Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa"

Transkriptio

1 KATSAUS tieteessä Hannu Sarkkinen dosentti, tulosryhmän johtaja, ylilääkäri Eeva-Liisa Paattiniemi FT, osastonylikemisti Pauliina Kärpänoja FM, ylimikrobiologi Santra Karumaa ETM, sairaalamikrobiologi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, lääketieteelliset palvelut, kliininen mikrobiologia Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa Virtsatieinfektiot ovat tavallisimpia avohoidossa ja sairaaloissa hoidettavia infektioita, ja niiden tärkein diagnostinen menetelmä on virtsaviljely. Selvästi yli puolet viljelyyn tulevista näytteistä on negatiivisia. Infektion poissulkemisen tai toteamisen nopeuttamiseksi tarvitaan käytäntöön soveltuva seulontamenetelmä. Virtaussytometria soveltuu seulontamenetelmäksi, kun seulontatuloksessa yhdistetään virtaussytometrin leukosyytti- ja bakteeritulokset tietoon potilaan iästä ja sukupuolesta. Sairaaloissa nykyisin oleva laitekanta mahdollistaa menetelmän käytön haluttaessa kaikkina vuorokaudenaikoina, jolloin negatiivisten näytteiden vastausviive vähenee merkittävästi. Seulontapositiivisiksi osoittautuvat näytteet viljellään perinteisin menetelmin mahdollisen taudinaiheuttajan osoittamiseksi ja mikrobilääkeherkkyyden määrittämiseksi. Vertaisarvioitu VV Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin ja avohoidossa noin virtsatieinfektiota (6 % avohoitokäynneistä) (1). Kyse on yleensä rakkotason infektiosta. Tauti on tavallinen naisilla ja harvinainen lapsilla ja keski-ikäisillä miehillä. Yleisin taudinaiheuttaja on E. coli (jopa 80 % avohoidon infektioista naisilla). Nykykäsityksen mukaan aikaisemmin terveiden naisten kystiittiepäilyä lukuun ottamatta diagnoosin on perustuttava oireisen potilaan virtsan bakteeriviljelyyn, ja maassamme pyydetäänkin vuosittain yli miljoona virtsaviljelyä (1). Bakteeriviljelyn työvoimavaltaisuuden ja pitkän vastausviiveen vuoksi rutiinimenetelmäksi soveltuvalle seulontatestille on selvä tarve. Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä on otettu rutiinikäyttöön virtaussytometriaan perustuva laboratorioseulonta (2), jolla voidaan vähentää virtsaviljelyn tarvetta ja nopeuttaa tulosten vastaamista merkittävästi. Virtsatieinfektioiden seulontamenetelmät Seulontamenetelmällä pyritään sulkemaan pois infektion mahdollisuus. Menetelmän tulisi olla nopea ja riittävän herkkä. Lisäksi sen tulisi soveltua sekä laboratorion päivätyöhön että päivystystoimintaan. Perinteisesti virtsa-analytiikassa on käytetty liuskatestejä (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul; Kuntaliiton Laboratoriotutkimusnimikkeistön mukainen nimike), jotka soveltuvat yksikertaisina ja nopeina testeinä myös päivystyksen tarpeisiin. Meta-analyysi liuskatesteihin perustuvasta seulonnasta (nitriitti, leukosyyttiesteraasi) osoitti, että menetelmän herkkyys, spesifisyys ja ennustearvo vaihtelevat potilasryhmittäin ja vertailuna käytetyn viljelyn kynnysarvon mukaan. Liuskatestien todetaan soveltuvan seulontaan vain, jos sekä nitriitti että leukosyytit antavat negatiivisen tuloksen (3). Virtsan soluja ja partikkeleita (mukaan lukien mikrobit) voidaan laskea mikroskopoimalla, mutta se on varsin työvoimavaltainen ja aikaa vievä menetelmä eikä siten sovellu suurten näytemäärien seulontaan. Mikroskopointi on kliinisen kemian laboratorioissa laajalti korvattu virtsan analysointiin kehitetyillä virtaussytometreillä, joiden ansiosta virtsan solujen peruserittely (U-Solut) on pitkälti automatisoitu. Ensimmäisen polven virtaussytometriaan perustuvia analysaattoreita (Sysmex UF-100, Sysmex, Kobe, Japan) on tutkittu virtsatieinfektion seulontamenetelmänä jo 1990-luvulta alkaen (4,5,6,7,8). Tutkimusten positiiviset ja negatiiviset ennustearvot (PPV, NPV) ovat olleet vaihtelevia, ja näin ollen myöskään tuloksista tehdyt päätelmät eivät ole olleet yhtenevät. Uudemman sukupolven laitteisiin (Sysmex UF-500 ja UF-1000) on lisätty oma mittauskanava bakteereille. Tämän muutoksen on odotettu lisäävän mittauksen tarkkuutta ja siten parantavan testin seulontakykyä. 1411

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Virtsatietulehdus. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, fi 2 Jolkkonen S, Paattiniemi EL, Kärpänoja P, Sarkkinen H. Screening of urine samples by flow cytometry reduces the need for culture. J Clin Microbiol 2010;48: Devillé WL, Yzermans JC, van Duijn NP, Bezemer PD, van der Windt DA, Bouter LM. The urine dipstick test useful to rule out infections. A meta-analysis of the accuracy. BMC Urol 2004;4:4. 4 Kouri T, Kähkönen U, Malminiemi K, Vuento R, Rowan R. Evaluation of Sysmex UF-100 urine flow cytometer vs chamber counting of supravitally stained specimens and conventional bacterial cultures. Am J Clin Pathol 1999;112: Zaman Z, Roggeman S, Verhaegen J. Unsatisfactory performance of flow cytometer UF-100 and urine strips in predicting outcome of urine cultures. J Clin Microbiol 2001;39: Koken T, Aktepe OC, Serteser M, Samli M, Kahraman A, Dogan N. Determination of cut-off values for leukocytes and bacteria forurine flow cytometer (UF-100) in urinary tract infections. Int Urol Nephrol 2002;34: TAULUKKO 1. Kuvio 1. Virtsaviljelyn seulonnan prosessi. Herkistetyn viljelyn toteamisraja on 10E2 bakt/ml (tavallisella viljelyllä 10E3 bakt/ml). Potilaalla virtsatieinfektioepäily Erityisryhmän potilas (esim. immuunipuutteinen) Ei Seulonta virtaussytometrillä Negat Vastaus: Negat, näytettä ei viljellä Kyllä pyydetään herkistetty viljely Posit tai Raja-arvo Vastaus: Posit tai Raja-arvo, näyte ohjataan viljelyyn Virtaussytometrisen seulonnan raja-arvot Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän laboratoriossa. Raja-arvot perustuvat potilaan viljely- ja virtaussytometriatuloksiin. Seulontatulos Potilasryhmä Seulonnan raja-arvot Negat Lapset < 16 v Miehet 16 v Naiset 16 v Leuk < 17 x E6/l ja Bakt < 40 x E6/l Leuk < 27 x E6/l ja Bakt < 80 x E6/l Leuk < 17 x E6/l ja Bakt < 560 x E6/l Raja-arvo Kaikki Ikäryhmä- ja sukupuolikohtaiset Negat tai Posit -ehdot eivät toteudu Posit Lapset < 16 v ja Miehet 16 v Naiset 16 v Leuk > 370 x E6/l ja Bakt > 2300 x E6/l tai Leuk > 1600 x E6/l ja Bakt > 1200 x E6/l Leuk > 520 x E6/l ja Bakt > 6900 x E6/l tai Leuk > 2800 x E6/l ja Bakt > 5200 x E6/l tai Leuk > 9500 x E6/l ja Bakt > 1000 x E6/l Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kliinisen mikrobiologian ja kemian laboratorioissa Sysmex UF-500 -laitteella tehdyssä alkuperäistutkimuksessa (2) tutkittiin menetelmän soveltuvuutta virtsan bakteeriviljelyn seulontaan. Tavoitteena oli löytää sellainen sovellus, jota käyttämällä väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni kun vertailumenetelmänä käytettiin perinteistä virtsaviljelyä (9). Tutkittava potilasaineisto edusti mahdollisimman hyvin laboratorioihin tulevaa näytemateriaalia; ts. mukana oli sekä sairaalassa että perusterveydenhuollossa otettuja kaikentyyppisiä näytteitä ja vain rakkopunktionäytteet jätettiin pois. Tutkimus osoitti, että uuden sukupolven virtaussytometrit soveltuvat seulontaan parhaiten, kun analysaattorin bakteeri- ja leukosyyttitulosten lisäksi huomioidaan potilaan ikä ja sukupuoli. Muissa vastaavilla virtaussytometreillä tehdyissä tutkimuksissa seulontakriteerinä on käytetty joko pelkästään näytteen bakteerituloksia tai bakteeri- ja leukosyyttituloksia (10,11,12,13), ja siksi seulonnan kattavuus on niissä pienempi kuin Päijät-Hämeen laboratorion ikä- ja sukupuolitiedot hyödyntävässä sovelluksessa. Menetelmän käyttöönottoon liittyviä seikkoja, laadunvalvontaa, sekä alkuvaiheen kokemuksia on kuvattu tarkemmin alkuperäisjulkaisussa (2) sekä kahdessa kotimaisessa artikkelissa (14,15). Kokemuksia virtaussytometrian käytöstä rutiinimenetelmänä Nykyisin Päijät-Hämeen lähes koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasaineisto seulotaan ja vain seulonnassa positiiviset näytteet viljellään (kuvio 1). Erikseen sovittujen potilasryhmien (immuunipuutteiset potilaat) näytteet, joista kokemusta ovat vasta vähän, viljellään käyttäen ns. herkistettyä viljelyä (15) ilman edeltävää seulontaa virtaussytometrialla. Seulonnassa käytetyt ikä- ja sukupuolikohtaiset leukosyyttien ja bakteereiden raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Mikäli joko leukosyytti- tai bakteerimäärä näytteessä ylittää rajaarvon, näyte on seulontapositiivinen ja ohjautuu viljelyyn. Seulonnasta annettava vastaus on tällöin Raja-arvo (harmaalla alueella, jossa viljelyn tulosta ei voida ennustaa) tai Positiivinen (viljelyssä on yli 95 %:n todennäköisyydellä merkitsevä löydös). Kuukausittaisessa seurannassa noin 59 % näytteistä on voitu vastata negatiivisiksi ilman viljelyä. Positiivisen vastauksen saa 7 % näytteistä ja harmaalle alueelle (raja-arvo) jää noin 34 % näytteistä. Menetelmän diagnostinen suorituskyky on esitetty taulukossa 2. Potilaiden hoidon näkökulmasta pidettiin tärkeänä, että väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni vertailumenetel- 1412

3 tieteessä 7 Evans R, Davidson MM, Sim LR, Hay AJ. Testing by Sysmex UF- 100 flow cytometer and with bacterial culture in a diagnostic laboratory: a comparison. J Clin Pathol 2006;59: Kim SY, Kim YJ, Lee SM ym. Evaluation of the Sysmex UF-100 urine cell analyzer as ascreening test to reduce the need for urine cultures for community-acquired urinary tract infection. Am J Clin Pathol 2007;128: Kouri T, Anttinen J, Icen A ym. Suositus virtsan perustutkimuksia ja bakteeriviljelyä varten. Moodi, Erillisjulkaisu 7. Labquality Manoni F, Fornasiero L, Ercolin M ym. Cutoff values for bacteria and leukocytes for urine flow cytometer Sysmex UF-1000i in urinary tract infections. Diagn Microbiol Infect Dis 2009;65: Pieretti B, Brunati P, Pini B ym. Diagnosis of bacteriuria and leukocyturia by automated flow cytometry compared with urine culture. J Clin Microbiol 2010;48: Broeren MA, Bahçeci S, Vader HL, Arents NL. Screening for urinary tract infection with the Sysmex UF-1000i urine flow cytometer. J Clin Microbiol 2011;49: Kadkhoda K, Manickam K, Degagne P ym. UF-1000i flow cytometry is an effective screening method for urine specimens. Diagn Microbiol Infect Dis 2011;69: Kärpänoja P, Paattiniemi E-L, Karumaa S, Sarkkinen H. Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla (Sysmex UF-500) vähentää viljeltävien näytteiden määrää. Moodi 2010;5: Sarkkinen H, Paattiniemi E-L, Kärpänoja P, Karumaa S, Frilander A. Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla ensivaiheen kokemuksia. Moodi 2011;4: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Hannu Sarkkinen, Pauliina Kärpänoja, Santra Karumaa: Ei sidonnaisuuksia. Eeva-Liisa Paattiniemi: Konsultointipalkkio ja aiempi työsuhde (Roche Diagnostics Oy). TAULUKKO 2. Virtaussytometrisen seulonnan diagnostinen suorituskyky. Vertailumenetelmänä virtsaviljely. Luvut perustuvat virtsanäytteen viljely- ja virtaussytometriatuloksiin. NPV = negative predictive value, negatiivisen tuloksen ennustearvo, PPV = positive predictive value, positiivisen tuloksen ennustearvo. Potilasryhmä Lapset < 16 vuotta Miehet 16 vuotta Naiset 16 vuotta Kaikki (n = 170) (n = 691) (n = 1 482) (n = 2 343) Herkkyys 1,000 0,974 0,960 0,964 Tarkkuus 0,752 0,834 0,746 0,774 NPV 1,000 0,996 0,985 0,990 PPV 0,309 0,424 0,514 0,480 Väärien negat. osuus, % 0,00 0,29 0,88 0,64 mään nähden, ts. testin negatiivinen ennustearvo olisi mahdollisimman suuri (taulukko 2, NPV 0,990). Potilasaineistossa, joka käsitti yhteensä näytettä (alkuperäisjulkaisun 948 ja lisäksi myöhemmin kerättyä) yhteensä 15 potilaan seulontatulos oli negatiivinen, mutta bakteeriviljelyssä todettiin jokin löydös (taulukko 3). Potilaat ovat varsin iäkkäitä ja näytteiden leukosyytti- ja bakteerimäärät varsin vähäisiä. Mukana oli kestokatetrinäytteitä, joissa kolonisaatio on hyvin todennäköinen. Suurimmassa osassa tapauksista potilaan tutkimuksen syy oli jokin muu kuin epäily virtsatieinfektiosta ja löydökset yhdistettynä kliinisiin taustatietoihin viittasivat näytteenottoon liittyvään kontaminaatioon tai oireettomaan bakteriuriaan. Kolmessa tapauksessa kyse oli hoidetun infektion kontrollinäytteestä, mutta tieto potilaan oireista näytteenottohetkellä jäi epävarmaksi. Ainoastaan neljässä tapauksessa potilaalla oli virtsatieinfektioon sopivia oireita ja seulontatulos näin ollen todennäköisesti virheellinen vertailumenetelmään nähden. Väärien negatiivisten tulosten riskin ollessa vähäinen testin positiivinen ennustearvo (mukana laskennassa sekä raja-arvotuloksen että positiivisen seulontatuloksen antavat näytteet) on vastaavasti pieni (taulukko 2, PPV 0,480). Koska kaikki negatiivisen seulontatuloksen ylittävät näytteet viljellään, viljelyn perusteella erotetaan merkitseviksi tulkittavat löydökset vääristä seulontapositiivisista (esim. sekafloorista) ja näin varmistetaan tuloksen oikeellisuus. Negatiivisen viljelytuloksen raja-arvojen (suuri negatiivisen tuloksen ennustearvo) lisäksi potilasaineistostamme voitiin hakea empiirisesti ristiintaulukoimalla ne leukosyyttien ja bakteerien kynnyspitoisuudet, jotka ennustivat merkitsevää positiivista viljelytulosta 95 %:n todennäköisyydellä (suuri positiivisen tuloksen ennustearvo). Näiden arvojen ylittyessä virtaussytometrian tulos vastattiin positiiviseksi (taulukko 1). Koska virtsaviljelyssä merkitseviksi löydöksiksi osoittautuvien mikrobien kirjo sekä niiden herkkyysmääritystulokset ovat kohtuullisen hyvin ennustettavissa, saattaa tästä tiedosta olla lisäapua kliinisessä potilastyössä. Vastauskäytännöt perusteineen on kuvattu taulukossa 4. Hyötyjä ja haittoja Virtaussytometrian avulla tapahtuvalla seulonnalla on useita etuja perinteiseen viljelyyn nähden. Menetelmä on nopea ja se on käytössä sairaalassa tarvittaessa myös päivystysaikana. Omassa seurannassamme ympärivuorokautisessa käytössä sairaalassa otettujen näytteiden (n = 1 701) seulontavastausten mediaaniaika oli 48 minuuttia ja avoterveydenhuollon näytteiden (n = 1 784) 3 tuntia 24 minuuttia, näytteen kuljettamiseen kuluvan ajan vuoksi. Perinteisessä, pelkästään viljelyyn perustuvassa menettelyssä negatiivinen vastaus valmistuu aikaisintaan seuraavana päivänä. Mikäli virtsasta löytyy uropatogeeni, sen tunnistaminen ja herkkyysmääritys vie yleensä vielä toisen vuorokauden ja vastausviive on tällöin sama riippumatta siitä, käytetäänkö perinteistä viljelyä tai virtaussytomet-riaa viljelyyn yhdistetty- 1413

4 KATSAUS nä. Osalle seulonnan perusteella viljelyyn ohjautuvista näytteistä voidaan vastata seulonnasta positiivinen tulos, mikä lisää seulontatulosten hyödynnettävyyttä. Laiteinvestointia ei useinkaan tarvita, koska suurimmassa osassa Suomen laboratorioista laitteet ovat jo käytössä virtsan partikkelien peruserittelyssä. Laitteet soveltuvat suurienkin näytemäärien sujuvaan ja pitkälle automatisoituun analysointiin ja vastaamiseen. Yksi laite kykenee analysoimaan laitemallin mukaan vaihdellen näytettä tunnissa. Bakteeriviljelynäytteiden seulontamenetelmän käyttöönotto ja laadunvalvonta sekä tietojärjestelmien vaatimien muutosten tekeminen vaativat toisaalta asiantuntemusta, ja mm. käytettävät rajaarvot on syytä tarkistaa laboratoriokohtaisesti ennen seulonnan käynnistämistä potilasaineiston mahdollisten erojen takia (14,15). Virtaussytometrisen virtsaviljelyseulonnan myötä liuskatestien (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul) käyttö virtsatieinfektion poissulkuun on useimmiten tarpeetonta. Ke-miallisen seulonnan käyttö tulisikin rajata hematurian, proteinurian ja glukosurian seulontaan. Seulonnan kustannusvaikutuksia perinteiseen viljelyyn verrattuna ei ole perusteellisesti tutkittu. Sen on kuitenkin useissa kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu tehostavan laboratorion toimintaa. Vastausten huomattava no- Taulukko 3. Virtaussytometriassa seulontanegatiivisen tuloksen antaneet näytteet, joiden virtsaviljelyssä löytyi patogeeni. Aineisto: potilaan virtaussytometria- ja viljelylöydökset. Sukupuoli Ikä, v Lähettävä taho Näytteenottotapa Leukosyytit x E6/l Bakteerit x E6/l Viljelytulos Mikrobin määrä /ml Tulosyy Akuutti virtsatieinfektio Mies 60 terveyskeskus keskisuihku 2,1 14,6 K. oxytoca 10E3-10E4 Tihentynyt virtsaamistarve Mies 83 sairaala kestokatetri 4,2 34 Enterococcus sp >10E5 Kuivuminen Ei Nainen 86 terveyskeskus kestokatetri 8,4 426 Enterococcus sp >10E5 Aivohalvaus Ei Nainen 62 terveyskeskus keskisuihku 13,4 151 Enterococcus sp 10E4-10E5 Virtsatieinfektion oireet Nainen 72 terveyskeskus keskisuihku 12,0 13,8 E. coli 10E3-10E4 Kirvelyä virtsatessa Nainen 81 terveyskeskus keskisuihku 3,8 146 Enterococcus sp >10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 74 terveyskeskus keskisuihku 1,4 144 K. pneumoniae >10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 69 terveyskeskus keskisuihku 13,2 28,5 S. agalactiae 10E4-10E5 Tihentynyt virtsaamistarve Nainen 71 terveyskeskus keskisuihku 0,6 1,8 P. aeruginosa 10E3-10E4 Proteesi-infektio? Ei Nainen 74 sairaala kestokatetri 0,6 98,4 P. aeruginosa 10E4-10E5 Aivorunkovuoto Ei Nainen 60 sairaala kestokatetri 9,3 0,9 Candida sp >10E5 Eksploratiivinen vatsaontelon dreneeraus Ei Nainen 82 sairaala keskisuihku 5,9 64,3 E. cloacae 10E4-10E5 Sydänperäiset oireet Ei Nainen 71 sairaala keskisuihku 3,9 78,2 E. coli, C. freundii 10E4-10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 79 sairaala keskisuihku 8,1 395 E. coli >10E5 Virtsankarkailua, kontrollinäyte Nainen 40 sairaala keskisuihku 2,6 270 E. coli >10E5 Extirpatio prolapsus praesacralis l.sin. Ei 1414

5 tieteessä Virtaussytometrian käyttö virtsatieinfektioiden seulonnassa vähentää tarvittavien viljelyiden määrää noin 60 %. Taulukko 4. Virtaussytometrisen seulonnan vastauskäytännöt. Vastaus Vastauksen muodostuminen ja jatkotoimenpiteet Vastauksen yhteydessä annettava lausunto Negatiivinen Sekä leukosyytti- että bakteeritulos jäävät ikä- ja sukupuolispesifisten raja-arvojen alle. Tulos on lopullinen, näytettä ei viljellä. Negatiivisen tuloksen ennustearvo (NPV) on 99,2 %. Negatiivinen tulos on todettu UF- 500-solulaskentamenetelmällä ja sitä ei erikseen viljellä. Menetelmällä voidaan seuloa viljelynegatiiviset näytteet luotettavasti (negatiivinen ennustearvo 99,2 %). Positiivinen Raja-arvo Sekä leukosyytti- että bakteeritulos ylittää ikä- ja sukupuolispesifiset raja-arvot. Raja-arvot on määritetty siten, että positiiviseksi vastattavasta näytteestä löytyy merkitsevä löydös jatkoviljelyssä 95 %:n todennäköisyydellä. Näytteet ohjautuvat automaattisesti jatkoviljelyyn, josta annetaan merkitseviksi tulkituissa tapauksissa bakteerin nimi ja antibioottiherkkyys. Vastaus Raja-arvo annetaan, mikäli näytteen leukosyytit ja bakteerit eivät täytä negatiivisen tai positiivisen tuloksen kriteereitä. Tällöin viljelytuloksen ennustaminen ei ole mahdollista. Näytteet ohjautuvat automaattisesti jatkoviljelyyn, josta annetaan merkitseviksi tulkituissa tapauksissa bakteerin nimi ja antibioottiherkkyys. Näyte ohjattu jatkoviljelyyn. Virtsaviljelyn positiivinen seulontatulos viittaa virtsatieinfektioon 95 %:n todennäköisyydellä. Näyte ohjattu jatkoviljelyyn. Viljelyn tulosta ei voida ennustaa luotettavasti seulontamenetelmässä käytettävän bakteeri- ja valkosolulaskennan perusteella. peutuminen on varmasti hyödyksi kliinisessä päätöksenteossa. Oman potilasaineistomme tutkimiseen virtaussytometria soveltuu kokemuksemme mukaan hyvin, mutta kokemukset erityisryhmistä ovat vähäisiä. Lisätietoa tarvitaan mm. immuunipuutteisten potilaiden tutkimuksista. Lopuksi Virtaussytometrian käyttö virtsatieinfektioiden seulonnassa vähentää tarvittavien viljelyiden määrää merkittävästi, noin 60 %. Se nopeuttaa erityisesti negatiivisen tuloksen vastaamista ja mahdollistaa pitkälle viedyn automaation niin teknisessä suorituksessa kuin tulosten vastaamisessakin. Vaikka menetelmän kustannustehokkuudesta ei ole vielä tutkittua tietoa, on syytä olettaa, että automaation, suurien volyymien myötä laskevien käyttökustannusten sekä toisaalta merkittävästi nopeutuvan vastaamisen edut puoltavat menetelmän käyttöönottoa laajasti suomalaisissa sairaaloissa. n English summary > in english Flow cytometry in the screening for urinary tract infections 1415

6 ENGLISH SUMMARY Hannu Sarkkinen Chief Physician, Clinical Microbiology Director, Center for Medical Services Joint Authority for Päijät-Häme Social and Health Care, Lahti, Finland Eeva-Liisa Paattiniemi Pauliina Kärpänoja Santra Karumaa Flow cytometry in the screening for urinary tract infections In Finland approximately urinary tract infections in hospitals and in outpatient care (6% of all outpatient visits) are treated yearly. The disease, usually cystitis, is common among women and rare among children and men. E. coli is the most important aetiological agent, causing as much as 80% of the urinary tract infections in women in outpatient care. According to Finnish evidence-based clinical practice guidelines the diagnosis of urinary tract infections must be based on urine culture in a patient with symptoms, with the exception of cystitis in previously healthy women. Consequently, more than one million urine cultures are requested for diagnosis yearly in Finnish health care. However, urine culture is fairly labour-intensive and due to time delay in reporting there is a need for a suitable screening method. In Päijät-Häme, we have recently adopted flow cytometry as a screening method for urinary tract infections, with age and gender-specific cut-off limits resulting in an overall negative predictive value of This reduces the need for urine culture by 59% and speeds up reporting significantly. 1415a

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)

Lisätiedot

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu SKKY:n ja Sairaalakemistit ry:n Syyskoulutuspäivät Helsinki 1.11.2013 Vaihtoehtoja käsityön vähentämiseen? Erilaiset seulontamenettelyt U-KemSeul

Lisätiedot

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä

Lisätiedot

Virtsalaitteiden virittäminen

Virtsalaitteiden virittäminen Virtsalaitteiden virittäminen Outi Malminiemi Labquality Days 06.02.2009 Virtsalaitteet : Liuskanlukulaite ja partikkelilaskuri Uusi laite markkinoille Riippumattoman tahon tekemä validointi, hyväksytyt

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan

Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan Näin tutkin Matti Uhari, Harri Saxén ja Jussi Mertsola Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan Virtsatieinfektio ei aiheuta imeväisiässä mitään selvää yksittäistä oiretta, jonka perusteella

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Timo Kouri, Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 12.2.2004 Laaduntarkkailupäivät 1 Virtsan perustutkimusten vaiheistus:

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

VTI milloin epäilen, miten tutkin? VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille 2.11.2007 Eveliina Tarkka VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Olli Meurman Labquality-päivät

Olli Meurman Labquality-päivät Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Annika Rökman sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Oma taustani FM genetiikka 1998 sairaalageneetikko 2004 FT Perinnöllisestä eturauhassyövästä 2004 Finaksen teknisenä arvioijana vuodesta

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Markku Koskela Kl mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Oulu Perusedellytykset Sujuva, joustava, hyvän tuloksen raportoinnin mahdollistava mikrobiologian

Lisätiedot

Anna-Leena Koistinaho & Katri Sikkilä VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VITRAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS

Anna-Leena Koistinaho & Katri Sikkilä VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VITRAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS Anna-Leena Koistinaho & Katri Sikkilä VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VITRAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VIRTAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä Vastuuhenkilö Katariina Pekkanen Sivu/sivut 1 / 5 Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä 1 Menetelmän tarkoitus ja soveltamisala Delvotest SP-NT (DSM Food Specialities, Delft

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN Alere i Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET N SIVUN Alere i yhdistää nopeuden ja tarkkuuden hyödyt. Enää ei tarvitse tehdä kompromisseja potilaiden testauksessa ja kliinisessä päätöksenteossa.

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot