PT plv Knuters-Östersundom (Sipoo)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)"

Transkriptio

1 UUMA-inventaari PT plv Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin:

2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet 2 2. Aikaisemmat tutkimukset ( ) Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset 2.2 Taustatutkimukset kohteessa Tekniset Ympäristökelpoisuus Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Kuntokartoitus IRI- ja URA-mittaukset Ympäristökelpoisuus Pohjaveden pinnan korkeus Pohjaveden laatu Lysimetrit Haastattelut Tutkimustulosten arviointi 22 Viitteet 23

3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Kohde (Pt plv Knuters-Östersundom) Porvoon moottoritien pohjoispuolella Sipoossa (entinen Knuters-Östersundom yksityistie, kuva 1). Ensimmäinen koerakenne alkaa Landbontien haaran pohjoispuolelta. Koerakenteet on toteutettu syys-lokakuussa Koekohteen kokonaispituus on 38 m, ja se jakautuu kolmeen erilaiseen lentotuhkalla toteutettuun koerakenteeseen paaluväleille 33-34, ja Paaluvälillä sijaitsee vertailurakenne eli murskerakenne. Tutkimusta ja sen tuloksia on esitetty Tuhkat hyötykäyttöön -projektin raporteissa (ks. viitteet). Kuva 1. Koekohteen sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Koerakennuskohteessa oli tavoitteena testata lentotuhkan ja rikinpoiston lopputuotteen rajat tekemällä riskirakenteita mahdollisimman suurella LT:n ja RPT:n menekillä ja mahdollisimman ohuella murskepintauksella. Koealue osoittautui pohjaolosuhteiltaan hyvin vaihtelevaksi, joten saadut tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Rakenteiden avulla pyrittiin selvittämään myös tuhkan stabiloinnin vaikutusta ympäristökelpoisuuteen sekä saamaan uutta tietoa tuhkarakenteiden kantavuus- ja routamitoitukseen. Ennen peruskorjaustaan yksityistiestä paikallistieksi, tie oli kantavuudeltaan alhainen ja pahoin routiva. Koerakenteet sijoittuvat pääosin vanhan tielinjan ulkopuolelle.

4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja -rakenteet Koerakenteissa käytettiin Helsingin Energian kivihiilenpolton tuhkaa ja rikinpoistolopputuotetta tien jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Koerakenteita rakennettiin kolmella eri tuhkaseoksella ja varioitiin mm. kantavan kerroksen, suodatinkerroksen ja tuhkakerroksen paksuuksia. Lentotuhkaa käytettiin eri rakennekerroksissa: suoraan siilosta otettua lentotuhkaa käytettiin jakavassa ja suodatin kerroksessa, ja lentotuhkan ja rikinpoistolopputuotteen seosta (LT+RPT 3:1) sekä kasavarastoitua sementtistabiloitua tuhkaa käytettiin jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Tuhkakoerakenteiden lisäksi rakennettiin kiviainesrakenteinen vertailurakenne. Maaperä koerakenteiden kohdalla vaihteli kallioleikkauksesta savikkoon siten, että vertailurakenne oli kalliopohjalla. Eri rakenteiden kohdalla on erilainen pohjasuhde mikä on otettava huomioon vertailtaessa näitä rakenteita keskenään. Tuhkakoerakenteita tehtiin edellä mainituilla kolmella erilaisella tuhkaseoksella siten, että kullakin seoksella tehty koeosuus jakautui kahdeksi erilaiseksi rakenteeksi. Koeosuuksien suunnitellut paksuudet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tierakenteiden rakennekerrokset ja kerrospaksuudet. Rakenne Plv Kerros Kerrospaksuus [mm] 1 Vertailurakenne 2A Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 2B Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 3A Lentotuhka 3B Lentotuhka 4A Stabiloitu lentotuhka 4B Stabiloitu lentotuhka Sorapintaus Kalliomurske -55 mm Kalliomurske -1 mm Pengertäyte, kalliomurske -1 Pohjamaa Sorapintaus Bitumiliuos + sorasirote LT + RPT 75/25 % Pengertäyte, kalliomurske -1 Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske -55 mm LT + RPT 75/25 % Pengertäyte, kalliomurske -1 Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske -55 mm Lentotuhka Pengertäyte, kalliomurske -1 Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske -55 mm Lentotuhka (tuore, ilman stabilointia) Pohjamaa Sorapintaus Kalliomurske -55 Stabiloitu lentotuhka (kasavarastoitu) Kalliomurske -1 Pengertäyte, kalliomurske -1 Pohjamaa Sorapintaus Bitumiliuos + sorasirote Stabiloitu lentotuhka (kasavarastoitu) Kalliomurske -1 Pengertäyte, kalliomurske -1 Pohjamaa Kuvassa 2 on esitetty koerakenteiden suunniteltu pituusleikkaus. Toteutunut stabiloitu lentotuhkarakenne on lyhyempi kuin kuvassa esitetty. Koerakenne toteutui väleille

5 ja Muutoin kuva 2 edustaa toteutunutta rakennetta. Kuvassa 3 on esitetty rakenteiden tyyppipoikkileikkaukset. Kuva 2 Koerakenteiden suunniteltu pituusleikkaus ja rakennepaksuudet. Plv Vertailurakenteessa käytettiin kalliomursketta -1 mm jakavassa kerroksessa ja - 55 mm kantavassa kerroksessa. Koerakenteissa 2A ja 2B käytettiin lentotuhkan (LT) ja rikinpoistolopputuotteen (RPT) seosta (75/25 %). Lentotuhka oli peräisin Hanasaaren voimalaitoksen B4 ja B3 -kattiloista. LT:n ja RPT:n sekoittaminen tapahtui kattilan 4B yhteydessä olevalla pakkosekoittimella. Koerakenteisiin 3A ja 3B käytettiin Hanasaaren 3B kattilan lentotuhkaa. Lentotuhka kasteltiin kattilan tyhjentämisen yhteydessä purkuruuvilla. Rakenteisiin 4A ja 4B käytettiin stabiloitua kasavarastoitua lentotuhkaa. Materiaali oli peräisin Hana A kattilasta. Stabiloitu lentotuhka oli lentotuhkan, sementin ja veden seosta, jotka sekoitettiin jatkuvasekoitteisella sekoitusasemalla (Aran 25).

6 Kuva 3. Koerakenteiden tyyppipoikkileikkaukset. Plv

7 2. Aikaisemmat tutkimukset ( ) 2.1 Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Tuhkakoerakenteiden riittävän tiiviyden saavuttamiseksi tehtiin ennen koerakentamista tiivistysmenetelmätutkimuksia Salmisaaressa. Tutkimuksissa pyrittiin löytämään tiivistystyömäärä, jolla tuhkakerros saadaan riittävän tiiviiksi. Taulukossa 2 on esitetty ennen koerakentamista koerakenteissa käytetyillä tuhkilla tehtyjen laboratoriotutkimusten tulokset. Maksimitiiviys määritettiin parannetulla Proctor-kokeella. Koerakennuskohteessa työn aikana saavutettua tiiviyttä mitattiin vesivolymetrillä. Taulukko 2. Tuhkanäytteiden laboratoriotutkimustuloksia (ennakkokokeet). γ max [kg/m 3 ] w opt [%] Puristuslujuus ** [MPa] Lentotuhka ,44 Lentotuhkan + rikinpoistolopputuotteen * * 1,8 seos 75/25 % Sementtistabiloitu lentotuhka ,1 * Laboratoriossa tutkittiin sekä Hana B3: että Hana B4:n LT+RPT seosta. ** Mittaustulokset ovat 1 kuukauden ikäisten näytteiden (D=92 %) puristuslujuudet. 2.2 Taustatutkimukset kohteessa Tekniset Pohjatutkimukset Kohteessa tehtiin pohjatutkimuksia tien perusparannussuunnitelmavaiheessa. Tutkimuksia täydennettiin ennen koerakenteiden rakentamista lisäkairauksilla ja laboratoriotutkimuksilla. Kohteen pohjasuhteet vaihtelevat kallioleikkauksesta enimmillään yli 5 metriä syvään savikkoon. Maasto on pääasiassa sivukaltevaa ja savikon pintaosassa on siltti- ja hiekkalinssejä. Pohjaveden pinta on paaluilla 324 ja 335 normaalisti noin,4...,5 m syvyydellä maanpinnasta. Paalulla 245 pohjavesi on yleensä paineellista, painetason ollessa yli,5 m maanpinnan yläpuolella. Paaluvälillä tien oikean reunan kohdalta on leikattu kalliota. Paaluvälillä ja leikatun pohjamaan pinta on pääasiassa silttiä ja paaluvälillä pohjamaa on pääasiassa savea. Paaluvälillä tien oikean reunan kohdalla on runsaasti hiekkalinssejä. Paaluvälillä koerakenteet ovat osittain vanhalla tielinjalla ja paaluvälillä ja rakenteet ovat pääasiassa vanhalla tielinjalla. Paalulla 358 koerakenteet päättyvät louhittuun kallioon. Taulukossa 3 on kuvaus pohjamaan pinnasta. Taulukossa on arvioitu myös pohjamaan kantavuusluokkaa ja esitetty pengertäytteen paksuus ajoradan kohdalla.

8 Taulukko 3. Pohjamaan kuvaus, arvioitu pohjamaan kantavuusluokka ja pengertäytön paksuus ajoradan kohdalla PL Alusrakenteen Vanhalla tielinjalla Pohjamaan Pengertäytön kuvaus kyllä / ei / osittain kantavuusluokka paksuus 32 Mr + Si + Sa osittain F (G, E)...1, m Mr + Si + Ka Mr + Ka Mr + Ka * Mr + (Ki) * Vertailurakenne osittain osittain kyllä kyllä E (F) E, A E, A E, A...1,4 m...1,3 m...1,2 m,2...,8 m 33 Mr + (Lo) kyllä E (A)...1,2 m Mr + Si + Sa Si + Sa + (Ki) Si + Sa Sa + Hk ** RPT+ LT - rakenne osittain ei ei ei E, F E, F F (G, E) F (G, E)...1,3 m...1,3 m...1,6 m,8...1,9 m kusa + Hk ** kusa + Hk ** kusa + (Ki) kusa + Hk ** kusa Stabiloimaton LT ei ei ei ei ei F (G, E) F (G, E) F (G, E) F G*** F G***,6...1,5 m,3...,9 m,2...,6 m,2...,3 m****,2...,4 m**** kusa kusa kusa Sa + Hk Si + Mr Stabiloitu LT ei ei osittain kyllä ei F (G, E) F (G, E) F (G, E) E E,4...,6 m,4...,5 m,2...,4 m...,2 m * erittäin voimakkaasti vaihteleva kalliopinta ** hiekkalinssejä *** rakentamisvaiheessa saven pinta erittäin häiriintynyt **** pengertäyte lentotuhkaa Rakentamisen aikaiset tutkimukset Vesipitoisuusmittauksia tehtiin rakentamisen aikana sekä laboratoriossa että kentällä. Kenttämittauksia tehtiin tuhkakuormista karbidometrillä jatkuvana seurantana. Rakentamisen aikana tehdyissä mittauksissa lentotuhkan vesipitoisuus vaihteli 16,2 3,9 % välillä, LT+RPT seoksen 23,6 25,3 % välillä ja sementtistabiloidun lentotuhkan 36,2 44,4 % välillä. Tuhkan laatuvaihteluita seurattiin kentällä Proctor-tiivistyksillä (parannettu). Kokeet tehtiin tuhkakuormista otetuista näytteistä ja tiivistystyö tehtiin näytteiden vallitsevassa vesipitoisuudessa. Yhdessäkään kokeessa tuhka ei häiriintynyt tai pehmennyt täydelläkään tiivistystyöllä. Puristuskokeita varten puristuskoekappaleet tiivistettiin työmaalla Proctor-muottiin. Tiivistystyömäärä valittiin siten, että se vastasi tuhkakerrosten todellista tiivistystyömäärää. Tehdyt koekappaleet säilytettiin muovipusseihin pakattuna huoneenlämmössä 1 kuukauden ajan, jonka jälkeen koekappaleiden lujuus määritettiin 1-aksiaalisilla puristuskokeilla. Vuosina 1998 ja 1999 mitattujen näytteiden puristuslujuus, vesipitoisuus, kuivatiheys sekä tiiviysaste on esitetty taulukossa 4.

9 Taulukko 4. Tierakenteen koekuopista otettujen näytteiden puristuslujuus, vesipitoisuus, kuivatiheys ja tiiveys. Koetulokset vuosilta 1998 ja PL Rakenne Syvyys [m] σ ka kpa] W ka [%] ρ dka [t/m 3 ] D [%] Syvyys [m] σ ka kpa] w ka [%] ρ dka [t/m 3 ] 332 2A,1-, , ,7,2-, , ,2 D [%],4-, , ,9,5-, , , B,3-, , ,5,4-, , ,3,45-, , ,4,55-, , , A,2-, , ,2,2-, , ,6,5-, , ,7,6-, , , B,15-, , ,9,15-, , ,1,6-, , ,7,6-, , ,3,9-1, , ,8,9-1, , , A,2-, , ,,2-, , , B,3-, , ,2,3-, , ,2 Kantavan kerroksen murskenäytteitä otettiin ja seulottiin kolmelta eri paalulta (pl 349, 35 ja 353). Rakeisuutensa perusteella murskeen E-moduuli on hyvin tiivistettynä 28 MPa. Koerakenteissa murskeen tiiviys ei todennäköisesti ollut erityisen hyvä heti rakentamisen jälkeen. Instrumentointi ja seurantamittaukset Kohteen koerakenteiden toimivuutta on seurattu syksyyn 22 saakka rakenteisiin asennetuilla sähköisillä ja mekaanisilla antureilla, joilla on mitattu rakenteiden muodonmuutoksia, kosteutta ja lämpötilaa. Lisäksi kohteessa on mitattu kantavuutta rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen. Tuhkarakenteiden rakentamisen aikaisia laadunvalvontamittauksia tehtiin myös useilla eri menetelmillä. Instrumentoinnin periaate on esitetty kuvassa 4. Alkuperäisessä suunnitelmassa tienpintaan oli tarkoitus asentaa siirtymänastat asfaltin levittämisen jälkeen sekä tehdä tienpinnan korkeusvaaituksia. Tietä ei ole asfaltoitu, joten tien pinnan vaaituksia ei myöskään ole tehty. Kuva 4. Instrumentoinnin periaate rakenteen poikkileikkauksessa. Siirtymänastoja ei asennettu. Painumaletkut (letkupainumamittari) asennettiin paaluille 3285, 3345, 34, 3468, 3487 ja 3525 (yhteensä 6 kpl). Paaluilla 3465 ja 3485 painumaletkut asennettiin leikatun pohjamaan pintaan suodatinkankaan alle suodatinkangaskaistan päälle. Muilla paalulukemilla painumaletkut asennettiin pengertäytteen yläpintaan tielaitoksen ohjeiden mukaisesti.

10 Painumamittauksia on tehty vuoden 22 elokuuhun mennessä yhteensä 11 kertaa. Taulukossa 5. on esitetty mittausajankohta sekä suurin painuma jokaiselta painumaletkulta. Viimeisin mittaus on tehty heinäkuussa 22. Painumaletkujen kohdalla pohjamaa on painunut keskimäärin 3 5 mm. Vähäisintä painuma on ollut vertailurakenteessa ja koerakenteessa 2A, mikä on täysin odotettua kallio- ja moreenialueella. Paaluluvulla 34 painumaa on tapahtunut tien vasemmassa reunassa 2 23 mm ja tien oikeassa reunassa 5 1 mm. Tähän epätasaiseen painumaan on syynä voimakkaasti vasemmalle laskeva pohjamaan pinta ja siten pengertäytön paksuuden muutos tien eri reunoissa. Painuma johtuu tierakenteen alapuolisesta savikerroksen kokoonpuristumisesta. Taulukko 5. Mitatut suurimmat painumat mennessä. PL Rakenne 1 2A 2B-3A 3B 3B 4A Max painuma [mm] Max. painuman ajankohta Routanousumittareilla (potentiometri) seurattiin tierakenteen routaantumisen ja mahdollisen routimisen vaikutusta tierakenteen pystysuoriin siirtymiin. Routanousumittarit asennettiin vertailurakenteeseen (pl 327) sekä rakenteisiin 2A (pl 334), 3B (pl 347) ja 4A (pl 352). Liitteissä 1 on esitetty välisenä aikana saadut tulokset aika-routanousu -kuvaajina. Liitteessä 2 on esitetty aika-routanousu kuvaajat ajalta Kuvaajista on poistettu joitakin mittauskertoja virheellisten mittaustulosten vuoksi. Vertailurakenteessa ei tapahtunut seurantajakson aikana juurikaan routanousua hyvästä pohjasta johtuen. Mittaustulokset vaihtelevat alkuperäisen lähtötason molemmin puolin muutamia millimetrejä. Lentotuhka + rikinpoistotuoteseos rakenteessa routanousua on rakentamisen jälkeisenä talvena noin 1 mm. Talvella nousua on 1 2 mm, joka ei ole palautunut seuraavana kesänä. Talvella routanousua on lisää noin 5 1 mm. Kesällä 21 routanousut ovat palautuneet tasolle 1 mm lähtötason (1997) yläpuolelle. Talvella 2-21 routanousua on ollut 1 mm. Vuosien routanousut ovat asettuneet -3 1 mm väliin. Lentotuhkarakenteessa on seurantajakson aikana routanousun suuruus vaihdellut eniten: Talvina ja ei ole havaittu routanousua. Talvella routanousua on oli 1 4 mm. Talvella 2-21 routimista on ollut 2 mm. Stabiloidussa lentotuhkarakenteessa ei ole seurantajakson aikana tapahtunut juuri lainkaan routanousua. Keväällä 1999 tien keskilinja on noussut 5 mm, jonka jälkeen keskilinjan mittaukset ovat olleet miinusmerkkisiä vaihdellen 14 mm välissä. Reunalinjan mittaustulokset ovat pysyneet koko seurantajakson ajan ns. nollatasossa. Routanousut ovat kaikissa lehtotuhkarakenteissa olleet kaiken kaikkiaan varsin vähäisiä ja tien käytön tai rakenteen kannalta niillä ei ole ollut merkitystä. Roudan syvyyttä on mitattu paalujen 327, 334, 347 ja 352 keski- ja reunalinjoilla 8 termoparilla. Roudan syvyys talvella on esitetty liitteissä 2. Liitteissä 3 on esitetty rakenteiden lämpötilaprofiilit , ja Termoparimittausten perusteella arvioituna enimmillään roudan syvyys on ollut vertailurakenteessa,65 m, LT+RPT -rakenteessa,8 m, LT rakenteessa,3 m ja stabiloidussa LTrakenteessa,65 m talven mittausajankohtina. Roudan syvyyshavaintojen perusteella, LT-rakenteessa roudan syvyys on jäänyt joka vuosi pienimmäksi. Sen sijaan muiden rakenteiden kohdalla roudan syvyys on ollut vaihtelevaa. Vertailurakenne on useana vuotena routaantunut pohjamaahan saakka. Samoin stabiloidussa lentotuhkarakenteessa routa on usein ulottunut läpi kerrosrakenteiden pohjamaahan asti. LT+RPT kerroksissa routa on aina ulottunut pengertäytteeseen, muttei kuitenkaan pohjamaahan saakka. Vuotuinen pakkasmäärä ei näyttäisi olevan roudan syvyyttä määräävä tekijä (vaihtelua 8-15 Kh). Roudan syvyyden määrää ilmeisesti saatavilla olevan veden määrä. Taulukossa 6 on esitetty vuosien

11 välisenä aikana mitatut roudan syvyyden maksimiarvot sekä kyseisten talvien pakkasastesummat. Taulukko 6. Roudan suurin mitattu syvyys talvina Talvi Pl 327 Pl 334 Pl 347 Pl 352 Koko talven pakkasastesumma ,3 m,3 m,45 m 1,2 m ,2 m,8 m,65 m 1,2 m ,2 m,8 m,65 m 1,2 m ,2 m 1,2 m,45 m,8 m ,65 m,8 m,3 m,65 m 11 Kosteusanturit: Tuhkakerrosten ja pohjamaan kosteuden muutosten mittaamiseksi asennettiin paalujen 334, 336, 343, 347 ja 352 keski- ja reunalinjalle kosteusantureita (TDR) yhteensä 28 kpl. Taulukossa 7 on esitetty kosteusantureiden sijainti, tunnukset ja etäisyys tien pinnasta. Anturilla vesipitoisuus saadaan tilavuusvesipitoisuutena. Vuosien mitatut vesipitoisuudet on esitetty taulukossa 8. Taulukko 7. Kosteusantureiden sijainti, tunnukset ja syvyys tien pinnasta. Paalulukema TDR:n sijainti,1 m vas4 KL ,2 m vas3 KL3 vas1 KL2 vas2 KL2 vas5 KL5 vas1 KL2,25 m KL1,3 m vas4 KL4 - -,4 m vas2 KL2 - KL ,6 m vas1 KL1 - - vas1 KL1 vas3 KL3 - -,8 m vas2 KL ,1 m vas1 KL1 - - TDR-antureilla mitattujen vesipitoisuusmittausten tuloksissa on merkittävää hajontaa ja vaihtelua eri ajankohtina. TDR-mittausten perusteella ovat tuhkien vesipitoisuudet pienimmillään talvella. Tämä selittyy sillä, että TDR-anturilla mitattu vesipitoisuus on riippuvainen mitattavan tuhkan lämpötilasta. Anturit pl 347 vas1 ja KL1 ovat noin,1 m syvyydellä savessa, muut anturit ovat tuhkakerroksessa.

12 Taulukko 8. Kosteusantureiden vesipitoisuudet. syyskuu 1997 w vol % w vol % w vol % w vol % w vol % w vol % w vol % w vol % PL 334 KL 1 66,2 57,1 57,1 49,1 57,8 55,9 44,3 PL 334 KL 2 74,1 56,1 65,6 55, 53,6 5, 4,6 PL 334 KL 3 55, 41,5 51, 48,3 46,4 48,5 4,6 PL 334 KL 4 29, 2, 42,7 49,1 49,1 43,8 5,5 PL 334 Vas 1 64,6 61,1 62, 32, PL 334 Vas 2 66,2 61,2 67,5 28,4 24,9 36,4 18,2 PL 334 Vas 3 43,8 43,5 45,7 22,5 PL 334 Vas 4 PL 336 KL 1 7,4 ei mitattu ei mitattu PL 336 KL 2 33,4 21,7 34,3 29,6 31,6 PL 336 Vas 1 44,8 ei mitattu ei mitattu PL 342 KL 1 58, 6,7 43,8 44,4 46,8 43,7 27,2 PL 342 KL 2 5,4 46,6 2,7 25,9 36,5 41,9 PL 342 Vas 1 54,1 58,5 56,1 49,2 46,8 43,7 53,8 27,2 PL 342 Vas 2 49,7 43,1 17,9 22, 43,6 47,7 51,3 PL 347 KL 1 33,4 38,3 39,4 37,4 33,4 33,7 31,4 34,4 PL 347 KL 2 48,8 51,2 48,9 46,9 42,5 4,6 PL 347 KL 3 49,7 57,7 4,3 4,4 47,2 47,5 51,4 18,5 PL 347 KL 4 45,6 46,4 26,5 32,2 4,6 39,1 5,7 44,3 PL 347 KL 5 45,9 43,8 13,2 2,3 45,1 45,9 47,8 47,5 PL 347 Vas 1 33, 32,4 PL 347 Vas 2 4, 4,8 42,5 39,7 PL 347 Vas 3 5,4 54, 52,1 5,3 43,4 43,9 49,4 42,5 PL 347 Vas 4 55,2 56,6 21,1 24,4 47,3 PL 347 Vas 5 4, 4,8 12,7 ei mitattu 45,5 46,8 47, 47,5 PL 352 KL 1 56,6 58,5 3,8 37,6 46,4 43,7 46,8 44,3 PL 352 KL 2 56,6 53,3 27,7 37,6 5,3 47,7 51,2 42,5 PL 352 Vas 1 5,4 5,4 2,4 24,6 42,1 44,5 5,5 49,1 Lämpötila-anturit: Päällysrakenteen, pengertäytteen ja pohjamaan lämpötilan (roudan syvyyden) seuraamiseksi asennettiin paalujen 328, 334, 347 ja 352 keski- ja reunalinjalle termosauvoja yhteensä 8 kpl. Jokaisessa sauvassa on 8 termoparia. Kaikissa sauvoissa termoparit ovat olleet syvyyksillä.15,.3,.45,.65,.8, 1.2, 1.6 ja 2. metriä tien pinnasta. Mitatut lämpötilat on esitetty kuvaajina liitteessä 3. Lämpötilamittausten tuloksia tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että mittausten tarkkuus lienee enintään suuruusluokkaa ±,5 C, joten todellinen sulan kerroksen paksuus saattaa olla lämpötilamittausten perusteella pääteltyä suurempi. Pudotuspainokokeet tehtiin pudotuspainolaitteella rakentamisen jälkeen vuosittain keväällä ja kesällä kantavan murskekerroksen, bitumisoran tai sorapinnoitteen päältä. Mittauksia on tehty viitenä vuonna yhteensä yksitoista kertaa. Mittaukset on tehty keväisin ulkolämpötilojen ja tierakenteen lämpötilamittausten perusteella arvioituna roudan sulamisajankohtana ja kesäisin elokuussa. Pudotuspainokokeet on tehty 1 metrin välein molemmilta kaistoilta. Pudotuspainomittausten tulokset vuosien 1997 ja 2 välisenä aikana on esitetty tarkemmin tuhkakoerakenteiden Tuhkat hyötykäyttöön projektin raporteissa. Koekuopat: Koerakenteisiin on tehty koekuoppia vuosina 1998, 1999 ja 21. Yhteensä koekuoppia on tehty 15 kappaletta. Koekuopista otetuista näytteistä on tutkittu puristuslujuutta, vesipitoisuutta, tiheyttä ja tiiviysastetta. Vuoden 1998 koekuoppatutkimuksissa havaittiin rakenteen 2A tuhkakerroksen yläpinnan lujuuden alenneen enimmillään 5 mm syvyydelle ja rakenteen 2B enimmillään 1 mm syvyydelle. Vuoden 1999 koekuoppatutkimuksissa havaittiin rakenteen 2A tuhkakerroksen lujuuden hieman alenneen syvyydelle noin 15 mm ja rakenteen 2B

13 lujuuden noin 1 mm syvyydelle. Vuosien 1998 ja 1999 koekuoppatutkimusten tulokset on raportoitu Tuhkat hyötykäyttöön projektin raporteissa. Rakenteiden 2A, 3A ja 3B koekuoppatutkimusten tulokset vuosilta 1998 ja 1999 on esitetty taulukossa 9. (Tuhkat hyötykäyttöön projekti). Vuonna 21 (6.4.21) tuhkarakenteiden pinnan pehmenemistä tutkittiin kolmella koekuopalla, lähellä paalulukemia 3341, 3412 ja Koekuopat tehtiin paikkoihin, jotka silmämääräisesti arvioituna vaikuttivat muuta rakennetta pehmeämmiltä. Paaluilla 3341 ja 3412 kuopat tehtiin tien oikeaan reunaan ja paalulle 3465 tien vasempaan reunaan. Nämäkin tulokset on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Koekuoppatutkimusten tuloksia. Rakenne 2A, pl 3341 (huhtikuu 21) Syvyys, mm Kerroksen kuvaus Puristuslujuus, kpa * 5 Sekoittunut murske ja tuhka Sekoittunut murske ja tuhka Pehmeä tuhka 15 - Kova tuhka (mahd. jäässä) Suuri * määritetty penetrometrillä, penetrometrilukema on kerrottu 5:llä suuntaa-antavan puristuslujuuden määrittämiseksi PL 332 ( ): - Sorapintaus 6 mm - Bitumiemulsio - LT+RPT 54 mm - LT+RPT -kerroksen pinnassa noin 5 mm selvästi pehmeätä, syv. ehjää ja lujaa. Rakenne 3A, pl 3412 (huhtikuu 21) Syvyys, mm Kerroksen kuvaus Puristuslujuus, kpa * 5 Sekoittunut murske ja tuhka Sekoittunut murske ja tuhka Sekoittunut murske ja tuhka Kova tuhka (mahd. jäässä) Suuri PL 333 ( ): - Sorapintaus 2 mm (suunniteltu 5 mm) - Bitumiemulsio - LT+RPT 78 mm (suunniteltu 6 mm) - LT+RPT kerroksen pinnassa noin 15 mm vähän pehmeätä, syvemmällä ehjää ja lujaa. PL 344 ( ): - Sorapintaus 8 mm. - Kantava murske 11 mm - Lentotuhka 46 mm - Ylin LT-tiivistyskerros tasalaatuinen, mutta ei kovin luja. Syvemmällä selvästi lujempaa. Rakenne ei juurikaan murene kaivettaessa. PL 341 ( ): - Näytteet n. 1 m tien oikeasta reunasta - Sorapintaus 8 mm. - Kantava murske 11 mm - Lentotuhka 62 mm - Melko lujaa ja kiinteää. Syvemmällä lujempaa. Rakenne 3B, pl 3465 (huhtikuu 21) Syvyys, mm Kerroksen kuvaus Puristuslujuus, kpa * 5 Sora / murske Murske Murske Kova tuhka Suuri PL 348, ( ): - Sorapintaus 5 mm - Kantava murske 9 mm - Lentotuhka 11 mm - LT kerros tasalaatuista, mutta ei erityisen lujaa. Alaspäin lujuus pienenee selvästi. Tuhkakerroksesta (?) - Tuhkan alla suodatinkangas ja savi PL 3455 ( ): - Näytteet n. 1 m tien oikeasta reunasta - Sorapintaus 8 mm - Kantava murske 1 mm - Lentotuhka 97 mm - LT kerros tasalaatuista, mutta ei erityisen lujaa. Alaspäin lujuus pienenee hieman.

14 Koekuoppien kohdalla tuhkakerros saattoi olla vielä jäässä mittaushetkellä syvyyden,15,2 m alapuolella. Havaintojen ja mittausten perusteella tien keskiosassa sulan kerroksen paksuus oli suurempi kuin tien reunassa. Kantavuusmittaukset: Suunnitteluvaiheessa koerakenteiden tavoitekantavuudeksi asetettiin 15 MPa kantavan kerroksen päältä. Kantavuusmittauksia on tehty noin,5 m sorapintauksen päältä, jonka kantavuutta lisäävä vaikutus on Odemarkin menetelmällä laskettuna noin 5 1 MPa verrattuna suoraan kantavan kerroksen päältä mitattuun kantavuuteen. Taulukossa 1 on esitetty kevät- ja kesäkantavuudet molempien kaistojen keskiarvoina koeosuuksittain. Alleviivatut arvot alittavat tavoitekantavuuden. Kesäkantavuuksien osalta jokainen koerakenne täyttää 15 MPa:n tavoitekantavuuden. Keväällä 21 koerakenteissa 3 A ja 3 B ei saavuteta tavoitekantavuutta. Keväällä 22 rakenne 3 B ylittää tavoitekantavuuden, mutta rakenne 3 A jää myös silloin alle tavoitekantavuuden. Muut koerakenteet täyttävät vuosina 21 ja MPa:n tavoitekantavuuden. Sekä kevät- ja kesäkantavuudet ovat olleet lievässä kasvussa. Rakenteet 3 A ja 3 B sijaitsevat savipehmeikköosuuksilla, millä on vaikutusta alhaisempiin kantavuuksiin. Rakenteita ei tulisi verrata toisiinsa ilman että rakenteiden alapuolisen pohjamaan erilaiset ominaisuudet otetaan huomioon. Heikon kantavuuden rakenteissa 3 A ja 3 B rakennekerrokset ovat ohuimmillaan ja pohjamaa on pehmeää savea. Roudan sulamisvaiheessa veden kyllästämän pohjamaan huokospaine kasvaa ja tehokas jännitys pienenee, jolloin myös kantavuus alenee. Vastaavasti osa vertailurakenteesta sijaitsee leikatun kallion kohdalla, minkä vaikutus saattaa näkyä etenkin parempana kevätkantavuutena. Pohjamaan arvioidut kantavuusluokat on esitetty taulukossa 3. Sen sijaan kunkin rakenteen kantavuuksien kehityksestä eri vuosina on mahdollista saada selkeä käsitys. Nämä tarkastelut osoittavat, että lentotuhkarakenteiden kantavuudet ovat lievästi parantuneet tutkimusvuosien aikana. Yksi syy parantuneeseen kantavuuteen on tuhkassa tapahtuva pitkäaikaislujittuminen. Nämä tulokset osoittavat osaltaan tuhkarakenteiden hyvän pitkäaikaiskestävyyden. Taulukko 1. Koerakenteiden kevät- ja kesäkantavuudet sekä kevätkantavuuskerroin Rakenne Vuosi Kevätkantavuus Kesäkantavuus Kevätkantavuus- [MPa] [MPa] Kerroin , , , , ,99 2A , , , , ,71 2B , , , , ,65 3A , , , ,61

15 ,69 3B , , , , ,66 4A , , , , ,84 4B , , , , ,81 Kantavuusmittaukset 21 Tierakenteen kantavuus mitattiin pudotuspainokokeilla ja Taulukossa 11 on esitetty kevään 21 tehtyjen kantavuusmittausten keskiarvot. Ko. tulokset on esitetty myös taulukossa 1 ja kuvissa 5-7. Kantavuusmittauksilla ei voida todeta tuhkarakenteiden kantavuuden juurikaan alentuneen keväästä 2. Paalulla 3335 on huhtikuussa 2 havaittu yksittäinen alhaisen kantavuuden kohta, mistä voidaan päätellä, että jo silloin on mahdollisesti ilmennyt päällysrakenteen yläosan pehmenemistä. Taulukko 11. Pudotuspainolla ja mitattujen kantavuuksien E 2 keskiarvot rakenteittain. Rakenne Kantavuus 2 Kantavuus 21 Huom! Vasen / oikea vasen / oikea 1 33 / / 341-2A 23 / / lisätty mursketta 4/1 - pl 3335 vas. Alh. Kantavuus 4/ 2B 169 / / 23-3A 139 / / 13 - oikean kaistan kantavuus selvästi vasenta alhaisempi 3B 142 / / oikean kaistan kantavuus selvästi vasenta alhaisempi 4A 153 / / 171-4B 126 / / 167 -

16 Kantavuus - stabiloimaton lentotuhka 25 Kantavuus, MPa kevät A kevät B kesä A kesä B Kuva 5. Stabiloimattoman tuhkarakenteen kantavuus. Kantavuus - RPT+LT Kantavuus, MPa kevät A kevät B kesä A kesä B Kuva 6. Rikinpoiston lopputuote - lentotuhkarakenteen kantavuus Kantavuus - stabiloitu lentotuhka 25 2 Kantavuus, MPa kevät A kevät B kesä A kesä B Kuva 7. Stabiloidun lentotuhkarakenteen kantavuus

17 Käyttökokemukset: Osassa koerakenteita on todettu pinnan pehmenemistä ja kantavuuden alenemista. Pahiten tien pinnan pehmenemisestä oli kärsinyt koerakenne 2A. Koerakenteiden 3A ja 3B pinta oli hyvin vetinen, mutta pehmenemistä on tapahtunut vain muutamalla pinta-alaltaan vähäisellä alueella. Taulukossa 12 on esitetty rakenteissa havaitut vauriot. Taulukko 12. Tuhkakoerakenteiden vauriot huhtikuussa 21. Koerakenne "Vauriot" 1 Ei vaurioita 2A Pinta pehmennyt laajalta alueelta => lisätty mursketta rakenteen pinnalle 2B Vähäistä pinnan pehmenemistä ja kosteutta, ei selkeitä vaurioita 3A Paikallisia pehmenemiä ja "vesisilmäkkeitä" tien oikeassa reunassa 3B Paikallisia pehmenemiä ja "vesisilmäkkeitä" tien oikeassa ja vasemmassa reunassa 4A Ei vaurioita, tien pinta hyvin kostea 4B Ei vaurioita, tien pinta hyvin kostea Rakenteiden pehmeneminen on tapahtunut ilmeisesti rakenteen korkean vesipitoisuuden takia. Syynä tähän oli tietä reunustavien ojien tukkeutuminen, jolloin tierakenteessa oleva vesi ei päässyt poistumaan normaalisti rakenteista. Vuonna 22 korjattiin pehmenneet rakenteet kaivamalla viereiset ojat auki, jolloin rakenteissa oleva vesi pääsi poistumaan. Pahiten pehmenneisiin kohtiin tuotiin lisäksi kaksi kuormallista 5 mm soraa. Sorakerroksen kokonaispaksuudeksi tuli muutamia senttimetrejä. Karkean soran päälle levitettiin 16 mm sorapintaus. Rakenteisiin ei ole tehty muita korjauksia vuoteen 22 mennessä. Tietä on hoidettu normaalin kunnossapitosuunnitelman mukaisesti Ympäristökelpoisuus Tierakenteiden läpi suotautuvista vesistä on otettu näytteitä lysimetreillä. Tien viereen asennetuista pohjavesiputkista on myös otettu näytteitä. Vesinäytteet on otettu ja analysoitu vuosittain. Lysimetri- ja pohjavesiputkien seurannan tulokset on käsitelty luvussa 3.2. Koerakennuskohteen työnaikaista tuhkan pölyämistä mitattiin pölyleijumamittauksilla standardin SFS 3863 mukaisesti. Mittaukset teki silloinen tielaitos [Tuotannon konsultointi 1997] kahtena tuhkarakentamispäivänä (15.9. ja ), joista ensimmäisenä päivänä oli poutaa ja tuuli,5-4 m/s ja toisena päivänä puoliksi poutaa ja tihkusadetta, tuuli -1 m/s. Tielaitoksen ohjeissa [1994] on leijuvan pölyn enimmäisarvoksi määritetty,4 mg/ilma-m 3. Ensimmäisenä mittauspäivänä ilman pölypitoisuus oli,36 -,38 mg/ilma-m 3, mutta lukemassa on mukana myös työmaan muun liikenteen nostattamaa soratiepölyä. Toisena mittauspäivänä ilman pölypitoisuus oli -,1 mg/ilma-m 3. Mittausraportin mukaan pölyn ohjearvo saa ylittyä alle 4 m etäisyydellä tuhkatyöstä.

18 3. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Rakennetutkimuksen näytteet otettiin Koekuoppatutkimusten tulokset on koottu taulukkoon 13 ja koekappaleiden puristuslujuustiedot kuvaan 8. Taulukko 13: Koekuoppatutkimukset keväällä 28 Rakenne Plv Koekuoppahavainnot 1 Vertailurakenne A Rikinpoistolopputuote + lentotuhka Tie oli melko hyväkuntoinen, ajoraiteet olivat jonkin verran kuluneet. Sivutuotetta oli murskeen seassa noin 5 mm syvyydestä alaspäin. Kerrosten välinen rajapinta oli melko epäselvä. Sivutuotetta on voinut sekoittua myös vuosien 1998 ja 199 rakennetutkimusten yhteydessä, kun kerrosta kaivettiin kaivurilla. Sivutuotteen yläosassa oli noin 5 mm jonkin verran muuta pehmeämpi osuus, syvemmällä kerro oli melko lujan tuntuista. Pehmeämpi osuus mureni terän sisään pieniksi muruiksi. Syvemmällä keskiosassa oli jonkin verran lähinnä vaakasuuntaisia hiushalkeamia, mutta pääosin materiaali pysyi porattaessa ehjänä. Reunaosalla kerros katkesi halkeamista noin 1-25 mm siivuiksi. 2B Rikinpoistolopputuote + lentotuhka 3A Lentotuhka 3B Lentotuhka A Stabiloitu lentotuhka B Stabiloitu lentotuhka Tie oli melko hyväkuntoinen. Reunassa oli hiukan pyykkilautaa. Kerroksen yläpää oli selkeä, suora ja sekoittumaton. Yläpinnassa noin 1 mm kerros oli vähän pehmeämpää ja helposti murenevaa. Muutoin koko kerros oli kiinteää ja melko lujaa. Koko poratulla paksuudella (45 mm saakka) näkyi hiushalkeamia. Halkeamat olivat liimaantuneet takaisin yhteen Tie oli hyväkuntoinen ja ajoraiteet olivat vähän kuluneet. Lentotuhkan yläpinta oli suora ja melko selkeä. Aivan pintaosaan oli painunut hiukan mursketta. Tuhka ei ollut kovin lujan tuntuista, varsinkin noin 2 mm syvyyteen saakka näyte liettyi poratessa. Syvemmällä näyte hajosi pieniksi murusiksi, varsinaista liettymistä ei syvemmällä tapahtunut. Poraamalla ei saatu koekappaleita. 349 Tie oli melko hyväkuntoinen, ajoraiteet olivat jonkin verran kuluneet. Kohde oli vastaava kuin paalulla Tuhkan yläpinta oli suora, melko selkeä ja syvemmällä rakenne mureneva. 353 Tie oli hyväkuntoinen, raiteet olivat vähän kuluneet. Tuhkan pinta oli suora ja selkeä. Tuhka oli kiinteää mutta ei kovin lujaa. porattaessa kappale mureni ja yläosastaan myös liettyi. Kohde oli jonkin verran lujemman tuntuinen kuin stabiloimaton lehtotuhkarakenne Tie oli hyväkuntoinen, raiteet hieman kuluneet. Bitumi/tuhka yläpinta oli suora, selkeä ja sekoittamaton. Tuhkakerros oli samanlainen kuin edellisellä paalulla: kiinteää, mutta ei kovin lujaa. Porattaessa kappale murenee ja liettyy yläosasta. Koekappaleita ei saatu.

19 Puristuslujuudet 25 2 kpa A 28B Ei näytettä 5 2A 2B 3A 3B 4A 4B Koerakenne Kuva 8. Koekohteesta otettujen puristuslujuuskappaleiden vertailu koekohteittain. Rakennetutkimusten perusteella rikinpoiston lopputuotetta ja lentotuhkaa sisältävät koerakenteet ovat säilyttäneet lujuutensa, jopa parantaneet sitä aiemmista vuosista, ja ovat ehyempinä kuin stabiloimaton ja stabiloitu lentotuhkarakenne. Lentotuhka- ja stabiloitu lentotuhkarakenne ovat menettäneet lähes täysin rakenteen lujuuden, ehyitä koekappaleita ei rakenteista saatu lainkaan Kuntokartoitus Kohteelle tehtiin silmämääräinen kuntokartoitus Ramboll Finlandin toimesta. Kuntokartoituksen tulokset on koottu taulukkoon 14. Taulukko 14. Kuntokartoituksen maastohavainnot rakennetyypeittäin. Rakenne Plv Kartoitushavainnot 1 Vertailurakenne Uloimmat ajoraiteet jonkin verran kuluneet, murske lentänyt reunoille. Oikealla kaistalla kuoppia plv A + 2B Rikinpoistolopputuote + lentotuhka Oikeassa reunassa aaltoilua noin 2 m leveydellä plv , muutoin samanlaista kuin edeltävä osuus. Uloimmat ajoraiteet ovat jonkin verran kuluneet. Oikeassa reunassa vähän pyykkilautaa plv A + 3B Lentotuhka 4A + 4B Stabiloitu lentotuhka Pääosin samanlaista kuin edelliset osuudet, mutta plv oikea kaista mahdollisesti kulumisen lisäksi vähän painunut. Plv joitakin pieniä kuoppia lähellä keskilinjaa. Tiessä on notko tässä kohden Pääosin samanlaista kuin muut osuudet, mutta raiteiden kulumisen lisäksi ei muita vauriota. Paalulta 36 eteenpäin tie vaikutti samanlaiselta kuin edellinen osuus, mutta pinta oli jonkin verran irtonaisempaa. Osuuksien välillä ei ollut havaittavissa kovin merkittäviä eroja. Plv oli hieman muita parempi. Erot saattavat selittyä myös maaston vaihtelulla.

20 3.1.3 IRI- ja URA-mittaukset Kohteessa tehtiin tasaisuus ja urasyvyysmittaukset Koekohde on päällystämätön, joten tuloksia ei voida suoraa verrata päällystetyn tien kuntoluokitukseen. Taulukossa 15 on esitetty keskimääräiset tasaisuusarvot koko rakennuskohteelle sekä koerakenne- ja vertailurakennekohtaisesti. Saatujen tulosten mukaan kaikki koekohteet saavat hieman alhaisempia IRI-arvoja verrattuna vertailuosuuden ja mittausvälin keskiarvoihin. Urautuminen on myös vähäisempää kuin vertailuosuudella. Sekä IRI että URA mittauksissa parhaimmat arvot saavutettiin stabiloidun lentotuhkarakenteen kohdalta. Myös muissa koerakenteissa urautuminen oli hieman vähäisempää kuin vertailuosuudella (kuvat 9 1). Tasaisuusmittausten (IRI/URA) ja Tiehallinnon kuntoluokituksen mukaan (TIEH v) tien kunto on kaikilla osuuksilla hyvän ja erittäin hyvän tasolla. Taulukko 15. Kohteen tasaisuusmittauksien ( ) keskiarvot paaluväleittäin/kaistoittain. IRI URA keskiarvo min max keskiarvo min max Paalut oikea vasen Vertailu oikea vasen RPT+LT oikea vasen LT oikea vasen Stab. LT oikea vasen

21 IRI(mm) vertailu TASAISUUSMITTAUS, IRI - 1m (mm/m) RPT + LT LT Stab. LT Oikea Vasen Paalu Kuva 9. Tasaisuusmittauksen tulokset kesällä 28. URASYVYYS, URA - 1m (mm/m) Oikea Vasen IRI(mm) vertailu RPT + LT LT Stab. LT Paalu Kuva 1. Urasyvyydet kesällä 28.

22 3.2 Ympäristökelpoisuus Tarkkailua varten kohteeseen asennettiin ennen rakentamista lysimetrit ja pohjavesiputkia (molempia kolme: referenssirakenteen (pl 324 vas. 15), LT+RPT rakenteen (pl 335 vas. 15) sekä yhteisenä lentotuhkarakenteiden kohdalle (pl 345 vas.1). Tulokset kaikista analyyseista ovat liitteessä 4. Vesinäytteet on otettu Ramboll Finland Oy:n toimesta. Vuonna 27, UUMA-inventaarin yhteydessä, vesinäytteitä saatiin vain vertailurakenteen pohjavesiputkesta muut pohjavesiputket oli hävitetty. Tarkistuskäynnillä syyskuun 27 alussa lysimetrikaivojen kansien havaittiin olevan poissa paikoiltaan ja vedessä olevan paljon humusta. Kaivot tyhjennettiin ja kannet laitettiin paikoilleen, jotta sadevesi ei pääse suoraan kaivoihin. Lysimetrikaivo L2 oli tyhjä kuten aikaisempienkin seurantatutkimuksien yhteydessä, joten tämänkin perusteella lentotuhka + rikinpoistotuote-rakenne on varsin tiivis ja hyvin kestänyt. Analyysit teetettiin vuosina Helsingin kaupungin ympäristölaboratoriossa. Määritysmenetelmät on mainittu liitteen olevissa taulukoissa. Vuoden 27 analyysit teetettiin nyk. Ramboll Analytics laboratoriossa, jolloin metallit määritetty autoklaavilla esikäsittelyn jälkeen ICP-MS-tekniikalla ja kloridi sekä sulfaatti IC-tekniikalla (erotus ionikromatografilla käyttäen anionikolonnia ja detektointi johtokykydetektorilla) Pohjaveden pinnan korkeus Pohjaveden pinnankorkeuksia on mitattu vuosina kertaa. Viimeisin mittaus on tehty marraskuussa 22. Taulukossa 16 on esitetty kaikki marraskuuhun 22 mennessä tehdyt mittaukset. Seurantajakson aikana on pohjaveden pinta vaihdellut paalulla ,27 18,62 m. Pohjaveden pinta on ollut pääasiassa noin,2 1,2 m maanpinnan alapuolella. Poikkeuksen muodostaa tehty mittaus, jolloin pohjaveden pinta oli noin 5 cm maanpinnan yläpuolella. Paalulla 335 pohjaveden pinnan taso on vaihdellut 18,29 18,96 m välillä. Maanpinnan korkeus on paalun kohdalla 19, m. Paalun 345 kohdalla pohjavesi on normaalisti paineellista, painetason ollessa vähintään,5 m maanpinnan yläpuolella. Vuoden 22 mittaustulokseen on syytä suhtautua varauksella, sillä pohjavesiputki tyhjennettiin ennen mittausta ja mittaus tehtiin,5 h tyhjennyksen jälkeen. Toisaalta kesä ja syksy 22 olivat poikkeuksellisen vähäsateisia, joten pohjaveden pinta oli poikkeuksellisen alhaalla kaikissa pohjavesiputkissa. Paalun 345 läheisyydessä kosteusantureista tehtyjen mittausten perusteella koerakenteeseen ei ole noussut vettä alemmista maakerroksista ts. vettä salpaava savikerros paineellisen pohjaveden kohdalla ei ole rikkoutunut. Kosteusmittaustulokset noudattelevat rakenteessa samankaltaisia arvoja kuin muissakin koerakenteissa.

23 Taulukko 16. Pohjaveden pinnankorkeus paaluilla 324, 335 ja 345 vuosina Mittauspäivä Pl 324, vas. 15 pl 335, vas 15 pl 345, vas ,78 +18,25 väh. +18,33* ** +18,11 +18,6 väh. +18,33* ,23 +18,68 väh. +18,33* ,17 +18,56 väh. +18,33* ,17 +18,4 väh. +18,33* ,36 Jäässä väh. +18,33* ,62 +18,89 väh. +18,33* ,5 +18,68 väh. +18,33* ,27 +18,29 väh. +18,33* ,15 +18,82 väh. +18,33* ,74 +18,69 väh. +18,33* ,34 +18,34 väh. +18,33* ,79 +18,29 väh. +18,33* ,33 +18,96 väh. +18,33* , väh * ,32 +17,88 +16,62*** Maanpinnan taso +18,59 +19, +17,84 Tien pinnan TSV +21,5 +22,8 +19,1 * putki täynnä vettä. ** putket huuhdeltu välisenä aikana. *** putki sulatettiin ja tyhjennettiin ennen mittausta. Mittaustulos on,5 h kuluttua tyhjennyksestä Pohjaveden laatu Pohjaveden laatua on seurattu pohjavesiputkista otetuista näytteistä. Näytteitä on otettu yhteensä seitsemän kertaa vuosina ja kerran vuonna 27. Vuonna 27 pohjavesinäyte saatiin ainoastaan havaintoputkesta PV1, joka sijaitsee paalulla 324, vertailurakenteen kohdalla. Vuosina näytteet on analysoitu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristölaboratoriossa ja vuonna 27 Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. Näytteiden analyysitulokset ja talousveden ohjearvot on esitetty liitteessä 4. Seurantajakson aikana ympäristön pohjavedet ovat pysyneet hyvälaatuisina. Alueelta ei ole havaittu kohonneita alkuaineiden tai yhdisteiden haitta-ainepitoisuuksia. Pohjavesi on täyttänyt talousvedelle asetetut normit (STM 74/1994; STM 461/2). Vuonna 22 vertailurakenteen ja LT+RPT rakenteen kohdalla pohjaveden ph-arvo jäi hiukan ohjearvon alapuolelle. Syynä näihin lieviin ph-arvojen alituksiin saattaa olla vuoden 22 poikkeuksellisen kuiva kesä ja syksy. Kloridipitoisuus on ollut kasvussa tarkastelujakson aikana. Syynä tähän on pääasiallisesti tiesuolauksessa pölynsitomiseen käytetty kalsiumkloridi (CaCl 2 ). Lentotuhka ja rikinpoistotuoteseos sisältävät myös kloridia, joten heti rakentamisen jälkeen osa kloridista lienee peräisin myös koerakenteista. Pohjaveden kloridipitoisuudet ylittävät talousveden laatusuosituksen 25 mg/l havaintoputkesta PV1 vuonna 27. Pohjaveden sähkönjohtavuus on myös kasvanut vuoteen 1998 verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa suolojen pitoisuuden nousua pohjavedessä. Sähkönjohtavuus ei kuitenkaan ylitä talousveden ohjearvoa Lysimetrit Lysimetreihin kerääntyneen veden laatua ja määrää on mitattu vuodesta 1997 vuoteen kertaa vuodessa ja vuonna 27 kerran. Analyysinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 4.

24 Lysimetreistä analysoitavia näytteitä on otettu pohjavesinäytteiden oton yhteydessä. Vuoteen 22 mennessä näytteitä on otettu yhteensä kuusi kertaa. Noin 2 4 viikkoa ennen näytteenottoa lysimetrialtaat on puhdistettu seisovasta vedestä, jonka jälkeen suotovesien on annettu kerääntyä näytteenottimeen. Rakenteesta välittömästi lysimetrialtaisiin suotautuneiden vesien pitoisuuksia on usein suositeltu verrattaviksi talousveden 1 kertaisiin ohjearvoihin. Lysimetrialtaaseen 2 (LT+RPT) ei ole kertynyt vettä vuoden 1998 jälkeen. Tämä johtuu LT + RPT rakenteen saavuttamasta tiiveydestä. Vuoden 1998 näytteestä on analysoitu huomattavan korkea kloridipitoisuus. Syynä tähän lienee tiesuolauksen kloridi. Muuntenkin on tierakenteesta suotautuvan kloridin pitoisuus ollut kasvussa. Vertailurakenteessa analysoitu pitoisuus on ollut yli 1 mg/l vuosina 2 ja 21 sekä lentotuhkarakenteessa vuonna 21. LT+RPT rakenteesta on mitattu 37 mg/l pitoisuus vuonna Vuonna 27 vertailurakenteen ja LT-rakenteen lysimetrien kloridipitoisuudet olivat laskeneen lähelle talousveden 1-kertaista ohjearvoa. Talousveden ohjearvo on 25 mg/l ja normaali kloridin pitoisuus luonnossa on noin 2,5 mg/l. Vuonna 22 yhdestäkään lysimetrialtaasta ei saatu näytteitä. Syynä tähän oli vähäinen sadanta kesän ja syksyn aikana ennen tien pinnan jäätymistä. LT-rakenteiden kohdalla olleissa näytteissä molybdeenipitoisuus on ylittänyt talousveden satakertaisen ohjearvon. Ylitys on tapahtunut vuonna 1998, jonka jälkeen molybdeenipitoisuudet ovat olleet tasaisessa laskussa. 3.3 Haastattelut Kesällä 28 tiemestarin haastattelussa ( ) Hilkka Tsupari kertoi että koeosuuden kunnossapitokustannukset ovat suuremmat kuin saman tien muilla normaalirakenteisilla osuuksilla. Keväisin koeosuuksien pinta on pehmeä ja mursketta on jouduttu ajamaan tielle lähes poikkeuksetta joka kevät. Viime vuosina tilanne on hieman rauhoittunut, mutta syynä lienee aiempi toistuva murskeen lisääminen. Koeosuus ei nykyisellään enää edusta rakennetta alkuperäisessä muodossaan. 4. Tutkimustulosten arviointi Vuonna 22 todettiin, että lentotuhkarakenteet ovat pääosin toimineet teknisesti hyvin. Lievä kantavuuden kasvu on osoituksena lentotuhkamateriaalien pitkäaikaislujittumisesta. Ainoat havaitut tekniset ongelmat ilmenivät stabiloimattoman LT + RPT ja osin stabiloimattomien LT-rakenteiden pinnan pehmenemisenä vuonna 21. Pinnan pehmeneminen vahvistaa sen käsityksen, että jäätymis-sulamiskestävyys ei ole riittävä kantavan kerroksen yläosassa ilman sideainetta. Koerakenteista saatu tulos on yhtenevä laboratoriossa tehtyjen ennakkokokeiden kanssa, jotka myös ovat osoittaneet, että pienikin sideainelisäys parantaa oleellisesti jäätymis-sulamiskestävyyttä. Vaikka stabiloidun lentotuhkan normaalisäilytyksen jälkeinen puristuslujuus on selvästi LT + RPT seosta pienempi, sen jäätymis-sulamiskestävyys on kuitenkin parempi. Erilaiset testatut rakenteet osoittavat, että alle 1 mm murskekerros lentotuhkarakenteiden päällä on riittämätön. Tämä tarvitaan jo siksi, että lentotuhkan alhaisen vedenläpäisevyyden (LT noin 1-7 m/s ja LT + RPT noin m/s) vuoksi veden tulee päästä poistumaan sivuille. Vuoden 28 silmämääräisen kuntokartoituksen perusteella tie on säilynyt kauttaaltaan hyväkuntoisena. Lentotuhkarakenteen kohdalla tie oli lievästi painunut. Painuminen on ollut seurausta pohjamaana esiintyvän savikerroksen painumisesta. Rakennetutkimusten perusteella rikinpoiston lopputuotetta ja lentotuhkaa sisältävät koerakenteet ovat säilyneet ehyempinä kuin lentotuhka ja stabiloitu lentotuhkarakenne. Rikinpoiston lopputuotetta sisältävät rakenteet ovat säilyttäneet lujuutensa hyvin ja jopa parantaneet lujuutta aiemmista vuosista. Pohjavesiseurannan yhteydessä seurattu kloridipitoisuus on ollut kasvussa tarkastelujakson aikana. Syynä tähän on pääasiallisesti tiesuolauksessa pölynsitomiseen käytetty kalsiumkloridi (CaCl 2 ). Lentotuhka ja rikinpoistotuoteseos sisältävät myös kloridia,

25 joten heti rakentamisen jälkeen osa kloridista oli peräisin myös koerakenteista. Pohjaveden sähkönjohtavuus on myös kasvanut vuoteen 1998 verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa suolojen pitoisuuden nousua pohjavedessä. Sähkönjohtavuus ei kuitenkaan ylitä talousveden ohjearvoa. Viitteet STM 74/1994: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM 461/2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista TIEH v. Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. Tiehallinnon selvityksiä 57/25. Verkkojulkaisu pdf ( Tuhkat Hyötykäyttöön projekti. Projektin työraportit / b6tyk%c3%a4ytt%c3%b6%c3%b6n%2%e2%8%93projekti.html

26 LIITE 1/1 Vertailurakenne LIITE 4.1 Pakkasmäärä, F [Kh] / Lämpöastesumma, T [Kh] 12 1 Pakkassumma 8 Lämpösumma Pystysiirtymä [mm] Keskilinja, mm 2 15 Reunalinja, mm Roudan syvyys [m] -,5-1 -1,5 sorapintaus murske -55 murske -1 pengertäyte keskilinja reunalinja Kantavuus, E2 [MPa] ppl Pl 327, vertailurakenne. Rakennettu 9/97. Pakkasmäärä, routanousu, roudan syvyys ja tien pinnan kantavuus aikavälillä Routanousun -lukema on syksyllä 1997 mitattu -lukema, johon ei ole tehty korjausta rakenteen tiivistymisen, painumisen yms. syyn takia.

27 LIITE 1/2 Lentotuhka (LT) + rikinpoiston lopputuote (RPT) Pakkasmäärä, F [Kh] / Lämpöastesumma, T [Kh] 12 1 Pakkassumma 8 Lämpösumma Pystysiirtymä [mm] Keskilinja, mm Reunalinja, mm Mittaus poistettu mittausvirheen takia sorapintaus Roudan syvyys [m] LT+RPT -,5 pengertäyte -1-1,5 keskilinja reunalinja Kantavuus, E2 [MPa] ppl Pl 3339, LT+RPT -rakenne. Rakennettu 9/97. Pakkasmäärä, routanousu, roudan syvyys ja tien pinnan kantavuus aikavälillä Routanousun -lukema on syksyllä 1997 mitattu -lukema, johon ei ole tehty korjausta rakenteen tiivistymisen, painumisen yms. syyn takia.

28 LIITE 1/3 Lentotuhka (LT) Pakkasmäärä, F [Kh] / Lämpöastesumma, T [Kh] Pakkassumma Lämpösumma Pystysiirtymä [mm] Keskilinja, mm 15 Reunalinja, mm Roudan syvyys [m] sorapintaus murske -55 -,5 LT -1 pohjamaa -1,5 keskilinja reunalinja Kantavuus E2, [MPa] ppl Pl 3472, LT- rakenne. Rakennettu Pakkasmäärä, routanousu, roudan syvyys ja tien pinnan kantavuus aikavälillä Routanousun -lukema on syksyllä 1997 mitattu -lukema, johon ei ole tehty korjausta rakenteen tiivistymisen, painumisen yms. syyn takia.

29 LIITE 1/4 Stabiloitu lentotuhka (LT) Pakkasmäärä, F [Kh] / Lämpöastesumma, T [Kh] 12 1 Pakkassumma 8 Lämpösumma Pystysiirtymä [mm] Reunalinja, mm 2 Keskilinja, mm Roudan syvyys [m] -,5-1 -1,5 sorapintaus stabiloitu LT murske -1 pengertäyte pohjamaa murske -55 Keskilinja Reunalinja Kantavuus, E2 [MPa] ppl Pl 3519, stabiloitu LT -rakenne. Rakennettu Pakkasmäärä, routanousu, roudan syvyys ja tien pinnan kantavuus aikavälillä Routanousun -lukema on syksyllä 1997 mitattu -lukema, johon ei ole tehty korjausta rakenteen tiivistymisen, painumisen yms. syyn takia.

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)

Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria) UUMA-inventaari Pt 14567/01/1000-1500 ja 1500-2550 Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa UUMA-inventaari PT 19552/01/1450-1550, 1650-1800 ja 1900-2050 Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin:

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Mt 941 Männikkövaara

Mt 941 Männikkövaara TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

TuhkaTie - hankkeen tuloksia TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1 Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina

Pt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen

Lisätiedot

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita 1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 2/1(9) LIITE 2/2(9) KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne KT51

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI YLEISTIETOA HANKKEESTA: HANKKEEN RAKENNUTTAJA LAHTI ENERGIA 100 % JÄTTEESTÄ KAASUTTAMALLA ENERGIAA TUOTTAVA VOIMALAITOS

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu

Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ YLIVIESKA SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ Siltasuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Lea Yläsaari Tarkastanut: 10.4.2017 Pekka Mantere Geosuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Arto Keski-Opas Tarkastanut:

Lisätiedot

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO S/20034 20.1.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI Siikin alikulkukäytävä, Tampere SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Hyväksynyt: XXXX/Tampereen kaupunki xx.x.2017 Sisältö sivu

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot