EPIONEN Fysiikka EPIONEN Fysiikka 2017

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EPIONEN Fysiikka 2017. EPIONEN Fysiikka 2017"

Transkriptio

1 EPIONEN Fysiikka

2 Epione Valmennus Ensimmäinen painos. Tämän teoksen kopioiminen ilman lupaa on tekijänoikeuslain mukaan kielletty. ISBN Painopaikka: Grano Oy, Kuopio 2016 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin. 2

3 Sisällysluettelo ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJE FYSIIKAN PERUSTEET SUUREET MEKANIIKKA VAUHTI NOPEUS KIIHTYVYYS TASAISESTI MUUTTUVA LIIKE NEWTONIN LAIT MOMENTTI JA TASAPAINO YMPYRÄLIIKE LIIKEMÄÄRÄ IMPULSSI ENERGIA, TYÖ JA TEHO ENERGIA Liike-energia Potentiaalienergia Mekaanisen energian säilymislaki TYÖ TEHO HYÖTYSUHDE PYÖRIMISLIIKE KULMA, KULMANOPEUS JA KULMAKIIHTYVYYS Kulma-asema, kiertokulma Kulmanopeus Kulmakiihtyvyys KULMA- JA RATASUUREET Ratanopeus Tangentiaalikiihtyvyys Keskeiskiihtyvyys Kokonaiskiihtyvyys PYÖRIMISEN LIIKEYHTÄLÖ Hitausmomentti PYÖRIMISENERGIA PYÖRIMISLIIKKEEN PERUSYHTÄLÖ VIERIMINEN AALTOLIIKE HARMONINEN VOIMA HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ HARMONINEN AALTOLIIKE AALTOLIIKKEEN PERUSYHTÄLÖ AALTOLIIKE JA RAJAPINTA Aalto-opillinen tiheys AALTOLIIKKEIDEN INTERFERENSSI SEISOVA AALTOLIIKE ÄÄNIOPPI ERI ÄÄNIEN TAAJUUKSIA ÄÄNEN INTENSITEETTI JA INTENSITEETTITASO ÄÄNEN NOPEUS

4 7.3 ÄÄNEN VAIMENEMINEN ÄÄNI RAJAPINNASSA OPTIIKKA TAITTUMINEN JA HEIJASTUMINEN PEILIT JA LINSSIT SILMÄN OPTIIKKA NESTEIDEN JA KAASUJEN MEKANIIKKA PAINE HYDROSTAATTINEN PAINE NOSTE (ARKHIMEDEEN LAKI) PINTAJÄNNITYS Koheesio ja adheesio VISKOSITEETTI JA VIRTAUS Laminaarinen ja turbulenttinen virtaus POISEUILLEN VIRTAUS VÄLIAINEEN VASTUS JA STOKESIN LAKI LASKO ***FICKIN LAKI JA NESTEIDEN LIIKKEET Diffuusion perusteet Lämpöliike ja diffuusio Diffuusio ja diffuusiovakio D Diffuusiovakio D TERMODYNAMIIKKA LÄMPÖTILA TERMODYNAAMINEN ELI ABSOLUUTTINEN LÄMPÖTILA-ASTEIKKO TILANYHTÄLÖT Lämpölaajeneminen Kineettinen kaasuteoria Kaasujen tilanyhtälöt OLOMUODON MUUTOKSET LÄMPÖENERGIA Lämpöopin I pääsääntö Lämpöopin II pääsääntö Terminen hyötysuhde SÄHKÖMAGNETISMI SÄHKÖVARAUS COULOMBIN VOIMA Sähkövarauksen potentiaali Vp ***VAN DER WAALSIN VOIMAT SÄHKÖKENTTÄ SÄHKÖKENTTÄ JA AINE Johde sähkökentässä Eriste sähkökentässä SÄHKÖINEN POTENTIAALI VARATTU HIUKKANEN SÄHKÖKENTÄSSÄ TASAVIRTAPIIRI Sähkövirta Resistanssi, Ohmin laki Konduktanssi TASAVIRTAPIIRILASKUT MAGNEETTIKENTTÄ Sähkövirran aiheuttamasta kentästä Atomin magneettinen momentti VARATTU HIUKKANEN MAGNEETTIKENTÄSSÄ SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY ***SOLUN SÄHKÖISISTÄ OMINAISUUKSISTA

5 11.14 KALVOJÄNNITTEEN MUODOSTUMINEN Solukalvon sähköisiä ominaisuuksia Kapasitanssi Jännite ***IONIT SOLUKALVON SÄHKÖKENTÄSSÄ Elektrodiffuusio: Nernst-Planckin yhtälö Nernstin yhtälö ja Nernstin potentiaali ***NERNSTIN YHTÄLÖSTÄ ***NERNSTIN POTENTIAALI JA PERMEABILITEETTI Donnanin tasapaino eli sähkökemiallinen tasapaino Solukalvon ionivirrat: ns. vakiokenttämalli GKH -jänniteyhtälö Sähköinen solumalli Ionivirta Kalvojännite ja konduktanssi Paralleelikonduktanssimalli ***DIFFUUSIOSTA SOLUKALVOLLA Yksisuuntainen diffuusio ***IONIT SOLUKALVON SÄHKÖKENTÄSSÄ Elektrodiffuusio: Nernst-Planckin yhtälö Nernstin yhtälö ja Nernstin potentiaali SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Faradayn Induktiolaki SM-VÄRÄHTELYPIIRI VAIHTOVIRTAPIIRI Vastus vaihtovirtapiirissä Kulmataajuus ω Käämi vaihtovirtapiirissä Kondensaattori vaihtovirtapiirissä RLC-piiri ***SYDÄNÄÄNET JA ELEKTROKARDIOGRAFIA MODERNI FYSIIKKA AINEAALLOT YDINFYSIIKKA SUHTEELLISUUSTEORIA ATOMIN ENERGIATILAT VAHVA VUOROVAIKUTUS SIDOSENERGIA JA MASSAVAJE YTIMEN ENERGIATILAT RADIOAKTIIVISUUS Alfahajoaminen Betahajoaminen Fissio Säteilyn mittayksiköt Säteilyyn liittyvät vaaratekijät ***RADIOLOGINEN KUVANTAMINEN RÖNTGENKUVAUS KUVAN TARKKUUS JA KUVAUSGEOMETRIA TIETOKONETOMOGRAFIA ISOTOOPPIKUVAUS (GAMMAKUVAUS) ULTRAÄÄNIKUVAUS MAGNEETTIKUVAUS ***SOLUN TUTKIMUSMENETELMIÄ VALOMIKROSKOOPPI KIINNITTÄMINEN SOLUJEN VÄRJÄYS IMMUNOVÄRJÄYS

6 15.5 FLUORESENSSIMIKROSKOPIA ELEKTRONIMIKROSKOPIA: TEM JA SEM SENTRIFUGAATIO KROMATOGRAFIA SPEKTROFOTOMETRIA ELEKTROFOREESI Agaroosigeelielektroforeesi Polyakryyliamidigeeli-elektroforeesi Isoelektrinen piste ja isoelektrinen fokusointi SOLULAJITIN HAPPO-EMÄSTITRAUS JA INDIKAATTORI LASKUTEHTÄVÄN VAIHEET VÄLILASKUJEN VASTAUKSET KÄSITEKONTROLLIEN VASTAUKSET HARJOITUSTEHTÄVÄT MEKANIIKKA NESTEET JA KAASUT OPTIIKKA JA FOTOMETRIA ÄÄNIOPPI, AALTOLIIKE YDINFYSIIKKA LÄMPÖOPPI JA ENERGIA SÄHKÖOPPI SOVELTAVAT TEHTÄVÄT HARJOITUSTEHTÄVIEN JA SOVELTAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUKSET MEKANIIKKA NESTEET JA KAASUT OPTIIKKA JA FOTOMETRIA ÄÄNIOPPI, AALTOLIIKE YDINFYSIIKKA LÄMPÖOPPI JA ENERGIA SÄHKÖOPPI SOVELTAVAT TEHTÄVÄT

7 Esipuhe ja käyttöohje Kädessäsi oleva Epionen Fysiikka 2017 on tarkoitettu opettamaan ja kertaamaan lukion fysiikan oppimäärää. Kirja on tarkoitettu tiiviiksi ja helppolukuiseksi oppimateriaaliksi, jonka esimerkit ja laskut kannustavat omatoimiseen tehtävien ratkaisuun. Vuoden 2017 painoksen myötä Epionen kirjasarja käsittää koko lukion opetussuunnitelman mukaisen biologian, fysiikan ja kemian oppimäärän. Uudistuksen myötä sarja soveltuu paitsi lääketieteen pääsykokeeseen valmistautumiseen myös yo-kirjoituksiin kertaamiseen. Tämän kirjan lopussa on kaavakokoelma, jota on käytetty lääketieteen pääsykokeessa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Muodossa tai toisessa kaavakokoelma löytyy myös pääsykokeesta. Pyri valmentautumisesi alusta asti laskemaan fysiikan tehtävät käyttäen apunasi vain kaavakokoelmaa (lääketieteelliseen pyrkiessä MAOLin käyttö on siis ankarasti epäsuositeltavaa). Kun kaavakokoelma tulee tutuksi vuoden aikana, säästät pääsykokeessa aikaa löytäessäsi tarvitsemasi kaavat pienemmällä etsimisellä. Tämän teoksen kaikki esimerkkitehtävät ja laskut kannattaa laskea huolellisesti kiinnittäen huomiota yksiköihin sekä laskutekniikkaan. Tällöin joudut omaksumaan sekä laskuteknisen ratkaisun että tehtävän oikeaoppisen kirjaamisen sen sijaan, että kopioisit laskun vastauksista vihkoosi. Esimerkkitehtävissä esitetään valmiit ratkaisumallit eri tehtävätyyppeihin. Oikeat vastaukset kirjan laskutehtäviin löytyvät kirjan takaa. Esimerkkien ohella kirjassa on osaamista kertaavia ja testaavia välilaskuja joiden vastaukset löytyvät kirjan lopusta. Tämän lisäksi kirjassa on Käsitekontrolli-tehtäviä joiden tarkoituksena on soveltaa fysiikkaa käytännön elämään ja lääketieteeseen. Kirja sisältää myös lukion oppimäärää syventävää tietoa. Kappaleet ja tehtävät, jotka eivät kuulu lukion fysiikan oppimäärään on merkitty kolmella tähdellä (***). Edistyneet hakijat voivat paneutua ajan riittäessä tähän syventävään materiaaliin, joka on pyritty valitsemaan valaisemaan edelleen lääketieteellisen fysiikan taustoja ja teorioita. Näiden tähtitehtävien aiheita on sivuttu myös viimevuosien pääsykoetehtävissä, joten niiden laskemisesta voi olla hyötyä pääsykokeessa. Vuosien kokemus satojen lääketieteelliseen pyrkivien kanssa on opettanut, että hiki säästää kyyneleitä pääsykokeessa. Fysiikka vaatii istumalihaksia, sillä vain riittävällä toistolla ja sinnikkäällä laskemisella tämä tieteistä jaloin avautuu. Kehitämme kirjasarjaamme jatkuvasti, ja otamme mielellämme vastaan palautetta sekä parannusehdotuksia osoitteeseen: Toivotamme sitkeyttä ja oivaltamisen riemua fysiikan parissa! Epione Valmennus 7

3.9 Fysiikka. Itsenäinen suorittaminen

3.9 Fysiikka. Itsenäinen suorittaminen 3.9 Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

7.7. Fysiikka. FY1 Fysiikka luonnontieteenä. pakollinen

7.7. Fysiikka. FY1 Fysiikka luonnontieteenä. pakollinen 1 7.7. Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena

Lisätiedot

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

FY1 Fysiikka luonnontieteenä Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen

Lisätiedot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin

Lisätiedot

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.9 Fysiikka Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä

Lisätiedot

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 1 Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet 5.9 Fysiikka Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä

Lisätiedot

KELAN INDUKTANSSI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051

KELAN INDUKTANSSI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria KELAN INDUKTANSSI Sivumäärä: 21 Jätetty tarkastettavaksi: 21.04.2008

Lisätiedot

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Haarto & Karhunen Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetuloksi Φ B A BAcos Acosθ θ θ

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC) = QC/C 1. Ratkaisuyrite: 2. Sijoitus yhälöön: Tässä on aikavakio: τ = RC 3. Alkuarvo: Kondensaattori ja vastus piirissä (RC) Kirchhoffin lait ovat hyvä idea I 1.

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet Fysiikka Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01) Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01) saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen

Lisätiedot

= (nopeus) d(impulssi)

= (nopeus) d(impulssi) 1 Falk Ruppel, Entropiasta Energiamuodot Energian vaihto tapahtuu aina määrätyissä energiamuodoissa. Jokainen energiamuoto on sitä kautta määritelty, että vaihdettu energia on sidottu johonkin määrättyyn

Lisätiedot

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet 6.7 Fysiikka Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä

Lisätiedot

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö. Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus

Lisätiedot

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen

Lisätiedot

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1) 5.9 Fysiikka Fysiikka empiirisenä luonnontieteenä pyrkii ymmärtämään ja selittämään luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä. Ymmärtämisen ja selittämisen pohjana fysiikka käyttää luonnosta kokeellisin menetelmin

Lisätiedot

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 6 1.4 Kirjallisuutta...........................

Lisätiedot

FYSIIKAN KURSSIEN PÄÄKOHTIA:

FYSIIKAN KURSSIEN PÄÄKOHTIA: FYSIIKAN KURSSIEN PÄÄKOHTIA:. KURSSI: Fysiikka luonnontieteenä: - mittaustarkkuus ja virhearviointi - graafiset menetelmät, tiheys, - nopeus, kiihtyvyys (tasainen liike, tasaisesti kiihtyvä/hidastuva liike),

Lisätiedot

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 5 1.4 Pari sanaa laskennasta......................

Lisätiedot

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät FY3: Aallot Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi Itsearviointi Kurssin arviointi Kurssin arviointi koostuu seuraavista asioista 1) Palautettavat tehtävät (20 %) 3) Itsearviointi

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.9 FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

Analyyttinen mekaniikka I periodi 2012

Analyyttinen mekaniikka I periodi 2012 Analyyttinen mekaniikka I periodi 2012 Luennot: Luennoitsija: Kurssin kotisivu: ma & to 10-12 (E204) Rami Vainio, Rami.Vainio@helsinki.fi http://theory.physics.helsinki.fi/~klmek/ Harjoitukset: to 16-18

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

suunta kuvassa alaspäin. Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun

suunta kuvassa alaspäin. Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

Alkulause 5 Sisällysluettelo 7 Kirjallisuusluettelo 12. 1 JOHDANTO 15 1.1 Kinematiikan tehtävä 15 1.2 Historiallista taustaa 17

Alkulause 5 Sisällysluettelo 7 Kirjallisuusluettelo 12. 1 JOHDANTO 15 1.1 Kinematiikan tehtävä 15 1.2 Historiallista taustaa 17 7 SISÄLLYSLUETTELO Alkulause 5 Sisällysluettelo 7 Kirjallisuusluettelo 12 KINEMATIIKKA 1 JOHDANTO 15 1.1 Kinematiikan tehtävä 15 1.2 Historiallista taustaa 17 2 PARTIKKELIN KINEMATIIKKA 19 2.1 Suoraviivainen

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJEET...

ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJEET... Sisällysluettelo 1. ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJEET... 6 2. AINEISTOKOE... 8 2.1 AINEISTOON TUTUSTUMINEN... 9 2.1.1 Aineistojen mahdolliset tyypit... 9 2.1.2 Tieteellisen tekstin erityispiirteet... 9 2.1.3 Kaaviot,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Mekaniikka Dynamiikka Kinematiikka newton joule

Mekaniikka Dynamiikka Kinematiikka newton joule Mekaniikka Kinematiikka Keskivauhti v k ' s t Keskikiihtyvyys Dynamiikka F 6 ' ma 6 [F] = kgm/s 2 = N newton Kitka F µ ' µn a k ' v t ' v & v 0 t Köysikitka: F 1 F 2 ' e µθ v k ' v % v 0 2 v ' v 0 % at

Lisätiedot

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

Fysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka

Fysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka http://www.jyu.fi/fysiikka 3 Yliopiston suurimpia laitoksia n. 500 perusopiskelijaa Matem.-luonnontieteellinen tiedekunta n. 2 000 Koko yliopisto n. 12 000 n. 60 vakinaista virkaa + muu henkilökunta Ylistörinteen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 4: Entropia Pe 4.3.2016 1 AIHEET 1. Klassisen termodynamiikan entropia 2. Entropian

Lisätiedot

Fy3, Aallot. Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin.

Fy3, Aallot. Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin. Fy3, Aallot Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin. 1. Mekaaninen aaltoliike Eri liiketyyppejä ovat esimerkiksi

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää

Lisätiedot

Äidinkieli Kurssit 1-3 Uuden OPSin mukaiset kirjat. SÄRMÄ-oppikirja + kurssivihot samaa sarjaa. OTAVA

Äidinkieli Kurssit 1-3 Uuden OPSin mukaiset kirjat. SÄRMÄ-oppikirja + kurssivihot samaa sarjaa. OTAVA PORKKALAN LUKION (VANHA OPS) OPPIKIRJAT LV 2016-2017 Äidinkieli Kurssit 1-3 Uuden OPSin mukaiset kirjat. SÄRMÄ-oppikirja + kurssivihot samaa sarjaa. OTAVA Ruotsi A Heti alussa kaikille Galleri grammatik

Lisätiedot

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 31.3.2016 Susanna Hurme Dynamiikan välikoe 4.4.2016 Ajankohta ma 4.4.2016 klo 16:30 19:30 Salijako Aalto-Sali: A-P (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 5 / versio 6. lokakuuta 2015 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.6 4.11) Johteet ja eristeet Ohmin ja Joulen lait Reunaehdot Kapasitanssi Sähköstaattinen

Lisätiedot

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic

Lisätiedot

ESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion)

ESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion) ESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion) Matti Lehtimäki VTT Industrial Systems 1 Sähkökentän vaikutus Varautunut pinta tai kappale Vetovoima Varautuneet hiukkaset - Hylkivä voima Sähkökenttä

Lisätiedot

Elektrodynamiikka 2010 Luennot 22.2.2010 Elina Keihänen. Sähkömagneettinen induktio

Elektrodynamiikka 2010 Luennot 22.2.2010 Elina Keihänen. Sähkömagneettinen induktio Elektrodynamiikka 2010 Luennot 22.2.2010 Elina Keihänen Sähkömagneettinen induktio Torstaina 25.2. ei ole luentoa. Laskarit pidetään normaalisti. Magneettikenttä väliaineessa käsitellään seuraavalla viikolla.

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Noste Ympyräliike I Luennon tavoitteet Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Aloitetaan ympyräliikettä Keskeisvoiman

Lisätiedot

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, PREPPAUSTA PÄÄTEKOKEESEEN 2014

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, PREPPAUSTA PÄÄTEKOKEESEEN 2014 766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, PREPPAUSTA PÄÄTEKOKEESEEN 2014 Tässä materiaalissa on Soveltavan sähkömagnetiikan vanhoja pääte- ja loppukokeita. Alussa on kokonaisia tenttejä. Myöhemmin on vain muutamia

Lisätiedot

17 PAIKALLAAN OLEVAT SÄHKÖVARAUKSET JA SÄHKÖVOIMA

17 PAIKALLAAN OLEVAT SÄHKÖVARAUKSET JA SÄHKÖVOIMA 17 PAIKALLAAN OLEVAT SÄHKÖVARAUKSET JA SÄHKÖVOIMA Sähkömagneettinen voima on yksi luonnon neljästä voimasta. Se voidaan jakaa sähköiseen voimaan, joka vaikuttaa sähköisesti varattujen hiukkasten välillä,

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 25.8. - 28.8.2015. Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 25.8. - 28.8.2015. Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 25.8. - 28.8.2015 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 25.8.14 8.30 9.00

Lisätiedot

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman

Lisätiedot

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013 766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013 Luennot n. 46 tuntia Torstaisin 8-10 sali IT116 Perjantaisin 8-10 sali L6 Poikkeuksia: to 19.9. luento vain 8-9 to 17.10. luento vain 8-9 to 14.11. luento vain 8-9

Lisätiedot

14.1. Lämpötilan mittaaminen

14.1. Lämpötilan mittaaminen 14 16. LÄMPÖOPPIA 14.1. Lämpötilan mittaaminen Neste lasi lämpömittari Nesteen lämpölaajeneminen Kaksoismetallilämpömittari Aineilla erilainen lämpölaajeneminen, jolloin lämpeneminen aiheuttaa taipumista

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)

PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) Sisältö: Sähköiset vuorovaikutukset Magneettiset vuorovaikutukset Sähkö- ja magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Ajasta riippuvat tasa- ja vaihtovirtapiirit

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Ensimmäisen luennon aihepiirit Auringonsäteily: Auringon säteilyintensiteetin mallintaminen: mustan kappaleen säteily Sähkömagneettisen säteilyn hiukkasluonne: fotonin energia Aurinkovakio

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 2: kineettistä kaasuteoriaa Pe 24.2.2017 1 Aiheet tänään 1. Maxwellin ja Boltzmannin

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi

Lisätiedot

Physicum 10.12.2014 Jukka Hatakka

Physicum 10.12.2014 Jukka Hatakka Physicum 10.12.2014 Jukka Hatakka Syventävän kurssin katoaminen oli suuri pettymys pikemminkin tarvetta olisi ollut yhdelle lisäkurssille. Seitsemän kurssia on mahdollista opiskella kahdessa vuodessa ja

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

FYSIIKKA. Perusopinnot

FYSIIKKA. Perusopinnot FYSIIKKA Perusopinnot Aallot ja optiikka Waves and Optics Koodi: FYSI1130 Laajuus: 2 op Edellytykset: Mekaniikka Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee, aaltoliikkeeseen ja

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot