Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille"

Transkriptio

1 Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille

2 Sisältö 1. Julkaisun tarkoitus Mitä tarkoitetaan vammaisella, vajaakuntoisella ja kuntoutujalla? Monimuotoinen työyhteisö Mistä työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea? Rekrytointia edeltävä työhön tutustuminen... 7 Työkokeilu... 7 Työharjoittelu ja työelämävalmennus... 8 Työhön ja työyhteisöön valmennus... 9 Työpaikalla suoritettavat työssäoppimisjaksot Tuet palkkaukseen Palkkatuki Tuki työolosuhteiden muutoksiin Työolosuhteiden järjestelytuki Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen... 14

3 1. Julkaisun tarkoitus Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa tietoa yksityisen sektorin työnantajille vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksistä ja käytettävissä olevista tukimuodoista. Vammaiset ja vajaakuntoiset ovat tärkeä työvoimaresurssi väestön ikärakenteen muuttuessa ja työllisten määrän vähentyessä olennaisesti lähivuosina. Vammaisten ja vajaakuntoisten on käytännössä ollut vaikea löytää heille sopivaa työtä. Syynä saattavat olla esimerkiksi fyysiset esteet, työkokemuksen puute, työnantajien, työtovereiden tai asiakaskunnan ennakkoluulot ja vammaisuutta koskevan tiedon puute. Lainsäädäntö pyrkii takaamaan vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia ammattitaitoa, päästä työelämään ja edetä urallaan. Työnantajalle tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla vammaisen tai kuntoutusvaiheessa olevan henkilön sopeutumista työpaikalle ja työtehtäviin. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin niin, että vammaisen työllistyminen ja työssä pärjääminen olisi mahdollista. Useimmiten muutokset ovat kertaluonteisia kuten erityisten välineiden hankkiminen tai fyysisten esteiden poistaminen työympäristöstä. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä tuetaan tukitoimin, jotka kohdistuvat joko työntekijään tai harjoittelijaan itseensä taikka työnantajiin. Työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea vammaisen tai vajaakuntoisen työllistämiseksi parhaiten työvoimatoimistoista. Tämän lisäksi vammaisasioissa toimivat järjestöt, kuten Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi, VATES-säätiö ja Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE antavat lisätietoja eri tukimuodoista ja niiden saamiseen liittyvistä ehdoista. 1 Internetsivustojen osoitteet ovat julkaisun lopussa

4 2. Mitä tarkoitetaan vammaisella, vajaakuntoisella ja kuntoutujalla? Vammaisten, vajaakuntoisten ja kuntoutujien elämäntilanteen taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi synnynnäinen vamma, onnettomuuteen joutuminen, sairaus tai vaikkapa työolosuhteiden aiheuttama allerginen taipumus. Vammainen tarkoittaa tässä julkaisussa henkilöä, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa. Esimerkiksi näkövammainen virastossa työskentelevä lakimies tarvitsee erityiset it -laitteet suoriutuakseen työstään samoin kuin muut vastaavaa työtä tekevät. Kaikki vammaiset henkilöt eivät ole lainsäädännössä tarkoitettuja vajaakuntoisia työntekijöinä eivätkä kaikki kuntoutujat tai vajaakuntoiset ole vammaisia ihmisiä. Lainsäädännössä ja työhallinnossa käytetään yleisesti termiä vajaakuntoinen, jolla tarkoitetaan ihmistä, jonka mahdollisuudet löytää sopivaa työtä, jatkaa nykyisessä työssään tai edetä ammatissaan ovat huonontuneet vamman, sairauden tai jonkin työntekoon liittyvän rajoitteen vuoksi. Termillä ei siis tarkoiteta mitään yleistä vajavaisuutta, vaan työhön tai työolosuhteisiin liittyviä rajoittavia tekijöitä. Näistä henkilöistä voi myös käyttää käsitettä osatyökykyinen, joka korostaa henkilön jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollisuuksia. Tässä oppaassa on käytetty sanaa kuntoutuja rinnakkain sanan vajaakuntoinen kanssa, koska se arkikielellä ilmaistuna kuvastaa paremmin tilannetta, jossa ko. henkilöt ovat työmarkkinoilla. Kuntoutuja-sanaa käytetään usein ihmisestä, joka saa kuntoutusta, jotta kykenisi suoriutumaan paremmin työelämässä, pystyisi paremmin toimimaan tapaturman jälkeen jne. Kuntoutuminen on usein väliaikainen vaihe ihmisen työuran aikana. Joidenkin tilanne voi kuitenkin olla se, että he tarvitsevat pitkäaikaisesti erityistä tukea selviytyäkseen työtehtävistään.

5 Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä 2006 Vantaan Antikvariaatti Vantaalla toimiva, kirjoja ostava ja myyvä Vantaan antikvariaatti palkkasi vuonna 2005 kuuron Sari Pirisen hoitamaan nettiantikvariaattinsa tallennus- ja pakkaustyötä. Hänet palkattiin ilman varsinaista viranomaistukea. Työntekijän työnkuvaa on myöhemmin laajennettu ja hän vastaa yksin myös Martinlaaksoon avatun myymälän asiakaspalvelusta. Asiakkaita on informoitu työntekijän kuuroudesta tiskillä olevalla kyltillä: Myyjä on kuuro ja lukee huulilta! Siksi pyydämme teitä puhumaan rauhallisesti ja selvästi. Voitte myös kirjoittaa vaikeammat asiat paperille. Kiitos yhteistyöstänne. Vates -säätiö palkitsi yrityksen, koska se on esimerkillisesti huomioinut vammaisen ihmisen yhdenvertaisena työnhakijana, sopeuttanut hänen työtehtävänsä ja työmenetelmänsä sekä räätälöinyt liiketoimintansa.

6 3. Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisella työyhteisöllä tarkoitetaan työpaikkaa, jossa nähdään voimavarana se, että siellä työskentelee eri-ikäisiä, eri sukupuolia edustavia, eri maista lähtöisin olevia tai vammaisia työntekijöitä, eri uskontoja tunnustavia, perheellisiä ja perheettömiä jne. On todennäköistä, että monimuotoisuuden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan väestön ikärakenteen muutoksen ja sitä seuraavan työvoimapulan vuoksi. Suurella osalla suomalaisista työpaikoista ei ole erityistä monimuotoisuusstrategiaa, joka auttaisi työyhteisöä ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet, ja työnantajaa järjestämään työolosuhteet ja työjaon niin, että jokainen työntekijä voisi yltää omaan parhaaseen suoritukseensa. Joissakin yrityksissä on kuitenkin jo huomattu, että monimuotoinen työyhteisö on voimavara, jos työntekijöiden erilaisia lähtökohtia ja osaamista voidaan hyödyntää tietoisesti. Monimuotoisuuden hyödyt näkyvät mm. ihmisten erilaisista lähtökohdista, kokemuksista ja osaamisesta johtuvana innovatiivisuuden kasvuna ja koko työyhteisön vastuun ottamisena tuloksista, työilmapiiristä, motivaatiosta ja työhyvinvoinnista. Kaikki nämä tekijät myös lisäävät työpaikan vetovoimaa ja työnantajan mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa työvoimaa.

7 S-ryhmä on suomalaisten omistama kaupparyhmä ja HOK-Elanto on sen suurin alueosuuskauppa. HOK-Elanto on palkannut vammaisia työntekijöitä vuodesta 1996 lähtien. Lähtökohtana on, että vammaisia kuten muitakin työntekijöitä palkataan ainoastaan aitoon tarpeeseen. Rekrytointialoite tulee aina toimipaikasta. Työtehtäviä määriteltäessä huomioidaan sekä työnantajan että työntekijän tarpeet. Vammaisten henkilöiden työllistäminen on HOK-Elannossa osa jokapäiväistä henkilöstöpolitiikkaa, eikä siitä tehdä suurta numeroa. Erilaisuuden kohtaaminen nähdään myönteisenä asiana koko työyhteisölle. Yrityksessä tehtyjen vastuullisuustutkimusten perusteella asiakkaat pitävät yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa tärkeänä kilpailuetuna. Asiakkaat suhtautuvat vammaisten henkilöiden palkkaamiseen erittäin positiivisesti ja kannustavat jopa lisäämään vammaisten työntekijöiden määrää. HOK-Elanto on mukana Sisäänheitto työelämään! -nimisessä uudessa työnantajapalvelussa, jonka kautta yritykset ja ammattitaitoiset vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät voivat kohdata tuloksellisen yhteistyön aloittamiseksi. HOK-Elannossa hankkeen vastuuhenkilönä on henkilöstöjohtaja Antero Levänen.

8 4. Mistä työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea? Työnantaja saa tietoa ja käytännön tukea vammaisen tai kuntoutujan työllistämiseksi ensisijaisesti työvoimatoimistoista. Työvoimatoimistoissa on asiantuntevaa henkilökuntaa, joka neuvoo vammaisia ja kuntoutujia sekä tukee heitä sellaisen työnantajan löytämisessä, joka haluaa tarjota mahdollisuuden harjoitteluun tai työntekoon. Lopullisena tavoitteena on, että ihminen löytää työtä, jossa hänen vammansa tai sairautensa ei aiheuta olennaista haittaa. Jotta tähän päästään, on työnantajalle monesti hyötyä eri tukimuodoista ja mahdollisuudesta kokeilla vammaisen tai kuntoutujan selviytymistä työssä ja työpaikan olosuhteissa. Ihmiselle itselleen tämä merkitsee mahdollisuutta näyttää osaamistaan monella on myös paljon aiempaa työkokemusta tai alalle sopiva koulutus, ja vammasta tai sairaudesta huolimatta hyvä työpanos annettavanaan. Kelan palvelut tukevat ihmisiä, joiden työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien arvioidaan sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen tai joille sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Työnantajan on hyvä olla yhteydessä Kelaan lisätietojen saamiseksi erilaisista tukimahdollisuuksista, jos tällainen tilanne tulee eteen. Työnantajan on hyvä myös tietää, että vaikeavammainen henkilö, kuten esimerkiksi näkövammainen, voi Kelan kautta saada teknisesti vaativia apuvälineitä työssä selviytyäkseen, esimerkiksi it-laitteet, joiden avulla hän kykenee työskentelemään samoin kuin näkevät työtoverinsa. Rekrytoitavan tilanteesta riippuu mistä tukea haetaan. Työnantaja voi saada tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutostöihin. Osa tukimuodoista on sellaisia, joissa ei synny työsuhdetta, ja osa sellaisia, joissa työsuhde syntyy.

9 5. Rekrytointia edeltävä työhön tutustuminen Työnantaja voi ottaa henkilön: työkokeiluun työharjoitteluun työelämävalmennukseen työssäoppimisjaksolle sekä saada työhön ja työyhteisöön valmentavia palveluja työsuhdetta solmimatta. Kaikki edellä mainitut tukimuodot ovat työnantajalle maksuttomia. Työhallinto voi maksaa vammaiselle tai kuntoutujalle erilaisia tukia tai harkinnanvaraista päivärahaa sekä matka- ja ylläpitokustannuksia niin, ettei työnantajalle aiheudu palkka- tai muita kustannuksia työelämävalmennuksen, työharjoittelun, työkokeilun tai työssäoppimisjakson ajalta. Myös Kela tai työeläkelaitos voi tarjota työkokeilua tai työhönvalmentajan palveluja asiakkaalleen, ja ottaa yhteyttä työnantajiin. Tällöin nämä tahot vastaavat kustannuksista. Työkokeilu Vammainen tai kuntoutuja voi työvoimatoimiston kautta hakea itselleen työkokeilupaikkaa esimerkiksi yrityksestä tai järjestöstä. Myös ns. yksinyrittäjä, jolla ei ole palkattua henkilökuntaa, voi ottaa henkilön työkokeiluun. Työnantaja voi myös itse tarjota työkokeilupaikkoja oman alueensa työvoimatoimistolle. Yksi työkokeilujakso voi kestää puoli vuotta, mutta jaksoja voi olla useitakin peräkkäin. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten se on työkokeilupaikan tarjoajalle riskitön. Työkokeilusta tehdään kuitenkin työnantajan, työvoimatoimiston ja työkokeiluun tulevan henkilön kesken kirjallinen sopimus, jossa sovitaan mm. kokeilun ajasta ja paikasta (myös päivätai viikkotasolla), työn sisällöistä ja tehtävistä sekä yhteyshenkilöstä työpaikalla. Tästä sopimuksesta tulee ilmoittaa myös työpaikan luottamusmiehelle tai muulle työntekijöiden edustajalle. Työkokeilun aikana työnantaja seuraa ja opastaa työntekijää ja antaa hänestä kokeilun lopuksi arvion työvoimatoimistolle. Työkokeilun aikana työnantaja saa tilaisuuden tutus-

10 tua vammaiseen tai kuntoutujaan työntekijänä ja saada selville hänen vahvuutensa ja heikkoutensa mahdollista työsuhdetta ajatellen. Jos työnantaja kokeilun tuloksena päättää tarjota hänelle työsuhdetta, voi sen aloittamisen tueksi saada vielä apua työhön valmentamiseen. Jollei työkokeilu johda työsuhteeseen, ei työkokeilua pidä silti pitää epäonnistuneena, sillä kokeilujakso on tuonut arvokasta tietoa ja kokemusta, jonka turvin voidaan jatkaa sopivan työtehtävän etsimistä. Työkokeilussa olevaa henkilöä ei saa siirtää edelleen toisen työnantajan palvelukseen eikä häntä saa sijoittaa tehtäviin, joista viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on irtisanottu tai lomautettu väkeä tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työkokeilu ei saa johtaa muiden työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työehtojen huonontumiseen eikä vääristää yritysten välistä kilpailua. Työkokeilussa olevan työaika on enintään viisi päivää viikossa ja 4-8 tuntia päivässä. Työkokeilun ehtona ei ole, että henkilö olisi työtön. Työnantaja ei vastaa työkokeilussa olevan henkilön vakuuttamisesta. Mahdollisen tapaturman tai ammattitaudin korvaaminen tapahtuu valtion varoista tapaturmavakuutuslain perustein. Työministeriö on ottanut ryhmävastuuvakuutuksen työkokeilussa oleville. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työnantaja voi ottaa vammaisen tai kuntoutujan työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Tavoitteena on perehdyttää ko. henkilö työelämään, antaa hänelle työn kautta tulevaa ammattitaitoa ja näin parantaa hänen mahdollisuuksiaan solmia työsuhde. Alle 25-vuotiaiden osalta kyseessä on työharjoittelu ja sitä vanhempien osalta työelämävalmennus. Osalla työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikkaa etsivistä on siis paljonkin aiempaa kokemusta työelämästä, mutta he ovat jonkin haitan tai vaikeuden, kuten allergian tai sairauden, vuoksi joutuneet vaihtamaan alaa tai ammattia. Työharjoittelun tai työelämävalmennuksen tarjoajana voi olla muun muassa yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistys tai muu yhteisö sekä säätiö. Työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikan järjestämisessä on joitakin rajoituksia, joilla turvataan työnantajan vakinaisten työntekijöiden asemaa sekä estetään yritysten kilpailutilanteen vääristymistä. Työnantaja voi ottaa työharjoitteluun alle 25-vuotiaan vammaisen tai kuntoutujan, jolla ei ole ammatillista koulutusta ja jolla on oikeus työmarkkinatukeen. Kela maksaa ko. henkilölle täyden työmarkkinatuen koko harjoittelujakson ajalta, joka tavallisesti kestää enintään 12 kuukautta, mutta voi erityisistä syistä olla jopa 18 kuukautta. Työelämävalmennukseen työnantaja voi ottaa 25 vuotta täyttäneen henkilön tai sitä nuoremmankin, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai hän saa työttömyyskorvauksena

11 perus- tai ansiosidonnaista päivärahaa. Jos kyseessä on työmarkkinatuen piiriin kuuluva henkilö, maksaa Kela hänelle koko valmennusjakson ajalta työmarkkinatukea. Jos henkilö kuuluu perus- tai ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, maksaa työvoimatoimisto hänelle työllistämistukea valmennusjakson ajalta. Samoin kuin työharjoittelussa, työmarkkinatuella työelämävalmennuksessa olevan valmennusjakso voi kestää 12 kuukautta tai erityisistä syistä 18 kuukautta. Sen sijaan työllistämistuella tuettu työelämävalmennus voi kestää ainoastaan 10 kuukautta. Lisäksi sekä työharjoittelussa että työelämävalmennuksessa oleva henkilö voi sen aikana saada ylläpitokorvausta (ruokailu-, matka- yms. kustannuksiin tarkoitettu tuki) tietyin edellytyksin. Työvoimatoimiston henkilöstö on yhteydessä työnantajiin ja etsii työharjoittelu- ja työelämävalmennuspaikkoja niitä tarvitseville. Monesti vammaiset tai kuntoutujat ovat myös itse yhteydessä työnantajiin ja pyrkivät etsimään harjoittelu- ja valmennuspaikkoja, jotka täyttävät työvoimatoimiston asettamat ehdot. Ennen työharjoittelun tai työelämävalmennuksen alkamista työnantaja, työvoimatoimisto ja vammainen tai kuntoutuja, jota harjoittelu tai valmennus koskee, tekevät siitä kirjallisen määräaikaisen sopimuksen. Sopimukseen kirjataan muun muassa harjoittelun ja valmennuksen suoritusaika ja -paikka, kesto ja tehtävät, joita ko. henkilön työhön kuuluu. Työnantajan on huolehdittava vammaisen tai kuntoutujan asianmukaisesta valvonnasta, ohjauksesta ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Työnantajan kannalta tämä merkitsee, ettei työnantajalle synny palkka- tai vakuutuskustannuksia työharjoittelusta tai työelämävalmennuksesta. Työministeriö on järjestänyt kaikille työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa oleville ryhmävastuuvakuutuksen. Jos harjoittelun tai valmennuksen aikana sattuu tapaturma tai ko. henkilö saa ammattitaudin, suoritetaan niistä korvaus valtion varoista tapaturmavakuutuslain perustein. Työhön ja työyhteisöön valmennus Vammaisen tai kuntoutujan työelämään perehdyttämisen tukimuodoista työhönvalmentajan palvelut ovat erityisesti kiinnostaneet työnantajia. Tämä tukimuoto ei myöskään ole työsuhde, vaan tavoitteena on kuntoutujan tai vammaisen työelämään perehdyttäminen ja ammattitaidon edistäminen, jotta varsinaisen työpaikan saaminen helpottuisi. Työhön valmennusta voidaan toteuttaa työharjoittelun tai työelämävalmennuksen ja työkokeilun aikana sekä myös varsinaisen työsuhteen alkuvaiheessa. Työvoimatoimistot ja työvoiman palvelukeskukset voivat hankkia vammaiselle tai kuntoutujalle työhönvalmentajan palvelua tukemaan ja valmentamaan työnhakijan työllistymistä tavallisiin työyhteisöihin. Työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa sopivan työpaikan haussa ja työnantajaa sopivan työntekijän löytämisessä. Lisäksi työhönvalmentaja aut-

12 taa palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa sekä mahdollisissa palkkatukeen liittyvissä kysymyksissä. Tavallista on, että ennen työsuhteen solmimista etsitään sopivia työkokeilu- tai työharjoittelupaikkoja, joissa sekä työnantaja että työntekijä saavat mahdollisuuden räätälöidä työntekijälle hänen osaamistaan ja kykyjään parhaiten vastaavia työtehtäviä, jotka vastaavat myös työnantajan tarpeeseen. Työhönvalmentajalla on tässä keskeinen rooli, ja hänellä on usein myös mahdollisuus perehdyttää työntekijä tehtäviinsä sekä auttaa työyhteisöä ottamamaan vastaan uusi työntekijä. Työnantajien omien kokemusten mukaan työhönvalmentajan palvelu on vähentänyt huomattavasti rekrytoinnin riskejä. Työhönvalmentaja voi esimerkiksi: etsiä ja räätälöidä sopivat työtehtävät yhdessä työnantajan kanssa opettaa työtehtävät avustaa mm. palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa perehdyttää työyhteisöä uuden työtoverin tuloon liittyvissä asioissa tukea työllistynyttä työsuhteen solmimisen jälkeenkin olla jatkuvasti käytettävissä linkkinä työnantajaan päin. Työhönvalmentajan palvelut ovat työnantajille maksuttomia. Työhönvalmentajan palveluja voi tiedustella työvoimatoimiston lisäksi oman paikkakunnan sosiaalipalvelua tuottavilta toimijoilta sekä kunnan työllistämisasioista vastaavilta henkilöiltä. Palvelun saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Työpaikalla suoritettavat työssäoppimisjaksot Työnantaja voi saada ammatillisesta oppilaitoksesta yhteydenoton, jossa ehdotetaan yhteistyötä vammaisen opiskelijan tai kuntoutujan työssäoppimisjakson toteuttamiseksi. Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka myös pyrkivät tekemään yhteistyötä työnantajien kanssa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa eli noin puoli vuotta, ja se toteutetaan yleensä jaksoissa. Työssäoppiminen ei ole työharjoittelua, sillä siinä osa opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista siirretään työpaikoille opittaviksi. Työssäoppiminen on siis työharjoittelua kehittyneempää ja tavoitteellisempaa oppimista. 10

13 Vammaisilla opiskelijoilla on samat tutkintotavoitteet ja -vaatimukset kuin ei-vammaisilla ko. alan opiskelijoillakin. Erilaiset apuvälineet ja työtavat mahdollistavat työskentelyn. Oppilaitos tukee opiskelijan selviytymistä työympäristössä ja huolehtii esimerkiksi apuvälineiden asennuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta jakson aikana. Työnantajan vastuulla on, että työssäoppimisjaksosta tehdään kirjallinen sopimus (lomake), jossa sovitaan mm. osapuolten tehtävistä, ohjauksesta, arvioinnista, opintojen tavoitteesta, työssäoppimisen kestosta ja ajoituksesta, vakuutuksista sekä työnantajalle mahdollisesta maksettavasta korvauksesta. Työnantaja nimeää myös vastuullisen työpaikkaohjaajan, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle palautetta. Tämän lisäksi työpaikkaohjaaja huolehtii myös siitä, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle. Erilaisiin sairauksiin ja vammoihin liittyy piirteitä, jotka vaikuttavat työn tekemiseen tai sen oppimiseen työpaikalla. Työpaikkaohjaajan on hyvä olla tietoinen työssäoppijan mahdollisista sairauksista tai erityisen tuen tarpeesta voidakseen mahdollisimman hyvin tukea työssäoppijaa. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantaja ja oppilaitoksen edustaja varmistavat, että opiskelija on tutustunut tuleviin työtehtäviin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Tavoitteet asetetaan työnantajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. On tärkeää, että kaikki osapuolet tuntevat tavoitteet. Työssäoppimiseen kuuluvat myös palautekeskustelut, joissa opiskelija saa arvioinnin edistymisestään. Käytäntö on osoittautunut, että työssäoppimisjaksolla saadut kokemukset ovat keskeisessä asemassa opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta. Sen vuoksi yhteistyö työnantajien ja oppilaitosten kesken on tärkeää vammaisen opiskelijan ja kuntoutujan itsensä kannalta. Työnantajalle se antaa mahdollisuuden tutustua toisaalta niihin asioihin, joita vammaisten työntekijöiden työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, ja toisaalta nähdä niitä hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita ammattitaitoinen työntekijä voi työnantajalle antaa vammastaan huolimatta. 11

14 6. Tuet palkkaukseen Palkkatuki Työvoimatoimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle työntekijän palkkakustannuksiin, jos palkattavan ammattitaito selvästi vaatii kohentamista ja ajantasaistamista esimerkiksi sairauden tai vamman tai muun syyn johdosta. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että palkattava henkilö on työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Palkkatuen myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaa siitä, voidaanko työllistymistä edistää sen avulla. Työnantajalle, joka palkkaa vajaakuntoiseksi tai vammaiseksi määritellyn henkilön, on tarjolla pitkäaikaista tai jopa pysyvää palkkatukea sekä korotettua palkkatukea. Palkkatukea voivat saada yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten yhdistykset, säätiöt, järjestöt ja kotitaloudet. Palkkatukea voi saada työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan tulee noudattaa työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajan on myös sitouduttava maksamaan ko. työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, kyseisestä työstä on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkkatuen myöntäminen on mahdollista myös silloin, kun työsopimus on määräaikainen. Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilön työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään. Tuki myönnetään joko rekrytointitukena tai pitkäkestoisena tukena. Rekrytointituki kohdentuu työsuhteen alkuun, jolloin työntekijä tarvitsee normaalia enemmän työhön perehdyttämistä tai opastusta. Pitkäkestoinen tuki taas kompensoi työntekijän pysyvästi alentunutta työkykyä ja keskimääräistä alempaa työn tuottavuutta. Vajaakuntoiseksi määritellyn henkilön palkkaamiseksi tukea voidaan myöntää 24 kuukaudeksi kerrallaan. Jos sen jälkeen todetaan, että sairauden tai vamman vaikutukset työhön ovat edelleen samat, tukea voidaan myöntää välittömästi uudeksi 24 kuukauden jaksoksi. Palkkatukea voi saada vähintään työllistämistuen perustuen määrän 23,91 euroa päivältä eli 514 euroa kuukaudessa. Perustuen lisäksi työnantajalle voidaan myöntää lisäosa, joka on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Lisäosan kanssa tuki on yhteensä 822 euroa kuukaudessa. Jos kyseessä on vammainen henkilö, jolle on maksettu työttömyysturvaa vähintään 500 päivältä ja joka on työmarkkinatukeen oikeutettu, voidaan palkkatuki myöntää 12 kuukauden ajaksi korotetulla lisäosalla, jolloin se on jo 90 % perustuen määrästä. Korotetun lisäosan kanssa palkkatuen suuruus on 977 euroa kuukaudessa. (Luvut ovat vuoden 2007 tasolla) 12

15 Työvoimatoimisto harkitsee aina tapauskohtaisesti palkkatuen määrän. Työnantaja hakee palkkatukea siitä työvoimatoimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai siitä työvoimatoimistosta, josta on tarkoitus palkata kyseinen henkilö. Palkkatuki maksetaan aina kuukausittain jälkikäteen. Tuki työolosuhteiden muutoksiin Jotta vammainen tai kuntoutuja voisi tehdä täysipainoisesti työtä, saattaa olla tarpeen muuttaa hänen työolosuhteitaan. Tällainen tilanne voi syntyä sekä silloin, kun työnantaja palkkaa uuden työntekijän että silloin, kun vanhan työntekijän työn jatkaminen edellyttää sitä. Työolosuhteiden muutoksista ovat vastuussa työnantaja ja joissakin tapauksissa myös Kela. Kela on vastuussa vaikeavammaisen työn kannalta välttämättömistä henkilökohtaisista apuvälineistä. Esimerkiksi näkövammainen voi saada Kelan kautta erityiset it -laitteet, joiden avulla hän voi työskennellä kuten muutkin. Työnantajan ei myöskään tarvitse osallistua ko. laitteiden käyttöön tarkoitetun perehdyttämisen kustannuksiin Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajilta kohtuullisten mukautusten suorittamista työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Monilla työnantajilla on hyviä kokemuksia vammaisista tai kuntoutujista työntekijöinä. Vamma tai pitkäaikainen sairaus ei todellisuudessa aina edes vaikuta työkykyyn. Esimerkiksi liikuntavammaisen henkilön työkyky toimistotyössä voi sopivilla apuvälineillä tuettuna olla täysin normaali tai ruoka-aineallergian vuoksi työtä vaihtamaan joutunut henkilö suoriutuu normaalisti työstä, jossa ei joudu allergeenin kanssa tekemisiin. Työolosuhteiden järjestelytuki Työhallinto voi tukea työnantajaa työolosuhteiden järjestelytuella, joka kohdistuu koneisiin, välineisiin, menetelmiin ja yleensäkin työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin sekä toisen työntekijän tarjoamaan apuun. Tukea myönnetään työnantajan työvoimatoimistolle tekemän hakemuksen perusteella. Työvoimatoimisto, jonka alueella työpaikka sijaitsee, päättää tuesta sen jälkeen, kun se on kuullut myös työterveyshuollon edustajia tai työsuojelun asiantuntijoita. Työnantaja voi hakea järjestelytukea myös jo työsuhteessa olevan työntekijän osalta. Tällöin on esitettävä lääkärinlausunto ja työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arvio siitä, että tuki on välttämätöntä työntekijän selviytymiseksi työtehtävistään. Järjestelytuen määrä on enintään euroa kuntoutujaa kohden. Jos kyseessä on vaikeavammainen hen- 13

16 kilö, tuki on enintään euroa. Uusien koneiden, laitteiden tai kalusteiden hankinta voidaan korvata, jos muutoksista tai järjestelyistä koituvat kustannukset muodostuvat suuremmiksi. Lisäksi työnantaja voi hakea tukea siihen, että työtoveri antaa alkuvaiheessa apua uudessa työssä selviytymiseksi. Tämän tuen määrä on enintään 250 euroa kuukaudessa ja sitä voi saada koko ensimmäisen vuoden ajan. Jos kyseessä on vaikeavammainen työntekijä, tuki voi olla 350 euroa kuukaudessa ja kestää kahden vuoden ajan. (Tukien määrät vuoden 2007 tasolla) Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen Vammaisilla ja kuntoutujilla on monesti tulonaan työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen on mahdollista, mutta säännöt ja rajoitukset palkan vaikutuksesta eläkkeen määrään vaihtelevat. Ennen työllistymistään eläkettä saavan on syytä itse pyytää selvitys omalta eläkelaitokseltaan siitä, miten ansiotulo vaikuttaa eläkkeeseen. Eräissä työeläkkeissä on tarkat euromäärät, joita eläkkeensaajan ansiotulot eivät saa ylittää, tai silloin menettää eläkkeen. Toisissa tapauksissa eläkkeen saaja voi ansaita palkkatuloja ilman rajoituksia. 14

17 Liikuntarajoitteiset ihmiset ovat aktiivista ja laadukasta työvoimaa Tuusulalainen Peltsi Group Oy toteuttaa hanketta, jossa pyritään luomaan tai etsimään työtä vajaakuntoisille tai liikuntarajoitteisille työnhakijoille. Tavoitteena on löytää sopivaa ja mielekästä työtä vammaisille, joilla perinteisiä väyliä käyttäen saattaa olla vaikeuksia löytää esimerkiksi koulutustaan vastaavia tehtäviä. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Jyri Peltoniemi, joka on itse ollut liikuntarajoitteinen vuodesta 1998 asti. Peltoniemen omakohtaisen kokemuksen ja ideologian mukaisesti liikuntarajoitteiset henkilöt ovat aktiivista ja laadukasta työvoimaa, mutta työnantajat eivät ole tätä olemassa olevaa reserviä tiedostaneet. Toisaalta saattaa olla mahdollista, että osa liikuntarajoitteisista on itsekin omista kyvyistään epävarmoja ja näin ollen arkoja hakeutumaan työelämään. Projektin tavoitteena onkin saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen, kertoa käytössä olevista tukimuodoista ja siten rohkaista molempia osapuolia työsopimuksien solmimiseen

18 16

19

20 Lisätietoa saa seuraavilta Internet -sivuilta: Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007: Invalidiliitto: kela: Kuntoutussäätiö: Sisäänheitto työelämään! projekti: Sosiaali- ja terveysministeriö: Työministeriö: Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE: Vammaisfoorumi: VATES säätiö:

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Liite 1 SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Järjestettävä työssäoppimisjakso on osa Ura Inno Lab /X71 koulutuskokonaisuutta, jonka järjestää Oulun yliopiston Koulutus ja tutkimuspalvelut

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ

S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ vuosikertomus 2013 Opas ammattiopiston henkilöstölle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN Opas ammattiopiston henkilöstölle Opas työnantajalle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku 18.11.2014 Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö Vates-säätiön asiantuntijapalvelut Työelämä 2020 hanke Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Riku Hautamäki Yritysasiakkuuskoordinaattori 1 TE-lyhenteestä TE-toimisto = Työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), työkkäri. Koko Suomessa 15 alueellisesti

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot