VIINI, ILMASTONMUUTOS

Transkriptio

1 VIINI, ILMASTONMUUTOS KIMMO KUISMANEN Aihe on kasvavan kansanvälisen kiinnostuksen kohde. Edellyttää poikkitieteellistä otetta; viinitietous, meteorologia, ilmastosimulointi, geologia... Tutkielma perustuu ilmastonmuutosta käsittelevään väitöskirjaani, tutkimusjulkaisuihin sekä lukuisiin opintomatkoihin. Varmaa on vain epävarma.

2 VIINIALUEET VÄLIMERENILMASTOT YTIMENÄ Lähtökohtana viiniköynnökselle sopivat ilmasto-olosuhteet.

3 VIINIALUEET MUUTTUVAT MAAILMANLAAJUINEN KESKUSTELU Myös ilmeisen virheellisiä teorioita ja ennusteita on liikkeellä, varsinkin netissä.

4 ILMASTONMUUTOS LÄMPÖTILA Lämpötila nousee ainakin lähimpinä vuosikymmeninä useimmilla viinialueilla, mutta ei kaikilla. Golf virran muutos toisi jääkauden Skandinaviaan, ja siirtäisi viininviljelyä etelämmäksi Euroopassa.

5 ILMASTONMUUTOS KOSTEUS Suurin osa viinimaista kärsii tulevaisuudessa kuivuudesta ja kasteluveden puutteesta.

6 ILMASTONMUUTOS MYRSKYT LISÄÄNTYVÄT ALUEITTAIN Viiniköynnös on herkkä myrskyvaurioille, mikä voi estää viininviljelyn siirtymistä uusiin maisemiin. Pohjois-Euroopan rannikot ovat nykyisinkin alttiita myrskyille, ja myrskyvaara kasvaa.

7 VIINIALUEIDEN ILMASTO ILMASTO OHJAA RYPÄLEVALINTAA Viinialueiden jako viileisiin, lämpimiin sekä paahteisiin-kuiviin auttaa hahmottamaan tulevaisuuden mahdollista kehitystä sopeuduttaessa muuttuvaan ilmastoon. Viileillä alueilla yleisiä laaturypäleitä ovat mm. Pinot Noir, Riesling, Chardonnay ja Gewürtztraminer. Näiden rypäleiden voisi odottaa olevan pioneerilajeja uusilla leveysasteilla. Lämpimillä seuduilla vallitsevat Merlot, Cabernet Sauvignon, Muscat ja Syrah, jotka tulevat yleistymään nykyisillä viileillä alueilla. Kuivien-paahteisten seutujen rypäleet, kuten Mourvèdre, Grenache tai Touriga Nacional, voivat tarjota pelastuksen monille tarhoille, joilla sademäärät tulevaisuudessa putoavat huomattavasti. Lämpötilan nousun myötä viinin alkoholipitoisuus kasvaa. Saammeko enää kepeän raikkaita reininviinejä?

8 ILMASTON VAIKUTUKSIA HUOLESTUTTAVA KEHITYSSUUNTA Viiniköynnös on herkkä lämpötiloille ja ilmaston muutokselle. Liian viileässä kehittyy vähän sokeria viinin jäädessä karvaaksi. Liiallisessa kuumuudessa liikaa sokeria, viinistä tulee raskasta. Ilmaston lämmetessä lisääntyy tuhoeläinten riski; torjunta-ainejäämien kasvu viinissä. Lisääntyvä kuivuus. Vesi ei riitä keinokasteluun. Koskee sekä Etelä-Eurooppaa että monia valtamerien takaisia viinialueita. Kuivuuden myötä vanhojen syväjuuristen köynnösten arvo nousee. Rankkasateiden lisääntyminen aiheuttaa eroosiota ja maanvyörymiä. Liika kosteus vaarantaa köynnösten terveyden ja viinistä tulee maultaan laimeampaa.

9 MAAPERÄ EUROOPPA Myös maaperä ohjaa viinin tulevaisuutta.

10 VILJELYTYYLIT KAKSI PÄÄLINJAA Viljelytyylit: Euroopassa useimmiten painotetaan kasvuympäristöä (le terroir). Uuden maailman maissa korostetaan rypäleitä. Euroopassa viini on perinteisesti ollut kosketuksessa ympäristöönsä. Maaperän hiivasieniä ja bakteereita on myös rypäleiden kuorilla; vaikuttavat lopputulokseen. Biodynaaminen viljely tukee maaperää ja vaikuttaa välillisesti käymiseen. Ajateltu viljelyn siirtäminen uusiin maisemiin ei välttämättä onnistu, koska maaperän kokonaisuutta (terroir) ei voi siirtää.

11 MAAPERÄ LAADUN PERUSTA Euroopassa terroir on usein laatuluokituksen perustana.

12 CHARDONNAY VALKOVIININ PERIKUVA Tuottaa hyvin vastakohtaisia viinejä. Sopeutuu erilaisiin ilmastoihin ja maaperäolosuhteisiin. Pioneerilaji uusilla alueilla.

13 RIESLING REININ TYTÄR Viileän ilmaston Riesling on vaativa olosuhteille Liian lämpimäksi muuttuvassa ilmastossa se kypsyy nopeasti, jolloin hapot ja maun muut monipuoliset hienoudet jäävät kehittymättä. Rieslingin maku heijastaa maaperän laadun muita rypäleitä helpommin. Valoisin tulevaisuus Rieslingillä lienee Saksassa. Myös Englannista voi tulla Rieslingin kotimaa. Pohjois-Amerikassa, Australiassa sekä Etelä-Afrikassa kuivuus ja lämpötilan nousu uhkaavat koko rypäleen tulevaisuutta, ellei uusia tarhoja synny viileämmille vyöhykkeille.

14 CABERNET SAUVIGNON AURINKOKUNINGAS Pitää kohtuullisesta lämmöstä. Perusluonteeltaan helppo rypäle, joka voi siirtyä uusille alueille. Ongelman tulee muodostamaan kuivuus. Liiallinen lämpö tekee Cabernet Sauvignonista vaisua ja tahmaista, sen eleganssi katoaa. Rypäleen uusia suurvaltoja ainakin määrällisesti voivat olla myös Uusi- Seelanti, Kiina ja Uruguay.

15 PINOT NOIR HERKKÄHIPIÄINEN KUNINGATAR Laadun mittarina pidetään Bourgognea, missä aluksi laatu muuttuu tasaisemmaksi. Pitkällä aikavälillä lämpeneminen voi aiheuttaa ongelmia. Vaativa rypäle ja herkkä muutoksille. Parhaimmillaan suhteellisen viileän ilmaston köynnös. On myös arveltu tulevaisuudessa parhaiden Pinot Noirien löytyvän Alsasista tai peräti Saksasta, mutta skeptikot epäilevät maaperän erilaisuuden muodostavan esteen.

16 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VIINI VAELTAA o o o o Ilmasto lämpenee, se on varmaa. Lauhkeassa ilmastossa sopivan sateiset hellekesät kasvattavat riittävän sokeriset sekä sopivan hapokkaat ja aromikkaat rypäleet, ja tasapainoisen viinin. Pohjoisella pallonpuoliskolla maatalous-, ja siis myös viininviljelyvyöhykkeet, siirtyvät paikoittain satoja kilometrejä kohti pohjoista, ja eteläisellä vastaavasti kohti etelää. Bourgognen yliopiston selvitysten mukaan parhaat viinialueet saattavat muuttua jopa 1000 km pohjoiseen sadan vuoden kuluessa, ellei ilmaston muutosta saada kuriin. Viiniköynnöstä on helppo risteyttää ja sillä on myös taipumusta mutaatioihin, mikä helpottaa uusiin olosuhteisiin sopeutuvien köynnösten syntyä. Ylipäätään valkoiset rypäleet ovat kaikkein arimpia lämpötilojen nousulle.

17 VOITTAJIA HARVAT HYÖTYVÄT Aikaisemmin liian viileät seudut, kuten Saksan viinialueet, ovat tähän mennessä hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Pinot Noirin ja Chardonnayn viljely valloittaa Alsasin, Juran ja Saksan, ja punaviinit muuttuvat täyteläisemmiksi. Mutta saadaanko silti burgundilaisten ja bordoolaisten veroisia viinejä? Pohjois-Amerikassa lounaisen Kanadan, Pohjois- Kalifornian ja luoteisen USA:n merkitys viinintuotannossa kasvaa. Myös Uuden-Seelannin eteläsaaren tulevaisuus näyttää valoisalta. Uusien viinimaiden joukkoon voidaan liittää myös Kiina, jonka viinialueilla ilmasto säilyy soveliaana. Etelä-Englannissa viinin viljelyä aloitellaan useilla tiloilla, ensimmäistä kertaa sitten 1400-luvun. Toistaiseksi päälajikkeina ovat kuohuviineihin käytetyt rypäleet, mutta kokeiluja mm. Pinot Noirilla on jo tehty. Tosin brexit voi heikentää Englannin näkymiä.

18 HÄVIÄJIÄ LAATUVIINIT VAARAVYÖHYKKEESSÄ Kuivuudesta johtuen Ranskassa uhanalaisimpia seutuja ovat Languedoc, Rhonen laakso ja tarhat Bordeauxista etelään, joissa rypälelajien vaihto espanjalaisiin tai italialaisiin on todennäköisesti edessä. Toistaiseksi Bordeauxin suuret viinit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä, mutta uhkaavat pidemmällä tähtäimellä jäädä historiaan, koska mm. Cabernet Savignonista tulee lämpimässä latteampaa, ja kuivuus alkaa vaivata seutua. Bourgogne tulee pidemmän päälle kärsimään, sillä siellä viljelty Pinot Noir on herkkä muutoksille. Pahimmassa tapauksessa on edessä rypälelajikkeen vaihto. Tällä hetkellä burgundilaiset muuttuvat muhkeammiksi ja kypsemmiksi. Laajat alueet Espanjassa käyvät viininviljelylle kelvottomiksi, ja siksi esimerkiksi Torres on aloittamassa viljelyä Pyreneiden rinteillä.

19 HÄVIÄJIÄ ONGELMAT VAIHTELEVAT ALUEITTAIN Suuria ongelmia tulee Australiaan, missä rypäleiden kypsyminen on jo nopeutunut, myrskyt pahentuneet, ja viinin laatu alkanut heiketä. Etelässä on meri vastassa, ja muutama viljelijä jo siirtymässä Tasmaniaan. Australiassa kokeillaan myös kuivuutta paremmin kestäviä lajikkeita. Ilmastonmuutoksen myötä jopa 50 %:a USA:n nykyisistä laatuviinitarhoista voi muuttua viljelykelvottomiksi. Etelä-Afrikassa etsitään uusia viljelymaita korkeammilta ja viileämmiltä vuoristorinteiltä. Mutta tämä ei auta sadonkorjuun aikaisia pahenevia rankkasateita vastaan. Lämpimässä kasvitaudit ja tuhohyönteiset leviävät helpommin.

20 MITÄ VOIMME TEHDÄ PIENISTÄ PUROISTA SYNTYY VIRTA Osallistutaan ilmastotalkoisiin. Lisätään tutkimusta ja kehitystyötä; vaikutus myös lainsäädäntöön (kuva: Rheingaun ympäristötekijöitä). Suositaan kotimaisia viinejä (= EU-viinit) ja lähiruokaa. Nautitan kohtuudella myös kotimaista kuivaa valkoviiniä (= Koskenkorva).