2. VUOSIEN TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. VUOSIEN 2015-2019 TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA"

Transkriptio

1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille SISÄLLYS 1. YLEISTÄ Toimintaympäristö Viranomaisten valvontasuunnitelmat Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Toimintaympäristön muutokset 4 2. VUOSIEN TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA Valvonnan vaikuttavuus kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Valvonnan näkyvyys Erityistilanteet Toiminnan turvallisuuden varmistaminen suunnitteluvaiheessa Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen 8 3. TARKASTUS KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYDET SEKÄ TARKASTUSTEN VAATIMA AIKA Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö Laskennallisen valvontatarpeen määrittely Tarkastustiheydet ja tarkastusten kestot KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA SEN RAPORTOINTI SEKÄ NÄIDEN AIKATAULUT 17 LIITE 1. Tarkastustiheydet ja tarkastuksiin kuluva aika LIITE 2. Kuluttajaturvallisuuslain soveltamiseen liittyviä linjauksia ja ohjeita LIITE 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaprojektit vuonna

3 1. YLEISTÄ Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on laatinut kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Valvontaohjelman laatimisesta on säädetty vuoden 2012 alusta voimaan tulleen kuluttajaturvallisuuslain (920/2011, jäljempänä KuTuL) 20 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (ns. valvontaohjelma-asetus, 78/2011). Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille ja julkaistaan osana sitä. Ohjelman julkaiseminen tapahtuu ainoastaan sähköisenä versiona, johon on pääsy myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetin ja internetin kautta. Yhteisessä ohjelmassa esitettyjä periaatteita ja asioita on käsitelty tässä valvontaohjelmassa lähinnä siltä osin, kuin niitä kuluttajaturvallisuusvalvonnan kannalta tarvitsee käsitellä tarkemmin. Valvontaohjelman tarkoitus on ohjata kuluttajaturvallisuusvalvontaa ja sen suunnittelua. Yhteisen valvontaohjelman teema, valvonnan vaikuttavuus, on tärkeä periaate kuluttajaturvallisuusvalvonnan onnistumisen kannalta. Aiheesta on kirjoitettu tarkemmin yhteisen valvontaohjelman luvussa 2 sekä tämän ohjelman luvussa 2.1. Valvontaohjelman toteutumista tullaan arvioimaan siitä annetun palautteen avulla, ja seuraamalla, kuinka valvontaohjelmaan sisältyvät tavoitteet (luvut 2 3) kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehittämiseksi toteutuvat. Tietoja valvontaohjelman arvioimiseksi saadaan kuntien tekemästä valvontatietojen raportoinnista sekä kuntien valvontasuunnitelmista ja niiden toteutumisen arvioinneista. Oleellisena muutoksena edelliseen valvontaohjelmaan on tähän ohjelmaan sisällytetty nk. valvontakriteeristö sekä siihen liittyvät tarkastustiheyksien ja tarkastusaikojen muutokset. Edellisessä valvontaohjelmassa yhtenä teemana oli kuluttajaturvallisuuslainsäädännön muutosten omaksuminen. Tässä valvontaohjelmassa lainsäädäntöön liittyviä tulkintoja ja linjauksia on esitetty liitteessä Toimintaympäristö Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädetään kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaviranomaisista ja niiden tehtävistä. Valvontaviranomaisia ovat Tukes, Tulli, aluehallintovirastot ja kunnat. Laissa on säädetty kuntien tehtäväksi valvoa alueellaan lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista (KuTuL 16 ). Lain 15 :n mukaan aluehallintovirastojen tehtävänä on ohjata ja valvoa kuluttajaturvallisuuden valvontaa alueellaan sekä arvioida kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa, sitä koskevia suunnitelmia ja niiden toteutumista. Lisäksi aluehallintovirastot ovat itsekin toimivaltaisia valvomaan kuluttajaturvallisuutta alueellaan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaa kuntien ja aluehallintovirastojen kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Ohjelmassa on yksilöity myös niitä tehtäviä, jotka kunnat toteuttavat aluehallintovirastojen ohjauksessa Viranomaisten valvontasuunnitelmat Tukesin kuluttajaturvallisuusvalvonta suunnitellaan Tukesin toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS) ja vuositasolla työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tukesin välisessä tulossopimuksessa. Yksityiskohtainen suunnittelu tehdään Tukesin vuosittaisessa tulossuunnitelmassa. Aluehallintovirastojen ohjausjärjestelmää ollaan uudistamassa. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjausjärjestelmän kehittämiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan aluehallintovirastojen ohjausjärjestelmää tulisi kehittää strategisemmaksi, kevyemmäksi, poikkihallinnollisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Tämä tarkoittaisi, että yhteinen strategia-asiakirja ja tulossopimus olisivat jatkossa aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ainoat tulostavoitteista sopimisen asiakirjat. Nykyiset toiminnalliset tulossopimukset poistuisivat käytöstä. Työryhmä on laatinut ehdottamiensa toimenpiteiden perusteella luonnoksen tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi aluehallintovirastoja ja ELY-keskuksia koskevaan lainsäädäntöön ja asian valmistelua edistetään. Kunnan valvontasuunnitelma Koska kuluttajaturvallisuuslaki ei sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan toteuttamisesta, ympäristöterveydenhuollon yhteinen ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaavat kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Paikalliset erityispiirteet vaikuttavat riskinarvioinnin kautta 3

4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille kussakin kunnassa toteutettavaan valvontaan. Kunnat ovat velvollisia laatimaan kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa kuluttajaturvallisuusvalvontaa käsittelevä osuus tulee laatia kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma huomioiden (KuTuL 22 ). Kunta voi laatia valvontasuunnitelman joko vuodeksi kerrallaan tai monivuotisena. Kunnan valvontasuunnitelma on tarkistettava ja käsiteltävä kunnan monijäsenisessä toimielimessä tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein (KuTuL 22 ). Koska valvontasuunnitelma-asetuksessa 8 :n 2 momentissa velvoitetaan kunnat arvioimaan valvontasuunnitelman toteutumista vuosittain, Tukes suosittelee, että myös tarkistettu ja päivitetty valvontasuunnitelma hyväksytään vuosittain lautakunnassa. Mikäli merkittäviä päivityksiä valvontasuunnitelmaan ei ole jonakin yksittäisenä vuonna tehty, on suositeltavaa viedä valvontasuunnitelma lautakuntaan joka tapauksessa tiedoksi. Näin saadaan varmistettua se, että myös poliittiset päätöksentekijät pysyvät ajan tasalla kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävistä, projekteista ja resursseista Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja riskinarvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä, erityistilanteiden valvontatapausten käsittelyä, valvontayksikön toimesta havaittujen valvontatapausten hoitamista sekä muuta valvontaa tukevaa työtä. Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti Tukesin ja Tullin toimesta. Työnjaon tausta on hyvin käytännönläheinen kulutustavarat ovat Suomessa pääosin valtakunnallisessa levityksessä, joten on tarkoituksenmukaista, että Tukes vastaa niiden valvonnasta. Palvelut puolestaan tuotetaan pääosin paikallisesti. Kunnilla on toimivalta omalla alueellaan ja myös paras paikallistason tuntemus alueen toiminnanharjoittajista. Tukes saattaa poikkeustapauksessa ottaa käsiteltäväkseen paikallisiin toiminnanharjoittajiin liittyviä tapauksia esimerkiksi silloin, kun ne ovat ennakkotapauksen tyylisiä ja niiden perusteella laaditaan valvontakäytäntö muille vastaaville tilanteille. Aluehallintovirastot ohjaavat tarvittaessa kuntia valvontatapausten käsittelyssä. Vaativimmissa valvontatapauksissa Tukes antaa ohjausta aluehallintovirastoille ja kunnille. Tukes suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa valtakunnallisesti (KuTuL 13 ), järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvojille sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön TEM:n kanssa. Lisäksi Tukes valmistelee valvontaa tukevia valtakunnallisia ohjeita. Aluehallintovirastot ohjaavat kuntien suorittamaa valvontaa alueellaan ja antavat koulutusta liittyen järjestämiinsä valvontaprojekteihin sekä tarpeen mukaan muihin ajankohtaisiin valvonta-asioihin liittyen, jotka sovitaan vuosittaisessa tulossopimuksessa Tukesin kanssa. Aluehallintovirastojen tehtäviin sisältyy myös muita tulossopimuksessa eriteltyjä tehtäviä. Sekä kunnat että aluehallintovirastot seuraavat alueellaan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä (uudet palvelut sekä toiminnanharjoittajat) ja tapahtuneita onnettomuuksia mm. tiedotusvälineistä. Tarvittaessa näissä tapauksissa aloitetaan valvontatoimet. Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Tästä syystä näytteenotosta ei ole erillistä kappaletta kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa. Tukesilta voi tulla valvontayksiköille yksittäisiä näytteenottopyyntöjä. Näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Pelkkä näytteenottokäynti ei kuitenkaan ole kuluttajaturvallisuusvalvonnan mukainen eikä sellaiseksi laskettava tarkastus Toimintaympäristön muutokset Tavaravalvonta keskitetty Tukesiin Kunnilla ei ole enää toimivaltaa kosmeettisten valmisteiden valvonnassa (laki kosmeettisista valmisteista 492/2013). Niiden osalta valvontatehtävät on keskitetty kunnista Tukesiin. Onnistunut tavaravalvonta edellyttää kansainvälistä lainsäädännön kehittymisen seurantaa sekä useimmiten tuotteiden testauttamista. Lisäksi paikallisestikin valmistettuja tavaroita myydään usein esimerkiksi verkkokaupoissa valtakunnallisesti. Edellä mainituista tekijöistä johtuen on katsottu parhaaksi, että kuluttajaturvallisuuslain mukainen tavaravalvonta keskitetään kokonaan kunnista Tukesiin vaikka kunnille jäikin vielä toimivalta kulutustavaroiden 4

5 valvontaan. Kunnat voivat siirtää tavaravalvontaan liittyvät ilmoitukset käsiteltäväksi Tukesiin myös lelujen ja kynttilätuotteiden paikallisen valmistuksen osalta. Näin paikallisissa valvontayksiköissä voidaan entistä paremmin keskittyä kuluttajapalveluiden valvontaan. Raportti kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehittämisestä ja uudelleenorganisoinnista Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan (2011) ja Kuluttajapoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu toimenpiteeksi selvittää kuluttajapalvelujen valvonnan organisoinnin tarkoituksenmukaisuus ja toteuttamisvaihtoehtoja. Tämän mukaisesti TEM selvitytti eri vaihtoehtoja kuluttajapalvelujen turvallisuus-valvonnan uudelleen organisoimiseksi. Selvitysmies asetettiin punnitsemaan ja selvittämään eri järjestämis- ja kehittämisvaihtoehtoja. Selvityksestä tehty raportti valmistui tammikuussa 2013 (selvitysmiehen raportti Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan kehittämisestä ja uudelleenorganisoinnista, TEM raportteja 3/2013). Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmassa ( ) on todettu, että Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Koska kuntasektorilla on meneillään juuri nyt useita laajavaikutteisia uudistuksia, selvitysmiehen raportissa ehdotettiin, että kuluttajapalvelujen valvonnan laadun kehittymistä seurataan vielä ja jatkopäätökset tehtäisiin vuosien tietojen valossa. Mikäli vielä vuosien tietojen valossa katsotaan tarpeelliseksi muuttaa valvonnan nykyistä organisaatiota, selvitysmies piti harkinnan arvoisina vaihtoehtoina paikallistason valvonnan keskusvirasto-ohjauksen keskittämistä Valviraan tai kuluttajapalveluiden valvonnan valtiollistamista joko aluehallintovirastojen tai kokonaan Tukesin tehtäviksi. Selvitysmiehen raportti löytyy kokonaisuudessaan TEM:n verkkosivuilta. Tietojärjestelmistä ja tiedonkulusta Sähköisiä tietojärjestelmiä on otettu käyttöön jo edellisellä valvontaohjelmakaudella ja niitä kehitetään edelleen vastaamaan tiedonkeruun ja raportoinnin tarpeita. Tämä aiheuttaa työtä niin kunnissa, aluehallintovirastoissa kuin keskusvirastoissakin. Tavoitteena on, että sekä toiminnanharjoittajat että kunnat voisivat siirtyä entistä enemmän sähköiseen asiointiin, että tiedonkulku nopeutuu ja tiedon laatu paranee. Myös tiedottamistapoja muutetaan. Tukes toimittaa ajankohtaista tietoa kuntiin ympäristöterveydenhuollon yhteisellä uutiskirjeellä ja sähköpostilla. Ensisijaisina yhteystietoina käytetään valvontayksiköiden VYHA -tietojärjestelmään ilmoittamia yhteystietoja. Tiedonkulun varmistamiseksi on tärkeää, että kunnat pitävät tiedot ajan tasalla. Tukes pitää myös yllä valvontayksiköiden käyttöön tarkoitettua kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranettiä, joka muodostaa tietovaraston valvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5

6 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille VUOSIEN TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA Vuosina kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on yhteisen valvontaohjelman mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on ohjelmakaudella myös seuraavat toimialakohtaiset tavoitteet: 1) Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen (luku 2.1) 2) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen (luku 2.2) 3) Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen (luku 4) Nämä tavoitteet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa paikallista valvontaa valvontayksiköissä, ja niiden toteuttamistavat kirjataan myös valvontasuunnitelmaan. Teema ja tavoitteet otetaan huomioon myös Tukesin ja aluehallintovirastojen välisissä tulossopimuksissa. 2.1 Valvonnan vaikuttavuus kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa merkittävä asia on valvonnan vaikuttavuus. Valvontaan käytettävissä olevat resurssit on kohdennettava niihin kohdetyyppeihin ja kohteisiin, joissa valvontaa tarvitaan eniten ja joissa on saavutettavissa suurimmat hyödyt. Myös toimintatavat ja menetelmät on syytä valita vaikuttavuuden perusteella. Kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä on lueteltu sellaisia suuririskisiä palvelutyyppejä, joihin on lähtökohtaisesti katsottu olevan tarpeen kohdentaa säännöllistä valvontaa. Luettelon kohdetyypeistä osa on sellaisia, joihin valvonnan kohdentamisesta on annettu erikseen tarkentavia ohjeita (mm. turvapuhelin- ja tiettyjen kehonmuokkauspalveluiden valvonnan tulisi olla ainoastaan reaktiivista). Tämän lisäksi luetellut kohdetyypit voivat sisältää hyvin erilaisia kohteita, joten paikallinen riskinarviointi on tarpeen kohteiden suunnitelmallisen valvontatarpeen toteuttamisessa. Luettelon ulkopuolelle jääviä kohteita valvotaan paikallisen riskinarvioinnin ja saatujen ilmoitusten perusteella. Näitäkin kohteita voidaan ja tulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyvä työ on yhtä lailla tärkeää: tehdään kuluttajaturvallisuusvalvonnan periaatteita tutuksi toiminnanharjoittajille, luodaan yhteistyökäytäntöjä elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja toisten viranomaisten kanssa sekä annetaan neuvontaa ja opastusta. Vaikuttavuuden kannalta joissain tapauksissa voi olla tehokkainta järjestää esimerkiksi toiminnanharjoittajien ja viranomaisten yhteistapaaminen yksittäisten kohteiden tarkastamisen sijaan. Toiminnanharjoittajia kannattaa ohjata hyödyntämään omavalvontaa turvallisuuden varmistamisessa ja siten lainsäädännön vaatimusten täyttämisessä. Valvonnan vaikuttavuutta voidaan myös lisätä esimerkiksi toimintatapojen tarkistamisella, uusien toimintatapojen käyttöön ottamisella, valvonnan näkyvyyden lisäämisellä ja tietojärjestelmien hyödyntämisellä. Toimintatapojen uudelleenarvioimisessa voidaan hyödyntää aluehallintovirastojen arviointi- ja ohjauskäynneillä tekemiä havaintoja Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Haasteen viranomaisvalvonnalle muodostaa mm. se, että valvottavia kohteita on paljon. Tästä seuraa, että valvontaviranomaisten resurssit eivät millään riitä kattavaan perinteisen mallin mukaiseen valvontaan, jossa painottuu kohteiden hyvinkin yksityiskohtainen tarkastaminen. Tällainen tarkastustoiminta ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Laitteisiin ja teknisiin ratkaisuihin liittyvät turvallisuusseikat ovat toki tärkeitä, mutta merkittävässä asemassa on kohteen kokonaisturvallisuus. Tämä tarkoittaa mm. toiminnanharjoittajan tekemää turvallisuussuunnittelua, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaamista ja koulutusta, kohteen kunnossapidon järjestelyjä ja suunnitelmallisuutta, tietojen antamista käyttäjille sekä ilkivallan torjuntaa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa käytetään termiä omavalvonta kuvaamaan edellä mainittuja turvallisuustoimia, joilla toiminnanharjoittaja toteuttaa huolellisuusvelvoitettaan. Omavalvonnan toteutumisesta käytännössä tulee varmistua, eikä kohteiden tarkastamisesta voida tämän vuoksi kokonaan luopua. Omavalvontajärjestelmä voi olla esim. osa toiminnanharjoittajan laatujärjestelmää. Turvallisuusasiakirja on kirjallinen dokumentti, jossa mm. selvitetään, miten turvallisuudesta on varmistuttu ja omavalvontajärjestelmän osa-alueet on järjestetty. Toiminnanharjoittajan kehittäessä omavalvontajärjestelmäänsä on tehdyt muutokset kirjattava turvallisuusasiakirjaan. Toiminnanharjoittajan on säännöllisesti käytävä läpi 6

7 ja päivitettävä turvallisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirja voi olla osa esim. pelastussuunnitelmaa. Turvallisuusasiakirjan sisällöstä on annettu valtioneuvoston asetus 1110/2011. Lisäksi ohjeet turvallisuusasiakirjan laatimiseksi löytyvät Tukesin verkkosivuilta. Kun omavalvonta toimii, auttaa se ennalta ehkäisemään onnettomuuksia, mutta mahdollisten onnettomuuksien tapahtuessa myös vahinkojen suuruus saadaan minimoitua. Mahdolliset riskit on hahmotettu eivätkä ne tule yllätyksenä. Henkilökunnalle toimiva omavalvonta tuo itsevarmuutta: kun tietää, miten missäkin tilanteessa toimitaan, ei turvallisuus vaarannu tietämättömyyden tai epäselvien ohjeiden vuoksi. Yhteistyö vastuutahojen kanssa ja vastuutahon omavalvonta eivät poista tarvetta viranomaisvalvonnalle, mutta hyvin toimiessaan se voi vähentää viranomaisvalvonnan tarvetta ja antaa mahdollisuuden suunnata rajallisia viranomaisresursseja sinne, missä tarve näyttää riskinarvioinnin perusteella suurimmalta. Tehokas ja uskottava viranomaisvalvonta tarkastuksineen ja tarvittaessa hallinnollisten pakkokeinojen käyttäminen vaarojen poistamiseksi ovat keskeisessä asemassa kuluttajien turvallisuutta varmistettaessa. Omavalvonnan tarkastaminen kohteissa, joissa samalla toiminnanharjoittajalla on ylläpidettävänään useita samantyyppisiä tai -luonteisia kohteita Samalla toiminnanharjoittajalla voi olla ylläpidettävänään useita samantyyppisiä tai -luonteisia kohteita (kohteissa samanlaiset riskit). Tällaisia ovat monet kuntien ylläpitämät kuluttajapalvelut, esimerkiksi leikkikentät, urheilupaikat ja uimarannat, joita yleensä on lukumääräisesti paljon. Esimerkiksi leikkikenttiä on kuluttajaturvallisuusvalvonnan tietojenkeruun mukaan maassamme noin kpl ja uimarantoja reilut kpl. Monet tällaisista kohdetyypeistä kuuluvat myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueisiin. On tärkeää, että valvontakohteiden ylläpitäjät saadaan täyttämään heille kuluttajaturvallisuuslaissa asetetut velvoitteet kaikkien ylläpitämiensä kohteiden osalta. Tässä voidaan hyödyntää kohteiden samankaltaisuutta. Laadukkaissa ja riskinarviointiin perustuvissa viranomaistarkastuksissa tulevat esiin ne turvallisuuspuutteet, jotka mahdollisesti liittyvät useampiin tai kaikkiin saman kohdetyypin kohteisiin, jollei vastuutaho ole niitä omavalvonnassaan havainnut ja ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin. Onkin tarkoituksenmukaista, että valvonnassa saatuja havaintoja yksittäisten kohteiden turvallisuudesta ja esim. ylläpitäjän turvallisuussuunnittelusta ja -johtamisesta käytetään hyödyksi ja ylläpitäjää ohjataan huomioimaan asiat muissakin ylläpidettävissä kohteissa. Tarkastustiheyden muuttaminen niiden painopistealueiden kohteiden osalta, joissa omavalvonta toimii Kun on päästy tilanteeseen, jossa kohteiden ylläpitäjällä on toimiva omavalvontajärjestelmä, mikä on valvonnalla varmistettu, voi kyseisten ylläpitäjien kohteille riittää valvontaohjelmassa esitettyä harvempi tarkastustiheys. Johtopäätöksen omavalvonnan toimivuudesta tulee perustua toiminnanharjoittajan omavalvonnan pitkäaikaiseen seurantaan. Omavalvonnan toimivuus on varmistettava asiakirjojen tarkastamisen lisäksi kenttätarkastuksin. Tarkastuskäynneistä kohteisiin ei voida luopua kokonaan silloinkaan, kun omavalvonta vaikuttaa toimivan. Liitteessä 1 mainittuja tarkastustiheyksiä voi sellaisten kohteiden osalta muuttaa, joissa toimiva ja laadukas omavalvonta varmennetusti takaa kohteiden turvallisuuden. Ylläpitäjät itsessään tulee myös lisätä tietojärjestelmissä kohteiden joukkoon. Kohteiden lukumäärää pidetään entiseen tapaan ajan tasalla. Jos puutteita alkaa esiintyä kohteissa, täytyy olla myös valmiuksia nostaa tarkastustiheyttä. Omavalvonnasta ja sen toimivuuden valvonnasta on lisätietoa Tukesin internetsivuilla ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetissä Valvonnan näkyvyys Valvontaohjelman yhteisessä osassa esitetyn mukaisesti on tärkeää, että kunnissa tuodaan esille myös paikallista kuluttajaturvallisuusvalvontaa näkyvyyden varmistamiseksi. Näkyvyys on olennainen osa valvonnan vaikuttavuutta. Aktiivinen, säännöllinen ja monipuolinen paikallinen viestintä valtakunnallisista ja alueellisista projekteista sekä muista kuluttajaturvallisuusvalvonnan ajankohtaisista asioista ja havainnoista tekee asiat konkreettisemmiksi ja tuo ne lähemmäksi kuluttajaa. Näin ihmiset myös osaavat vaatia turvallisempia palveluita. 7

8 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Ympäristöterveydenhuollon ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan näkyvyyttä kuntien päättäjien suuntaan tulee samalla edistää. Viestintätapojen monipuolistaminen ja säännöllinen yhteydenpito paikallisiin tiedotusvälineisiin lisäävät kuluttajaturvallisuusvalvonnan tunnettuutta ja sujuvoittavat tiedonkulkua. Esimerkiksi huvipuistolaitteen toimintahäiriö, joka aiheuttaa matkustajien jäämisen pysähtyneeseen laitteeseen ylittää lähes poikkeuksetta uutiskynnyksen. Tällöin olisi tärkeää, että paikallislehden tai -radion toimittaja tuntisi paikallisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan ja osaisi ottaa heihin yhteyttä lisätietojen saamiseksi Erityistilanteet Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää kunnan valvontaviranomaisilta ja Tukesilta, että valvonnassa eteen tuleviin erityistilanteisiin on varauduttu suunnittelemalla niiden edellyttämät toimintatavat ennakolta. Käytännössä tämä on kunnissa parasta hoitaa sisällyttämällä kunnan valvontasuunnitelmaan erityistilanteita koskeva ohjeistus tai viittaus niiden sijaintiin toisessa asiakirjassa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa eteen tulleet erityistilanteet ovat osoittaneet, että menettelyjen, ohjeiden ja tarvittavien yhteystietojen on syytä olla etukäteen hyvin mietittyjä ja tarvittavien viranhaltijoiden tiedossa, jotta asian käsittely ja tiedotusvälineiden kanssa asioiminen hoituvat asianmukaisesti. Hyvät sijaisjärjestelyt ovat paitsi osa hyvin toimivaa perusvalvontaa, auttavat myös selviytymään erityistilanteen osuessa kohdalle. Valvontaviranomaisen asianmukainen ja sujuva toiminta erityistilanteissa tuo valvontaan uskottavuutta Toiminnan turvallisuuden varmistaminen suunnitteluvaiheessa Valvontaan voidaan saada vaikuttavuutta myös sillä, että edistetään turvallisuuden huomioimista jo kohteiden suunnitteluvaiheessa. Toiminnanharjoittajien kanssa tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä, ja opastaa ja motivoida heitä täyttämään heille laissa asetetut velvollisuudet. Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa erityisen huolellisesti huomioon, kun hankitaan uusia laitteita, suunnitellaan tai rakennetaan uusia, taikka kunnostetaan olemassa olevia kohteita. Uusien hankittavien laitteiden (esim. leikkikenttävälineet ja kuntosalilaitteet) osalta vaarat on helpointa välttää hankkimalla turvallisuusvaatimusten mukaisia laitteita, sekä asentamalla laitteet ammattitaitoisesti. Suunniteltavien ja rakennettavien kohteiden osalta tulee ottaa huomioon myös kohteen sijaintiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat (esim. vilkkaat liikenneväylät ja vesistöt). Tämä on tärkeää saattaa kunnissa kohteita suunnittelevien, tilaavien sekä laitteita hankkivien sekä näihin liittyviä palveluja tarjoavien tahojen tietoon. Usein on myös hyödyllistä tehdä yhteistyötä kunnan muiden viranomaisten kuten rakennusvalvonnan kanssa. Turvallisuusnäkökohtien huomioiminen on helpompaa suunnittelu- ja uudistusvaiheessa verrattuna tilanteeseen, jossa kohde on jo rakennettu valmiiksi. Näin vältetään se varsin epätarkoituksenmukainen tilanne, jossa valvontaviranomainen saapuu paikalle vasta, kun esim. uudet leikkikenttävälineet tai kuntosalilaitteet on asennettu. Tällöin voi ilmetä, että laitteiden turvallisuustaso ei välttämättä hankintahetkelläkään ole ollut riittävä tai että sinänsä rakenteellisesti asianmukaiset laitteet on asennettu siten, että ne aiheuttavat käyttäjilleen vaaraa. Tässä vaiheessa tilanteen korjaaminen on yleensä hankalampaa ja kalliimpaa. Ongelmat on estettävissä, jos toiminnanharjoittajat ovat tietoisia kuluttajaturvallisuuslainsäädännön vaatimuksista ja ovat sitoutuneet turvallisuushakuiseen toimintaan. Tämä ei monestikaan aiheuta lisäkustannuksia tai -vaivaa, kunhan asiat tehdään oikein ja oikea-aikaisesti. Tehtäessä toiminnanharjoittajien kanssa etukäteen yhteistyötä palveluiden turvallisuuden varmistamiseksi on toiminnanharjoittajille syytä muistaa korostaa sitä, että palveluille ei ole olemassa kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisten hyväksyntämenettelyjä. On myös aiheellista tuoda esille, että eteen voi tulla tilanteita, joissa viranomainen voi etukäteisyhteistyöstä huolimatta joutua edellyttämään toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Valvontaviranomaisen tehtävä ei ole antaa virallisia, yksityiskohtaisia ohjeita esim. erilaisten laitteiden tai välineiden asennuksesta, vaan viranomaisen tehtävänä on antaa tietoa kuluttajaturvallisuuslainsäädännössä asetetuista turvallisuusvaatimuksista ja -ohjeista, jotta toimija voisi ottaa nämä asiat huomioon alusta lähtien. 2.2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen Jo vuosina oli valvontaohjelman teema-alueena silloisen tuoteturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen. Aihe on edelleen ajankohtainen. Resurssien varmistamisella pyritään siihen, että valvontayksiköissä on kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita, joiden työtehtävät koostuvat suurimmaksi osaksi 8

9 tai ainakin merkittävässä määrin kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävistä. Erikoistuminen nähdään viranhaltijoiden motivaation ja valvonnan tehokkuuden kannalta tavoitteellisena tilana. Jokaisessa valvontayksikössä tulisi olla vähintään yksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö. Resurssien varmistamiseen liittyy myös valvonnan maksullisuus. Valvontayksiköissä tulee varmistua siitä, että edellytykset periä maksuja suunnitelmallisesta valvonnasta ovat olemassa, ja että maksut tosiasiallisesti peritään. Suunnitelmalliseen valvontaan sisältyvät myös valvontaprojektit silloin, kun niihin osallistuminen on kunnan valvontasuunnitelmassa etukäteen otettu huomioon tai kun valvontaprojekti kohdistuu kohdetyyppiin, jota on muutenkin suunniteltu valvottavan. Maksujen perimisen yleiset periaatteet myös matkojen osalta on esitetty ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhteisessä osiossa. Matkoihin kuluvaa aikaa ei lasketa mukaan tarkastukseen kuluvaan aikaan, mutta matkoihin kuluva aika on tärkeä arvioida ja ottaa huomioon niissä yhteyksissä, joissa suunnitellaan ja arvioidaan kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittavien resurssien määrää. Matkoihin keskimäärin kuluva aika vaihtelee eri valvontayksiköissä. Valvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen arvioinnista on määritetty asetuksessa (665/2006). Toteutumisen arvioinnin yhteydessä tulisi asetuksen mukaan mm. arvioida valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Valvonnan maksullisuudella on tärkeä osa valvontaresurssien varmistamisessa, vaikka tulot eivät kata kaikkia valvontamenoja. Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa linjatun mukaisesti myös kunnan kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma tulisi tehdä valvontatarpeen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että valvonnan toteuma kertoo suoraan siitä, miten hyvin nk. valvontakriteeristön mukainen valvontatarve on saavutettu. On tärkeää, että kunnan kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelmassa tuodaan selkeästi esille se riskinarviointiin perustuva osa kuluttajaturvallisuusvalvontaa, joka vähintään on tarkoitus toteuttaa suunnitelman toteuttamisaikana. Näin voidaan varmistua siitä, että mahdollinen poikkeaminen tarpeen mukaisesta suunnitelmasta ei tapahdu sattumanvaraisesti vaan riskiperusteisesti ja suunnitelmallisesti. Yhteisessä valvontaohjelmassa linjatun mukaisesti myös kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteuttamista varten voidaan tehdä riskinarvioinnin avulla tarkastussuunnitelma, jossa huomioidaan käytössä olevat resurssit. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa vertailukohtana käytetään aikaisemmin mainittua valvontakriteeristön mukaista valvontatarvetta. Useissa kunnissa ja aluehallintovirastoissa olisi tarvetta lisätä kuluttajaturvallisuusvalvontaan osoitettujen resurssien määrää, jotta lakisääteiset valvontatehtävät pystyttäisiin hoitamaan riittävän tehokkaasti. Kunnista kerättyjen valvontatietojen perusteella vajausta laskennalliseen valvontatarpeeseen nähden on huomattavan paljon. Laskemalla valvontakriteeristön (luku 4) mukaisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen vähimmäisresurssitarpeen vuoden 2012 tietojen keruusta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että laskennallinen vähimmäistaso saavutettaisiin 54,8 henkilötyövuoden suuruisella työpanoksella. Vuonna 2012 kuluttajaturvallisuusvalvontaa tehtiin 18,6 htv:n verran, joten vajausta oli 36,2 htv. Vuodesta 2014 alkaen toiminnassa on ollut 64 ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä. Jos valvontatarve jakautuisi tasaisesti, olisi se 0,86 htv / valvontayksikkö. Tämä on riittämätön määrä suurimpia valvontayksiköitä ajatellen, mutta voi olla riittävä osalle valvontayksiköistä. Valvontayksiköiden on arvioitava valvontatarve tarkemmin paikallisesti. Resurssien varmistamiseksi on tärkeää: - viedä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä päättäjille (viraston johto, lautakunta, kunnan johtohenkilöt) aktiivisesti tiedoksi valvontasuunnitelman toteutumiseen vaikuttaneet syyt, sekä toteutuneen valvonnan vertaaminen riskinarviointiin perustuvaan valvontatarpeeseen - huolehtia valvonnan maksullisuuden toteutumisesta - tehdä valmiita esityksiä täytettäviksi viroiksi ja tehtäviksi - tehdä esityksiä määrärahoiksi koskien reaktiivisen valvonnan toteuttamista - esittää tarpeet koulutusmäärärahoiksi. 9

10 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille TARKASTUS KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa voimassa olevan työnjaon (luku 1) mukaisesti paikallistasolla tehtävä valvonta ja sen myötä tarkastukset kohdistuvat paikallisiin kuluttajapalveluihin. Kuluttajapalveluiden valvonnan painopistealueena ovat suuririskiset kohteet. Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Valvontaviranomaisen tehtävänä ei ole keksiä keinoja palveluun liittyvien vaarojen poistamiseksi, vaan toiminnanharjoittajan tulee pystyä esittämään, millä menettelyillä riittävä turvallisuustaso saavutetaan ja ylläpidetään. Tilanteessa, jossa turvallisuutta ei voida muutoin varmistaa, tulee toiminnanharjoittajan pidättäytyä palvelun tarjoamisesta. Tarkastuksia tehtäessä tulisi muistaa tarkastella kohdetta (esim. kuntosalia) kokonaisturvallisuuden kannalta (palveluna) ja kiinnittää huomiota yksittäisten laitteiden teknisen turvallisuuden sijaan ennen kaikkea omavalvontaan ja ylläpitoon. Kokonaan tarkastuksista ei kuitenkaan voida luopua, koska omavalvonnan ja ylläpidon toteutumisesta käytännössä on varmistuttava pistokokeenomaisin tarkastuksin. Esimerkiksi leikkikentällä kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviä asioita ovat asianmukainen turvallisuusasiakirja, riittävän usein toistuvat suunnitelmalliset huoltokäynnit, alueen aitaaminen riskinarvioinnin mukaisesti, lapsiturvallinen portti, leikkikentän tietotaulu, sekä leikkivälineiden turvallinen sijoittelu ja leikkikentän kunto. Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on esitetty ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhteisessä osiossa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatietojen raportoinnissa tarkastukseksi lasketaan vain sellainen valvontatoimenpide, josta on laadittu tarkastuskertomus (Hallintolaki, 434/2003, 39 ). Malliasiakirja tarkastuskertomuksen laadintaan käyttöohjeineen löytyy kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetin Mallitsivulta. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetissä on Työohjeet-sivulla yleisohje kuluttajapalveluiden turvallisuuden tarkastamisesta. Myös tarkastuslistat löytyvät kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä. Lisäksi tarkastuksissa hyödynnetään eri palvelukohdetyypeistä mahdollisesti annettuja turvallisuus- ja valvontaohjeita sekä valvontakäytäntöjä. Valvontaohjeet löytyvät Tukesin internetsivuilta -> Kuluttajaturvallisuus -> Materiaalia / Kuluttajaturvallisuuden valvontaohjeet. Yhteistarkastukset Yhteistarkastuksella tarkoitetaan kuluttajaturvallisuusvalvonnassa tarkastusta, jossa useiden eri viranomaisten edustajat suorittavat samalla tarkastuskäynnillä valvontakohteessa tarkastuksensa samanaikaisesti. Useiden eri viranomaisten edustajien suorittamia yhteistarkastuksia voidaan käyttää mm. yleisötilaisuuksien ja ohjelmapalveluiden valvonnassa. Esimerkiksi yleisötilaisuuksien tarkastamisessa kannattaa tarpeen mukaan harkita yhteistyötä mm. pelastusviranomaisten ja poliisin kanssa. Eri viranomaisten tarkastusten samanaikaisuudella ei ole merkitystä esim. yleisötilaisuudelle määriteltyyn tarkastusajan kestoon. Tämänkaltaiset yhteistarkastuksia suosivat menettelytavat ovat suositeltavia. Eri viranomaisten yhteistyössä tekemä tarkastus on hyödyllinen kaikkien osapuolten kannalta. Yhdistetyt tarkastukset Yhdistetyllä tarkastuksella tarkoitetaan kuluttajaturvallisuusvalvonnassa valvontakäyntiä, jolla sama terveystarkastaja tarkastaa samalla kertaa kohteen kahden tai useamman ympäristöterveydenhuollon lain perusteella. Yhteistoiminta-alueiden muodostumisen myötä on pyritty siihen, että jokaisessa valvontayksikössä olisi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut terveystarkastaja. Kuluttajaturvallisuusvalvontatarkastukset ovat palvelujen monipuolistuttua muuttuneet entistä haastavammiksi, joten yhdistetyn tarkastuksen suorittaminen ei ole aina esim. aikataulujen puitteissa realistinen vaihtoehto. Yhdistettyjä tarkastuksia voidaan tehdä, mikäli se valvontayksikössä koetaan resurssien järkevän käytön kannalta hyväksi tavaksi toimia, mutta eri lainsäädäntöjen mukaisten tarkastusten tekemisessä samalla tarkastuskäynnillä suositellaan entistä enemmän tarpeen mukaista harkintaa. 10

11 4. VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYDET SEKÄ TARKASTUSTEN VAATIMA AIKA Termi riskinarviointi on määritelty kuluttajaturvallisuuslaissa, ja sillä tarkoitetaan vaarojen tunnistamista sekä riskien suuruuden määrittämistä ja merkityksen arvioimista. Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Tukesissa on tehty alustava kohdetyyppikohtainen riskinarviointi, jonka perusteella kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden eri kohdetyyppien tarkastuskohteille on määritelty keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastusajat (Liite 1). Alustavassa riskinarvioinnissa on hyödynnetty mahdollisimman laajasti tietoa kohdetyypin vaaran paikoista, tapahtuneista onnettomuuksista ja palvelun luonteesta (esim. muuttuvuus, käyttäjäryhmät, olosuhteet) sekä huomioitu niin ulkopuolisilta asiantuntijoilta kuin valvontaviranomaisilta saatuja näkemyksiä kohteiden riskeistä. Muiden kuin painopistealueiden kohteiden tarkastustiheydet ja tarkastusajat määritellään valvontayksikössä tapahtuvan riskinarvioinnin avulla. Kohdetyyppien sisällä on hyvin erilaisia yksittäisiä valvontakohteita ja -kohderyhmiä. Valvontayksikössä tulee tehdä valvontakohteiden riskinarviointia ja tarpeen mukaan nostaa tai laskea kohteiden tarkastustiheyksiä. Myös tarkastukseen käytetty aika vaihtelee erilaisissa kohteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa tehtävän riskinarvioinnin perusteet löytyvät kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä Työohjeet-sivulta seuraavista asiakirjoista: - Perusteita riskinarviointityöhön - Riskien arviointi, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu - Riskinarviointi KuTu-lain mukaisessa valvontakohteessa, osat 1 ja 2. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden laajasta kirjosta johtuen riskinarviointiohjeet eivät ole yksityiskohtaisia riskianalyysimenetelmiä vaan enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kartoituksen ja tapauskohtaisen arvioinnin avuksi. Riskiä arvioitaessa tarvitaan näkemys siitä, mitä voi tapahtua, millainen vaara on kyseessä, kuinka todennäköistä on, että vaara toteutuu ja kuinka paljon ihmisiä on vaarassa. Vaaratekijät vakavimmasta lievimpään ovat hengenmenetys, pysyvä vammautuminen, paraneva / ohimenevä haitta, lievä loukkaantuminen / pikku haaveri, mielenpahoitus / järkytys ja omaisuusvaara. Myös pidemmän ajan kuluessa ilmenevät haitat on otettava huomioon. On myös hyvä muistaa, että tiedotusvälineissä esitetty kuvaus riskeistä ei ole aina sama kuin järjestelmällistä riskinarviointia suorittavan valvontaviranomaisen. 4.1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö Kuluttajaturvallisuusvalvonnan niin kutsuttu valvontakriteeristö on uudistettu ja sisällytetty osaksi valvontaohjelmaa. Merkittävimpänä muutoksena uudistuksessa on valvonnan resurssitarpeen arvioimiseen käytettävän laskentatavan muutos sekä painopistealueen valvontakohteiden tarkastustiheyksien sekä keskimääräisten tarkastusaikojen tarkistaminen. Painopistealueiden kohteiden tarkastustiheydet ja -ajat on esitetty liitteessä 1. Valvontakriteeristön päivitys on tehty Tukesin valvontakokemusten, kunnista ja aluehallintovirastoista saatujen valvontatietojen sekä valvontakriteeristöstä annetun palautteen perusteella. Kohdetyyppejä koskevat valvontakriteeristön muutokset viedään myös YHTI-tietojärjestelmään. Sähköisten tietojärjestelmien hyödyntämistä myös laskennallisen valvontatarpeen arvioimisessa selvitetään Laskennallisen valvontatarpeen määrittely Aikaisempi laskentamalli määritteli valvontayksikön kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvitseman ajan valvontayksikön alueella sijaitsevien painopistealueiden kohteiden määrän (huomioiden tarkastustiheys ja tarkastuksen arvioitu kesto) ja asukasluvun perusteella. Jokaiselle valvontayksikölle lisättiin saatuun lukuun ns. kiinteä hallinnollisen työn osuus. Tällöin saattoi asukasluvultaan suuressa valvontayksikössä valvontatarve muodostua jopa kohtuuttoman suureksi, kun taas asukasluvultaan pienessä valvontayksikössä saattoi käydä niin, että valvontatarve jäi pieneksi verrattuna alueen suureen kesäasukkaiden tai matkailijoiden määrään. Painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen sekä muun resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen perustuva resurssien laskentatapa antaa valvontayksiköille menetelmän kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. Laskentatapa on kaksiosainen, ja siinä huomioidaan: 11

12 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille ) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve (Liite 1), perustuu - näiden kohteiden määrään valvontayksikön alueella ja - painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin 2) Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä käyttäen kerrointa. Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on arvioitu 1,7. Kertoimen arvoa voidaan valvontayksikössä muuttaa välillä 1,5 2,0 esim. vuosittain perustuen siihen, miten kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan. Kohdassa1 saatujen eri kohdetyyppien tulojen summa kerrotaan kertoimella, jolloin saadaan arvio valvontaresurssien kokonaistarpeesta. Resurssitarpeen arvioimiseen liittyvissä laskelmissa tullaan mahdollisimman paljon hyödyntämään tietojärjestelmiä. Kohteiden tarkastustiheydet, tarkastuksiin kuluvat ajat, kohdemäärät ja käytettävä kerroin määritetään tietojärjestelmiin. Valvontayksikössä voidaan esitetyissä rajoissa pysyen muuttaa kyseisiä arvoja riskinarviointiin ja valvontakokemukseen perustuen. Tällöin tietojärjestelmä käyttää resurssitarpeen laskemiseen kunnan antamia arvoja. Ellei keskusvirastojen antamia lähtökohtaisia arvoja ole muutettu, käytetään järjestelmässä näitä oletusarvoisia tarkastustiheyksiä ja -aikoja Tarkastustiheydet ja tarkastusten kestot Lainsäädäntöön perustuen on nähty tarpeelliseksi säilyttää palvelukohdetyypeille määritellyt tarkastustiheydet ja keskimääräiset tarkastusten kestot. Ne on päivitetty tähän valvontaohjelmaan vastaamaan nykyistä tietämystä. Myös nykyisten kuntajärjestelmien ja raportoinnin tulee hyödyntää jatkossakin tarkastustiheysajattelua. YHTI-järjestelmä sisältää keskusviraston määrittelemän tarkastustiheyden painopistealueen palvelukohdetyypille, mutta tätä tarkastustiheyttä on mahdollista ja tarpeen muuttaa kohdekohtaisesti paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Koska valvontayksikössä tehtävä riskinarviointi on kohdekohtaista, saman kohdetyypin sisällä voi olla käytössä erilaisia tarkastustiheyksiä eri kohteille. Jos tarkastustiheyksiä on kunnassa muutettu, arvioidaan valvontasuunnitelman toteutumista muutettuihin tarkastustiheyksiin perustuen. YHTI-järjestelmä antaa kunnan valvontaviranomaiselle yhden työkalun valvontasuunnitelmien tekemistä ja seuraamista varten. Huolehtimalla asianmukaisista kirjaamisista ja huomioimalla, että tarkastustiheydet vastaavat kohteiden nykytilaa, järjestelmä mahdollistaa ajantasaisen seuraamisen, milloin kohteet tulisi tarkistaa seuraavan kerran. On kuitenkin huomioitava, että valvontaviranomaisen on lähtökohtaisesti aina tarpeen reagoida, jos tietoon tulee vakava onnettomuus tai vaara kuluttajien turvallisuudelle (tai tarpeen mukaan esimerkiksi perustuen kuluttajilta tulleisiin ilmoituksiin tai toisilla tarkastuksilla tehtyihin havaintoihin). Käytettävissä ovat seuraavat tarkastustiheydet: 1) Vuosittain tarkastettavat, tarkastustiheys 1 2) Joka toinen vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,5 3) Joka kolmas vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,33 4) Joka neljäs vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,25 5) Joka viides vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,2 6) Ei-ilmoitusvelvolliset kohteet*, lähtökohtaisesti valvonta ilmoitusten perusteella *) KuTuL:n 6 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin eivät kuulu muut kuluttajapalvelut eivätkä esimerkiksi ohjelmapalvelut-ryhmässä sellaiset pieniriskiset ohjelmapalvelut, jotka ovat kuluttajaturvallisuuslain perusteluissa rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle tai uimahallit ja kylpylät ryhmässä hotellien pienet asiakkaiden aamu- ja iltauinteja varten käytetyt uima-altaat. Koska YHTI-järjestelmä automaattisesti antaa kaikille kyseisen kohdetyypin kohteille keskusviraston määrittelemän tarkastustiheyden, täytyy tarkastustiheys paikallisesti muuttaa näissä tietyissä kohteissa nollaksi. Jotta kuntien valvontaresurssit riittäisivät nykytietämyksen mukaan merkittävimpiä riskejä sisältävien valvontakohdetyyppien ja valvonnan painopistealueiden valvontaan, kohdekohtaisia tarkastustiheyksiä on nähty mahdolliseksi laskea seuraavien kohdetyyppien osalta: - kuntosalit. Perusteluna on muun muassa se, että alalla toimii kuntosaliketjuja, mitä voidaan hyödyntää valvonnan kohdentamisessa. Kohteissa ei ole myöskään tapahtunut merkittävästi onnettomuuksia kohteiden lukumäärään nähden. 12

13 - kartingradat. Kartingpalveluissa ei ollut tapahtunut merkittävästi onnettomuuksia vuoden 2013 loppuun mennessä. - uimahallit / maauimalat / kylpylät / vastaavat. Terveydensuojeluvalvonta kyseisissä kohteissa on suhteellisen tiheää. Kuluttajaturvallisuusvalvonta toimii pääsääntöisesti vähintään samassa yksikössä terveydensuojelun kanssa. Näin ollen on oletettavissa, että myös kuluttajaturvallisuudessa ilmenevät puutteet kohteessa tulevat tarvittaessa helpommin kuluttajaturvallisuusvalvonnan tietoon. Tämä tukee säännöllistä kuluttajaturvallisuusvalvontaa, joten tarkastustiheys voi olla harvempi. - tatuointi, lävistys tai muut kehonmuokkauspalvelut. Kyseiset palvelut eivät ole kuluttajille välttämättömiä ja niitä valvotaan myös terveydensuojelulain nojalla. - turvapuhelinpalvelut. Valtaosaa turvapuhelinpalveluista valvotaan sosiaalihuoltolain perusteella. - yksittäiset leikkikentät. Suurin osa leikkikentistä kuuluu toiminnanharjoittajille, joilla on useita ylläpidettäviä kohteita. Tällöin toimiva omavalvonta on turvallisuuden kannalta keskeinen tekijä. Tällaisissa tapauksissa kannattaa panostaa omavalvonnan valvontaan ja tarkastamiseen, jolloin toiminannanharjoittajan omavalvonnan tarkastustiheys on kerran vuodessa ja siinä vaiheessa, kun omavalvonta toimii, voidaan yksittäisten leikkikenttien tarkastustiheyksiä laskea ja tehdä tarkastuksia pistokoemaisesti. Muiden kohdetyyppien osalta tarkastustiheydet säilyvät ennallaan. Tarkastustiheyden laskeminen / nostaminen paikallisen riskinarvioinnin perusteella Tarkastustiheys -ajattelu lähtee siitä, että suunnitelmallisen valvonnan piirissä oleville kohteille pienin mahdollinen tarkastustiheys on kerran viidessä vuodessa (tarkastustiheys = 0,2). Muiden kuin suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden osalta lähdetään puolestaan siitä, että niitä valvotaan vain ilmoituksiin perustuen. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella voidaan muuttaa tarkastustiheyttä. Seuraavassa on esimerkkejä tarkastustiheyteen vaikuttavista tekijöistä: Tarkastustiheyttä nostavat tekijät - onnettomuudet tai vakavat läheltä piti tilanteet, joista voi päätellä, että toiminnassa on turvallisuus puutteita (viimeiset pari vuotta) - negatiiviset valvontahavainnot (esim. tarkastuskertomuksessa esitettyjä asioita ei ole korjattu määräajassa) - yritysten omavalvonta ei ole kunnossa (huono asennoituminen turvallisuuden parantamiseen ja kehittämiseen, onnettomuuksiin ei reagoida asianmukaisesti, turvallisuusasiakirjaa ei ole laadittu tai se ei ole oleellisilta osin kattava, onnettomuuskirjanpitoa ei ole käytössä tai sitä ei ole hyödynnetty, kuluttajille ei anneta asianmukaisia tietoja, palvelusta ei ole tehty 8 :n mukaisia ilmoituksia vaikka tilanteita on ollut - merkittävät muutokset toiminnassa tai sen laajuudessa. Tarkastustiheyttä laskevat tekijät - omavalvonta toimii käytännössä ja toimivuus on varmistettu tarkastuksilla - turvallisuusasiakirja on kiitettävällä tasolla tai vähintäänkin hyvä sekä sitä kehitetään aktiivisesti - valvonnassa ei ole havaittu suurempia puutteita tai laiminlyöntejä toiminnassa - tapahtuneiden onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden määrä suhteessa palvelutyyppiin on kohtuullinen ja tapahtumat ovat olleet selkeästi toiminnanharjoittajan hallinnassa - onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen on kunnossa - asenne turvallisuusasioihin on kohdallaan - toiminta on pienimuotoista, mutta kuitenkin hyvin hoidettua. Kun tarkastustiheyttä paikallisen riskinarvioinnin perusteella päädytään muuttamaan, tulee se tehdä hallitusti niin, että siirrytään yksi porras kerrallaan tarkastustiheysluokissa ylös- tai alaspäin ellei ole erityisiä perusteita suurempiin muutoksiin. Tarkastustiheyden muuttamisen tulee perustua valvontahavaintoihin ja arvioon siitä, miten hyvin kohteen turvallisuudesta on varmistuttu. Niitäkin kohteita, joita pääsääntöisesti valvotaan vain ilmoitusten perusteella, voidaan ja tulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin ne saavat valvontayksikön toimesta tarkastustiheyden. Ja kun kohteet ovat mukana valvontasuunnitelmassa, voidaan niiden tarkastamisesta myös periä maksu. 13

14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Suunnitelmallisiin tarkastuksiin käytettävä aika ja suunnitelmalliseen valvontaan käytettävä aika ovat eri asioita. Esimerkiksi koulutukset, valvontasuunnitelman päivitystyö yms. voidaan jo etukäteen suunnitella ja arvioida, kuinka paljon aikaa niihin käytetään. Sen sijaan esim. erityistilanteet, ilmoitukset, uusien kohteiden ilmoitusten käsittely yms. ovat ennalta suunnittelematonta työtä. Tarkastusten keston osalta on katsottu aiheelliseksi laskea seuraavien tarkastusten kestoa: - huvipuistot ja vastaavat kohteet, laskettelukeskukset ja kartingradat. Vastaavasti on katsottu aiheelliseksi nostaa seuraavien tarkastusten kestoa: - skeittauspaikat tai vastaavanlaiset pyöräilypaikat, uimarannat ja talviuintipaikat sekä yleisötilaisuudet. Tarkastusten kestoajat ovat viitteellisiä ja todellinen tarkastuksen kestoaika riippuu kohteesta. Tarpeen mukaan aika-arvio voidaan ylittää tai alittaa. 5. KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT Valvontaprojektit ovat valvottavista kohteista riippuen joko osa painopistealueille kohdistuvaa säännöllistä valvontaa tai muiden kuin painopistealueiden valvontaa. Projektit ovat ajallisesti rajattuja ja tietyn valvontakohdetyypin turvallisuustasoa tehokkaasti kartoittavia ja parantavia hankkeita. Projektien aiheiden valinnassa otetaan huomioon esimerkiksi uudenlaiset kohde- ja palvelutyypit, jossain tietyssä kohdetyypissä esiintyneet vaarat tai onnettomuudet, kohdetyyppiä koskeva muuttunut lainsäädäntö tai muut muutokset turvallisuuskulttuuriin liittyen. Projektiin sisältyvillä tarkastuksilla toimitaan kuten muutoinkin, eli tarvittaessa käytetään valvontakeinoja kuluttajia uhkaavien vaarojen poistamiseksi. On tärkeä huomioida, että kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaan ilmoitusvelvolliset kohteet ja suunnitelmallisen valvonnan, kuten projektien, valvontakohteet eivät välttämättä ole samoja. Tästä on hyvänä esimerkkinä vuoden 2011 valtakunnallinen valvontaprojekti, jonka aihe oli koripallokorien ja jalkapallomaalien turvallisuus yleisillä pallopelialueilla. Projektin aihe valittiin riskinarviointiin perustuen eli tietoon tulleiden onnettomuuksien ja yleisten pallopelialueiden kunnossapitoon liittyvien tekijöiden johdosta. Näihin kohteisiin ei kohdisteta säännöllistä kuluttajaturvallisuusvalvontaa, joten kohdetyypin turvallisuuden parantaminen oli perusteltua toteuttaa projektin avulla. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehokkuuden ja näkyvyyden takia valvontayksiköiden odotetaan osallistuvan aktiivisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin valvontaprojekteihin. Alueellisissa projekteissa projektin ohjauksesta ja projektin tuloksista tiedottamisesta huolehtii ao. aluehallintovirasto. Valtakunnallisten projektien ohjauksesta vastaa Tukes aluehallintovirastojen avustuksella. Valvontaprojekteissa ohjaukseen pääsääntöisesti kuuluu tarkoitusta varten laadittu projektimateriaali. Tukes myös osaltaan tiedottaa valtakunnallisten projektien alkamisesta ja niiden tuloksista. Vuoden 2015 projektit aiheineen ja aikatauluineen löytyvät tämän ohjelman liitteestä 3. Ne löytyvät myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä Projektit sivulta. Vuoden 2016 projektit tulevat myös aikanaan ekstranettiin. Valvontayksikkö voi myös yksin tai yhdessä toisten valvontayksiköiden kanssa järjestää omia valvontaprojekteja. Projektin tarve arvioidaan riskinarvioinnin avulla. Valvontaprojekti on hyvä keino puuttua paikallisesti havaittuun turvallisuusongelmaan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetissä on ohjeita oman projektin järjestämisestä: Projektit -> Valvontayksiköiden omat valvontaprojektit. 14

15 6 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA SEN RAPORTOINTI SEKÄ NÄIDEN AIKATAULUT Valvontasuunnitelman ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin raportoinnista ja aikatauluista kerrotaan yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman luvussa 2. Valvontasuunnitelman toteutumisen toimielinkäsittelyn helpottamiseksi ja asioiden selkeyttämiseksi on hyvä laatia toteutumisen arvioinnista raporttien pohjalta lyhyt kirjallinen yhteenveto, missä nostetaan raporteista esille ainakin valvontasuunnitelma-asetuksessa esitetyt kohdat: - tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin - tarkastusten kattavuus - näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin (kuluttajaturvallisuusvalvonnassa yleensä 0) - valvonnasta saatujen tulojen kohdentaminen. Yhteenvedossa on hyvä tuoda esille myös muuta valvonnan kannalta oleellista ja ajankohtaista, kuten esim. valvontaresurssien riittävyys laskennalliseen tarpeeseen nähden nyt ja tulevaisuudessa. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon valvonnan teeman sekä tavoitteiden toteuttaminen ja esimerkiksi palveluntarjoajien omavalvonnan tarkastamiseen liittyvät tekijät. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisesti toteutumatta jääneille tavoitteille ja esitetään vaadittavat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Myös valvontaohjelman yhteisessä osassa on ohjeistettu toteutumisen arvioinnin tekemisessä. Tavoitteena on, että aluehallintovirastot arvioivat kuntien valvontasuunnitelmat kerran valvontaohjelmakaudella ja laativat yhteenvedon valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinneista vuosittain. 15

16 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille LIITE 1. Tarkastustiheydet ja tarkastuksiin kuluva aika Valvontakohteet Tarkastustiheys Tarkastuksen kesto Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus 1 6 Uimaranta 1 3 Talviuintipaikka 1 3 Sisäleikkipaikat omana palvelunaan 1 5 Huvi-/teemapuisto, tivoli, sirkus, eläintarha tai koti-eläinpuisto 1 6 Skeittauspaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka 0,5 4 Ohjelmapalvelu 0,5 6 Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu 0,5 6 Uimahalli / maauimala / kylpylä / vastaava 0,5 5 Yleisötilaisuus 0,5 *) 4 Kiipeilykeskus / -seinä, muu kuin ohjelmapalvelu 0,33 5 Kartingrata 0,33 5 Kuntosali 0,25 4 Leikkikenttä tai puisto, asukaspuisto 0,25 4 Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalvelu 0,2 3 Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava 0 0 *) laskennallisesti joka toinen merkittäväriskinen yleisötilaisuus tarkastetaan. Kulutustavaroiden ja niiden valmistajien valvonta on keskitetty Tukesiin. Vaikka YHTI-järjestelmään jää mahdollisuus merkitä tiettyjen paikallisten valmistajien kohde- ja valvontatiedot, ei näitä ole tarkoitus merkitä tietojärjestelmiin kuin erityistapauksissa. Tavaravalvonnan kohteiden tarkastustiheys kunnassa on 0. 16

17 LIITE 2. Kuluttajaturvallisuuslain soveltamiseen liittyviä linjauksia ja ohjeita Ilmoitusvelvollisuus Kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaan eräitä palveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien on tehtävä kunnan valvontaviranomaiselle ilmoitus toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ilmoitusvelvollisuus ei ole taannehtiva, vaan se koskee vain lähtien tapahtuneita palvelun tarjoamisen aloittamisia, palvelun olennaisia muuttamisia ja toiminnanharjoittajan vaihtumisia. Ilmoitusmenettelyn on tarkoitus olla hyvin kevyt. Kunnanvalvontaviranomaisen tulee ottaa ilmoitus vastaan ja toimittaa toiminnanharjoittajalle vastaanottoilmoitus. Kunnan valvontaviranomaisen ei lähtökohtaisesti tarvitse ryhtyä ilmoituksen johdosta valvontatoimenpiteisiin eikä tehdä ilmoituksen johdosta hallinnollista päätöstä. Toiminnanharjoittajan ei myöskään tarvitse odottaa viranomaisen vastaanottokuittausta ennen kuin voi aloittaa palvelun tarjoamisen. Tukes on laatinut ilmoituksen vastaanottokirjeestä ekstranetissä julkaistun mallipohjan. Lain mukaan kunnan tulee periä ilmoituksen käsittelystä maksu, jolla katetaan käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Maksun tulee olla taksassa määritelty eikä se voi olla suurempi kuin ilmoituksen käsittelystä (esim. sen tarkistaminen, että ilmoitus on täytetty kaikilta edellä mainituilta osin, mahdollisen täydennyspyynnön esittäminen, vastaanottokirjeen lähettäminen, tietojen kirjaaminen tietojärjestelmään) aiheutuneet kustannukset. Pelkästään ilmoituksen perusteella ei ole tarkoitus arvioida eikä pystytä arvioimaan palvelun todellista turvallisuutta. Ilmoitusten tarkoituksena on saada tieto valvontakohteista, saada kirjattua kohteet tietojärjestelmään ja saada kohteet sitä kautta suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Ilmoituksen käsittelyn johdosta ei tarvitse tehdä tarkastusta, mutta jos näin joskus halutaan toimia ja periä tarkastuksesta maksu, kannattaa tähän varautua valvontasuunnitelmassa esimerkiksi seuraavankaltaisella lauseella: Kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisen ilmoituksen tehtyään toimija on kirjattu suunnitelmallisen valvonnan piirin, ja toimijaan voi kohdistua kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvontakäynti, josta peritään kunnan taksan mukainen maksu. Ilmoitusmenettely kiertävien palveluntarjoajien osalta Tukes on ohjeistanut kuntia kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisesta ilmoitusmenettelystä kiertävien palvelun tarjoajien osalta. Tukesin ohje on suositusluontoinen, eikä se velvoita kuntien valvontaviranomaisia. Kiertävällä palvelun tarjoajalla tarkoitetaan toiminnanharjoittajaa, joka tarjoaa palveluaan vuoron perään useamman eri valvontayksikön alueella. Kiertävä palveluntarjoaja on esimerkiksi tivoli tai sirkus. Toisaalta kyse voi olla eri tapahtumissa eri paikkakunnilla kiertävä toiminnanharjoittaja. Kiertävällä palvelun tarjoajalla ei tarkoiteta sellaisia toimijoita, jotka tarjoavat toistuvasti yhdessä ja samassa paikassa palveluaan kerran vuodessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset musiikkifestivaalit tai muut toistuvasti samalla paikalla järjestettävät yleisötilaisuudet. Kiertävää palvelun tarjoamista ei myöskään ole sellaisen ohjelmapalvelun tarjoaminen, jonka aikana käväistään hetkittäin toisen valvontayksikön alueella. Tällaista voi olla käytäntönä esimerkiksi moottorikelkka- tai melontasafarilla. Ohje kiertävien palveluntarjoajien ilmoitusmenettelyn keventämiseksi on Tukesin verkkosivuilla ja ekstranetissä. Turvallisuusasiakirja Kuluttajaturvallisuuslain 7 :ssä edellytetään kaikilta 6 :ssä luetelluilta palvelutyypeiltä turvallisuusasiakirjan laatimista, riippumatta siitä, milloin palvelun tarjoaminen on aloitettu. Vaikka toiminnanharjoittajalta ilmoituksessa toiminnan aloittamisesta tai muuttumisesta edellytetään tietoja turvallisuusasiakirjan laatimisesta ja viimeisimmästä päivittämisestä, ei kunnan valvontaviranomaisen tässä yhteydessä oleteta tutustuvan turvallisuusasiakirjan sisältöön eikä sitä tarvitse ilmoituksen liitteenä toimittaa. Kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaiset tutustuvat turvallisuusasiakirjoihin tarvittaessa ja tarkastustoiminnan yhteydessä. 17

18 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Hallinnolliset pakkokeinot Kuluttajaturvallisuuslain 6-luvussa käytetään myös valvontakeinoista käsitettä hallinnolliset pakkokeinot. Vuoden 2012 alusta voimaan tullut kuluttajaturvallisuuslaki laajensi kuntien valvontaviranomaisten käytössä olevien valvontakeinojen valikoimaa merkittävästi. Valvonnassa tulee noudattaa hallintolain (434/2003) 6 :n mukaisia periaatteita. Erityisen tärkeitä periaatteita kuluttajaturvallisuusvalvonnan kannalta ovat suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteet. Kunnassa valtuusto voi antaa kunnan valvontaviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa useimpien valvontakeinojen osalta edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle (KuTuL 16 2 mom.). Kuntien käytössä ovat korjaus- ja oikaisumääräys, väliaikainen kielto, kielto, toiminnan keskeyttäminen, toimenpiteen teettäminen ja tiedottamista koskeva määräys sekä uhkasakko ja teettämis- ja keskeyttämisuhka. Näistä väliaikaista kieltoa, toiminnan keskeyttämistä ja toimenpiteen teettämistä koskevat päätökset tulee siirtää Tukesin lopullisesti ratkaistavaksi. Kuluttajaturvallisuuslain 17 :n mukaan kiiretilanteissa, joissa vaara on vakava ja akuutti, mutta toimivallan siirtoa viranhaltijalle, tämä voi kuitenkin käyttää edellä mainittuja valvontakeinoja. Viranhaltijan on 17 :n nojalla tekemänsä päätöksen jälkeen siirrettävä asia päätöksen sisällöstä, ts. käytetystä valvontakeinosta riippuen joko kunnan valvontaviranomaisen (korjaus- ja oikaisumääräys, kielto) tai Tukesin (väliaikainen kielto, toiminnan keskeyttäminen ja toimenpiteen teettäminen) ratkaistavaksi. Valvontayksiköissä on syytä varmistua siitä, että tarvittavat delegoinnit on tehty, jotta valvontakeinoja voidaan käyttää kiireellisissä tilanteissa tehokkaasti. Valvontavastuusta sopiminen valvontayksiköiden kesken Kuluttajaturvallisuuslain 16 :n 3 momentin nojalla kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tehdä edellä tarkoitetun sopimuksen toisen kuntayhtymän kanssa, jos siihen on kuntayhtymän jäsenkuntien suostumus. Tällaisesta menettelystä voi olla hyötyä esimerkiksi sellaisten palveluiden valvonnassa, joita tarjotaan usean valvontayksikön alueella (esim. kartingpalvelu, jonka radat sijaitsevat kahden kunnan alueella). Turvapuhelinpalveluiden valvontavastuut Kuluttajaturvallisuuslain 6 :n 1 mom. 13 -alakohdassa on mainittu ilmoitusvelvollisina palveluina turvapuhelinpalvelut. Kuntien sekä yksityisten tahojen elinkeinotoiminnassa tarjoamat turvapalvelut, mukaan lukien turvapuhelinpalvelut, ovat kuitenkin luonteeltaan sosiaalihuoltolainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia palveluja. Turvapuhelinpalvelussa käytettäviä laitteita koskee laki radiotaajuuksista ja telelaitteista (1015/2001). Tukesin tietojen mukaan kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalalle kuuluvia turvapuhelinpalveluja ei ole ollut markkinoilla Suomessa alkuvuodesta Kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalalle mahdollisesti jääviin turvapuhelinpalveluihin ei nähdä tarpeelliseksi kohdentaa suunnitelmallista valvontaa, vaan kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisia ohjeistetaan valvomaan niitä vain reaktiivisesti eli vain erityisistä syistä ja yhteydenottoihin perustuen. Tukesin verkkosivuilla on muistio eri lainsäädäntöjen soveltumisesta turvapuhelinpalveluihin. Valvontakohteista käytetyt nimitykset ja valvonnan kohdentaminen Joistakin kohteista kuluttajaturvallisuuslaissa käytetyt termit eivät ole yksiselitteisiä. Yksi tällainen on esimerkiksi perhepuisto. Kuluttajaturvallisuuslaissa rinnastetaan perhepuisto huvipuistoihin, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sanaa käytetään puhekielessä lähinnä suurista leikkipuistoista ja asukaspuistoista, jotka lukeutuvat parhaiten painopistealueeseen leikkikentät. Tärkeää on muistaa, että käytetty nimi ei lähtökohtaisesti ratkaise kohteen kuulumista lain soveltamisalalle tai kohteen luokittelua vaan ratkaisevaa on kohteessa tarjottu palvelu. Jos esimerkiksi perhepuisto on enemmän huvipuiston tyyppinen, tarkastetaan se huvipuistona, muutoin se kuuluu leikkikenttien ryhmään. Lisäksi kuluttajaturvallisuusvalvonnassa tarkastetaan uimarantoina rantoja, joita tosiasiallisesti käytetään uimarantoina, vaikka 18

19 ne eivät olisi esim. terveydensuojelulain määritelmien mukaisia uimarantoja. Näiden muiden uimapaikkojen kohdalla tarkastustiheys voi valvontayksikössä tehdyn riskinarvioinnin perusteella olla pienempi kuin sellaisilla uimarannoilla, jotka ovat riskeiltään merkittävämpiä ja joita mahdollisesti valvotaan myös terveydensuojelulain perusteella. Valvonnan kohdentamisessa muihin uimapaikkoihin on otettava huomioon mm. valvonnan vaikuttavuus. Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen Perustuslain (731/1999) 10 :ssä säädetään yksityiselämän ja kotirauhan suojasta. Perustuslain 10 3 momentin mukaan lailla voidaan kuitenkin säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Mikäli valvontaviranomainen aikoo tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen, tarkastusoikeuden tulee perustua lain tasoiseen säädökseen. Eri ympäristöterveydenhuollon lakien antamat valtuudet tehdä tarkastus kotirauhan piiriin eroavat toisistaan. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 28 :ssä säädetään oikeudesta tehdä tarkastus. Oikeus ulottuu myös kotirauhan piiriin kuuluviin piha-alueisiin, jos niillä harjoitetaan kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä tarkastusta kuluttajaturvallisuuslain nojalla ellei ole perusteltua syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 44 luvun 1 :ssä tarkoitettu terveysrikos. On myös muistettava, että toiminnanharjoittaja ei voi antaa suostumusta tulla asuintiloihin muiden asukkaiden puolesta. Kuluttajapalveluja tarjotaan harvemmin varsinaisissa asuintiloissa, mutta joitakin palveluja, kuten tatuointien tekemistä, saatetaan suorittaa toiminnanharjoittajan kotona. Jos palvelua tarjotaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa, ei kuluttajaturvallisuuslaki anna oikeutta tarkastuksen tekemiseen ilman rikosepäilyä. Tällaisten kohteiden suhteen voidaan kuitenkin tehdä asiakirjavalvontaa, kuten pyytää nähtäville turvallisuusasiakirja. 19

20 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille LIITE 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaprojektit vuonna 2015 Valtakunnallinen valvontaprojekti 2015 Vuoden 2015 valtakunnallisen valvontaprojektin aiheena on uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus. Alueelliset valvontaprojektit 2015 Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen Itä-Suomen aluehallintovirasto: Talviuintipaikkojen turvallisuus, tammi-maaliskuu Lapin aluehallintovirasto: Talviuintipaikkojen turvallisuus Lounais-Suomen aluehallintovirasto: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen ja pilotointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto: Laskettelupalveluiden turvallisuus, tammi-maaliskuu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen 20

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 109 2(10) Ympäristöterveydenhuollon tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Päivitys vuodelle 2016 1 YLEISTÄ... 3 2 TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA...

Lisätiedot

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Kupiainen Niina 13.5.2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Tavoitteena laadukas ja tasapuolinen ympäristöterveydenhuollon valvonta valtakunnallisesti

Lisätiedot

Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019

Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019 Inarin kunta Ympäristöyksikkö Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto 16.12.2014 4 2 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Ymp.ltk 18.3.2014 Liite 4 A1(8) Tukes / Kuluttajaturvallisuusvalvonta 10.1.2013 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan raportointi 2013 Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Huom! Mittayksikkönä tunti

Lisätiedot

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Tukes / Kuluttajaturvallisuusvalvonta 8.11.11 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan raportointi 1 Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Huom! Mittayksikkönä tunti (h). Valvontayksikkö: Espoon seudun

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUOTETURVALLISUUS- VALVONNAN VALVONTAKRITEERISTÖ. Kuluttajaviraston julkaisusarja 2/2006

KUNNALLISEN TUOTETURVALLISUUS- VALVONNAN VALVONTAKRITEERISTÖ. Kuluttajaviraston julkaisusarja 2/2006 KUNNALLISEN TUOTETURVALLISUUS- VALVONNAN VALVONTAKRITEERISTÖ Kuluttajaviraston julkaisusarja 2/2006 ISSN 0788-544X ISSN 1796-0118 ISBN 951-681- 093-4 (nid.) ISBN 951-681- 094-2 (PDF) Kuluttajaviraston

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Selvityksiä, osa 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontajärjestelmän toimivuutta on selvitetty: Valtiontalouden

Lisätiedot

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 0 Liite 3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 SISÄLLYS 1 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA... 1 1.1 Tarkastusten määrittely.. 1 2 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI, TARKASTUSTIHEYDET

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Liite 4 Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 SISÄLLYS 1 TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTA 1 1.1 Tarkastuksen sisällön määrittely 1 1.2 Valvontakohteiden tarkastustiheys

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014 Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Valvontaohjeiden päivitys Tarve saattaa Kuluttajaviraston aikaiset

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015 Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Valvontaohjeiden päivitys ohjeiksi Tarve saattaa Kuluttajaviraston

Lisätiedot

TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2006

TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2006 Imatran kaupunki, Joutsenon kaupunki, Rautjärven kunta, Ruokolahden kunta ja Parikkalan kunta TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2006 2 Sisällysluettelo 1. TUOTETURVALLISUUSVALVONNNAN

Lisätiedot

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLI- SUUSLAIN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2010 Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta -

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ajankohtaista laboratoriorintamalla Ylitarkastaja Kaisa Mäntynen 1 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kaarina Kärnä 6.5.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Porissa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kaarina Kärnä 6.5.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Porissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kaarina Kärnä 6.5.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Porissa Maauimaloiden, kylpylöiden ja uimahallien turvallisuus valvontaprojekti alkaa!

Lisätiedot

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6)

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Liite III Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisältö... 4 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä aika... 4 4 Näytteenotto ja tutkiminen...

Lisätiedot

Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken

Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken 1(5) Kuluttajavirasto / Tuoteturvallisuusvalvonta 8.1.2008 Tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruu 2007 Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken Valvontayksikkö: Itä-Savon

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen. Kuluttajaturvallisuuslain tulkinnat

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen. Kuluttajaturvallisuuslain tulkinnat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Kuluttajaturvallisuuslain tulkinnat 1. Ohjeiden, standardien, käytännesääntöjen ym. asema Kaikkien viranomaistoimien on perustuttava lakiin ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-, TERVEY- DENSUOJELU- JA TUPAKKAVALVONNAN VUODEN 2012 TOTEUMAN ARVIOINTI

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-, TERVEY- DENSUOJELU- JA TUPAKKAVALVONNAN VUODEN 2012 TOTEUMAN ARVIOINTI Arviointi ISAVI/1343/05.14.02/2014 Itä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 31.3.2014 Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-,

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus 29.4.2014 Ylitarkastaja Reetta Honkanen 1 Mikä on VYHA? VTO > VYR > VYHA STM:n omistama rekisteri (Tiken

Lisätiedot

Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014

Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014 Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014 Ylitarkastaja Anne Fagerlund Evira/Elintarvikehygieniayksikkö Ohjeen päivitys Laitoksen valvontaohje (Eviran

Lisätiedot

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi)

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi) 1 Pvm Dnro ILMOITUS KULUTTAJAPALVELUN TARJOAMISESTA Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun tarjoamisen aloittamista

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat; Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019 Hyväksytty sote-kuntayhtymän hallituksessa / 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Valvira toimii- mitä on tulossa

Valvira toimii- mitä on tulossa Valvira toimii- mitä on tulossa Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.-12.10.2011 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ohjeita valmisteilla... ja asetusmuutoksia Asumisterveysohjeen uudistaminen asetuksen muotoon

Lisätiedot

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Ulkokuntoilupaikka Ulkona sijaitsevista, vapaasti käytettävistä kuntoiluvälineistä

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset.

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ympäristöterveydenhuolto ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTILAISUUDESTA Elintarvikelaki (23/2006), Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), Terveydensuojelulaki (763/1994), Tupakkalaki (693/1976)

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 109 2 Ympäristöterveydenhuollon tupakkalain mukaisen valvonnan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 MIKKELI- HIRVENSALMI-MÄNTYHARJUPERTUNMAA-KANGASNIEMI 2 Sisältö 1. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA VALVONTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille 2015 2019

Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille 2015 2019 Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille 2015 2019 VALVONTAOHJELMIA 3:2014 Dnro 7958/06.10.07.00/2014 Päiväys 5.9.2014 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5978-33-9

Lisätiedot

Taloyhtiöiden piha alueiden kuluttajaturvallisuus

Taloyhtiöiden piha alueiden kuluttajaturvallisuus Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Jaakko Laitinen ja Janne Niemelä 15.9.2015 Taloyhtiöiden piha alueiden kuluttajaturvallisuus Sisällys: Kuluttajaturvallisuudesta yleisesti ja kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö

Lisätiedot

Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma 2015 2019

Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma 2015 2019 HELSINGIN KAUPUNGIN 1 (8) Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma 2015 2019 HELSINGIN KAUPUNGIN 2 (8) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Suunnitelmallinen valvonta... 3 2.1. Valvonnan

Lisätiedot

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 214/11.02/2014 5 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Terveystarkastaja Kirsi Puola 2.2.2015: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista

Lisätiedot

HE 46/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta

HE 46/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kuluttajaturvallisuuslain muuttamista

Lisätiedot

Sisällysluettelo 22 (10)

Sisällysluettelo 22 (10) 22 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö... 3 2.1 Toimialue ja tehtävät... 3 2.2 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen... 4 2.3 Koulutus... 6 2.4 Valvontatietojärjestelmä...

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

1 (6) 30.12.2013 777/62/2014. Viite: Tukes Valvira yhteistyökokous 9.4.2013 1. TURVAPUHELIN JA VASTAAVAT PALVELUT

1 (6) 30.12.2013 777/62/2014. Viite: Tukes Valvira yhteistyökokous 9.4.2013 1. TURVAPUHELIN JA VASTAAVAT PALVELUT 1 (6) Muistio Tukes diaarinro 30.12.2013 777/62/2014 Viite: Tukes Valvira yhteistyökokous 9.4.2013 1. TURVAPUHELIN JA VASTAAVAT PALVELUT Turvapuhelimella ja sitä täydentävillä laitteilla, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Liite II 2(7)

Sisällysluettelo. Liite II 2(7) Liite II Liite II 2(7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisällön määrittely... 3 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä työaika... 4 4. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen...

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan elintarvikelaissa 23/2006,

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 Julkaisun kustantaja: Evira,

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Sisäilmapaja 2 24.11.2010 Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöterveysosasto 13.12.2010 Terveystarkastaja Seija Pulkkinen

Lisätiedot

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUN- NITELMA VUOSILLE 2008 2010 Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019

Valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019 Valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ylitarkastaja Reetta Honkanen Ylitarkastaja Heli Laasonen 1 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014 Julkaisun kustantaja: Evira, Tukes ja Valvira, Helsinki 2010 Taitto: AT-Julkaisutoimisto Oy ISBN: 978-952-225-074-2

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 152/11.00/2013 4 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012 Terveystarkastaja Kirsi Puola 4.2.2013: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista

Lisätiedot

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.3.2013 Rovaniemi 21.3.2013 1 YM:n valvontaohje Annettu 7.11.2012, korvaa aiemmin 2005

Lisätiedot

Tarja Hartikainen. Kunnan ympäristöterveydenhuollon. opas luottamushenkilöille

Tarja Hartikainen. Kunnan ympäristöterveydenhuollon. opas luottamushenkilöille Tarja Hartikainen Kunnan ympäristöterveydenhuollon opas luottamushenkilöille TEKIJÄ Tarja Hartikainen 1. painos ISBN 978-952-293-063-7 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Jalkapallomaaleja kpl. Koripallotelineitä kpl

Jalkapallomaaleja kpl. Koripallotelineitä kpl YLEISTEN PALLOPELIALUEIDEN TURVALLISUUDEN TARKASTUSLISTA JALKAPALLO- JA KORIPALLOPELIALUEET - Aloita lukemalla liitteen 1 ohjeet 1. PERUSTIETOJA Pallopelialuetta koskevat tiedot Nimi: Osoite: Tarkastusta

Lisätiedot

Tehokkaan valvonnan edellytykset yksiköissä

Tehokkaan valvonnan edellytykset yksiköissä Tehokkaan valvonnan edellytykset yksiköissä Eläinlääkärihygieenikkojen yhdistyksen koulutuspäivät 2015 Tiina Läikkö-Roto 4/13/15 1 Tutkimusprojekti: Elintarvikevalvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa 23/2006 (ja Laki elintarvikelain muuttamisesta 352/2011) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

A) Elintarvikelaissa 23/2006 (ja Laki elintarvikelain muuttamisesta 352/2011) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat KALAJOEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUT 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan: A) Elintarvikelaissa 23/2006 (ja Laki elintarvikelain muuttamisesta 352/2011) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014 Päivitys vuodelle 2012 Julkaisun kustantaja: Evira, Tukes ja Valvira, Helsinki 2011 Taitto: AT-Julkaisutoimisto Oy

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Jaakko Kuustonen 6.5.2015 Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät erityistilanteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Jaakko Kuustonen 6.5.2015 Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät erityistilanteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Jaakko Kuustonen 6.5.2015 Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät erityistilanteet Kuluttajaturvallisuuslaki & erityistilanne Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) ei erityistilanteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN 1 (10) YMPÄRISTÖKESKUS. Helsingin terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015 2019

HELSINGIN KAUPUNGIN 1 (10) YMPÄRISTÖKESKUS. Helsingin terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015 2019 HELSINGIN KAUPUNGIN 1 (10) Helsingin terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015 2019 HELSINGIN KAUPUNGIN 2 (10) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Suunnitelmallinen valvonta... 3

Lisätiedot

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä;

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; 1 LIITE 1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYDEN MAKSUTAKSA Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011 2014. päivitys 2014

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011 2014. päivitys 2014 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011 2014 päivitys 2014 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

HE 104/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta

HE 104/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elintarvikelakia. Valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laatimiseen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä laiksi terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä laiksi terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta 1 Luonnos 26.6.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä laiksi terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kuluttajaturvallisuuslain

Lisätiedot

Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015-2019 (liite 2)

Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015-2019 (liite 2) Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvonta Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015-2019 (liite 2) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Sisältö 1. YLEISTÄ... 1 2. PAINOPISTEET... 1 3. TARKASTUKSET... 2 3.1 Tarkastusten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille

Lisätiedot

ETELÄKÄRJEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Päivitys 2016

ETELÄKÄRJEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Päivitys 2016 ETELÄKÄRJEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 OSA I: YMPÄRISTÖNTERVEYDENHUOLTO... 3 1.1 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONNAN TARKOITUS... 3 1.2

Lisätiedot