Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille

Transkriptio

1 Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille

2 Sisältö 1. Julkaisun tarkoitus Mitä tarkoitetaan vammaisella, vajaakuntoisella ja kuntoutujalla? Monimuotoinen työyhteisö Mistä työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea? Rekrytointia edeltävä työhön tutustuminen... 7 Työkokeilu... 7 Työharjoittelu ja työelämävalmennus... 8 Työhön ja työyhteisöön valmennus... 9 Työpaikalla suoritettavat työssäoppimisjaksot Tuet palkkaukseen Palkkatuki Tuki työolosuhteiden muutoksiin Työolosuhteiden järjestelytuki Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen... 14

3 1. Julkaisun tarkoitus Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa tietoa yksityisen sektorin työnantajille vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksistä ja käytettävissä olevista tukimuodoista. Vammaiset ja vajaakuntoiset ovat tärkeä työvoimaresurssi väestön ikärakenteen muuttuessa ja työllisten määrän vähentyessä olennaisesti lähivuosina. Vammaisten ja vajaakuntoisten on käytännössä ollut vaikea löytää heille sopivaa työtä. Syynä saattavat olla esimerkiksi fyysiset esteet, työkokemuksen puute, työnantajien, työtovereiden tai asiakaskunnan ennakkoluulot ja vammaisuutta koskevan tiedon puute. Lainsäädäntö pyrkii takaamaan vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia ammattitaitoa, päästä työelämään ja edetä urallaan. Työnantajalle tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla vammaisen tai kuntoutusvaiheessa olevan henkilön sopeutumista työpaikalle ja työtehtäviin. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin niin, että vammaisen työllistyminen ja työssä pärjääminen olisi mahdollista. Useimmiten muutokset ovat kertaluonteisia kuten erityisten välineiden hankkiminen tai fyysisten esteiden poistaminen työympäristöstä. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä tuetaan tukitoimin, jotka kohdistuvat joko työntekijään tai harjoittelijaan itseensä taikka työnantajiin. Työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea vammaisen tai vajaakuntoisen työllistämiseksi parhaiten työvoimatoimistoista. Tämän lisäksi vammaisasioissa toimivat järjestöt, kuten Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi, VATES-säätiö ja Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE antavat lisätietoja eri tukimuodoista ja niiden saamiseen liittyvistä ehdoista. 1 Internetsivustojen osoitteet ovat julkaisun lopussa

4 2. Mitä tarkoitetaan vammaisella, vajaakuntoisella ja kuntoutujalla? Vammaisten, vajaakuntoisten ja kuntoutujien elämäntilanteen taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi synnynnäinen vamma, onnettomuuteen joutuminen, sairaus tai vaikkapa työolosuhteiden aiheuttama allerginen taipumus. Vammainen tarkoittaa tässä julkaisussa henkilöä, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa. Esimerkiksi näkövammainen virastossa työskentelevä lakimies tarvitsee erityiset it -laitteet suoriutuakseen työstään samoin kuin muut vastaavaa työtä tekevät. Kaikki vammaiset henkilöt eivät ole lainsäädännössä tarkoitettuja vajaakuntoisia työntekijöinä eivätkä kaikki kuntoutujat tai vajaakuntoiset ole vammaisia ihmisiä. Lainsäädännössä ja työhallinnossa käytetään yleisesti termiä vajaakuntoinen, jolla tarkoitetaan ihmistä, jonka mahdollisuudet löytää sopivaa työtä, jatkaa nykyisessä työssään tai edetä ammatissaan ovat huonontuneet vamman, sairauden tai jonkin työntekoon liittyvän rajoitteen vuoksi. Termillä ei siis tarkoiteta mitään yleistä vajavaisuutta, vaan työhön tai työolosuhteisiin liittyviä rajoittavia tekijöitä. Näistä henkilöistä voi myös käyttää käsitettä osatyökykyinen, joka korostaa henkilön jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollisuuksia. Tässä oppaassa on käytetty sanaa kuntoutuja rinnakkain sanan vajaakuntoinen kanssa, koska se arkikielellä ilmaistuna kuvastaa paremmin tilannetta, jossa ko. henkilöt ovat työmarkkinoilla. Kuntoutuja-sanaa käytetään usein ihmisestä, joka saa kuntoutusta, jotta kykenisi suoriutumaan paremmin työelämässä, pystyisi paremmin toimimaan tapaturman jälkeen jne. Kuntoutuminen on usein väliaikainen vaihe ihmisen työuran aikana. Joidenkin tilanne voi kuitenkin olla se, että he tarvitsevat pitkäaikaisesti erityistä tukea selviytyäkseen työtehtävistään.

5 Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä 2006 Vantaan Antikvariaatti Vantaalla toimiva, kirjoja ostava ja myyvä Vantaan antikvariaatti palkkasi vuonna 2005 kuuron Sari Pirisen hoitamaan nettiantikvariaattinsa tallennus- ja pakkaustyötä. Hänet palkattiin ilman varsinaista viranomaistukea. Työntekijän työnkuvaa on myöhemmin laajennettu ja hän vastaa yksin myös Martinlaaksoon avatun myymälän asiakaspalvelusta. Asiakkaita on informoitu työntekijän kuuroudesta tiskillä olevalla kyltillä: Myyjä on kuuro ja lukee huulilta! Siksi pyydämme teitä puhumaan rauhallisesti ja selvästi. Voitte myös kirjoittaa vaikeammat asiat paperille. Kiitos yhteistyöstänne. Vates -säätiö palkitsi yrityksen, koska se on esimerkillisesti huomioinut vammaisen ihmisen yhdenvertaisena työnhakijana, sopeuttanut hänen työtehtävänsä ja työmenetelmänsä sekä räätälöinyt liiketoimintansa.

6 3. Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisella työyhteisöllä tarkoitetaan työpaikkaa, jossa nähdään voimavarana se, että siellä työskentelee eri-ikäisiä, eri sukupuolia edustavia, eri maista lähtöisin olevia tai vammaisia työntekijöitä, eri uskontoja tunnustavia, perheellisiä ja perheettömiä jne. On todennäköistä, että monimuotoisuuden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan väestön ikärakenteen muutoksen ja sitä seuraavan työvoimapulan vuoksi. Suurella osalla suomalaisista työpaikoista ei ole erityistä monimuotoisuusstrategiaa, joka auttaisi työyhteisöä ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet, ja työnantajaa järjestämään työolosuhteet ja työjaon niin, että jokainen työntekijä voisi yltää omaan parhaaseen suoritukseensa. Joissakin yrityksissä on kuitenkin jo huomattu, että monimuotoinen työyhteisö on voimavara, jos työntekijöiden erilaisia lähtökohtia ja osaamista voidaan hyödyntää tietoisesti. Monimuotoisuuden hyödyt näkyvät mm. ihmisten erilaisista lähtökohdista, kokemuksista ja osaamisesta johtuvana innovatiivisuuden kasvuna ja koko työyhteisön vastuun ottamisena tuloksista, työilmapiiristä, motivaatiosta ja työhyvinvoinnista. Kaikki nämä tekijät myös lisäävät työpaikan vetovoimaa ja työnantajan mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa työvoimaa.

7 S-ryhmä on suomalaisten omistama kaupparyhmä ja HOK-Elanto on sen suurin alueosuuskauppa. HOK-Elanto on palkannut vammaisia työntekijöitä vuodesta 1996 lähtien. Lähtökohtana on, että vammaisia kuten muitakin työntekijöitä palkataan ainoastaan aitoon tarpeeseen. Rekrytointialoite tulee aina toimipaikasta. Työtehtäviä määriteltäessä huomioidaan sekä työnantajan että työntekijän tarpeet. Vammaisten henkilöiden työllistäminen on HOK-Elannossa osa jokapäiväistä henkilöstöpolitiikkaa, eikä siitä tehdä suurta numeroa. Erilaisuuden kohtaaminen nähdään myönteisenä asiana koko työyhteisölle. Yrityksessä tehtyjen vastuullisuustutkimusten perusteella asiakkaat pitävät yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa tärkeänä kilpailuetuna. Asiakkaat suhtautuvat vammaisten henkilöiden palkkaamiseen erittäin positiivisesti ja kannustavat jopa lisäämään vammaisten työntekijöiden määrää. HOK-Elanto on mukana Sisäänheitto työelämään! -nimisessä uudessa työnantajapalvelussa, jonka kautta yritykset ja ammattitaitoiset vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät voivat kohdata tuloksellisen yhteistyön aloittamiseksi. HOK-Elannossa hankkeen vastuuhenkilönä on henkilöstöjohtaja Antero Levänen.

8 4. Mistä työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea? Työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea vammaisen tai kuntoutujan työllistämiseksi ensisijaisesti työvoimatoimistoista. Työvoimatoimistoissa on asiantuntevaa henkilökuntaa, joka neuvoo vammaisia ja kuntoutujia sekä tukee heitä sellaisen työnantajan löytämisessä, joka haluaa tarjota mahdollisuuden harjoitteluun tai työntekoon. Lopullisena tavoitteena on, että ihminen löytää työtä, jossa hänen vammansa tai sairautensa ei aiheuta olennaista haittaa. Jotta tähän päästään, on työnantajalle monesti hyötyä eri tukimuodoista ja mahdollisuudesta kokeilla vammaisen tai kuntoutujan selviytymistä työssä ja työpaikan olosuhteissa. Ihmiselle itselleen tämä merkitsee mahdollisuutta näyttää osaamistaan monella on myös paljon aiempaa työkokemusta tai alalle sopiva koulutus, ja vammasta tai sairaudesta huolimatta hyvä työpanos annettavanaan. Kelan palvelut tukevat ihmisiä, joiden työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien arvioidaan sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen tai joille sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Työnantajan on hyvä olla yhteydessä Kelaan lisätietojen saamiseksi erilaisista tukimahdollisuuksista, jos tällainen tilanne tulee eteen. Työnantajan on hyvä myös tietää, että vaikeavammainen henkilö, kuten esimerkiksi näkövammainen, voi Kelan kautta saada teknisesti vaativia apuvälineitä työssä selviytyäkseen, esimerkiksi it-laitteet, joiden avulla hän kykenee työskentelemään samoin kuin näkevät työtoverinsa. Rekrytoitavan tilanteesta riippuu mistä tukea haetaan. Työnantaja voi saada tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutostöihin. Osa tukimuodoista on sellaisia, joissa ei synny työsuhdetta, ja osa sellaisia, joissa työsuhde syntyy.

9 5. Rekrytointia edeltävä työhön tutustuminen Työnantaja voi ottaa henkilön: työkokeiluun työharjoitteluun työelämävalmennukseen työssäoppimisjaksolle sekä saada työhön ja työyhteisöön valmentavia palveluja työsuhdetta solmimatta. Kaikki edellä mainitut tukimuodot ovat työnantajalle maksuttomia. Työhallinto voi maksaa vammaiselle tai kuntoutujalle erilaisia tukia tai harkinnanvaraista päivärahaa sekä matka- ja ylläpitokustannuksia niin, ettei työnantajalle aiheudu palkka- tai muita kustannuksia työelämävalmennuksen, työharjoittelun, työkokeilun tai työssäoppimisjakson ajalta. Myös Kela tai työeläkelaitos voi tarjota työkokeilua tai työhönvalmentajan palveluja asiakkaalleen, ja ottaa yhteyttä työnantajiin. Tällöin nämä tahot vastaavat kustannuksista. Työkokeilu Vammainen tai kuntoutuja voi työvoimatoimiston kautta hakea itselleen työkokeilupaikkaa esimerkiksi yrityksestä tai järjestöstä. Myös ns. yksinyrittäjä, jolla ei ole palkattua henkilökuntaa, voi ottaa henkilön työkokeiluun. Työnantaja voi myös itse tarjota työkokeilupaikkoja oman alueensa työvoimatoimistolle. Yksi työkokeilujakso voi kestää puoli vuotta, mutta jaksoja voi olla useitakin peräkkäin. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten se on työkokeilupaikan tarjoajalle riskitön. Työkokeilusta tehdään kuitenkin työnantajan, työvoimatoimiston ja työkokeiluun tulevan henkilön kesken kirjallinen sopimus, jossa sovitaan mm. kokeilun ajasta ja paikasta (myös päivätai viikkotasolla), työn sisällöistä ja tehtävistä sekä yhteyshenkilöstä työpaikalla. Tästä sopimuksesta tulee ilmoittaa myös työpaikan luottamusmiehelle tai muulle työntekijöiden edustajalle. Työkokeilun aikana työnantaja seuraa ja opastaa työntekijää ja antaa hänestä kokeilun lopuksi arvion työvoimatoimistolle. Työkokeilun aikana työnantaja saa tilaisuuden tutus-

10 tua vammaiseen tai kuntoutujaan työntekijänä ja saada selville hänen vahvuutensa ja heikkoutensa mahdollista työsuhdetta ajatellen. Jos työnantaja kokeilun tuloksena päättää tarjota hänelle työsuhdetta, voi sen aloittamisen tueksi saada vielä apua työhön valmentamiseen. Jollei työkokeilu johda työsuhteeseen, ei työkokeilua pidä silti pitää epäonnistuneena, sillä kokeilujakso on tuonut arvokasta tietoa ja kokemusta, jonka turvin voidaan jatkaa sopivan työtehtävän etsimistä. Työkokeilussa olevaa henkilöä ei saa siirtää edelleen toisen työnantajan palvelukseen eikä häntä saa sijoittaa tehtäviin, joista viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on irtisanottu tai lomautettu väkeä tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työkokeilu ei saa johtaa muiden työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työehtojen huonontumiseen eikä vääristää yritysten välistä kilpailua. Työkokeilussa olevan työaika on enintään viisi päivää viikossa ja 4-8 tuntia päivässä. Työkokeilun ehtona ei ole, että henkilö olisi työtön. Työnantaja ei vastaa työkokeilussa olevan henkilön vakuuttamisesta. Mahdollisen tapaturman tai ammattitaudin korvaaminen tapahtuu valtion varoista tapaturmavakuutuslain perustein. Työministeriö on ottanut ryhmävastuuvakuutuksen työkokeilussa oleville. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työnantaja voi ottaa vammaisen tai kuntoutujan työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Tavoitteena on perehdyttää ko. henkilö työelämään, antaa hänelle työn kautta tulevaa ammattitaitoa ja näin parantaa hänen mahdollisuuksiaan solmia työsuhde. Alle 25-vuotiaiden osalta kyseessä on työharjoittelu ja sitä vanhempien osalta työelämävalmennus. Osalla työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikkaa etsivistä on siis paljonkin aiempaa kokemusta työelämästä, mutta he ovat jonkin haitan tai vaikeuden, kuten allergian tai sairauden, vuoksi joutuneet vaihtamaan alaa tai ammattia. Työharjoittelun tai työelämävalmennuksen tarjoajana voi olla muun muassa yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistys tai muu yhteisö sekä säätiö. Työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikan järjestämisessä on joitakin rajoituksia, joilla turvataan työnantajan vakinaisten työntekijöiden asemaa sekä estetään yritysten kilpailutilanteen vääristymistä. Työnantaja voi ottaa työharjoitteluun alle 25-vuotiaan vammaisen tai kuntoutujan, jolla ei ole ammatillista koulutusta ja jolla on oikeus työmarkkinatukeen. Kela maksaa ko. henkilölle täyden työmarkkinatuen koko harjoittelujakson ajalta, joka tavallisesti kestää enintään 12 kuukautta, mutta voi erityisistä syistä olla jopa 18 kuukautta. Työelämävalmennukseen työnantaja voi ottaa 25 vuotta täyttäneen henkilön tai sitä nuoremmankin, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai hän saa työttömyyskorvauksena

11 perus- tai ansiosidonnaista päivärahaa. Jos kyseessä on työmarkkinatuen piiriin kuuluva henkilö, maksaa Kela hänelle koko valmennusjakson ajalta työmarkkinatukea. Jos henkilö kuuluu perus- tai ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, maksaa työvoimatoimisto hänelle työllistämistukea valmennusjakson ajalta. Samoin kuin työharjoittelussa, työmarkkinatuella työelämävalmennuksessa olevan valmennusjakso voi kestää 12 kuukautta tai erityisistä syistä 18 kuukautta. Sen sijaan työllistämistuella tuettu työelämävalmennus voi kestää ainoastaan 10 kuukautta. Lisäksi sekä työharjoittelussa että työelämävalmennuksessa oleva henkilö voi sen aikana saada ylläpitokorvausta (ruokailu-, matka- yms. kustannuksiin tarkoitettu tuki) tietyin edellytyksin. Työvoimatoimiston henkilöstö on yhteydessä työnantajiin ja etsii työharjoittelu- ja työelämävalmennuspaikkoja niitä tarvitseville. Monesti vammaiset tai kuntoutujat ovat myös itse yhteydessä työnantajiin ja pyrkivät etsimään harjoittelu- ja valmennuspaikkoja, jotka täyttävät työvoimatoimiston asettamat ehdot. Ennen työharjoittelun tai työelämävalmennuksen alkamista työnantaja, työvoimatoimisto ja vammainen tai kuntoutuja, jota harjoittelu tai valmennus koskee, tekevät siitä kirjallisen määräaikaisen sopimuksen. Sopimukseen kirjataan muun muassa harjoittelun ja valmennuksen suoritusaika ja -paikka, kesto ja tehtävät, joita ko. henkilön työhön kuuluu. Työnantajan on huolehdittava vammaisen tai kuntoutujan asianmukaisesta valvonnasta, ohjauksesta ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Työnantajan kannalta tämä merkitsee, ettei työnantajalle synny palkka- tai vakuutuskustannuksia työharjoittelusta tai työelämävalmennuksesta. Työministeriö on järjestänyt kaikille työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa oleville ryhmävastuuvakuutuksen. Jos harjoittelun tai valmennuksen aikana sattuu tapaturma tai ko. henkilö saa ammattitaudin, suoritetaan niistä korvaus valtion varoista tapaturmavakuutuslain perustein. Työhön ja työyhteisöön valmennus Vammaisen tai kuntoutujan työelämään perehdyttämisen tukimuodoista työhönvalmentajan palvelut ovat erityisesti kiinnostaneet työnantajia. Tämä tukimuoto ei myöskään ole työsuhde, vaan tavoitteena on kuntoutujan tai vammaisen työelämään perehdyttäminen ja ammattitaidon edistäminen, jotta varsinaisen työpaikan saaminen helpottuisi. Työhön valmennusta voidaan toteuttaa työharjoittelun tai työelämävalmennuksen ja työkokeilun aikana sekä myös varsinaisen työsuhteen alkuvaiheessa. Työvoimatoimistot ja työvoiman palvelukeskukset voivat hankkia vammaiselle tai kuntoutujalle työhönvalmentajan palvelua tukemaan ja valmentamaan työnhakijan työllistymistä tavallisiin työyhteisöihin. Työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa sopivan työpaikan haussa ja työnantajaa sopivan työntekijän löytämisessä. Lisäksi työhönvalmentaja aut-

12 taa palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa sekä mahdollisissa palkkatukeen liittyvissä kysymyksissä. Tavallista on, että ennen työsuhteen solmimista etsitään sopivia työkokeilu- tai työharjoittelupaikkoja, joissa sekä työnantaja että työntekijä saavat mahdollisuuden räätälöidä työntekijälle hänen osaamistaan ja kykyjään parhaiten vastaavia työtehtäviä, jotka vastaavat myös työnantajan tarpeeseen. Työhönvalmentajalla on tässä keskeinen rooli, ja hänellä on usein myös mahdollisuus perehdyttää työntekijä tehtäviinsä sekä auttaa työyhteisöä ottamamaan vastaan uusi työntekijä. Työnantajien omien kokemusten mukaan työhönvalmentajan palvelu on vähentänyt huomattavasti rekrytoinnin riskejä. Työhönvalmentaja voi esimerkiksi: etsiä ja räätälöidä sopivat työtehtävät yhdessä työnantajan kanssa opettaa työtehtävät avustaa mm. palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa perehdyttää työyhteisöä uuden työtoverin tuloon liittyvissä asioissa tukea työllistynyttä työsuhteen solmimisen jälkeenkin olla jatkuvasti käytettävissä linkkinä työnantajaan päin. Työhönvalmentajan palvelut ovat työnantajille maksuttomia. Työhönvalmentajan palveluja voi tiedustella työvoimatoimiston lisäksi oman paikkakunnan sosiaalipalvelua tuottavilta toimijoilta sekä kunnan työllistämisasioista vastaavilta henkilöiltä. Palvelun saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Työpaikalla suoritettavat työssäoppimisjaksot Työnantaja voi saada ammatillisesta oppilaitoksesta yhteydenoton, jossa ehdotetaan yhteistyötä vammaisen opiskelijan tai kuntoutujan työssäoppimisjakson toteuttamiseksi. Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka myös pyrkivät tekemään yhteistyötä työnantajien kanssa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa eli noin puoli vuotta, ja se toteutetaan yleensä jaksoissa. Työssäoppiminen ei ole työharjoittelua, sillä siinä osa opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista siirretään työpaikoille opittaviksi. Työssäoppiminen on siis työharjoittelua kehittyneempää ja tavoitteellisempaa oppimista. 10

13 Vammaisilla opiskelijoilla on samat tutkintotavoitteet ja -vaatimukset kuin ei-vammaisilla ko. alan opiskelijoillakin. Erilaiset apuvälineet ja työtavat mahdollistavat työskentelyn. Oppilaitos tukee opiskelijan selviytymistä työympäristössä ja huolehtii esimerkiksi apuvälineiden asennuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta jakson aikana. Työnantajan vastuulla on, että työssäoppimisjaksosta tehdään kirjallinen sopimus (lomake), jossa sovitaan mm. osapuolten tehtävistä, ohjauksesta, arvioinnista, opintojen tavoitteesta, työssäoppimisen kestosta ja ajoituksesta, vakuutuksista sekä työnantajalle mahdollisesta maksettavasta korvauksesta. Työnantaja nimeää myös vastuullisen työpaikkaohjaajan, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle palautetta. Tämän lisäksi työpaikkaohjaaja huolehtii myös siitä, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle. Erilaisiin sairauksiin ja vammoihin liittyy piirteitä, jotka vaikuttavat työn tekemiseen tai sen oppimiseen työpaikalla. Työpaikkaohjaajan on hyvä olla tietoinen työssäoppijan mahdollisista sairauksista tai erityisen tuen tarpeesta voidakseen mahdollisimman hyvin tukea työssäoppijaa. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantaja ja oppilaitoksen edustaja varmistavat, että opiskelija on tutustunut tuleviin työtehtäviin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Tavoitteet asetetaan työnantajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. On tärkeää, että kaikki osapuolet tuntevat tavoitteet. Työssäoppimiseen kuuluvat myös palautekeskustelut, joissa opiskelija saa arvioinnin edistymisestään. Käytäntö on osoittautunut, että työssäoppimisjaksolla saadut kokemukset ovat keskeisessä asemassa opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta. Sen vuoksi yhteistyö työnantajien ja oppilaitosten kesken on tärkeää vammaisen opiskelijan ja kuntoutujan itsensä kannalta. Työnantajalle se antaa mahdollisuuden tutustua toisaalta niihin asioihin, joita vammaisten työntekijöiden työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, ja toisaalta nähdä niitä hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita ammattitaitoinen työntekijä voi työnantajalle antaa vammastaan huolimatta. 11

14 6. Tuet palkkaukseen Palkkatuki Työvoimatoimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle työntekijän palkkakustannuksiin, jos palkattavan ammattitaito selvästi vaatii kohentamista ja ajantasaistamista esimerkiksi sairauden tai vamman tai muun syyn johdosta. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että palkattava henkilö on työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Palkkatuen myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaa siitä, voidaanko työllistymistä edistää sen avulla. Työnantajalle, joka palkkaa vajaakuntoiseksi tai vammaiseksi määritellyn henkilön, on tarjolla pitkäaikaista tai jopa pysyvää palkkatukea sekä korotettua palkkatukea. Palkkatukea voivat saada yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten yhdistykset, säätiöt, järjestöt ja kotitaloudet. Palkkatukea voi saada työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan tulee noudattaa työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajan on myös sitouduttava maksamaan ko. työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, kyseisestä työstä on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkkatuen myöntäminen on mahdollista myös silloin, kun työsopimus on määräaikainen. Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilön työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään. Tuki myönnetään joko rekrytointitukena tai pitkäkestoisena tukena. Rekrytointituki kohdentuu työsuhteen alkuun, jolloin työntekijä tarvitsee normaalia enemmän työhön perehdyttämistä tai opastusta. Pitkäkestoinen tuki taas kompensoi työntekijän pysyvästi alentunutta työkykyä ja keskimääräistä alempaa työn tuottavuutta. Vajaakuntoiseksi määritellyn henkilön palkkaamiseksi tukea voidaan myöntää 24 kuukaudeksi kerrallaan. Jos sen jälkeen todetaan, että sairauden tai vamman vaikutukset työhön ovat edelleen samat, tukea voidaan myöntää välittömästi uudeksi 24 kuukauden jaksoksi. Palkkatukea voi saada vähintään työllistämistuen perustuen määrän 23,91 euroa päivältä eli 514 euroa kuukaudessa. Perustuen lisäksi työnantajalle voidaan myöntää lisäosa, joka on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Lisäosan kanssa tuki on yhteensä 822 euroa kuukaudessa. Jos kyseessä on vammainen henkilö, jolle on maksettu työttömyysturvaa vähintään 500 päivältä ja joka on työmarkkinatukeen oikeutettu, voidaan palkkatuki myöntää 12 kuukauden ajaksi korotetulla lisäosalla, jolloin se on jo 90 % perustuen määrästä. Korotetun lisäosan kanssa palkkatuen suuruus on 977 euroa kuukaudessa. (Luvut ovat vuoden 2007 tasolla) 12

15 Työvoimatoimisto harkitsee aina tapauskohtaisesti palkkatuen määrän. Työnantaja hakee palkkatukea siitä työvoimatoimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai siitä työvoimatoimistosta, josta on tarkoitus palkata kyseinen henkilö. Palkkatuki maksetaan aina kuukausittain jälkikäteen. Tuki työolosuhteiden muutoksiin Jotta vammainen tai kuntoutuja voisi tehdä täysipainoisesti työtä, saattaa olla tarpeen muuttaa hänen työolosuhteitaan. Tällainen tilanne voi syntyä sekä silloin, kun työnantaja palkkaa uuden työntekijän että silloin, kun vanhan työntekijän työn jatkaminen edellyttää sitä. Työolosuhteiden muutoksista ovat vastuussa työnantaja ja joissakin tapauksissa myös Kela. Kela on vastuussa vaikeavammaisen työn kannalta välttämättömistä henkilökohtaisista apuvälineistä. Esimerkiksi näkövammainen voi saada Kelan kautta erityiset it -laitteet, joiden avulla hän voi työskennellä kuten muutkin. Työnantajan ei myöskään tarvitse osallistua ko. laitteiden käyttöön tarkoitetun perehdyttämisen kustannuksiin Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajilta kohtuullisten mukautusten suorittamista työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Monilla työnantajilla on hyviä kokemuksia vammaisista tai kuntoutujista työntekijöinä. Vamma tai pitkäaikainen sairaus ei todellisuudessa aina edes vaikuta työkykyyn. Esimerkiksi liikuntavammaisen henkilön työkyky toimistotyössä voi sopivilla apuvälineillä tuettuna olla täysin normaali tai ruoka-aineallergian vuoksi työtä vaihtamaan joutunut henkilö suoriutuu normaalisti työstä, jossa ei joudu allergeenin kanssa tekemisiin. Työolosuhteiden järjestelytuki Työhallinto voi tukea työnantajaa työolosuhteiden järjestelytuella, joka kohdistuu koneisiin, välineisiin, menetelmiin ja yleensäkin työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin sekä toisen työntekijän tarjoamaan apuun. Tukea myönnetään työnantajan työvoimatoimistolle tekemän hakemuksen perusteella. Työvoimatoimisto, jonka alueella työpaikka sijaitsee, päättää tuesta sen jälkeen, kun se on kuullut myös työterveyshuollon edustajia tai työsuojelun asiantuntijoita. Työnantaja voi hakea järjestelytukea myös jo työsuhteessa olevan työntekijän osalta. Tällöin on esitettävä lääkärinlausunto ja työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arvio siitä, että tuki on välttämätöntä työntekijän selviytymiseksi työtehtävistään. Järjestelytuen määrä on enintään euroa kuntoutujaa kohden. Jos kyseessä on vaikeavammainen hen- 13

16 kilö, tuki on enintään euroa. Uusien koneiden, laitteiden tai kalusteiden hankinta voidaan korvata, jos muutoksista tai järjestelyistä koituvat kustannukset muodostuvat suuremmiksi. Lisäksi työnantaja voi hakea tukea siihen, että työtoveri antaa alkuvaiheessa apua uudessa työssä selviytymiseksi. Tämän tuen määrä on enintään 250 euroa kuukaudessa ja sitä voi saada koko ensimmäisen vuoden ajan. Jos kyseessä on vaikeavammainen työntekijä, tuki voi olla 350 euroa kuukaudessa ja kestää kahden vuoden ajan. (Tukien määrät vuoden 2007 tasolla) Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen Vammaisilla ja kuntoutujilla on monesti tulonaan työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen on mahdollista, mutta säännöt ja rajoitukset palkan vaikutuksesta eläkkeen määrään vaihtelevat. Ennen työllistymistään eläkettä saavan on syytä itse pyytää selvitys omalta eläkelaitokseltaan siitä, miten ansiotulo vaikuttaa eläkkeeseen. Eräissä työeläkkeissä on tarkat euromäärät, joita eläkkeensaajan ansiotulot eivät saa ylittää, tai silloin menettää eläkkeen. Toisissa tapauksissa eläkkeen saaja voi ansaita palkkatuloja ilman rajoituksia. 14

17 Liikuntarajoitteiset ihmiset ovat aktiivista ja laadukasta työvoimaa Tuusulalainen Peltsi Group Oy toteuttaa hanketta, jossa pyritään luomaan tai etsimään työtä vajaakuntoisille tai liikuntarajoitteisille työnhakijoille. Tavoitteena on löytää sopivaa ja mielekästä työtä vammaisille, joilla perinteisiä väyliä käyttäen saattaa olla vaikeuksia löytää esimerkiksi koulutustaan vastaavia tehtäviä. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Jyri Peltoniemi, joka on itse ollut liikuntarajoitteinen vuodesta 1998 asti. Peltoniemen omakohtaisen kokemuksen ja ideologian mukaisesti liikuntarajoitteiset henkilöt ovat aktiivista ja laadukasta työvoimaa, mutta työnantajat eivät ole tätä olemassa olevaa reserviä tiedostaneet. Toisaalta saattaa olla mahdollista, että osa liikuntarajoitteisista on itsekin omista kyvyistään epävarmoja ja näin ollen arkoja hakeutumaan työelämään. Projektin tavoitteena onkin saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen, kertoa käytössä olevista tukimuodoista ja siten rohkaista molempia osapuolia työsopimuksien solmimiseen

18 16

19

20 Lisätietoa saa seuraavilta Internet -sivuilta: Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007: Invalidiliitto: kela: Kuntoutussäätiö: Sisäänheitto työelämään! projekti: Sosiaali- ja terveysministeriö: Työministeriö: Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE: Vammaisfoorumi: VATES säätiö: