PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa
|
|
- Timo-Pekka Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUMA-inventaari PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:
2 Sisältö 1. Kohteen kuvaus Sijainti UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Aikaisemmat tutkimukset ( ) Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset 2.2 Aikaisempi seuranta pilottikohteessa Tekniset Kantavuus Ympäristökelpoisuus 5 3. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset IRI- ja URA-mittaukset Kantavuusmittaukset Ympäristökelpoisuus Haastattelut Tutkimustulosten arviointi 15 Viitteet 15
3 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Pilottikohde on Tornion kaupungin alueella sijaitseva Yli-Liakka-Kourilehto paikallistie PT 19552/01/ , ja , kuva 1. Koerakenteet toteutettiin elokuussa Kohteen kokonaispituus on noin 750 m. Pilottirakenteiden osuudet ovat m. Stabiloitu lentotuhkarakenne sijaitsee paaluvälillä , stabiloimaton lentotuhkarakenne paaluvälillä ja teräskuonarakenne paaluvälillä Koerakenteiden yhteyteen toteutettiin myös vertailurakenteita. Kuva 1. Tornion pilotin sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Pilottikohteen keskeisenä tavoitteena oli testata teräskuonan ja lentotuhkan käyttöä soratien rakennekerrosmateriaaleina Pohjois-Suomen olosuhteissa. Kantavassa kerroksessa käytettyjen UUMA-materiaalien tarkoituksena oli lisätä tien kantavuutta. Tornion pilotti toteutettiin osana silloisen tielaitoksen Sorateiden kelirikkovaurioiden korjaaminen projektia, jonka tavoitteena oli peruskorjattavien teiden uusien, taloudellisesti ja teknillisesti kilpailukykyisten rakenneratkaisujen ja niihin liittyvien materiaalien kehittäminen. Tornio.doc 1
4 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Paaluvälillä käytettiin Stora Enson Kemin tehtaiden lentotuhkaa, joka stabiloitiin yleissementillä 220 mm kerrokseksi. Sementin osuus oli 4 % tuhkan kuivamassasta. Paaluvälillä käytettiin samaa lentotuhkaa samalla kerrospaksuudella, mutta tuhkakerrosta ei stabiloitu. Teräskuonalla toteutettu koerakenneosuus tehtiin paaluvälille Outokumpu Polarin Tornion tehtaiden terässulattokuonasta. Sideaineena käytettiin 6 % kuonan kuivamassasta rapidsementin ja masuunikuonajauheen seosta suhteessa 1:2. Vertailurakenne toteutettiin 200 mm murskerakenteella, joka levitettiin suodatinkankaan päälle. Kaikkien kolmen koerakennekerroksen sekä vertailurakenteen päälle levitettiin 70 mm paksuinen tasausmurskekerros ja päällysteenä käytettiin asfalttilaatua PAB (40 mm). Koerakenteiden periaateratkaisut on esitetty kuvissa 2-5. Kuva 2. Pilottikohteen suunnitelma pitkittäispoikkileikkauksena Tornio.doc 2
5 Kuva 3. Tuhkarakenne plv Kuva 4. Tuhkarakenne plv Kuva 5. Terässulattokuona rakenne plv Tornio.doc 3
6 2. Aikaisemmat tutkimukset ( ) 2.1 Materiaalitutkimukset ennen rakentamista Tekniset Tuhkarakenteelle plv asetetut vaatimukset: tiiveystavoite D 91 % / max. kuivairtotiheys vesipitoisuuden sallittu vaihtelu % lähtömateriaalin W 15...( 20 ) % puristuslujuus 4-5- MPa Seokselle asetetut vaatimukset ( lab. tutkimuksien perusteella): optimivesipitoisuus 31 % max. kuivairtotiheys kg / m 3 Tuhkarakenteelle plv asetetut vaatimukset: tiiveystavoite D 92 % / max. kuivairtotiheys vesipitoisuuden sallittu vaihtelu % lähtömateriaalin W 15...( 20 ) % Puristuslujuus 3- MPa Seokselle asetetut vaatimukset ( lab. tutkimuksien perusteella): optimivesipitoisuus 31,5 % max. kuivairtotiheys kg / m 3 Teräskuonarakenteelle plv asetetut vaatimukset: tiiveystavoite D 93 % / max. kuivairtotiheys vesipitoisuuden sallittu vaihtelu 9,5 15 % lähtömateriaalin W < 12,5 % Puristuslujuus 2,5-3,4- MPa Seokselle asetetut vaatimukset (lab. tutkimuksien perusteella ): optimivesipitoisuus 12,5 % max. kuivairtotiheys 2130 kg / m Aikaisempi seuranta pilottikohteessa Tekniset Lentotuhkarakenteet Kohteessa tehtiin vuonna 2000 silmämääräinen kuntokartoitus ja otettiin koekappaleita. Tie oli stabiloidun lentotuhkarakenteen kohdalla hyväkuntoinen, päällysteessä ei ollut halkeamia tai painumia. Murskekerroksen paksuus oli 70 mm ja stabiloidun tuhkakerroksen paksuus mm (pl 1470). Tuhkan kerrosrajat olivat selkeät, eikä sekoittumista ollut tapahtunut. Koekappaleet saatiin poraamalla, vain rakenteen yläosassa lähellä tien reunaa esiintyi hiushalkeama. Rakenne oli kaivettaessa lujan tuntuinen. Tornio.doc 4
7 Stabiloimattomalle lentotuhkaosuudelle tehtiin koekuoppa paalulle Tie oli hyväkuntoinen, päällysteessä ei ollut halkeamia tai painumia. Tuhkakerroksen paksuus oli 250 mm ja tasausmurskeen paksuus mm. Koekappaleiden poraaminen onnistui ongelmitta. Rakenteessa oli joitakin hiushalkeamia lähinnä työnaikaisissa tiivistysrajoissa. Rakenne oli selkeärajainen ja kaivettaessa lujan tuntuinen. Vuonna 2002 kohteissa tehtiin silmämääräinen arvio tien kunnosta, porattiin koekappaleita ja arvioitiin rakenteiden kunto. Stabiloidun lentotuhkarakenteen kohdalla tie oli hyväkuntoinen, mutta lähellä keskilinjaa sekä noin 20 cm etäisyydellä päällysteen reunasta, molemmin puolin tietä, oli kapeita pituushalkeamia. Rakenne vaikutti porattaessa lujalta ja kovalta ja hyvin samankaltaiselta tien keski- ja reunaosissa. Poratut kappaleet katkesivat tiivistysrajoista herkästi, vaikka kappaleissa ei silmämääräisesti näyttänyt olevan hiushalkeamia. Stabiloimattoman lentotuhkarakenteen kohdalla tehtyjen tutkimusten perusteella tie oli hyväkuntoinen. Hyvin kapeita pituushalkeamia esiintyi lähellä keskilinjaa ja molempien kaistojen keskellä. Päällysteen reunaosat olivat jonkin verran halkeilleet noin 30 cm leveydeltä. Tuhkakerros oli kova, rajapinnoiltaan selkeä ja sekoittumaton. Kerros oli lujan tuntuinen, mutta yläosassa oli n. 50 mm paksuudelta helpommin rikkoontuvaa materiaalia sekä tien keskiosassa että reunoilla. Syvemmällä rakenne oli ehjä, hiushalkeamia oli vähän. Kaikista näytepisteistä ei saatu näytettä. Teräskuonarakenne Vuoden 2000 koekuoppatutkimuksen perusteella tie oli hyväkuntoinen, koekuopan (pl 2010) läheisyydessä ei ollut halkeamia tai painumia. Koko koeosuuden alueella (150 m) päällysteessä oli kolme kapeaa poikkihalkeamaa. Rakenteen kuonakerroksen paksuus oli 200 m ja tasausmurskeen paksuus 50 mm. Kappaleiden poraaminen rakenteesta onnistui, vain reunaosassa esiintyi joitakin hiushalkeamia. Kerrosrajat olivat selkeitä, sekoittumista ei ollut tapahtunut. Rakenne oli kaivettaessa kovaa, kovempaa kuin tieosuudelle toteutetut lentotuhkakoerakenteet. Vuonna 2002 kohteessa tehtiin silmämääräinen arvio tien kunnosta, porattiin koekappaleita ja arvioitiin rakenteen kunto. Koekuoppa (koekappaleet ja rakenteen arvio) tehtiin paalulla Tie oli hyväkuntoinen, mutta molemmilla kaistoilla oli kapea pituushalkeama lähellä kaistan kesiosaa sekä noin 30 cm etäisyydellä päällysteen reunasta. Koekappaleet saatiin otettua poraamalla. Rakenne oli kova, ehyt ja sivutuotekerros oli selkeärajainen ja sekoittumaton. Eri aikoina tehdyistä laboratorion ja kohteesta otetuista koekappaleista saadut puristuslujuuden tulokset on esitetty luvussa 3.1 sekä kuvissa 7 ja Kantavuus Kantavuusmittausten tulokset on koottu lukuun Ympäristökelpoisuus Ympäristövaikutusten arviointia varten tehtyjä tutkimuksia on esitetty luvussa 3.2. Tornio.doc 5
8 3. Seurantatutkimukset Tekniset Rakennetutkimukset Lentotuhkarakenteet Vuonna 2007 tehtiin kohteissa kuntokartoitus sekä otettiin koekappaleita. Stabiloidun tuhkarakenteen kohdalla tien pinnassa oli paljon kapeita pitkittäishalkeamia molemmissa reunoissa noin 50 cm leveydellä. Leveydeltään 2-20 mm keskihalkeamia oli koko rakenteen pituudelta. Koerakenteen alkuosassa esiintyi lisäksi kolme laajahkoa 20 mm painuma-aluetta tien reunoilla. Stabiloidun kohteen koekuopassa paalulla 1480 tuhkan pinta oli kiinteä ja selkeä. Reunassa murskekerroksen poiston yhteydessä tuhkasta irtosi muruja kerroksen pintaosasta. Alempana rakenne oli kiinteämpi. Tien keskellä tuhkarakenteessa on hiushalkeamia 70 mm saakka. Kohteella kaikkiaan viidestä porauskappaleesta saatiin kaksi ehjää koekappaletta. Paalulla 1530 tuhkakerros oli selkeä ja kiinteä. Porattaessa näytteet hajoavat vaakasuuntaisiin noin 5 mm paloihin. Kohteesta ei saatu koekappaleita Stabiloimattoman tuhkarakenteen kohdalla esiintyi runsaasti halkeamia molemmissa reunoissa noin 80 cm leveydellä. Keskellä ja molemmilla ajokaistoilla esiintyi myös halkeamia jonkin verran, mutta vähemmän kuin stabiloidussa tuhkakohteessa. Stabiloimattoman tuhkarakennekohteen koekuopassa paalulla 1670 tuhkarakenne oli pinnaltaan selkeä ja sekoittumaton. Mursketta poistettaessa tuhkarakenteen pinnasta irtosi helposti tuhkasiivuja. Rakenteessa oli runsaasti vaakasuuntaisia hiushalkeamia, eikä ehyitä koekappaleita saatu poraamalla. Paalulla 1780 tuhkakerroksen pinta oli selkeä ja kiinteä. Porauksen yhteydessä 30 mm syvyyteen saakka kerros oli rikkonaista. Tämä alapuolelta saatiin kohtalaisia koekappaleita poraamalla. Koekappaleista määritettyjä puristuslujuuksia on esitetty kuvassa 6. Tuloksien perusteella on todettavissa, että lujuuden kehittyminen on varsin pitkäaikaista. Terässulattokuonarakenne Terässulattokuonarakenteen osuudella havaittiin 2-20 mm levyisiä pituushalkeamia. Tien reunat olivat pääsääntöisesti ehjät. Koeosuudella oli yhteensä kahdeksan poikittaissuuntaista mm levyistä halkeamaa. Paalulla 1970 kuonakerros oli pinnaltaan selkeä ja luja. Porattaessa rakenne oli homogeenisen ja kovan oloista. Paalulla 2000 kuonakerroksen pinta oli selkeä, kiinteä ja luja. Porattaessa näyte tuntui lujalta ja homogeeniselta. Koekappaleista määritettyjä puristuslujuuksia on esitetty kuvassa 7. Tuloksien perusteella on todettavissa, että myös terässulattokuonamateriaalin lujuuden kehittyminen on varsin pitkäaikaista. Tornio.doc 6
9 Tornion koerakenteet 28d / ennakkokokeet 28d / työmaa 1 vuosi 3 vuotta 8 vuotta Ei näytettä Puristuslujuus [MPa] Stabiloitu tuhka Stabiloimaton tuhka 0 pl 1470 keskiosa pl 1470 reuna pl 1665 keskiosa pl 1665 reuna pl 1780 keskiosa Kuva 6. Lentotuhkarakenteiden koekappaleiden puristuslujuudet (ennakkokokeiden ja työmaan 28d:n tulokset on tehty laboratoriossa valmistetuista koekappaleista). Tornion koerakenteet/ Stabiloitu tersässulattokuona 9 28d / ennakkokokeet 28d / työmaa 1 vuosi 3 vuotta 8 vuotta 8 7 Puristuslujuus [MPa] pl 1970 keskiosa pl 2010 keskiosa pl 2010 reuna Kuva 7. Teräskuonarakenteen koekappaleiden puristuslujuudet. Tornio.doc 7
10 3.1.2 IRI- ja URA-mittaukset Yli-Liakka-Kourilehto tien tasaisuus- ja urasyvyysmittaukset tehtiin Tuloksia on esitetty taulukossa 1 sekä kuvissa 8 ja 9. Taulukossa 1 on esitetty keskimääräiset tasaisuusarvot koko rakennuskohteelle sekä koerakenne- ja vertailurakennekohtaisesti. Stabiloidusta lentotuhkarakenteessa mitattu IRI-arvo on hieman suurempi kuin kohteella keskimääräisesti mutta hieman vertailurakennetta pienempi. URA-arvo on kohteen suurin, erityisesti oikea kaista on tulosten mukaan urautunut. Stabiloimattoman lentotuhkarakenteen IRI-arvo on kohteen suurin mutta URA-arvot keskimääräiset. Teräskuonarakenteen IRI-arvot ovat muihin rakenteisiin verrattuna keskimääräiset ja URA-arvot mitattujen kohteiden pienimmät. Tasaisuus- (IRI) ja urautumisen (URA) mittaustuloksia on verrattu Tiehallinnon kuntoluokituksen ohjeisiin (TIEH v). Tasaisuusmittaustulosten perusteella tien kunto vaihtelee hyvän ja erittäin hyvän välillä. Poikkeuksena on stabiloimattoman lentotuhkarakenteen IRI-arvo, joka viittaa tyydyttävään kuntoon. Urautuminen on vähäistä, sillä tien kautta ei kulje raskasta liikennettä. Taulukko 1. Kohteen tasaisuusmittauksien ( ) keskiarvot paaluväleittäin/kaistoittain. IRI keskiarvo min maks URA keskiarvo min maks Koko rak oikea vasen Stabiloitu LT oikea vasen Vertailu oikea vasen Stabiloimaton LT oikea vasen Teräskuona oikea vasen Tornio.doc 8
11 TASAISUUSMITTAUS, IRI - 10m (mm/m) Oikea Vasen IRI(mm) Stab. LT Vert. LT Teräskuona Paalu Kuva 8. Tasaisuusmittauksen tulokset kesällä IRI(mm) URASYVYYS, URA - 10m (mm/m) Stab. LT Vert. LT Teräskuona Oikea Vasen Paalu Kuva 9. Urasyvyydet kesällä Tornio.doc 9
12 3.1.3 Kantavuusmittaukset Viimeisimmät kantavuusmittaukset tehtiin Eri aikoina mitattujen kantavuuksien painotetut keskiarvot on esitetty rakennetyypeittäin kuvissa 10 ja 11. Kantavuusmittausten perusteella stabiloidun tuhkan ja terässulattokuonan kantavuuksissa ei ole tapahtunut vuosien aikana suuria muutoksia. Stabiloimattoman tuhkarakenteen kantavuudet ovat vuoden 2008 mittausten perusteella heikentyneet selvästi aikaisempien vuosien mittauksista. Stabiloitu tuhkarakenne on ollut koko seurannan ajan kantavuudeltaan huonompi kuin stabiloimaton rakenne. Stabiloinnilla ei ole selkeästi saavutettu niitä etuja, joita rakenteelta on odotettu. Yhtenä syynä huonompaan kantavuuteen on todennäköisesti rakentamisen aikainen tuhkan säilytys. Stabiloituun rakenteeseen käytetty tuhkaa oli varastoitu kosteana pidemmän aikaa kuin stabiloimattomassa rakenteessa käytetty tuhka. Stabiloidun rakenteen tuhka oli menettänyt todennäköisesti merkittävän osan aktiivisuudestaan varastoinnin aikana. Tornio, pt Kantavuuden painotettu keskiarvo rakennetyypeittäin Kantavuus, E2 [MPa] Stora Enson stabiloitu tuhka Vertailu Stora Enson stabiloimaton tuhka Vertailu Terässulattokuona Kuva 10. Kantavuuden painotettu keskiarvo rakennetyypeittäin Tornio.doc 10
13 Tornio, pt Kantavuudet Painotettu keskiarvo, 25% oikea, 25% vasen, 50% keskilinja Srora Enso Oyj stabiloitu tuhka Vertailurakenn Stora Enso Oyj stabiloimaton Vertailurakenne Stabiloitu terässulattokuona Kantavuus [Mpa] Paalu Kuva 11. Kantavuudet koeosuuksilla vv Ympäristökelpoisuus Ennen rakentamista oli lentotuhkalle ja terässulattokuonalle oli tehty näiden materiaalien tuottajien toimesta kokonaispitoisuusmääritykset, jotka on esitetty koottuna taulukossa 2. Kokonaispitoisuuksia vertaillaan tässä yhteydessä VNa 591/2006 tuhkien ohjearvoihin. Terässulattokuonalla ylittäisivät kromin ja molybdeenin pitoisuudet ao. ohjearvot, mikäli näitä sovellettaisiin myös tähän materiaaliin. Kohteeseen asennettiin pohjavesiputket ja orsivesikaivot ympäristöseurantaa varten (taulukko 3). Orsivesikaivojen rakentamiseen päädyttiin koska pohjavesi esiintyy alueella savikerroksen alapuolella. Savikerros hidastaa tai estää kokonaan haitta-aineiden pääsyn pohjaveteen. Rakenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan näin ollen arvioida paremmin orsivesikaivojen avulla. Kohteeseen asennettujen orsivesikaivojen tyyppipiirustus on esitetty kuvassa 12. Maanäytteitä tutkittiin vuosina 1999 (referenssinäytteet), 2000 ja Tulosten (Liite 2) perusteella voidaan todeta useiden alkuaineiden pitoisuuksien nousseen lähtötasoon verrattuna sementtistabiloidun Kemin lentotuhkarakenteen kohdalla (pl 1470: Fe, K), vertailurakenteen kohdalla (pl 1585: Al, Ba, Cr, Cu, P, S), Kemin lentotuhkarakenteen kohdalla (pl 1670: Cr) ja stabiloidun terässulattokuonarakenteen kohdalla (pl 2010: Ca, Na, Ni, P, Pb, S). Verrattaessa pitoisuuksia käytettävissä olleisiin ohjearvoihin (mm. Sorvari ym. 2000) voidaan todeta, että pitoisuudet eivät ylitä puhtaalle maaainekselle ehdotettuja tavoitearvoja, paitsi vertailurakenteesta otetussa näytteessä kuparin osalta. Tornio.doc 11
14 Taulukko 2. Tornio (Kourilehto). Vuonna 1999 toteutetun kohteen sivutuotteiden kokonaispitoisuudet verrattuna VNA 591/2006 raja-arvoihin. Kokonaispitoisuudet v VNA 591/2006 Haittaaine yksikkö Stora Enso Kemi LT 1/1999 Terässulattokuona Outokumpu Polarit 1:1:1 As mg/kg 28,8 <10 50 B mg/kg 92,6 48,3 Ba mg/kg Be mg/kg 1,1 <0,5 Cd mg/kg 4,4 1,8 15 Co mg/kg 16,9 34,4 Cr mg/kg Cu mg/kg ,9 400 Mo mg/kg Ni mg/kg 72, P mg/kg <50 Pb mg/kg 66 6, Sb mg/kg <15 <15 Se mg/kg 2,9 1,5 S mg/kg V mg/kg ,5 400 Zn mg/kg Kuva 12. Orsivesikaivon periaatekuva Tornio.doc 12
15 Taulukko 3. Tornio (Kourilehti). Vuonna 1999 toteutetun kohteen sivutuote- ja referenssi- (vertailu-) rakenteet sekä pohjavesiputkien ja orsivesikaivojen sijainnit. Osuus Pohjavesiputki (PL) Orsivesikaivo (PL) PL 1300; vertailu-pohjavesiputki PL : Kemin lentotuhka + YSe 4% PL : Vertailurakenne, murske+suodatinkangas PL : Kemin lentotuhka PL : Murske+suodatinkangas PL : Terässulattokuona+(YSe+kuja, 1:2) 6% (2x) Vesinäytteet otettiin kohteen seurannassa ennen rakentamista vuonna 1999 sekä vuosina rakentamisen jälkeen. Näytteenotto ja analyysit tehtiin Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta. Myös vuonna 2007 näytteet otti Lapin Vesitutkimus Oy. Vesinäytteet saatiin kaikista muista pohjavesiputkista paitsi paalun 1500 putkesta. Orsivesinäytteet saatiin vain paalujen 1300 ja 1500 kaivoista. Alkuaineanalyysit on määritetty ICP-MS tekniikalla. Pohjavesi- ja orsivesinäytteiden perusteella tehtyjä ympäristövaikutusten seurannan tuloksia on esitetty liitteen taulukoissa. Tuloksia on verrattu talousvesille asetettuihin laatuvaatimuksiin ja suosituksiin (STM 461/2000; STM 74/1994). Lentotuhkarakenteet Ennen rakentamista vertailurakenteesta otetut orsivesinäytteet täyttivät tutkituilta osin talousveden laatuvaatimukset ja suositukset muutoin paitsi mangaanin ja nikkelin osalta. Pohjavesinäytteet täyttivät talousveden laatuvaatimukset ja suositukset mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta. Myös koerakenteiden kohdalla pohjaveden ja orsiveden pitoisuudet olivat samalla tasalla vertailurakenteen vesistä määritettyjen pitoisuuksien kanssa. Pohjavesiseurannan tuloksien perusteella rakentamisesta aiheutuneita lyhytaikaisia pitoisuusmuutoksia oli havaittavissa vertailurakenteessa Cu-, Fe-, Ni-, Pb-, ja Znpitoisuuksissa. Vertailurakenteen kohdalla sijainneessa orsivesikaivoissa tapahtui rakentamisen jälkeen Al-, Cu-, Fe-, Ni-, Zn- ja Na-pitoisuuksien kohoamista. Orsivedestä saatiin näytteet kahden vuoden jälkeen rakentamisesta, jonka aikana em. pitoisuudet lähtivät jälleen laskuun Cu- ja Al-pitoisuutta lukuun ottamatta. Vertailurakenteen kohdalla rakentamisen jälkeen otetuissa pohjavesinäytteissä talousveden laatuvaatimukset tai suositukset ylittyivät Fe- ja Mn-pitoisuuksissa ja orsivedessä näiden lisäksi Ni-pitoisuuksissa. Paalulla 1500 sijaitsevat pohjavesiputki ja orsivesikaivo edustava koerakennetta, jossa on käytetty Stora Enson Kemin tehtaan lentotuhkaa stabiloidussa rakenteessa. Vuosi rakentamisen jälkeen otetuissa näytteissä Fe- ja Zn-pitoisuudet olivat kohonneet pohjavedessä. Vuonna 2007 koekohteen havaintoputki oli kuiva eikä pohjavesinäytettä saatu (tarkistettava!). Orsivesikaivossa havaittiin vastaavia pitoisuuden kohoamisia kuin pohjavesissä, mukaan lukien Ni- ja Mn-pitoisuuksien kohoaminen. Orsivesiseuranta oli tämän koerakenteen kohdalla pidempiaikaisempi verrattuna pohjavesiseurantaan. Orsivesien laatu on pääosin parantunut vuoden 2007 tuloksissa verrattuna vuosien pitoisuuksiin. Pitoisuusnousua oli havaittavissa B- ja Na-pitoisuuksissa, jotka kuitenkin ovat Tornio.doc 13
16 selvästi talousvedelle asetettuja ohje- ja tavoitearvoja alempia. B ja Na saattavat olla peräisin tuhkasta. Muilta osin pitoisuusmuutokset eivät poikkea vertailurakenteessa tapahtuneista muutoksista. Paalulla 1680 sijaitseva pohjavesiputki ja orsivesikaivo edustavat stabiloimatonta Stora Enson Kemin tehtaan lentotuhkaa. Rakenteen kohdalla orsivesinäytteet saatiin vain vuonna Kohteesta ei siten ole olemassa taustapitoisuuksia eikä pidempi aikaisia seurantatuloksia. Saatuja tuloksia voidaan verrata alueen muihin orsivesikaivoista saatuihin taustapitoisuuksiin. Pohjavesinäytteitä kohteesta on saatu kaikkina seurantaajankohtina vuotta 2003 lukuun ottamatta. Vuosi rakentamisen jälkeen otetuissa pohjavesinäytteissä useimpien alkuaineiden pitoisuudet olivat kohonneet vuoden 1999 taustapitoisuuksista. Merkittävimmät pitoisuusnousut tapahtuivat Al-,Ba-, Cr(kok.)-, Cu-, Fe-, Ni-, Pb- ja Zn-pitoisuuksissa. Näistä vain Fe- ja Mn- pitoisuuksien nousu oli havaittavissa vertailurakenteen pohjavesinäytteissä. Pitoisuusnousut rajoittuivat kohteessa selkeästi rakentamisen aikaisiksi ja eri alkuaineiden pitoisuustasot laskivat taustapitoisuuksien tasolle jo vuonna 2001, kaksi vuotta rakentamisen jälkeen. Alumiini ja rauta olivat edelleen koholla vuoden 2007 pohjavesinäytteissä. Kohteen orsivesinäytteissä vuodelta 2000 oli havaittavissa Al-, Cr(kok), Cu-, Fe-, Ni- ja Zn-pitoisuuksien kohoamista alueen muiden orsivesikaivojen taustapitoisuuksiin verrattuna. Haitta-aineet ja niiden pitoisuusnousut vastaavat kohteen pohjavesiseurannan tuloksia. Teräskuonarakenne Koekohteeseen (pl 2000) oli asennettu sekä kaksi orsivesikaivoa että pohjavesiputki. Orsivesiseuranta onnistui kahden vuoden ajan ( ), ennen kaivojen kuivumista. Kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana, rakentamisen jälkeen, mitatut pitoisuudet olivat yleisesti korkeampia orsivesikaivoista otetuissa näytteissä kuin pohjavesinäytteissä. Vain lyijy- ja sinkkipitoisuudet olivat korkeammalla tasolla pohjavesinäytteissä. Talousveden laatuvaatimukset ylittyivät ennen rakentamista otetuissa pohjavesinäytteissä mangaanilla ja nikkelillä. Välittömästi rakentamisen jälkeen sekä orsivesi- että pohjavesinäytteissä havaittiin Al-, As-, Ba-, Cu-, Fe-, Ni-, Pb- ja Zn-pitoisuuksien nousua. Orsiveden Mn- ja Ni-pitoisuudet olivat ennen rakentamista huomattavan korkeita ja niiden pitoisuudet alenivat välittömästi rakentamisen jälkeen. Pohjavedessä Mn- ja Ni-pitoisuudet puolestaan samanaikaisesti nousivat. Talousveden laatuvaatimus tai - suositus ylittyi rakentamisen jälkeen seuraavien haitta-aineiden osalta: As, Fe, Mn, Ni ja Pb. Lyijypitoisuus ylitti laatuvaatimuksen pohjavedessä mutta ei orsivedessä. Yleisesti haitta-ainepitoisuuksien kohoaminen oli kohteessa lyhytaikaista ja pitoisuudet lähtivät laskuun toisena tai kolmantena vuonna rakentamisesta. Pidempiaikaisia vaikutuksia pohjavesitulosten perusteella on havaittavissa Al-, Fe- ja Mn- pitoisuuksista. 3.3 Haastattelut Tiemestari Tarmo Postin ( ) mukaan koeosuuksilla ei ole havaittu routavaurioita. Alueen muilla vastaavan luokan teillä routavauriot ovat usein pahoja ja niitä on runsaasti. Routivuuden kannalta koerakenteet ovat olleet onnistuneita. Koeosuuksien kantavuus on liikennemäärään nähden riittävä. Alueella on varsin vähän raskasta liikennettä. Toistaiseksi koeosuuksista ei ole ollut mitään huomautettavaa. Tornio.doc 14
17 4. Tutkimustulosten arviointi Yhdeksän vuotta vanha koekohde on toistaiseksi antanut hyvin positiivisia tuloksia, minkä käytännössä on vahvistanut myös tiemestari lausunnossaan (luku 3.3). Rakennekerrosten lujuudet ovat vuonna 2008 testattujen näytteiden perusteella edelleen kohtalaisen korkeita, vaikka kaikista lentotuhkarakenteen koekuopista ei saatu näytteitä. Kantavuusmittausten perusteella stabiloidun tuhkan ja terässulattokuonan kantavuuksissa ei ole tapahtunut vuosien aikana suuria muutoksia. Stabiloimattoman tuhkarakenteen kantavuudet ovat vuoden 2008 mittausten perusteella heikentyneet selvästi ja keskimäärin alle lähtötilanteen kantavuuden. Stabiloitu tuhkarakenne on ollut koko seurannan ajan kantavuudeltaan huonompi kuin stabiloimaton rakenne, mutta on edelleen vuonna 2008 keskimäärin korkeampi kuin lähtötilanteessa vuonna Stabiloinnilla ei ole kuitenkaan selkeästi saavutettu niitä etuja, joita rakenteelta on odotettu. Yhtenä syynä huonompaan kantavuuteen on todennäköisesti rakentamisen aikainen tuhkan säilytys. Stabiloituun rakenteeseen käytetty tuhkaa oli varastoitu kosteana pidemmän aikaa kuin stabiloimattomassa rakenteessa käytetty tuhka. Stabiloidun rakenteen tuhka oli menettänyt todennäköisesti merkittävän osan aktiivisuudestaan varastoinnin aikana. Tasaisuusmittaustulosten perusteella tien kunto vaihtelee hyvän ja erittäin hyvän välillä. Poikkeuksena on stabiloimattoman lentotuhkarakenteen IRI-arvo, joka viittaa tyydyttävään kuntoon. Urautuminen on vähäistä, sillä tien kautta ei kulje raskasta liikennettä. Ympäristöseurantaa on tehty pohja- ja orsivesinäytteiden avulla. Vuonna 2007 otetuissa vesinäytteissä, myös vertailurakenteen kohdalta otetuissa, on yleisesti todettu koholla olevia raudan ja mangaanin ja monissa näytteissä myös alumiinin pitoisuudet. Erään asiantuntija-arvion perusteella Fe- ja Mn-pitoisuudet liittyvät todennäköisimmin happipitoisuuden laskuun, mikä ei ilmeisesti johdu tierakenteesta. Happipitoisuutta ei ole koekohteessa seurattu. Hapettomissa olosuhteissa rauta- ja mangaani liukenevat helposti pohjaveteen. Alumiinipitoisuus näyttää olevan kytköksissä pohjaveden happamuuteen. Veden happamuuden lisääntyessä alumiinin liukoisuus kasvaa. Viitteet Sorvari et al 2000: Sivutuotteet maarakentamisessa. Käyttökelpoisuuden osoittaminen. Teknologiakatsaus 93/2000 STM 74/1994. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM 461/2000. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista TIEH v. Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. Tiehallinnon selvityksiä 57/2005. Verkkojulkaisu pdf ( VNA 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Tornio.doc 15
18 LIITE 1. Vesinäytteet MÄÄRITYKSET YKSIKKÖ Al As B Ba Cd Cr kok Cu Fe Mn Mo Ni g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l KRITEERIT/ STM 461/2000 Kemialliset laatuvaatimukset (max) Laatusuositukset (max tavoitearvot) Muut / STM P1300 pv , ,04 0,8 6, ,5 10,5 vertailuosuus , ,88 1,3 7, ,9 13, , ,02 0,3 5, ,8 1, , <0,02 <0,2 <0,1 < ,0 1, , <0,02 <0,2 6, ,4 1, < <0,5 <2 1, <2 <3 P1500 pv , ,08 0,6 10, ,0 26,0 Kemin lentotuhka + Yse 4 % , ,69 0,5 6, ,2 18, <1 0, <0,02 0,2 2,6 < ,1 1, , <0,02 <0,2 0,7 < ,1 1, , <0,02 <0,2 9, ,7 1, ei näytettä, kuiva P1680 pv , ,04 0,6 3, ,4 5,9 Kemin lentotuhka , ,17 44,2 75, ,9 83, , ,04 0,5 2, ,1 5, , ,04 <0,2 1,8 < ,3 4, ei näytettä, kuiva <1 <50 29 <0,5 <2 10, <2 9,0 P2000 pv , ,03 0,6 11, ,9 21,4 Terässulattokuona , ,04 5,2 16, ,7 29,2 (Yse+kuja,1:2) 6%) , ,02 3,6 2, ,1 33, , ,02 3,2 19, ,1 27, , ,03 3,0 11, ,4 28, ,0 <50 44 <0,5 2,0 5, <2 16,0 P1300 orsi , ,09 <0.2 2, ,6 57, , ,77 2,8 7, ,4 89, , ,41 1,3 32, ,1 36, ei näytettä, kuiva 2003 ei näytettä, kuiva <1 <50 30 <0,5 <2 3, <2 13,0 P1500 orsi , ,09 0,7 10, ,7 28,5 P1680 orsi 1999 ei näytettä v , ,24 3,4 10, ,5 40, , ,27 0,6 31, ,4 24, , ,5 <0,2 19,0 < ,7 135, , ,30 0,5 30,2 <30 5 0,5 34, , <0,5 <2 < <2 < , ,79 11,2 24, ,3 52, ei näytettä, kuiva 2002 ei näytettä, kuiva 2003 ei näytettä, kuiva P2000 orsi , <0.02 0,6 2, ,3 52,1 P2000/1 orsi , ,04 7,2 3, ,6 32, , ,14 1,8 12, ,4 18, ei näytettä, kuiva 2003 ei näytettä, kuiva P2000/2 orsi , ,03 1,4 2, ,5 9,3 0-näytteet vuonna 1999 Seuranta v , , ,10 0,8 3, ,3 8, ei näytettä, kuiva 2003 ei näytettä, kuiva 1
19 LIITE 1. Vesinäytteet MÄÄRITYKSET Pb Sb Se Zn Ca K Mg Na SO4 EC ph YKSIKKÖ g/l g/l g/l g/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l ms/m 25oC - KRITEERIT/ STM 461/2000 Kemialliset laatuvaatimukset (max) Laatusuositukset (max tavoitearvot) ,5-9,5 Muut / STM P1300 pv ,2 0,49 < ,92 vertailuosuus ,9 0,09 <0, , ,4 0,05 <0, , <0,05 0,07 <0, , ,1 0,06 <0, <2 50 7, <1 <1 2, ,03 P1500 pv 1999 <0.03 0,22 <0, ,25 Kemin lentotuhka + Yse 4 % ,7 0,09 <0, , <0,03 0,04 <0, , <0,05 0,04 <0, , ,3 0,05 <0, , P1680 pv ,1 0,09 < ,90 Kemin lentotuhka ,8 0,14 <0, , ,1 0,02 <0, , <0,05 0,02 <0, , <1 <1 < ,39 P2000 pv ,1 0,27 < ,34 Terässulattokuona ,0 1,41 1, ,31 (Yse+kuja,1:2) 6%) ,3 0,23 0, , ,1 0,11 0, , ,3 0,17 0, <2 64 6, <1 <1 < ,53 P1300 orsi ,1 0,14 < , ,7 0,06 <0, , ,5 0,15 <0, , <1 <1 < ,84 P1500 orsi 1999 <0.03 0,18 < ,27 P1680 orsi ,6 0,08 <0, , ,1 0,11 <0, , <0,05 0,32 1, , ,7 0,28 1, , <1 <1 < , ,1 0,13 <0, , P2000 orsi 1999 <0.03 0,10 < ,50 P2000/1 orsi ,1 0,18 0, , ,1 0,14 <0, , P2000/2 orsi ,8 0,20 <0, ,76 0-näytteet vuonna 1999 Seuranta v , ,8 0,11 <0, ,
20 LIITE 2. Maanäytteet 1
Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)
UUMA-inventaari Pt 14567/01/1000-1500 ja 1500-2550 Metsäkulma (Koria) Lentotuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö
LisätiedotUUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1
LisätiedotPt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)
UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus
LisätiedotPt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena
UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi
LisätiedotPt 11146, pvl Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 YMPÄRISTÖSEURANTA
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET PILOT 2002 JA 2003 YMPÄRISTÖSEURANTA 17.12.2004 SEURANNAN LOPPURAPORTTI 2004 SISÄLLYSLUETTELO PILOT 2002... 2 PILOT 2003... 4 1 Pilot 2002 Kukkia Circlet projektisuunnitelman
LisätiedotUUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina
UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotPT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)
UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen
LisätiedotPt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)
UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotPt ja Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne)
UUMA-inventaari Pt 13981 340-760 ja 2000-2500 Pihtisalmentie, Auraanpohjan tieosuus (Pälkäne) Kuitutuhka massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotPt /01/ ja Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin
UUMA-inventaari Pt 16207 /01/30-1700 ja 3600-5240 Käänninniementie (Maaninka) Fosfokipsi ja lentotuhka; massiivirakenteessa ja kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotMartti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]
Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotKarstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018
Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotKierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita
Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotTuhkaTie - hankkeen tuloksia
TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1 Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotFOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri
S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotMt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 27.3.2018 18-1878 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 212152 (WUKI/V2), saapunut 19.3.2018, näytteet otettu
LisätiedotTIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotVastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA
Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotKUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017
REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 220551 (WKUSTAVI/V4), saapunut 9.10.2018, näytteet otettu 9.10.2018 (10:30) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotTutkimustodistus AR-18-RZ Sivu 1/5 Päivämäärä
Murakan vesiosuuskunta Annie Henno Yhdystie 5 19600 HARTOLA s-posti: annie.henno@phnet.fi Tutkimusnro EUAA56-00002831 Asiakasnro 0000852 Näytteenottaja Tomi Kekki Tutkimuksen yhteyshenkilö Jorma Nordlund
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotLIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton)
LIFE02 ENV/FIN/329 RAPORTTI 2003 KUKKIA CIRCLET Tekninen raportti 2/2003 (kommentoimaton) 26.4.2004 SEURANNAN VÄLIRAPORTTI 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA... 2 2. SEURANTASUUNNITELMAT... 4 3. PILOT-KOHTEIDEN
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotMt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 225002 (WUKI/V2), saapunut 5.3.2019, näytteet otettu 5.3.2019 (10:10) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotOulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen
Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen Tieinfran kestävyys & kiertotalous -päivä ke 15.5.2019 Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Taustaksi EU:n tavoitteena
LisätiedotKuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.
Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotKOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012
Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla
LisätiedotPAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK
PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
Lisätiedot-lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV
/XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV -lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ.LUD 5\KWL $QWWL -XVVL /LQGURRV 7RPL.DDNNXULYDDUD +DQQX,OYHVQLHPL -RUL 8XVLWDOR MD
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS
VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotYmpäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-
Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan
LisätiedotVT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015
VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi
LisätiedotEPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla
EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien
LisätiedotTurun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE
Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
LisätiedotSORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila
1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 13.11.2017 17-8046 #1 1 (4) Martonvaaran vesiosuuskunta Tossavainen Jarmo jarmo.tossavainen@luukku.com Tilausnro 228289 (4765J/VERJAKSO),
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotVt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
Lisätiedot