Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille"

Transkriptio

1 Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille

2 Sisältö 1. Julkaisun tarkoitus Mitä tarkoitetaan vammaisella, vajaakuntoisella ja kuntoutujalla? Monimuotoinen työyhteisö Mistä työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea? Rekrytointia edeltävä työhön tutustuminen... 7 Työkokeilu... 7 Työharjoittelu ja työelämävalmennus... 8 Työhön ja työyhteisöön valmennus... 9 Työpaikalla suoritettavat työssäoppimisjaksot Tuet palkkaukseen Palkkatuki Tuki työolosuhteiden muutoksiin Työolosuhteiden järjestelytuki Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen... 14

3 1. Julkaisun tarkoitus Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa tietoa yksityisen sektorin työnantajille vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksistä ja käytettävissä olevista tukimuodoista. Vammaiset ja vajaakuntoiset ovat tärkeä työvoimaresurssi väestön ikärakenteen muuttuessa ja työllisten määrän vähentyessä olennaisesti lähivuosina. Vammaisten ja vajaakuntoisten on käytännössä ollut vaikea löytää heille sopivaa työtä. Syynä saattavat olla esimerkiksi fyysiset esteet, työkokemuksen puute, työnantajien, työtovereiden tai asiakaskunnan ennakkoluulot ja vammaisuutta koskevan tiedon puute. Lainsäädäntö pyrkii takaamaan vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia ammattitaitoa, päästä työelämään ja edetä urallaan. Työnantajalle tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla vammaisen tai kuntoutusvaiheessa olevan henkilön sopeutumista työpaikalle ja työtehtäviin. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin niin, että vammaisen työllistyminen ja työssä pärjääminen olisi mahdollista. Useimmiten muutokset ovat kertaluonteisia kuten erityisten välineiden hankkiminen tai fyysisten esteiden poistaminen työympäristöstä. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä tuetaan tukitoimin, jotka kohdistuvat joko työntekijään tai harjoittelijaan itseensä taikka työnantajiin. Työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea vammaisen tai vajaakuntoisen työllistämiseksi parhaiten työvoimatoimistoista. Tämän lisäksi vammaisasioissa toimivat järjestöt, kuten Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi, VATES-säätiö ja Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE antavat lisätietoja eri tukimuodoista ja niiden saamiseen liittyvistä ehdoista. 1 Internetsivustojen osoitteet ovat julkaisun lopussa

4 2. Mitä tarkoitetaan vammaisella, vajaakuntoisella ja kuntoutujalla? Vammaisten, vajaakuntoisten ja kuntoutujien elämäntilanteen taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi synnynnäinen vamma, onnettomuuteen joutuminen, sairaus tai vaikkapa työolosuhteiden aiheuttama allerginen taipumus. Vammainen tarkoittaa tässä julkaisussa henkilöä, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa. Esimerkiksi näkövammainen virastossa työskentelevä lakimies tarvitsee erityiset it -laitteet suoriutuakseen työstään samoin kuin muut vastaavaa työtä tekevät. Kaikki vammaiset henkilöt eivät ole lainsäädännössä tarkoitettuja vajaakuntoisia työntekijöinä eivätkä kaikki kuntoutujat tai vajaakuntoiset ole vammaisia ihmisiä. Lainsäädännössä ja työhallinnossa käytetään yleisesti termiä vajaakuntoinen, jolla tarkoitetaan ihmistä, jonka mahdollisuudet löytää sopivaa työtä, jatkaa nykyisessä työssään tai edetä ammatissaan ovat huonontuneet vamman, sairauden tai jonkin työntekoon liittyvän rajoitteen vuoksi. Termillä ei siis tarkoiteta mitään yleistä vajavaisuutta, vaan työhön tai työolosuhteisiin liittyviä rajoittavia tekijöitä. Näistä henkilöistä voi myös käyttää käsitettä osatyökykyinen, joka korostaa henkilön jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollisuuksia. Tässä oppaassa on käytetty sanaa kuntoutuja rinnakkain sanan vajaakuntoinen kanssa, koska se arkikielellä ilmaistuna kuvastaa paremmin tilannetta, jossa ko. henkilöt ovat työmarkkinoilla. Kuntoutuja-sanaa käytetään usein ihmisestä, joka saa kuntoutusta, jotta kykenisi suoriutumaan paremmin työelämässä, pystyisi paremmin toimimaan tapaturman jälkeen jne. Kuntoutuminen on usein väliaikainen vaihe ihmisen työuran aikana. Joidenkin tilanne voi kuitenkin olla se, että he tarvitsevat pitkäaikaisesti erityistä tukea selviytyäkseen työtehtävistään.

5 Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä 2006 Vantaan Antikvariaatti Vantaalla toimiva, kirjoja ostava ja myyvä Vantaan antikvariaatti palkkasi vuonna 2005 kuuron Sari Pirisen hoitamaan nettiantikvariaattinsa tallennus- ja pakkaustyötä. Hänet palkattiin ilman varsinaista viranomaistukea. Työntekijän työnkuvaa on myöhemmin laajennettu ja hän vastaa yksin myös Martinlaaksoon avatun myymälän asiakaspalvelusta. Asiakkaita on informoitu työntekijän kuuroudesta tiskillä olevalla kyltillä: Myyjä on kuuro ja lukee huulilta! Siksi pyydämme teitä puhumaan rauhallisesti ja selvästi. Voitte myös kirjoittaa vaikeammat asiat paperille. Kiitos yhteistyöstänne. Vates -säätiö palkitsi yrityksen, koska se on esimerkillisesti huomioinut vammaisen ihmisen yhdenvertaisena työnhakijana, sopeuttanut hänen työtehtävänsä ja työmenetelmänsä sekä räätälöinyt liiketoimintansa.

6 3. Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisella työyhteisöllä tarkoitetaan työpaikkaa, jossa nähdään voimavarana se, että siellä työskentelee eri-ikäisiä, eri sukupuolia edustavia, eri maista lähtöisin olevia tai vammaisia työntekijöitä, eri uskontoja tunnustavia, perheellisiä ja perheettömiä jne. On todennäköistä, että monimuotoisuuden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan väestön ikärakenteen muutoksen ja sitä seuraavan työvoimapulan vuoksi. Suurella osalla suomalaisista työpaikoista ei ole erityistä monimuotoisuusstrategiaa, joka auttaisi työyhteisöä ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet, ja työnantajaa järjestämään työolosuhteet ja työjaon niin, että jokainen työntekijä voisi yltää omaan parhaaseen suoritukseensa. Joissakin yrityksissä on kuitenkin jo huomattu, että monimuotoinen työyhteisö on voimavara, jos työntekijöiden erilaisia lähtökohtia ja osaamista voidaan hyödyntää tietoisesti. Monimuotoisuuden hyödyt näkyvät mm. ihmisten erilaisista lähtökohdista, kokemuksista ja osaamisesta johtuvana innovatiivisuuden kasvuna ja koko työyhteisön vastuun ottamisena tuloksista, työilmapiiristä, motivaatiosta ja työhyvinvoinnista. Kaikki nämä tekijät myös lisäävät työpaikan vetovoimaa ja työnantajan mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa työvoimaa.

7 S-ryhmä on suomalaisten omistama kaupparyhmä ja HOK-Elanto on sen suurin alueosuuskauppa. HOK-Elanto on palkannut vammaisia työntekijöitä vuodesta 1996 lähtien. Lähtökohtana on, että vammaisia kuten muitakin työntekijöitä palkataan ainoastaan aitoon tarpeeseen. Rekrytointialoite tulee aina toimipaikasta. Työtehtäviä määriteltäessä huomioidaan sekä työnantajan että työntekijän tarpeet. Vammaisten henkilöiden työllistäminen on HOK-Elannossa osa jokapäiväistä henkilöstöpolitiikkaa, eikä siitä tehdä suurta numeroa. Erilaisuuden kohtaaminen nähdään myönteisenä asiana koko työyhteisölle. Yrityksessä tehtyjen vastuullisuustutkimusten perusteella asiakkaat pitävät yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa tärkeänä kilpailuetuna. Asiakkaat suhtautuvat vammaisten henkilöiden palkkaamiseen erittäin positiivisesti ja kannustavat jopa lisäämään vammaisten työntekijöiden määrää. HOK-Elanto on mukana Sisäänheitto työelämään! -nimisessä uudessa työnantajapalvelussa, jonka kautta yritykset ja ammattitaitoiset vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät voivat kohdata tuloksellisen yhteistyön aloittamiseksi. HOK-Elannossa hankkeen vastuuhenkilönä on henkilöstöjohtaja Antero Levänen.

8 4. Mistä työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea? Työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea vammaisen tai kuntoutujan työllistämiseksi ensisijaisesti työvoimatoimistoista. Työvoimatoimistoissa on asiantuntevaa henkilökuntaa, joka neuvoo vammaisia ja kuntoutujia sekä tukee heitä sellaisen työnantajan löytämisessä, joka haluaa tarjota mahdollisuuden harjoitteluun tai työntekoon. Lopullisena tavoitteena on, että ihminen löytää työtä, jossa hänen vammansa tai sairautensa ei aiheuta olennaista haittaa. Jotta tähän päästään, on työnantajalle monesti hyötyä eri tukimuodoista ja mahdollisuudesta kokeilla vammaisen tai kuntoutujan selviytymistä työssä ja työpaikan olosuhteissa. Ihmiselle itselleen tämä merkitsee mahdollisuutta näyttää osaamistaan monella on myös paljon aiempaa työkokemusta tai alalle sopiva koulutus, ja vammasta tai sairaudesta huolimatta hyvä työpanos annettavanaan. Kelan palvelut tukevat ihmisiä, joiden työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien arvioidaan sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen tai joille sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Työnantajan on hyvä olla yhteydessä Kelaan lisätietojen saamiseksi erilaisista tukimahdollisuuksista, jos tällainen tilanne tulee eteen. Työnantajan on hyvä myös tietää, että vaikeavammainen henkilö, kuten esimerkiksi näkövammainen, voi Kelan kautta saada teknisesti vaativia apuvälineitä työssä selviytyäkseen, esimerkiksi it-laitteet, joiden avulla hän kykenee työskentelemään samoin kuin näkevät työtoverinsa. Rekrytoitavan tilanteesta riippuu mistä tukea haetaan. Työnantaja voi saada tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutostöihin. Osa tukimuodoista on sellaisia, joissa ei synny työsuhdetta, ja osa sellaisia, joissa työsuhde syntyy.

9 5. Rekrytointia edeltävä työhön tutustuminen Työnantaja voi ottaa henkilön: työkokeiluun työharjoitteluun työelämävalmennukseen työssäoppimisjaksolle sekä saada työhön ja työyhteisöön valmentavia palveluja työsuhdetta solmimatta. Kaikki edellä mainitut tukimuodot ovat työnantajalle maksuttomia. Työhallinto voi maksaa vammaiselle tai kuntoutujalle erilaisia tukia tai harkinnanvaraista päivärahaa sekä matka- ja ylläpitokustannuksia niin, ettei työnantajalle aiheudu palkka- tai muita kustannuksia työelämävalmennuksen, työharjoittelun, työkokeilun tai työssäoppimisjakson ajalta. Myös Kela tai työeläkelaitos voi tarjota työkokeilua tai työhönvalmentajan palveluja asiakkaalleen, ja ottaa yhteyttä työnantajiin. Tällöin nämä tahot vastaavat kustannuksista. Työkokeilu Vammainen tai kuntoutuja voi työvoimatoimiston kautta hakea itselleen työkokeilupaikkaa esimerkiksi yrityksestä tai järjestöstä. Myös ns. yksinyrittäjä, jolla ei ole palkattua henkilökuntaa, voi ottaa henkilön työkokeiluun. Työnantaja voi myös itse tarjota työkokeilupaikkoja oman alueensa työvoimatoimistolle. Yksi työkokeilujakso voi kestää puoli vuotta, mutta jaksoja voi olla useitakin peräkkäin. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten se on työkokeilupaikan tarjoajalle riskitön. Työkokeilusta tehdään kuitenkin työnantajan, työvoimatoimiston ja työkokeiluun tulevan henkilön kesken kirjallinen sopimus, jossa sovitaan mm. kokeilun ajasta ja paikasta (myös päivätai viikkotasolla), työn sisällöistä ja tehtävistä sekä yhteyshenkilöstä työpaikalla. Tästä sopimuksesta tulee ilmoittaa myös työpaikan luottamusmiehelle tai muulle työntekijöiden edustajalle. Työkokeilun aikana työnantaja seuraa ja opastaa työntekijää ja antaa hänestä kokeilun lopuksi arvion työvoimatoimistolle. Työkokeilun aikana työnantaja saa tilaisuuden tutus-

10 tua vammaiseen tai kuntoutujaan työntekijänä ja saada selville hänen vahvuutensa ja heikkoutensa mahdollista työsuhdetta ajatellen. Jos työnantaja kokeilun tuloksena päättää tarjota hänelle työsuhdetta, voi sen aloittamisen tueksi saada vielä apua työhön valmentamiseen. Jollei työkokeilu johda työsuhteeseen, ei työkokeilua pidä silti pitää epäonnistuneena, sillä kokeilujakso on tuonut arvokasta tietoa ja kokemusta, jonka turvin voidaan jatkaa sopivan työtehtävän etsimistä. Työkokeilussa olevaa henkilöä ei saa siirtää edelleen toisen työnantajan palvelukseen eikä häntä saa sijoittaa tehtäviin, joista viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on irtisanottu tai lomautettu väkeä tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työkokeilu ei saa johtaa muiden työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työehtojen huonontumiseen eikä vääristää yritysten välistä kilpailua. Työkokeilussa olevan työaika on enintään viisi päivää viikossa ja 4-8 tuntia päivässä. Työkokeilun ehtona ei ole, että henkilö olisi työtön. Työnantaja ei vastaa työkokeilussa olevan henkilön vakuuttamisesta. Mahdollisen tapaturman tai ammattitaudin korvaaminen tapahtuu valtion varoista tapaturmavakuutuslain perustein. Työministeriö on ottanut ryhmävastuuvakuutuksen työkokeilussa oleville. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työnantaja voi ottaa vammaisen tai kuntoutujan työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Tavoitteena on perehdyttää ko. henkilö työelämään, antaa hänelle työn kautta tulevaa ammattitaitoa ja näin parantaa hänen mahdollisuuksiaan solmia työsuhde. Alle 25-vuotiaiden osalta kyseessä on työharjoittelu ja sitä vanhempien osalta työelämävalmennus. Osalla työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikkaa etsivistä on siis paljonkin aiempaa kokemusta työelämästä, mutta he ovat jonkin haitan tai vaikeuden, kuten allergian tai sairauden, vuoksi joutuneet vaihtamaan alaa tai ammattia. Työharjoittelun tai työelämävalmennuksen tarjoajana voi olla muun muassa yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistys tai muu yhteisö sekä säätiö. Työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikan järjestämisessä on joitakin rajoituksia, joilla turvataan työnantajan vakinaisten työntekijöiden asemaa sekä estetään yritysten kilpailutilanteen vääristymistä. Työnantaja voi ottaa työharjoitteluun alle 25-vuotiaan vammaisen tai kuntoutujan, jolla ei ole ammatillista koulutusta ja jolla on oikeus työmarkkinatukeen. Kela maksaa ko. henkilölle täyden työmarkkinatuen koko harjoittelujakson ajalta, joka tavallisesti kestää enintään 12 kuukautta, mutta voi erityisistä syistä olla jopa 18 kuukautta. Työelämävalmennukseen työnantaja voi ottaa 25 vuotta täyttäneen henkilön tai sitä nuoremmankin, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai hän saa työttömyyskorvauksena

11 perus- tai ansiosidonnaista päivärahaa. Jos kyseessä on työmarkkinatuen piiriin kuuluva henkilö, maksaa Kela hänelle koko valmennusjakson ajalta työmarkkinatukea. Jos henkilö kuuluu perus- tai ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, maksaa työvoimatoimisto hänelle työllistämistukea valmennusjakson ajalta. Samoin kuin työharjoittelussa, työmarkkinatuella työelämävalmennuksessa olevan valmennusjakso voi kestää 12 kuukautta tai erityisistä syistä 18 kuukautta. Sen sijaan työllistämistuella tuettu työelämävalmennus voi kestää ainoastaan 10 kuukautta. Lisäksi sekä työharjoittelussa että työelämävalmennuksessa oleva henkilö voi sen aikana saada ylläpitokorvausta (ruokailu-, matka- yms. kustannuksiin tarkoitettu tuki) tietyin edellytyksin. Työvoimatoimiston henkilöstö on yhteydessä työnantajiin ja etsii työharjoittelu- ja työelämävalmennuspaikkoja niitä tarvitseville. Monesti vammaiset tai kuntoutujat ovat myös itse yhteydessä työnantajiin ja pyrkivät etsimään harjoittelu- ja valmennuspaikkoja, jotka täyttävät työvoimatoimiston asettamat ehdot. Ennen työharjoittelun tai työelämävalmennuksen alkamista työnantaja, työvoimatoimisto ja vammainen tai kuntoutuja, jota harjoittelu tai valmennus koskee, tekevät siitä kirjallisen määräaikaisen sopimuksen. Sopimukseen kirjataan muun muassa harjoittelun ja valmennuksen suoritusaika ja -paikka, kesto ja tehtävät, joita ko. henkilön työhön kuuluu. Työnantajan on huolehdittava vammaisen tai kuntoutujan asianmukaisesta valvonnasta, ohjauksesta ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Työnantajan kannalta tämä merkitsee, ettei työnantajalle synny palkka- tai vakuutuskustannuksia työharjoittelusta tai työelämävalmennuksesta. Työministeriö on järjestänyt kaikille työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa oleville ryhmävastuuvakuutuksen. Jos harjoittelun tai valmennuksen aikana sattuu tapaturma tai ko. henkilö saa ammattitaudin, suoritetaan niistä korvaus valtion varoista tapaturmavakuutuslain perustein. Työhön ja työyhteisöön valmennus Vammaisen tai kuntoutujan työelämään perehdyttämisen tukimuodoista työhönvalmentajan palvelut ovat erityisesti kiinnostaneet työnantajia. Tämä tukimuoto ei myöskään ole työsuhde, vaan tavoitteena on kuntoutujan tai vammaisen työelämään perehdyttäminen ja ammattitaidon edistäminen, jotta varsinaisen työpaikan saaminen helpottuisi. Työhön valmennusta voidaan toteuttaa työharjoittelun tai työelämävalmennuksen ja työkokeilun aikana sekä myös varsinaisen työsuhteen alkuvaiheessa. Työvoimatoimistot ja työvoiman palvelukeskukset voivat hankkia vammaiselle tai kuntoutujalle työhönvalmentajan palvelua tukemaan ja valmentamaan työnhakijan työllistymistä tavallisiin työyhteisöihin. Työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa sopivan työpaikan haussa ja työnantajaa sopivan työntekijän löytämisessä. Lisäksi työhönvalmentaja aut-

12 taa palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa sekä mahdollisissa palkkatukeen liittyvissä kysymyksissä. Tavallista on, että ennen työsuhteen solmimista etsitään sopivia työkokeilu- tai työharjoittelupaikkoja, joissa sekä työnantaja että työntekijä saavat mahdollisuuden räätälöidä työntekijälle hänen osaamistaan ja kykyjään parhaiten vastaavia työtehtäviä, jotka vastaavat myös työnantajan tarpeeseen. Työhönvalmentajalla on tässä keskeinen rooli, ja hänellä on usein myös mahdollisuus perehdyttää työntekijä tehtäviinsä sekä auttaa työyhteisöä ottamamaan vastaan uusi työntekijä. Työnantajien omien kokemusten mukaan työhönvalmentajan palvelu on vähentänyt huomattavasti rekrytoinnin riskejä. Työhönvalmentaja voi esimerkiksi: etsiä ja räätälöidä sopivat työtehtävät yhdessä työnantajan kanssa opettaa työtehtävät avustaa mm. palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa perehdyttää työyhteisöä uuden työtoverin tuloon liittyvissä asioissa tukea työllistynyttä työsuhteen solmimisen jälkeenkin olla jatkuvasti käytettävissä linkkinä työnantajaan päin. Työhönvalmentajan palvelut ovat työnantajille maksuttomia. Työhönvalmentajan palveluja voi tiedustella työvoimatoimiston lisäksi oman paikkakunnan sosiaalipalvelua tuottavilta toimijoilta sekä kunnan työllistämisasioista vastaavilta henkilöiltä. Palvelun saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Työpaikalla suoritettavat työssäoppimisjaksot Työnantaja voi saada ammatillisesta oppilaitoksesta yhteydenoton, jossa ehdotetaan yhteistyötä vammaisen opiskelijan tai kuntoutujan työssäoppimisjakson toteuttamiseksi. Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka myös pyrkivät tekemään yhteistyötä työnantajien kanssa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa eli noin puoli vuotta, ja se toteutetaan yleensä jaksoissa. Työssäoppiminen ei ole työharjoittelua, sillä siinä osa opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista siirretään työpaikoille opittaviksi. Työssäoppiminen on siis työharjoittelua kehittyneempää ja tavoitteellisempaa oppimista. 10

13 Vammaisilla opiskelijoilla on samat tutkintotavoitteet ja -vaatimukset kuin ei-vammaisilla ko. alan opiskelijoillakin. Erilaiset apuvälineet ja työtavat mahdollistavat työskentelyn. Oppilaitos tukee opiskelijan selviytymistä työympäristössä ja huolehtii esimerkiksi apuvälineiden asennuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta jakson aikana. Työnantajan vastuulla on, että työssäoppimisjaksosta tehdään kirjallinen sopimus (lomake), jossa sovitaan mm. osapuolten tehtävistä, ohjauksesta, arvioinnista, opintojen tavoitteesta, työssäoppimisen kestosta ja ajoituksesta, vakuutuksista sekä työnantajalle mahdollisesta maksettavasta korvauksesta. Työnantaja nimeää myös vastuullisen työpaikkaohjaajan, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle palautetta. Tämän lisäksi työpaikkaohjaaja huolehtii myös siitä, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle. Erilaisiin sairauksiin ja vammoihin liittyy piirteitä, jotka vaikuttavat työn tekemiseen tai sen oppimiseen työpaikalla. Työpaikkaohjaajan on hyvä olla tietoinen työssäoppijan mahdollisista sairauksista tai erityisen tuen tarpeesta voidakseen mahdollisimman hyvin tukea työssäoppijaa. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantaja ja oppilaitoksen edustaja varmistavat, että opiskelija on tutustunut tuleviin työtehtäviin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Tavoitteet asetetaan työnantajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. On tärkeää, että kaikki osapuolet tuntevat tavoitteet. Työssäoppimiseen kuuluvat myös palautekeskustelut, joissa opiskelija saa arvioinnin edistymisestään. Käytäntö on osoittautunut, että työssäoppimisjaksolla saadut kokemukset ovat keskeisessä asemassa opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta. Sen vuoksi yhteistyö työnantajien ja oppilaitosten kesken on tärkeää vammaisen opiskelijan ja kuntoutujan itsensä kannalta. Työnantajalle se antaa mahdollisuuden tutustua toisaalta niihin asioihin, joita vammaisten työntekijöiden työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, ja toisaalta nähdä niitä hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita ammattitaitoinen työntekijä voi työnantajalle antaa vammastaan huolimatta. 11

14 6. Tuet palkkaukseen Palkkatuki Työvoimatoimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle työntekijän palkkakustannuksiin, jos palkattavan ammattitaito selvästi vaatii kohentamista ja ajantasaistamista esimerkiksi sairauden tai vamman tai muun syyn johdosta. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että palkattava henkilö on työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Palkkatuen myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaa siitä, voidaanko työllistymistä edistää sen avulla. Työnantajalle, joka palkkaa vajaakuntoiseksi tai vammaiseksi määritellyn henkilön, on tarjolla pitkäaikaista tai jopa pysyvää palkkatukea sekä korotettua palkkatukea. Palkkatukea voivat saada yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten yhdistykset, säätiöt, järjestöt ja kotitaloudet. Palkkatukea voi saada työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan tulee noudattaa työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajan on myös sitouduttava maksamaan ko. työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, kyseisestä työstä on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkkatuen myöntäminen on mahdollista myös silloin, kun työsopimus on määräaikainen. Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilön työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään. Tuki myönnetään joko rekrytointitukena tai pitkäkestoisena tukena. Rekrytointituki kohdentuu työsuhteen alkuun, jolloin työntekijä tarvitsee normaalia enemmän työhön perehdyttämistä tai opastusta. Pitkäkestoinen tuki taas kompensoi työntekijän pysyvästi alentunutta työkykyä ja keskimääräistä alempaa työn tuottavuutta. Vajaakuntoiseksi määritellyn henkilön palkkaamiseksi tukea voidaan myöntää 24 kuukaudeksi kerrallaan. Jos sen jälkeen todetaan, että sairauden tai vamman vaikutukset työhön ovat edelleen samat, tukea voidaan myöntää välittömästi uudeksi 24 kuukauden jaksoksi. Palkkatukea voi saada vähintään työllistämistuen perustuen määrän 23,91 euroa päivältä eli 514 euroa kuukaudessa. Perustuen lisäksi työnantajalle voidaan myöntää lisäosa, joka on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Lisäosan kanssa tuki on yhteensä 822 euroa kuukaudessa. Jos kyseessä on vammainen henkilö, jolle on maksettu työttömyysturvaa vähintään 500 päivältä ja joka on työmarkkinatukeen oikeutettu, voidaan palkkatuki myöntää 12 kuukauden ajaksi korotetulla lisäosalla, jolloin se on jo 90 % perustuen määrästä. Korotetun lisäosan kanssa palkkatuen suuruus on 977 euroa kuukaudessa. (Luvut ovat vuoden 2007 tasolla) 12

15 Työvoimatoimisto harkitsee aina tapauskohtaisesti palkkatuen määrän. Työnantaja hakee palkkatukea siitä työvoimatoimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai siitä työvoimatoimistosta, josta on tarkoitus palkata kyseinen henkilö. Palkkatuki maksetaan aina kuukausittain jälkikäteen. Tuki työolosuhteiden muutoksiin Jotta vammainen tai kuntoutuja voisi tehdä täysipainoisesti työtä, saattaa olla tarpeen muuttaa hänen työolosuhteitaan. Tällainen tilanne voi syntyä sekä silloin, kun työnantaja palkkaa uuden työntekijän että silloin, kun vanhan työntekijän työn jatkaminen edellyttää sitä. Työolosuhteiden muutoksista ovat vastuussa työnantaja ja joissakin tapauksissa myös Kela. Kela on vastuussa vaikeavammaisen työn kannalta välttämättömistä henkilökohtaisista apuvälineistä. Esimerkiksi näkövammainen voi saada Kelan kautta erityiset it -laitteet, joiden avulla hän voi työskennellä kuten muutkin. Työnantajan ei myöskään tarvitse osallistua ko. laitteiden käyttöön tarkoitetun perehdyttämisen kustannuksiin Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajilta kohtuullisten mukautusten suorittamista työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Monilla työnantajilla on hyviä kokemuksia vammaisista tai kuntoutujista työntekijöinä. Vamma tai pitkäaikainen sairaus ei todellisuudessa aina edes vaikuta työkykyyn. Esimerkiksi liikuntavammaisen henkilön työkyky toimistotyössä voi sopivilla apuvälineillä tuettuna olla täysin normaali tai ruoka-aineallergian vuoksi työtä vaihtamaan joutunut henkilö suoriutuu normaalisti työstä, jossa ei joudu allergeenin kanssa tekemisiin. Työolosuhteiden järjestelytuki Työhallinto voi tukea työnantajaa työolosuhteiden järjestelytuella, joka kohdistuu koneisiin, välineisiin, menetelmiin ja yleensäkin työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin sekä toisen työntekijän tarjoamaan apuun. Tukea myönnetään työnantajan työvoimatoimistolle tekemän hakemuksen perusteella. Työvoimatoimisto, jonka alueella työpaikka sijaitsee, päättää tuesta sen jälkeen, kun se on kuullut myös työterveyshuollon edustajia tai työsuojelun asiantuntijoita. Työnantaja voi hakea järjestelytukea myös jo työsuhteessa olevan työntekijän osalta. Tällöin on esitettävä lääkärinlausunto ja työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arvio siitä, että tuki on välttämätöntä työntekijän selviytymiseksi työtehtävistään. Järjestelytuen määrä on enintään euroa kuntoutujaa kohden. Jos kyseessä on vaikeavammainen hen- 13

16 kilö, tuki on enintään euroa. Uusien koneiden, laitteiden tai kalusteiden hankinta voidaan korvata, jos muutoksista tai järjestelyistä koituvat kustannukset muodostuvat suuremmiksi. Lisäksi työnantaja voi hakea tukea siihen, että työtoveri antaa alkuvaiheessa apua uudessa työssä selviytymiseksi. Tämän tuen määrä on enintään 250 euroa kuukaudessa ja sitä voi saada koko ensimmäisen vuoden ajan. Jos kyseessä on vaikeavammainen työntekijä, tuki voi olla 350 euroa kuukaudessa ja kestää kahden vuoden ajan. (Tukien määrät vuoden 2007 tasolla) Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen Vammaisilla ja kuntoutujilla on monesti tulonaan työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen on mahdollista, mutta säännöt ja rajoitukset palkan vaikutuksesta eläkkeen määrään vaihtelevat. Ennen työllistymistään eläkettä saavan on syytä itse pyytää selvitys omalta eläkelaitokseltaan siitä, miten ansiotulo vaikuttaa eläkkeeseen. Eräissä työeläkkeissä on tarkat euromäärät, joita eläkkeensaajan ansiotulot eivät saa ylittää, tai silloin menettää eläkkeen. Toisissa tapauksissa eläkkeen saaja voi ansaita palkkatuloja ilman rajoituksia. 14

17 Liikuntarajoitteiset ihmiset ovat aktiivista ja laadukasta työvoimaa Tuusulalainen Peltsi Group Oy toteuttaa hanketta, jossa pyritään luomaan tai etsimään työtä vajaakuntoisille tai liikuntarajoitteisille työnhakijoille. Tavoitteena on löytää sopivaa ja mielekästä työtä vammaisille, joilla perinteisiä väyliä käyttäen saattaa olla vaikeuksia löytää esimerkiksi koulutustaan vastaavia tehtäviä. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Jyri Peltoniemi, joka on itse ollut liikuntarajoitteinen vuodesta 1998 asti. Peltoniemen omakohtaisen kokemuksen ja ideologian mukaisesti liikuntarajoitteiset henkilöt ovat aktiivista ja laadukasta työvoimaa, mutta työnantajat eivät ole tätä olemassa olevaa reserviä tiedostaneet. Toisaalta saattaa olla mahdollista, että osa liikuntarajoitteisista on itsekin omista kyvyistään epävarmoja ja näin ollen arkoja hakeutumaan työelämään. Projektin tavoitteena onkin saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen, kertoa käytössä olevista tukimuodoista ja siten rohkaista molempia osapuolia työsopimuksien solmimiseen

18 16

19

20 Lisätietoa saa seuraavilta Internet -sivuilta: Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007: Invalidiliitto: kela: Kuntoutussäätiö: Sisäänheitto työelämään! projekti: Sosiaali- ja terveysministeriö: Työministeriö: Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE: Vammaisfoorumi: VATES säätiö:

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tähän raporttiin on koottu alustavasti tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Petri Puroaho Miksi olen Kainuussa? 6.10: Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston, Tuetun työllistymisen palveluiden pyynnöstä (Helena Karppinen,

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Petri Puroaho Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen

Petri Puroaho Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen Petri Puroaho Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö sosiaalisen yritystoiminnan tukijana Kohderyhmän työllisyystilanne Työllistämisen tukipalvelut työhönvalmennus

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA ONNELAN ORIASEMA, Johanna Kivimäki Oriasemapalvelut Ravihevoskasvatusta Varsapihatto TYÖNANTAJAHISTORIA: palkattu kesätyöntekijä (palkkatuella ja ilman), oppisopimus, työkokeilu,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys

Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys Vammaisten työllistymisen tukitoimien i i vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys 15.6.2011 Veera Laiho Pasi Holm Osa vammaisista työhaluisia ja työkykyisiä Työkyky on erinomainen tai hyvä 35 %:lla vammaisista

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot