Itävalta valkoviinit Maria Siikanen

Transkriptio

1 Itävalta valkoviinit Maria Siikanen

2 Vuosituotanto 2,5 m hl Itävalta ¼ Saksan vuosittaisesta tuotannosta ha Keskimääräinen sato 50 hl/ha Viinit samankaltaisia kuin Saksassa Lajikkeet, viinityylit, etikettitermit Viinit täyteläisempiä ja tyyliltään vaihtelevampia Tyyliltään lähempänä Alsacea Valtaosa viineistä valkoisia, kuivia ja yhden lajikkeen viinejä Punaviinien tuotanto kasvussa Pitkät perinteet jalohomeisten valkoviinien tuotannossa 2

3 3

4 Mannermainen ilmasto Ilmasto Kylmä talvi, kuuma ja kuiva kesä Talven keskilämpötila juuri 0 asteen yläpuolella Kesän keskilämpötila 18,5(Weinviertel)-19,3(Steiermark) astetta Sademäärät vaihtelevia Keskimäärin mm Weinviertel yksi Euroopan kuivimpia viiniviljelyalueita Steiermarkissa suurin osa sateesta saadaan kesän aikana Burgenland aurinkoisin alue Ilmasto vaihtelee suuresti alueiden välillä Tonava, Pannonian tasangolta puhaltavat lämpimät tuulet, kylmät ilmavirrat pohjoisesta 4

5 Viininviljely Köynnösten korkea sidontatapa perinteinen ja aiemmin yleisin Nykyään suurin osa tarhoista istutettu tiheämmin ja köynnökset sidottu matalammalle viljelijää omistaa viinitarhoja Vain 2500, jolla enemmän kuin 5 ha Co-operatiivit tuottavat 15 % viineistä Suurimmat ilmastolliset uhat myöhäiset keväthallat Steiermarkissa raekuurot, talvihallat vähätuulisilla alueilla Wachaun terassitarhoilla kastelu useimmiten välttämätöntä Sadonkorjuuaika vaihtelee elokuun lopusta marraskuun loppuun 5

6 Viininvalmistus Viinit tyyliltään useimmiten kuivia, hapokkaita ja uutospitoisia Burgenland tunnettu makeista viineistään Viinikellarit hyvin varustettuja Ruostumattomat terästankit yleisiä Isot puutynnyrit myös melko yleisiä (perinteinen valmistusmenetelmä) Tammitynnyri kypsytys täyteläisille valkoviineille ja laadukkaille punaviineille Hapon lisääminen kielletty, chaptalisointi sallittu perus-laatuviineille Ei Kabinett-tason jälkeen Moderni teknologia käytössä, mutta tarkasti säännelty 6

7 Rypälelajikkeet Grüner Veltliner Eniten viljelty, 36 % viinitarhoista Koillisosa, Wien (Burgenland) Welschriesling Makeiden valkoviinien tuotantoon, myös joitakin kuivia viinejä Müller-Thurgau Merkitys vähenemässä, kuitenkin 4:ksi viljellyin lajike 2005 Riesling Neusiedlersee, Thermenregion, Wachau, Kamptal, Kremstal ja Wien Muut lajikkeet Weissburgunder, Chardonnay, Gewürztraminer, Pinot Gris, Sauvignon Blanc, Sylvaner Neuburger, Rotgipfler, Zierfandler, Roter Veltliner 7

8 Viininviljelyalueet:Niederösterreich Weinviertel Suurin, ha Alavaa, kuivaa ja hedelmällistä maata Maan kevyimmät, raikkaat viinit (tyypillinen viini kuiva, mausteinen Grüner Veltliner) Wachau 1400 ha Elegantit Rieslingit ja Grünerit Viinit hapokkaita ja uutepitoisia Terassitarhat Tonavan rannalla Kremstal Maaperä kiveä, jonka päällä lössiä Viineillä kolme tasoa: Steinfeder (kevein), Federspiel (kypsempi), Smaragd (konsentroitunein) 2200 ha, DAC 2007 Maaperä savea ja kalkkikiveä Tiiviit Grünerit 8

9 Viininviljelyalueet:Niederösterreich Kamptal 3900 ha, DAC 2008 Maaperä lössiä Maan konsentroituneimmat Grünerit, myös hienot Rieslingit Traisental Alle 700 ha, DAC 2006 Tarhat Traisen-joen molemmin puolin Donauland 2900 ha Wagramin alueella maaperä lössirikasta, hienot Grünerit Erikoistunut Roter Veltlinerin ja jääviinin tuotantoon 9

10 Viininviljelyalueet:Niederösterreich Carnuntum 900 ha Pannonian tasanko lämmittää Punaviinit Zweigeltista Wien 680 ha, viinit vaihtelevia sekä tyyliltään että laadultaan Thermenregion 2500 ha Lämpimin, eteläisin alue Erikoistunut paikallisiin lajikkeisiin Rotgipfler, Zierfandler, Neuburger Myös punaviinejä (Pinot Noir, St Laurent) 10

11 Viininviljelyalueet: Burgenland Neusiedlersee 8300 ha Tarhat Unkarin rajan ja järven välissä Pannonian tasangon vaikutus: maan kuumin alue Erikoistunut jalohomeisiin viineihin Järveltä nouseva sumu luo ihanteelliset olosuhteet jalohomeelle Laadukkaat punaviinit (Zweigelt, Blaufränkisch, St-Laurent) Neusiedlersee-Hügelland 3900 ha, järven länsipuolella Viinit vaihtelevia: täyteläiset kuivat valkoviinit, makeat valkoviinit, punaviinit kansainvälisistä lajikkeista, Ausbruch Korkeampi maasto, ei jalohometta Mittelburgenland (DAC 2005) ja Südburgenland Maan parhaat punaviinit Blaufränkisch lajikeviininä tai sekoitteena Bordeauxlajikkeiden kanssa 11

12 Viininviljelyalueet: Steiermark Südsteiermark 1750 ha Pienin, mutta merkityksellisin alue 7 % maan viinintuotannosta Tarhat rinteillä m korkeudella Kansainväliset lajikkeet: Sauvignon Blanc, Chardonnay (Morillon) Süd-Oststeiermark 1100 ha Tarhat hajallaan, maaperä vulkaaninen Weststeiermark 430 ha Erikoistunut Schilcher rosé-viinien tuotantoon Blauer Wildbacher-lajikkeesta 12

13 13

14 Maistettavat viinit Biohof Pratsch Grüner Veltliner Weinviertel Bründlmayer Riesling Steinmassel Kamptal Mayer am Pfarrplatz Wiener Gemischter Satz Wien Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terrassen Wachau Tement Morillon Muschelkalk Südsteiermark 14