen 1 kohdalla kaksi <5 mm poikkisuuntaista halkeamaa sekä paaluvälillä , koerakenteen 2 loppuun saakka, 5-20 mm levyinen pituushalkeama. Koerakenteen 2 kohdalla oli kaksi <5 mm poikittaishalkeamaa sekä muutama pieni halkeama vasemmalla ajokaistalla. Koerakenteen 3 alueella oli kaksi <5 mm poikkihalkeamaa ja noin 130 m pitkä <5-10 mm keskihalkeama. Koerakenteen 4 kohdalla oli vain yksi <5 mm poikittaishalkeama. Vuosi rakentamisen jälkeen koeosuudet eivät merkittävästi eronneet silmämääräisesti tarkasteltuna vertailurakenteena käytetystä teräsverkkorakenteesta. Kohteessa ei tehty ympäristöseurantaa Rautavaara.doc 8

11 3. Seuranta Tekninen seuranta Rakennetutkimukset Vuonna 2007 tehdyn rakennetutkimuksen mukaan tiessä esiintyi koerakenteen 1 kohdalla viisi 5-10 mm poikkisuuntaista halkeamaa sekä paaluvälillä , koerakenteen 2 loppuun saakka, 5-20 mm levyinen pituushalkeama. Kaikki halkeamat olivat selkeästi leveämmät kuin vuonna Koerakenteen 2 kohdalla oli keskihalkeaman lisäksi neljä 5-20 mm poikittaishalkeamaa sekä halkeamia molemmilla ajokaistoilla. Koerakenteen 3 alueella oli neljä 5-20 mm poikkihalkeamaa, vuodesta 2005 leventynyt 5-10 mm keskihalkeama sekä alle 5 mm halkeamia molemmilla ajokaistoilla. Koerakenteen 4 kohdalla oli neljä 5-10 mm poikittaishalkeamaa sekä korkeintaan 5-10 mm keskihalkeamia lähes koko rakenteen alueella. Vertailurakenteena toimivaan teräsverkkorakenteeseen (plv ja ) verrattaessa stabiloidussa rakenteessa näytti olevan enemmän poikittaishalkeamia kuin ao. vertailurakenteessa. Vertailurakenteessa ei ole lainkaan keskihalkeamia vaan halkeamat ovat pääasiassa aivan lähelle reunaa. Vastaavia reunahalkeamia ei esiinny stabiloidulla osuudella. Paalulla 9612 (koerakenne 1) rakenne oli luja, ehjä ja alaosastaan hieman pehmeämpi. Päällyste oli tiukasti kiinni. Paaluilla 9802 ja 9902 (koerakenne 2) rakenne oli luja ja ehjä. Kohteen koekappaleiden puristuslujuudet on esitetty kuvassa 8. Lujuudet olivat lähes kauttaaltaan hieman alempia tien reunalla kuin keskiosalla. Tien keskiosalla lujuudet ovat säilyneet reunoja paremmin. 1. koeosuuden kohdalla havaittiin reunoilla lievää heikentymistä. 2. osuudella oli muita kohteita parempi lujuuden yleistaso ja rakenne on siis tältä osin varmempi. Lujuuskehitys on ollut ilmeisen hyvä ja lujuudet ovat pääsääntöisesti kasvaneet vielä vuoden 2005 jälkeen, mikäli päällyste ym. rakennekerrokset ovat säilyneet suhteellisen ehjinä. Rautavaara.doc 9

12 6000 KT 87, RAUTAVAARA FOSFOKIPSISTABILOINTI 5000 Stabiloinnin sideaine: 56 % kipsi + 8,5 % LT + 35,5 % masuunisementti (KJ 400:rapidsem; 7:3) Puristuslujuus [kpa] 3000 KL w = % ρ d = kg/m 3 w = % ρ d = kg/m 3 w = % ρ d = kg/m 3 w = % ρ d = kg/m 3 reuna 2005 KL 2007 reuna pl 9610 / 9612 pl 9650 / 9652 pl 9800 / 9802 pl 9900 / 9902 Kuva 8. Koekappaleiden puristuslujuudet. Koekappaleet koerakenteista 1 ja 2, joissa ei ole käytetty tasausmursketta. Kantavuudet UUMA-inventaarihankeen puitteissa Rautavaaran pilottikohteessa mitattiin kantavuudet Mittaukset sijoittuvat kerrosstabiloitujen rakenteiden alueille. Vuoden 2008 mittaustulokset on koottu kuvaan 9 edellisten mittaustulosten kanssa. Keskiarvot ovat taulukossa 5. Tulosten perusteella tien kantavuudet ovat pysyneet samalla tasolle vuoden 2005 mittausten kanssa. Jo vuonna 2005 todettiin, että kantavuuden parantuminen koerakenteiden osuudella on ollut erittäin merkittävää. Taulukko 5. Kantavuusmittausten tulokset (eri osuuksien keskiarvot ja vaihtelualue). Rakenne Plv Kantavuuden keskiarvo ja vaihteluväli [MPa] Stab mm ( ) (382- ( ) 635) Stab. 250 mm Teräsverkko ( ) 220 ( ) 680 ( ) 241 ( ) 660 ( ) 282 ( ) Kantavuuden muutos [± MPa] Rautavaara.doc 10

13 Kt 87/14, Fosfokipsistabilointi Kantavuudet KL reunojen ka 900 Stab. 200 mm Stab. Stab. 250 mm 250 mm Stab. 200 mm E2 [MPa] Tierekisteripaalutus [m] Kuva 9. Kantavuusmittaukset vuosina Stabiloidun rakenteen vaikutukset kantavuuteen ovat huomattavia. Seurannan aikana stabiloitujen rakenteiden heikentymistä ei ole havaittavissa. 3.2 Haastattelut Tiemestarihaastattelukierroksen yhteydessä ( ) Marja Bäck totesi koekohteen olevan hyvässä kunnossa. Koekohteet poikkeavat ympäröivistä vertailurakenteesta vain päällysteen halkeilun osalta. Syy päällysteen halkeiluun ei ole tiedossa. Vastaavaa halkeilua ei ole havaittu teräsverkkorakenteissa. Koeosuus ei roudi eikä routavaurioita kohteessa esiinny. 4. Kohteen ja tutkimustulosten arviointi Koerakentamiseen liittyvien raporttien ja seurannassa saatujen tulosten perusteella ovat koekohteissa testatut laitteet ja työmenetelmät osoittautuneet hyvin toimiviksi. Sideaineseoksien sekoituksessa käytetyt auma- ja asemasekoittimet osoittautuvat menetelmiksi, joilla saadaan sekoituksesta riittävän homogeeninen. Sekoituksen laatua heikensivät lähtömateriaaleissa olevat paakut ja vesipitoisuuden vaihtelut. Rautavaara.doc 11

14 Pahimpia tien keskiosan pituushalkeiluja ei ohuehkolla stabiloinnilla kuitenkaan pystytä täysin poistamaan. Sen sijaan reunaosien halkeilu oli vähäisempää kuin teräsverkkorakenteella. Kantavuuden ja ominaisuuksien säilymisen kannalta kerrosstabiloinnille saadut tulokset ovat varsin lupaavia ja alustavan arvioinnin perusteella kipsituhkastabilointi on varteenotettava vaihtoehto teräsverkoille. Otteita projektin aikaisista huomioista (Tiehallinto S14): Materiaalit Rakentamisessa käytettävän fosfokipsin tulisi olla tuoretta, koska pitkä varastointiaika paakkuunnuttaa kipsin ja siten voi huonontaa sekoitustulosta. Kipsiä voi kuljettaa ja varastoida peittämättä. Lentotuhkan ominaisuudet huononevat kostutuksen ja pitkän varastointiajan seurauksena. Kostutus on kuitenkin tehtävä, mikäli tuhkaa käsitellään lyhyenkin aikaa avoimessa tilassa. Lentotuhkan kostutus on tehtävä tasaisesti, jotta sekoituksesta tulisi mahdollisimman tasalaatuista. Tuhka on varastoitava mahdollisimman lyhyen aikaa kasalla ja se on tällöin peitettävä kuivumisen/kastumisen välttämiseksi. Varastointipaikan tulee olla ojitettu tai läpäisevästä maalajista tehty, etteivät sadevedet pääse imeytymään kasaan alhaalta päin. Stabiloinnin sideaineessa on hyvä käyttää kipsin lisänä tuhkaa, koska laboratoriotutkimusten perusteella tällöin saavutetaan parempi rasituskestävyys ja suurempi pitkäaikaislujuus kuin pelkkää kipsiä käytettäessä. Samoissa tutkimuksissa on todettu, että kuona-sementti -seosta käytettäessä rasituskokeiden tulokset ovat lupaavampia ja lujuuden kehittyminen jatkuu pidempään kuin vain yleissementtiä käytettäessä. Sekoitus Kipsituhkan sekoitus tehtiin Rautavaaran projektissa asemasekoittimella, jolla sekoitustuloksesta tuli suhteellisen homogeenista. Aikaisemmassa projektissa (Maaninka) käytettiin myös asemasekoitinta, mutta laatu ei ollut aivan yhtä tasaista johtuen ehkä lähtömateriaaleista olleista paakuista. Aumasekoitinta käytettäessä materiaalit sekoittuivat hyvin. Jos lähtömateriaaleissa on kovia kokkareita, ei sekoitin pysty niitä rikkomaan ja valmiiseen rakenteeseen jää lujuutta heikentäviä (kipsi)paakkuja. Sekoitusprosessissa ei havaittu ongelmia Rautavaarassa. Kipsin ja tuhkan syöttö hihnakuljettimilla sujui odotuksia paremmin, mutta työllisti koko ajan 1-2 henkeä pyöräkuormaajan lisäksi. Jatkuvatoiminen sekoitin olisi ollut annossekoitinta tehokkaampi vaihtoehto. Aumasekoitusta käytettäessä olisi hyvä tehdä sekoitusaumoja mahdollisimman valmiiksi jo edellisenä päivänä, jotta rakentaminen saataisiin käyntiin ajoissa. Sekoitusvaiheessa materiaaleihin ei vettä lisätä, sillä stabiloinnissa vedenlisäys tehdään tarvittaessa ennen jyrsintää tai jyrsinnän ohessa. Jos valmis kipsituhka-seos on liian kosteata (w >14 %), alkaa se tarttua kuorma-autojen lavoihin kiinni haitaten purkamista. Rakentaminen Tässä projektissa kipsituhkan levitykseen käytettiin asfalttilevitintä, jolla saatiin stabilointia varten tehtyä tasainen, esitiivistetty kerros ilman sideaineseoksen leviämistä ojiin. Ensimmäisellä kipsituhkakohteella v (Maaninka) käytettiin levittämiseen tiehöylää, joka oli epätarkempi kuin asfaltinlevitin eikä siksi niin suositeltava vaihtoehto. Tiivistys sujui hyvin tavallisella valssijyrällä, pienenä ongelmana oli materiaalin tarttuminen valssiin. Tiivistys on tehtävä huolellisesti koko rakenteen leveydeltä ja erityinen huomio on kiinnitettävä reunoihin. Rautavaaran koekohteella oli sateesta johtuen sta- Rautavaara.doc 12

15 biloinnissa riittävästi vettä ja siellä rakenne tiivistyi hyvin sekä pysyi urautumatta ilman murskesuojausta seuraavan päivän päällystykseen asti. Stabilointityössä tarvitaan normaalisti vedenlisäystä, jotta parhaan tiivistystuloksen antava vesipitoisuusalue saavutettaisiin. Stabilointi ei ole kovinkaan herkkä sateelle, päinvastoin liian kuiva ja lämmin keli aiheuttaa stabiloitavan pinnan pölyämistä. Lisäksi lämmin keli voi kuivattaa jyrsittyä tietä ja aiheuttaa siten ongelmia tiivistämiselle. Osassa stabilointia jätettiin tasausmurske pois pehmeän asfalttibetonin alta. Päällystyksen tehneiden henkilöiden kommenttien mukaan tämä ei vaikuttanut millään tavoin päällystämisen sujuvuuteen. Päällystyksen aikana muutamassa kohdin nousi pinnalle vettä joko asfalttibetonista tai stabiloinnista, mutta jatkuvasta sateesta huolimatta päällystys onnistui hyvin. Johtopäätöksiä kipsituhkastabiloinnista Fosfokipsi+lentotuhka+masuunisementti on toimiva sideaineseos, jolla on hyvät pitkäaikaislujittumisominaisuudet. Työn toteutus onnistuu erittäin hyvin, vaikka sääolot olisivat hankalat; esim. ainakaan vähäinen sade ei estä työskentelyä. Sideaineen sekoitus onnistuu hyvin myös asfalttiasemalla. Tulevissa projekteissa voisi sekoittamiseen kokeilla tehokkaampaa jatkuvatoimista sekoitinlaitteistoa. Myös aumasekoitinta on mahdollista käyttää. Asfalttilevitin- ja jyrsinstabilointilaitteet ovat tehokkaita ja antavat työlle hyvän laadun. Sideaineseoksen sekoittamiseksi rakenteeseen jyrsinstabilointitekniikka on hyvän lopputuloksen kannalta itse asiassa välttämätön. Päällyste voidaan tehdä suoraan stabiloinnin päälle. Tämä on sekä edullisempi että teknisesti toimivampi vaihtoehto kuin tasausmurskeen käyttö edellyttäen, että päällystystyö voidaan tehdä nopeasti stabiloinnin jälkeen. Rakennuskustannuksiltaan kipsistabilointi tulee isommissa kohteissa jonkin verran edullisemmaksi kuin teräsverkkorakenne (projektin laskelmat). Kipsistabiloinnilla saadaan selvästi paremmat kantavuudet kuin teräsverkkorakenteella. Teräsverkkoa käytettäessä kantavuuslisäys oli hieman yli 20 MPa, kun 200 mm kipsistabiloinnilla saatiin 320 MPa ja 250 mm stabiloinnilla liki 500 MPa kantavuuslisäykset. Seurannan perusteella kipsistabiloinnilla saavutetut ominaisuudet myös säilyvät hyvin. Viitteet Mäkelä ym Mäkelä, E., Wahlström, M., Mroueh, U-M., Keppo, M. ja Rämö, P Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteiden ja lentotuhkan hyötykäyttö maarakentamisessa. VTT julkaisuja 809. Tiehallinto S14. Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito tutkimusohjelma S14. VNa 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Rautavaara.doc 13

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

Lisätiedot

Pt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin

Pt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin UUMA-inventaari Pt 16207 /01/30-1700 ja 3600-5240 Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta. 1 21421 Sirotepintaus (SIP) 21421.1 Sirotepintauksen materiaalit Laatuvaatimuksina esitetyistä materiaaliominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Peter Trompari KIPSIN JA LENTOTUHKAN HYÖDYN- TÄMINEN POHJARAKENTAMISESSA

Peter Trompari KIPSIN JA LENTOTUHKAN HYÖDYN- TÄMINEN POHJARAKENTAMISESSA Peter Trompari KIPSIN JA LENTOTUHKAN HYÖDYN- TÄMINEN POHJARAKENTAMISESSA Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Peter Trompari Opinnäytetyön

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan

Lisätiedot

Lentotuhkan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus tien nro rakenteissa tieosuudella Romppala Tuopanjoki, Juuka ja Kontiolahti

Lentotuhkan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus tien nro rakenteissa tieosuudella Romppala Tuopanjoki, Juuka ja Kontiolahti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 14/2012/1 Dnro ISAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Lentotuhkan hyödyntämistä koskeva koetoimintailmoitus tien nro 15730 rakenteissa tieosuudella Romppala

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA TUTKIMUKSEN TAUSTA - Leveän keskimerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on selvitetty

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Vihtola Jäkkö Koerakenteet

Vihtola Jäkkö Koerakenteet KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Vihtola Jäkkö Koerakenteet Sekoitus...1 Vastaanotto...3 Pohjanteko...3 Rikastehiekka-tuhka...4 Kuitutuhka...4 Yleistä...4 30.10.2006 KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Sivu 1/4 Työmaa: Vihtola-Jäkkö

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä

Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä Ville Reihe 7.2.2010 Työn rakenne Tutkimukset ja tavoitteet Tiemerkintöjen paluuheijastavuuden kenttätutkimukset Paluuheijastavuuden käytös kesän aikana Paluuheijastavuuden

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-25-14.9. Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet Tilaaja: Redi-Talot Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-25-1 (5) Tilaaja Redi-Talot Oy Jarmo Puronlahti Yrittäjäntie 23 18 KLAUKKALA

Lisätiedot

saumaus- ja tiivistysaineet

saumaus- ja tiivistysaineet saumaus- ja tiivistysaineet POWERCOLOR Sementtipohjaisen saumalaastin uusinta sukupolvea sisältää hopea ioneja ja käytetään 1 5 mm leveisiin saumoihin. SILVER ACTIVE SYSTEM on oligodynaaminenhopea ionien

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri

VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen VAHVISTERAKENTEET Kohde: PT 16029 1/4629-5790, Kiuruvesi, Savo-Karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI 15.8.2006 Pentti

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot