KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille Hyväksytty sote -kuntayhtymän hallituksessa..2014

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KUNNAN KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTAVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT VALVONNAN PAINOPISTEALUEET SUUNNITELMALLINEN VALVONTA VALVONNAN SUUNNITTELUVELVOITE SUUNNITELMALLISEN VALVONNAN VOIMAVARAT TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY TARKASTUSTEN SISÄLTÖ VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSTIHEYS, RISKINARVIOINTI JA TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA VALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA SUUNNITELMALLISEN VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...10 LIITE 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna LIITE 2 Suunniteltujen tarkastusten sisältö kohderyhmittäin vuonna 2015

3 3 1. JOHDANTO Tämä suunnitelma on laadittu kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 (KuTuL) 22 :n perusteella Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelmaksi ja se koskee vuosia Suunnitelma koskee kaikkea ympäristöterveydenhuollon suorittamaa kuluttajaturvallisuusvalvontaa sisältäen säännöllisen valvonnan tarkastussuunnitelman. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma on laadittu valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille pohjalta. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma on osa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ja Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin yhdessä laatimaa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät Kunnan tehtävänä on valvoa KuTuL:n ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista siten, että kuluttajan henkeä ja terveyttä suojellaan vaaroilta ja kuluttajan omaisuutta vahingoilta. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kuluttajaturvallisuuslainsäädännön noudattamista kunnassa. Valvonta painottuu palveluiden turvallisuuden valvontaan, ilmoitusten käsittelyyn (ilmoitukset toiminnan aloittamisesta sekä toiminnanharjoittajien ilmoitukset palvelussa sattuneista onnettomuuksista) ja kiireellisten tehtävien suorittamiseen. Uusi toiminnanharjoittaja on lain mukaan velvollinen tekemään ilmoituksen valvontaviranomaiselle toiminnan aloittamisesta ja muuttamisesta silloin, kun palveluun voi liittyä merkittäviä riskejä. Ilmoitusten tarkoituksena on saada tieto valvontakohteista, saada kirjattua kohteet tietojärjestelmään ja saada kohteet sitä kautta suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös neuvoa ja opastaa toiminnanharjoittajia ja pyrkiä sitouttamaan heitä turvallisuushakuiseen toimintaan. Kuluttajaturvallisuusviranomaisena toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella kuntayhtymän hallitus, joka on siirtänyt ympäristöterveydenhuollon ympäristöterveysjohtajalle toimivallan KuTuL:n mukaisiin hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön (34 38 sekä 45.1 ). Kuluttajaturvallisuusvalvontaa suorittavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajat. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa noudatettavan työnjaon mukaan Tukes vastaa kokonaisuudessaan kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolla on kuitenkin toimivalta paikallisten valmistajien ja maahantuojien sekä myyjien valvonnassa

4 4 lukuun ottamatta kosmetiikan valvontaa. Kuluttajapalveluissa valvonta kohdistuu erityisesti nk. painopistealueiden kohteiden valvontaan. Muita kohteita valvotaan mm. ilmoitusten ja valvontayksikössä tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilanteita varten on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollossa laadittu suunnitelma, jota tarvittaessa päivitetään. 1.2 Valvonnan painopistealueet Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet on määritelty kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti. Painopistealueiden kohteita ovat mm. laskettelukeskukset, ohjelmapalvelut, yleisötilaisuudet, kuntosalit, uimahallit ja -rannat, talviuintipaikat, karting-keskukset ja sisäleikkipaikat. Liitteenä 1 olevassa taulukossa on tarkemmin esitetty valvontakohdetyypit, niiden lukumäärät, tarkastusten kestot ja tarkastustiheydet. Tarkastustoiminnassa pyritään myös huomioimaan valvonnallisen otteen tehostaminen. Tavoitteena on hallita valvontaprosessin eteneminen tarkastuskertomuksen laadinnasta tarvittaessa aina hallinnollisiin pakkokeinoihin asti. Valvontaa kehitetään siirtämällä tarkastusten painopistettä pois yksittäisten laitteiden teknisten ominaisuuksien mittaamisesta kohti kokonaisvaltaisempaa asiakasturvallisuuden edistämistä kohteessa. 2. SUUNNITELMALLINEN VALVONTA 2.1 Valvonnan suunnitteluvelvoite Valvonnan suunnitelmallisuus perustuu KuTuL:in (22 ) sekä valtioneuvoston asetukseen (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta ja ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliseen valvontaohjelmaan vuosille Näiden mukaan kuntien tulee laatia valvontasuunnitelma kuluttajaturvallisuuden osalta, joka takaa, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja ehkäisee palveluihin liittyviä vaaroja. Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma hyväksytään Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksessa. Valtioneuvoston asetuksen kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) 3 :n mukaan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1. tarkastusten sisällön määrittely 2. valvontakohteiden tarkastustiheys 3. tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 4. kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen 5. valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi.

5 5 Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Tästä syystä näytteenotosta ei ole erillistä kappaletta kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa. 2.2 Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat Aikaisempi laskentamalli määritteli valvontayksikön kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvitseman ajan valvontayksikön alueella sijaitsevien painopistealueiden kohteiden määrän (huomioiden tarkastustiheyden ja tarkastuksen arvioidun keston) ja asukasluvun perusteella. Jokaiselle valvontayksikölle lisättiin saatuun lukuun ns. kiinteä hallinnollisen työn osuus. Nykyisin painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen sekä muun resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen perustuva laskentatapa antaa valvontayksiköille menetelmän kuluttajavalvontaan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. Laskentatapa on kaksiosainen, ja siinä huomioidaan: 1. painopistealueiden kohteiden valvontatarve 2. muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä käyttäen kerrointa. Kohteiden tarkastustiheydet, tarkastuksiin kuluvat ajat, kohdemäärät ja käytettävä kerroin määritetään tietojärjestelmään. Riskinarviointiin ja valvontakokemukseen perustuen voidaan kyseisiä arvoja valvontayksikössä muuttaa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa esitettyjen rajojen puitteissa. Tarkastustiheydet, tarkastusajat ja kohdemäärät on ilmoitettu liitteessä 1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto käyttää valtakunnallisessa valvontaohjelmassa lähtökohtaiseksi arvioitua kerrointa 1,7. Edellä mainitun laskentamallin perusteella ilmenee, että kuntayhtymän alueella tarvitaan vuositasolla 136 henkilötyöpäivän (noin 0,62 henkilötyövuotta) panostusta riittävän laadukkaan valvonnan toteutukseen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekee vuonna 2015 kaksi terveystarkastajaa muiden töiden ohella. Tavoitteena on vuonna 2015 suorittaa kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä 0,25 htv:n verran, josta suunnitelmallista valvontaa on 0,08 htv. 2.3 Tarkastusten määrittely Tarkastukset jaetaan ennalta sovittuun tarkastukseen, jälkivalvontaan liittyvään uusintatarkastukseen ja ennalta ilmoittamattomaan tarkastukseen.

6 6 Tarkastus Tarkastuksella tarkoitetaan ennalta sovittua tarkastusta, ns. tavanomaista tarkastusta, joka kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden tarkastamiseen. Kuluttajapalveluiden turvallisuutta tarkastettaessa: - Lähetetään tarvittaessa ennakolta kirje toiminnanharjoittajalle tulevasta tarkastuksesta ja siinä tarvittavista asiakirjoista, kuten turvallisuusasiakirjasta ja pyydetään toimittamaan kyseiset asiakirjat valvontaviranomaiselle. - Sovitaan tarkastuksen ajankohta ja tutustutaan ennakolta toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan. - Kohteen tarkastuksella tarkastetaan mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuus sekä keskustellaan toiminnanharjoittajan ja henkilöstön kanssa. Mahdollisesti seurataan myös palvelun suorittamista todellisilla suorituspaikoilla. Uusintatarkastus Uusintatarkastuksella tarkoitetaan jälkivalvontaan liittyvää tarkastusta ja se voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Uusintatarkastus tehdään esim. aiemmin tarkastetussa palvelussa todettujen puutteiden johdosta tehtyjen korjausten toteamiseksi. Valvontasuunnitelmaan sisällytetyt tarkastukset ja uusintatarkastukset ovat maksullisia. Kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisen ilmoituksen tehtyään toimija kirjataan suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Toimijaan voi kohdistua kuluttajaturvallisuuslain mukainen tarkastus, josta peritään kuntayhtymän taksan mukainen maksu. Muu tarkastus Säännöllisen valvonnan lisäksi ympäristöterveydenhuolto tekee muuta Ku- TuL:n tarkoittamaa valvontaa, joka ei vaadi säännöllisyyttä. Tällaista valvontaa on esimerkiksi yleisötilaisuuksien turvallisuusasiakirjoihin tutustuminen, kuluttajien valitukset, sekä onnettomuuksiin liittyvät tarkastukset ja selvitykset. Tarkastukset ovat tällöin maksuttomia ja ne voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta. Esimerkiksi kuluttajan valitettua palvelusta, se tarkastetaan turvallisuuspuutteen toteamiseksi sellaisissa olosuhteissa, ettei toiminnanharjoittaja voi ennakolta varautua viranomaisen tarkastukseen.

7 7 2.4 Tarkastusten sisältö Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja tarvittaessa muille asianosaisille. Tarkastuskertomus laaditaan, vaikka turvallisuusasiat kohteessa olisivatkin kunnossa. Tarkastustoiminnassa korostetaan jälkivalvonnan merkitystä. Uusintatarkastuksella varmennetaan, että kohteen turvallisuustaso on saatettu hyväksyttävälle tasolle. Uusintatarkastuksesta laaditaan myös aina tarkastuskertomus. Kuluttajaturvallisuustarkastuksiin voidaan yhdistää muun lainsäädännön piiriin liittyviä tarkastuksia kuten esim. terveydensuojelulain ja elintarvikelain mukaisia tarkastuksia. Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään maksutaulukon mukainen tarkastusmaksu. Tarkastusten maksullisuudesta kerrotaan tarkastusta sovittaessa, tarkastusten yhteydessä tai tarkastuskertomuksessa. Kiertävien toiminnanharjoittajien valvonnassa tehdään yhteistyötä välittämällä tietoa erityisesti mahdollisista vakavista turvallisuuspuutteista toiminnanharjoittajan seuraavan kohteen/kunnan valvontaviranomaiselle. Tarkastuksissa tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden viranomaisten kuten Tukesin, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, pelastuslaitoksen, ensihoidon ja poliisin kanssa. Valtakunnallisiin valvontaprojekteihin pyritään osallistumaan mahdollisuuksien mukaan. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Kuluttajaviraston/Tukesin julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Tarkastuksia varten tehdään myös omia tarkastuslistoja. Kuluttajaviraston ohjeiden pohjalta on tehty ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjaan erityyppisiä kohteita koskevia kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastusohjeita. Kaikki tarkastukset, yhteydenotot, valitukset ja niiden johdosta tehdyt tarkastukset ja muut toimenpiteet kirjataan ympäristöterveydenhuollon Digian Tarkastajaohjelmaan. 2.5 Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden lukumäärä perustuu arvioon. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden palveluiden tarjoajia/ suorituspaikkoja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimialueella arvioidaan olevan noin 303 kappaletta. Toimialueen erityispiirteitä ovat valvontakohteiden sijainti taajamien ulkopuolella ja toimialueella on lähes kaikkia painopistealueiden palveluntarjoajia. Erilaisten ohjelmapalveluiden tarjonta on hyvin monipuolista.

8 8 Kuluttajaturvallisuusvalvontaa kohdennetaan eri kuluttajapalveluihin niihin liittyvien riskien mukaisesti. Koska kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisala on laaja, on Tukes määrittänyt valtakunnallisesti yhtenäiset valvonnan painopistealueet, joissa voidaan katsoa olevan suuririskistä toimintaa. Painopistealueiden kohteiden lukumäärät kartoitetaan mahdollisimman tarkasti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Tarkempi kohdekohtainen riskinarviointi on mahdollista, kun kyseisen kohdetyypin kaikki kohteet on kartoitettu. KuTuL:n ilmoitusvelvollisuuden johdosta saadaan tietoa uusista toiminnanharjoittajista. Valvontakohteiden tarkastustiheydet on määritelty kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan hallitusti lisätä tai vähentää siirtymällä yksi porras tarkastustiheysluokissa ylös- tai alaspäin ellei ole erityisiä perusteita suurempiin muutoksiin. Tarkastustiheyden muuttaminen perustuu valvontahavaintoihin ja arvioon siitä, miten hyvin kohteen turvallisuudesta on varmistuttu. Niitäkin kohteita, joita pääsääntöisesti valvotaan vain ilmoitusten perusteella, voidaan riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin ne saavat valvontayksikön toimesta tarkastustiheyden. Ja kun kohteet ovat mukana valvontasuunnitelmassa, voidaan niiden tarkastamisesta periä maksu. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: palvelua käyttävien henkilöiden määrä ja erityisryhmät (lapset, nuoret, vammaiset, vanhukset) palvelun kesto ja olosuhteet erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä aikaisemman valvonnan tulokset, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty onko toiminta ilmoituksen ja turvallisuusasiakirjan mukaista toiminnanharjoittajan turvallisuusasenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit muut mahdollisesti turvallisuusvaaraa aiheuttavat tekijät. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksiin arvioitu työaika sisältää aiheeseen tutustumisen, tarkastuksen, tarkastuskertomuksen laadinnan, mahdollisen yhteenvedon ja neuvonnan. Arvioituun työaikaan ei lasketa tarkastuskohteeseen käytettävää matka-aikaa. Tarkastukseen käytettävään työaikaan vaikuttaa tarkastettavan kohteen ja aihealueen tuttuus, toiminnan laajuus ja riskialttius. Uudet tarkastuskohteet ja aihealueet vaativat monesti syvempää tutustumista ja mahdollisesti koulutusta. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa pyritään tarkastelemaan tarkemmin tarkastuksen keskimääräistä työaikaa. Vuosina kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on ohjelmakaudella myös seuraavat toimialakohtaiset tavoitteet: 1. Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen

9 9 2. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen 3. Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen Valvontaan käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan niihin kohdetyyppeihin ja kohteisiin, joissa valvontaa tarvitaan eniten ja joissa on saavutettavissa suurimmat hyödyt. Toiminnanharjoittajia ohjataan hyödyntämään omavalvontaa turvallisuuden varmistamisessa ja siten lainsäädännön vaatimusten täyttämisessä. Resurssien varmistamiseksi valvontayksikössä on kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita. Resurssien varmistamiseen liittyy myös valvonnan maksullisuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö on uudistettu ja sisällytetty osaksi valvontaohjelmaa. Merkittävimpänä muutoksena uudistuksessa on valvonnan resurssitarpeen arvioimiseen käytettävän laskentatavan muutos sekä painopistealueen valvontakohteiden tarkastustiheyksien sekä keskimääräisten tarkastusaikojen tarkastaminen. Muutokset on otettu huomioon tätä valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Ympäristöterveydenhuolto on valinnut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valvonnan painopisteiksi vuonna 2015 seuraavat 5 aluetta: 1. Laskettelukeskukset Osallistutaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston järjestämään laskettelupalveluiden turvallisuus projektiin. Projektissa tarkastetaan kaikki valvontaalueella olevat laskettelukeskukset, joita on yhteensä 5 kappaletta. Suunniteltu ajankohta on tammi-maaliskuu. Arvioitu työaika on 4 htpv. 2. Ohjelmapalveluyritykset Tarkastetaan erilaisia ohjelmapalveluita. Tavoitteena on tarkastaa 3 ohjelmapalveluyritystä. Arvioitu työaika on 3 htpv. 3. Uimahallit ja kylpylät Osallistutaan Tukesin järjestämään valtakunnalliseen valvontaprojektiin, jonka kohteena ovat uimahallit ja kylpylät. Tarkastetaan kaikki valvonta-alueen yleiset uimahallit ja kylpylät, joita on yhteensä 8. Arvioitu työaika on 5 htpv. 4. Uimarannat Tarkastetaan Kainuun EU-uimarantojen turvallisuus (4 kpl). Arvioitu työaika on 2 htpv.

10 10 5. Luontopolut ja retkeilyreitit Tarkastetaan yhteensä 5 luontopolkua/retkeilyreittiä Sotkamon ja Paltamon kunnan alueella. Reittien tarkastukset siirrettiin vuodelle 2015 edelliseltä vuodelta reittien kunnostustöiden takia. Suunniteltu ajankohta on touko-syyskuu. Arvioitu työaika on 6 htpv. Lisäksi osallistutaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittämiseen. Painopistealueiden kohteiden tarkastusten sisältö on kerrottu kohderyhmittäin liitteessä 2. Valvonnallisten painopistealueiden lisäksi tehdään vuonna 2015 erinäisiä muita kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä: KuTuL:n mukaisten ilmoitusten ja turvallisuusasiakirjojen käsittely. Arvioitu työaika on yhteensä 14 htpv. Päivitetään kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma vuodelle 2016 sekä kerätään ja raportoidaan vuoden 2014 kuluttajaturvallisuusvalvonnan tiedot ja arvioidaan vuoden 2014 kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteutuminen. Arvioitu työaika on 6 htpv. Muut tehtävät kuten muut kuin suunnitelmalliset tarkastukset, opastus, neuvonta, kokoukset yms., arvioitu työaika on 10 htpv. Ylläpidetään ja kehitetään kuluttajaturvallisuuteen liittyvää ammattitaitoa sekä koulutuksella että perehtymällä itsenäisesti Tukesin materiaaliin. Molemmat kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekevät terveystarkastajat osallistuvat mahdollisiin teemakohtaisiin koulutuksiin. Arvioitu työaika on 6 htpv. 2.6 Valvontasuunnitelman seuranta Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan kolmannesvuosittain kerättävillä valvontakäyntien suoritemäärillä. Lisäksi kuukausittain vastuualuepalaverissa kerrotaan valvontaprojektien toteutumisesta. 2.7 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen raportointi tehdään vuosittain YHTI- ja VYHA- järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti annettujen ohjeiden mukaisesti. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon hallituksessa käsitelty valvon-

11 11 tasuunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta aluehallintovirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Arvioinnissa käsitellään kuinka valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt erityisesti kuluttajapalveluiden osalta ja onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille painopistealueille ottaen huomioon myös paikalliset olosuhteet. Lisäksi arvioidaan kaikki tehty kuluttajaturvallisuusvalvontaa koskeva työ. Arvioinnissa perustellaan syyt mahdollisesti toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta sekä esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat paremmin seuraavan tarkastelujakson aikana. Valvonnan toteutumisen arvioinnilla pyritään kehittämään valvonnan tasoa ja laatua. Arvioinnissa huomioidaan siten myös terveystarkastajien erikoistuminen kuluttajaturvallisuusvalvontaan ja ammattitaidon kehittäminen. Toteutumisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös henkilöstövoimavarojen riittävyyteen suhteessa valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan eli kuinka suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunnitelmaa. Lisäksi arvioidaan kuluttajaturvallisuusvalvonnasta saadut tulot valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

12