Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa"

Transkriptio

1 KATSAUS tieteessä Hannu Sarkkinen dosentti, tulosryhmän johtaja, ylilääkäri Eeva-Liisa Paattiniemi FT, osastonylikemisti Pauliina Kärpänoja FM, ylimikrobiologi Santra Karumaa ETM, sairaalamikrobiologi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, lääketieteelliset palvelut, kliininen mikrobiologia Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa Virtsatieinfektiot ovat tavallisimpia avohoidossa ja sairaaloissa hoidettavia infektioita, ja niiden tärkein diagnostinen menetelmä on virtsaviljely. Selvästi yli puolet viljelyyn tulevista näytteistä on negatiivisia. Infektion poissulkemisen tai toteamisen nopeuttamiseksi tarvitaan käytäntöön soveltuva seulontamenetelmä. Virtaussytometria soveltuu seulontamenetelmäksi, kun seulontatuloksessa yhdistetään virtaussytometrin leukosyytti- ja bakteeritulokset tietoon potilaan iästä ja sukupuolesta. Sairaaloissa nykyisin oleva laitekanta mahdollistaa menetelmän käytön haluttaessa kaikkina vuorokaudenaikoina, jolloin negatiivisten näytteiden vastausviive vähenee merkittävästi. Seulontapositiivisiksi osoittautuvat näytteet viljellään perinteisin menetelmin mahdollisen taudinaiheuttajan osoittamiseksi ja mikrobilääkeherkkyyden määrittämiseksi. Vertaisarvioitu VV Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin ja avohoidossa noin virtsatieinfektiota (6 % avohoitokäynneistä) (1). Kyse on yleensä rakkotason infektiosta. Tauti on tavallinen naisilla ja harvinainen lapsilla ja keski-ikäisillä miehillä. Yleisin taudinaiheuttaja on E. coli (jopa 80 % avohoidon infektioista naisilla). Nykykäsityksen mukaan aikaisemmin terveiden naisten kystiittiepäilyä lukuun ottamatta diagnoosin on perustuttava oireisen potilaan virtsan bakteeriviljelyyn, ja maassamme pyydetäänkin vuosittain yli miljoona virtsaviljelyä (1). Bakteeriviljelyn työvoimavaltaisuuden ja pitkän vastausviiveen vuoksi rutiinimenetelmäksi soveltuvalle seulontatestille on selvä tarve. Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä on otettu rutiinikäyttöön virtaussytometriaan perustuva laboratorioseulonta (2), jolla voidaan vähentää virtsaviljelyn tarvetta ja nopeuttaa tulosten vastaamista merkittävästi. Virtsatieinfektioiden seulontamenetelmät Seulontamenetelmällä pyritään sulkemaan pois infektion mahdollisuus. Menetelmän tulisi olla nopea ja riittävän herkkä. Lisäksi sen tulisi soveltua sekä laboratorion päivätyöhön että päivystystoimintaan. Perinteisesti virtsa-analytiikassa on käytetty liuskatestejä (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul; Kuntaliiton Laboratoriotutkimusnimikkeistön mukainen nimike), jotka soveltuvat yksikertaisina ja nopeina testeinä myös päivystyksen tarpeisiin. Meta-analyysi liuskatesteihin perustuvasta seulonnasta (nitriitti, leukosyyttiesteraasi) osoitti, että menetelmän herkkyys, spesifisyys ja ennustearvo vaihtelevat potilasryhmittäin ja vertailuna käytetyn viljelyn kynnysarvon mukaan. Liuskatestien todetaan soveltuvan seulontaan vain, jos sekä nitriitti että leukosyytit antavat negatiivisen tuloksen (3). Virtsan soluja ja partikkeleita (mukaan lukien mikrobit) voidaan laskea mikroskopoimalla, mutta se on varsin työvoimavaltainen ja aikaa vievä menetelmä eikä siten sovellu suurten näytemäärien seulontaan. Mikroskopointi on kliinisen kemian laboratorioissa laajalti korvattu virtsan analysointiin kehitetyillä virtaussytometreillä, joiden ansiosta virtsan solujen peruserittely (U-Solut) on pitkälti automatisoitu. Ensimmäisen polven virtaussytometriaan perustuvia analysaattoreita (Sysmex UF-100, Sysmex, Kobe, Japan) on tutkittu virtsatieinfektion seulontamenetelmänä jo 1990-luvulta alkaen (4,5,6,7,8). Tutkimusten positiiviset ja negatiiviset ennustearvot (PPV, NPV) ovat olleet vaihtelevia, ja näin ollen myöskään tuloksista tehdyt päätelmät eivät ole olleet yhtenevät. Uudemman sukupolven laitteisiin (Sysmex UF-500 ja UF-1000) on lisätty oma mittauskanava bakteereille. Tämän muutoksen on odotettu lisäävän mittauksen tarkkuutta ja siten parantavan testin seulontakykyä. 1411

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Virtsatietulehdus. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, fi 2 Jolkkonen S, Paattiniemi EL, Kärpänoja P, Sarkkinen H. Screening of urine samples by flow cytometry reduces the need for culture. J Clin Microbiol 2010;48: Devillé WL, Yzermans JC, van Duijn NP, Bezemer PD, van der Windt DA, Bouter LM. The urine dipstick test useful to rule out infections. A meta-analysis of the accuracy. BMC Urol 2004;4:4. 4 Kouri T, Kähkönen U, Malminiemi K, Vuento R, Rowan R. Evaluation of Sysmex UF-100 urine flow cytometer vs chamber counting of supravitally stained specimens and conventional bacterial cultures. Am J Clin Pathol 1999;112: Zaman Z, Roggeman S, Verhaegen J. Unsatisfactory performance of flow cytometer UF-100 and urine strips in predicting outcome of urine cultures. J Clin Microbiol 2001;39: Koken T, Aktepe OC, Serteser M, Samli M, Kahraman A, Dogan N. Determination of cut-off values for leukocytes and bacteria forurine flow cytometer (UF-100) in urinary tract infections. Int Urol Nephrol 2002;34: TAULUKKO 1. Kuvio 1. Virtsaviljelyn seulonnan prosessi. Herkistetyn viljelyn toteamisraja on 10E2 bakt/ml (tavallisella viljelyllä 10E3 bakt/ml). Potilaalla virtsatieinfektioepäily Erityisryhmän potilas (esim. immuunipuutteinen) Ei Seulonta virtaussytometrillä Negat Vastaus: Negat, näytettä ei viljellä Kyllä pyydetään herkistetty viljely Posit tai Raja-arvo Vastaus: Posit tai Raja-arvo, näyte ohjataan viljelyyn Virtaussytometrisen seulonnan raja-arvot Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän laboratoriossa. Raja-arvot perustuvat potilaan viljely- ja virtaussytometriatuloksiin. Seulontatulos Potilasryhmä Seulonnan raja-arvot Negat Lapset < 16 v Miehet 16 v Naiset 16 v Leuk < 17 x E6/l ja Bakt < 40 x E6/l Leuk < 27 x E6/l ja Bakt < 80 x E6/l Leuk < 17 x E6/l ja Bakt < 560 x E6/l Raja-arvo Kaikki Ikäryhmä- ja sukupuolikohtaiset Negat tai Posit -ehdot eivät toteudu Posit Lapset < 16 v ja Miehet 16 v Naiset 16 v Leuk > 370 x E6/l ja Bakt > 2300 x E6/l tai Leuk > 1600 x E6/l ja Bakt > 1200 x E6/l Leuk > 520 x E6/l ja Bakt > 6900 x E6/l tai Leuk > 2800 x E6/l ja Bakt > 5200 x E6/l tai Leuk > 9500 x E6/l ja Bakt > 1000 x E6/l Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kliinisen mikrobiologian ja kemian laboratorioissa Sysmex UF-500 -laitteella tehdyssä alkuperäistutkimuksessa (2) tutkittiin menetelmän soveltuvuutta virtsan bakteeriviljelyn seulontaan. Tavoitteena oli löytää sellainen sovellus, jota käyttämällä väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni kun vertailumenetelmänä käytettiin perinteistä virtsaviljelyä (9). Tutkittava potilasaineisto edusti mahdollisimman hyvin laboratorioihin tulevaa näytemateriaalia; ts. mukana oli sekä sairaalassa että perusterveydenhuollossa otettuja kaikentyyppisiä näytteitä ja vain rakkopunktionäytteet jätettiin pois. Tutkimus osoitti, että uuden sukupolven virtaussytometrit soveltuvat seulontaan parhaiten, kun analysaattorin bakteeri- ja leukosyyttitulosten lisäksi huomioidaan potilaan ikä ja sukupuoli. Muissa vastaavilla virtaussytometreillä tehdyissä tutkimuksissa seulontakriteerinä on käytetty joko pelkästään näytteen bakteerituloksia tai bakteeri- ja leukosyyttituloksia (10,11,12,13), ja siksi seulonnan kattavuus on niissä pienempi kuin Päijät-Hämeen laboratorion ikä- ja sukupuolitiedot hyödyntävässä sovelluksessa. Menetelmän käyttöönottoon liittyviä seikkoja, laadunvalvontaa, sekä alkuvaiheen kokemuksia on kuvattu tarkemmin alkuperäisjulkaisussa (2) sekä kahdessa kotimaisessa artikkelissa (14,15). Kokemuksia virtaussytometrian käytöstä rutiinimenetelmänä Nykyisin Päijät-Hämeen lähes koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasaineisto seulotaan ja vain seulonnassa positiiviset näytteet viljellään (kuvio 1). Erikseen sovittujen potilasryhmien (immuunipuutteiset potilaat) näytteet, joista kokemusta ovat vasta vähän, viljellään käyttäen ns. herkistettyä viljelyä (15) ilman edeltävää seulontaa virtaussytometrialla. Seulonnassa käytetyt ikä- ja sukupuolikohtaiset leukosyyttien ja bakteereiden raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Mikäli joko leukosyytti- tai bakteerimäärä näytteessä ylittää rajaarvon, näyte on seulontapositiivinen ja ohjautuu viljelyyn. Seulonnasta annettava vastaus on tällöin Raja-arvo (harmaalla alueella, jossa viljelyn tulosta ei voida ennustaa) tai Positiivinen (viljelyssä on yli 95 %:n todennäköisyydellä merkitsevä löydös). Kuukausittaisessa seurannassa noin 59 % näytteistä on voitu vastata negatiivisiksi ilman viljelyä. Positiivisen vastauksen saa 7 % näytteistä ja harmaalle alueelle (raja-arvo) jää noin 34 % näytteistä. Menetelmän diagnostinen suorituskyky on esitetty taulukossa 2. Potilaiden hoidon näkökulmasta pidettiin tärkeänä, että väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni vertailumenetel- 1412

3 tieteessä 7 Evans R, Davidson MM, Sim LR, Hay AJ. Testing by Sysmex UF- 100 flow cytometer and with bacterial culture in a diagnostic laboratory: a comparison. J Clin Pathol 2006;59: Kim SY, Kim YJ, Lee SM ym. Evaluation of the Sysmex UF-100 urine cell analyzer as ascreening test to reduce the need for urine cultures for community-acquired urinary tract infection. Am J Clin Pathol 2007;128: Kouri T, Anttinen J, Icen A ym. Suositus virtsan perustutkimuksia ja bakteeriviljelyä varten. Moodi, Erillisjulkaisu 7. Labquality Manoni F, Fornasiero L, Ercolin M ym. Cutoff values for bacteria and leukocytes for urine flow cytometer Sysmex UF-1000i in urinary tract infections. Diagn Microbiol Infect Dis 2009;65: Pieretti B, Brunati P, Pini B ym. Diagnosis of bacteriuria and leukocyturia by automated flow cytometry compared with urine culture. J Clin Microbiol 2010;48: Broeren MA, Bahçeci S, Vader HL, Arents NL. Screening for urinary tract infection with the Sysmex UF-1000i urine flow cytometer. J Clin Microbiol 2011;49: Kadkhoda K, Manickam K, Degagne P ym. UF-1000i flow cytometry is an effective screening method for urine specimens. Diagn Microbiol Infect Dis 2011;69: Kärpänoja P, Paattiniemi E-L, Karumaa S, Sarkkinen H. Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla (Sysmex UF-500) vähentää viljeltävien näytteiden määrää. Moodi 2010;5: Sarkkinen H, Paattiniemi E-L, Kärpänoja P, Karumaa S, Frilander A. Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla ensivaiheen kokemuksia. Moodi 2011;4: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Hannu Sarkkinen, Pauliina Kärpänoja, Santra Karumaa: Ei sidonnaisuuksia. Eeva-Liisa Paattiniemi: Konsultointipalkkio ja aiempi työsuhde (Roche Diagnostics Oy). TAULUKKO 2. Virtaussytometrisen seulonnan diagnostinen suorituskyky. Vertailumenetelmänä virtsaviljely. Luvut perustuvat virtsanäytteen viljely- ja virtaussytometriatuloksiin. NPV = negative predictive value, negatiivisen tuloksen ennustearvo, PPV = positive predictive value, positiivisen tuloksen ennustearvo. Potilasryhmä Lapset < 16 vuotta Miehet 16 vuotta Naiset 16 vuotta Kaikki (n = 170) (n = 691) (n = 1 482) (n = 2 343) Herkkyys 1,000 0,974 0,960 0,964 Tarkkuus 0,752 0,834 0,746 0,774 NPV 1,000 0,996 0,985 0,990 PPV 0,309 0,424 0,514 0,480 Väärien negat. osuus, % 0,00 0,29 0,88 0,64 mään nähden, ts. testin negatiivinen ennustearvo olisi mahdollisimman suuri (taulukko 2, NPV 0,990). Potilasaineistossa, joka käsitti yhteensä näytettä (alkuperäisjulkaisun 948 ja lisäksi myöhemmin kerättyä) yhteensä 15 potilaan seulontatulos oli negatiivinen, mutta bakteeriviljelyssä todettiin jokin löydös (taulukko 3). Potilaat ovat varsin iäkkäitä ja näytteiden leukosyytti- ja bakteerimäärät varsin vähäisiä. Mukana oli kestokatetrinäytteitä, joissa kolonisaatio on hyvin todennäköinen. Suurimmassa osassa tapauksista potilaan tutkimuksen syy oli jokin muu kuin epäily virtsatieinfektiosta ja löydökset yhdistettynä kliinisiin taustatietoihin viittasivat näytteenottoon liittyvään kontaminaatioon tai oireettomaan bakteriuriaan. Kolmessa tapauksessa kyse oli hoidetun infektion kontrollinäytteestä, mutta tieto potilaan oireista näytteenottohetkellä jäi epävarmaksi. Ainoastaan neljässä tapauksessa potilaalla oli virtsatieinfektioon sopivia oireita ja seulontatulos näin ollen todennäköisesti virheellinen vertailumenetelmään nähden. Väärien negatiivisten tulosten riskin ollessa vähäinen testin positiivinen ennustearvo (mukana laskennassa sekä raja-arvotuloksen että positiivisen seulontatuloksen antavat näytteet) on vastaavasti pieni (taulukko 2, PPV 0,480). Koska kaikki negatiivisen seulontatuloksen ylittävät näytteet viljellään, viljelyn perusteella erotetaan merkitseviksi tulkittavat löydökset vääristä seulontapositiivisista (esim. sekafloorista) ja näin varmistetaan tuloksen oikeellisuus. Negatiivisen viljelytuloksen raja-arvojen (suuri negatiivisen tuloksen ennustearvo) lisäksi potilasaineistostamme voitiin hakea empiirisesti ristiintaulukoimalla ne leukosyyttien ja bakteerien kynnyspitoisuudet, jotka ennustivat merkitsevää positiivista viljelytulosta 95 %:n todennäköisyydellä (suuri positiivisen tuloksen ennustearvo). Näiden arvojen ylittyessä virtaussytometrian tulos vastattiin positiiviseksi (taulukko 1). Koska virtsaviljelyssä merkitseviksi löydöksiksi osoittautuvien mikrobien kirjo sekä niiden herkkyysmääritystulokset ovat kohtuullisen hyvin ennustettavissa, saattaa tästä tiedosta olla lisäapua kliinisessä potilastyössä. Vastauskäytännöt perusteineen on kuvattu taulukossa 4. Hyötyjä ja haittoja Virtaussytometrian avulla tapahtuvalla seulonnalla on useita etuja perinteiseen viljelyyn nähden. Menetelmä on nopea ja se on käytössä sairaalassa tarvittaessa myös päivystysaikana. Omassa seurannassamme ympärivuorokautisessa käytössä sairaalassa otettujen näytteiden (n = 1 701) seulontavastausten mediaaniaika oli 48 minuuttia ja avoterveydenhuollon näytteiden (n = 1 784) 3 tuntia 24 minuuttia, näytteen kuljettamiseen kuluvan ajan vuoksi. Perinteisessä, pelkästään viljelyyn perustuvassa menettelyssä negatiivinen vastaus valmistuu aikaisintaan seuraavana päivänä. Mikäli virtsasta löytyy uropatogeeni, sen tunnistaminen ja herkkyysmääritys vie yleensä vielä toisen vuorokauden ja vastausviive on tällöin sama riippumatta siitä, käytetäänkö perinteistä viljelyä tai virtaussytomet-riaa viljelyyn yhdistetty- 1413

4 KATSAUS nä. Osalle seulonnan perusteella viljelyyn ohjautuvista näytteistä voidaan vastata seulonnasta positiivinen tulos, mikä lisää seulontatulosten hyödynnettävyyttä. Laiteinvestointia ei useinkaan tarvita, koska suurimmassa osassa Suomen laboratorioista laitteet ovat jo käytössä virtsan partikkelien peruserittelyssä. Laitteet soveltuvat suurienkin näytemäärien sujuvaan ja pitkälle automatisoituun analysointiin ja vastaamiseen. Yksi laite kykenee analysoimaan laitemallin mukaan vaihdellen näytettä tunnissa. Bakteeriviljelynäytteiden seulontamenetelmän käyttöönotto ja laadunvalvonta sekä tietojärjestelmien vaatimien muutosten tekeminen vaativat toisaalta asiantuntemusta, ja mm. käytettävät rajaarvot on syytä tarkistaa laboratoriokohtaisesti ennen seulonnan käynnistämistä potilasaineiston mahdollisten erojen takia (14,15). Virtaussytometrisen virtsaviljelyseulonnan myötä liuskatestien (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul) käyttö virtsatieinfektion poissulkuun on useimmiten tarpeetonta. Ke-miallisen seulonnan käyttö tulisikin rajata hematurian, proteinurian ja glukosurian seulontaan. Seulonnan kustannusvaikutuksia perinteiseen viljelyyn verrattuna ei ole perusteellisesti tutkittu. Sen on kuitenkin useissa kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu tehostavan laboratorion toimintaa. Vastausten huomattava no- Taulukko 3. Virtaussytometriassa seulontanegatiivisen tuloksen antaneet näytteet, joiden virtsaviljelyssä löytyi patogeeni. Aineisto: potilaan virtaussytometria- ja viljelylöydökset. Sukupuoli Ikä, v Lähettävä taho Näytteenottotapa Leukosyytit x E6/l Bakteerit x E6/l Viljelytulos Mikrobin määrä /ml Tulosyy Akuutti virtsatieinfektio Mies 60 terveyskeskus keskisuihku 2,1 14,6 K. oxytoca 10E3-10E4 Tihentynyt virtsaamistarve Mies 83 sairaala kestokatetri 4,2 34 Enterococcus sp >10E5 Kuivuminen Ei Nainen 86 terveyskeskus kestokatetri 8,4 426 Enterococcus sp >10E5 Aivohalvaus Ei Nainen 62 terveyskeskus keskisuihku 13,4 151 Enterococcus sp 10E4-10E5 Virtsatieinfektion oireet Nainen 72 terveyskeskus keskisuihku 12,0 13,8 E. coli 10E3-10E4 Kirvelyä virtsatessa Nainen 81 terveyskeskus keskisuihku 3,8 146 Enterococcus sp >10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 74 terveyskeskus keskisuihku 1,4 144 K. pneumoniae >10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 69 terveyskeskus keskisuihku 13,2 28,5 S. agalactiae 10E4-10E5 Tihentynyt virtsaamistarve Nainen 71 terveyskeskus keskisuihku 0,6 1,8 P. aeruginosa 10E3-10E4 Proteesi-infektio? Ei Nainen 74 sairaala kestokatetri 0,6 98,4 P. aeruginosa 10E4-10E5 Aivorunkovuoto Ei Nainen 60 sairaala kestokatetri 9,3 0,9 Candida sp >10E5 Eksploratiivinen vatsaontelon dreneeraus Ei Nainen 82 sairaala keskisuihku 5,9 64,3 E. cloacae 10E4-10E5 Sydänperäiset oireet Ei Nainen 71 sairaala keskisuihku 3,9 78,2 E. coli, C. freundii 10E4-10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 79 sairaala keskisuihku 8,1 395 E. coli >10E5 Virtsankarkailua, kontrollinäyte Nainen 40 sairaala keskisuihku 2,6 270 E. coli >10E5 Extirpatio prolapsus praesacralis l.sin. Ei 1414

5 tieteessä Virtaussytometrian käyttö virtsatieinfektioiden seulonnassa vähentää tarvittavien viljelyiden määrää noin 60 %. Taulukko 4. Virtaussytometrisen seulonnan vastauskäytännöt. Vastaus Vastauksen muodostuminen ja jatkotoimenpiteet Vastauksen yhteydessä annettava lausunto Negatiivinen Sekä leukosyytti- että bakteeritulos jäävät ikä- ja sukupuolispesifisten raja-arvojen alle. Tulos on lopullinen, näytettä ei viljellä. Negatiivisen tuloksen ennustearvo (NPV) on 99,2 %. Negatiivinen tulos on todettu UF- 500-solulaskentamenetelmällä ja sitä ei erikseen viljellä. Menetelmällä voidaan seuloa viljelynegatiiviset näytteet luotettavasti (negatiivinen ennustearvo 99,2 %). Positiivinen Raja-arvo Sekä leukosyytti- että bakteeritulos ylittää ikä- ja sukupuolispesifiset raja-arvot. Raja-arvot on määritetty siten, että positiiviseksi vastattavasta näytteestä löytyy merkitsevä löydös jatkoviljelyssä 95 %:n todennäköisyydellä. Näytteet ohjautuvat automaattisesti jatkoviljelyyn, josta annetaan merkitseviksi tulkituissa tapauksissa bakteerin nimi ja antibioottiherkkyys. Vastaus Raja-arvo annetaan, mikäli näytteen leukosyytit ja bakteerit eivät täytä negatiivisen tai positiivisen tuloksen kriteereitä. Tällöin viljelytuloksen ennustaminen ei ole mahdollista. Näytteet ohjautuvat automaattisesti jatkoviljelyyn, josta annetaan merkitseviksi tulkituissa tapauksissa bakteerin nimi ja antibioottiherkkyys. Näyte ohjattu jatkoviljelyyn. Virtsaviljelyn positiivinen seulontatulos viittaa virtsatieinfektioon 95 %:n todennäköisyydellä. Näyte ohjattu jatkoviljelyyn. Viljelyn tulosta ei voida ennustaa luotettavasti seulontamenetelmässä käytettävän bakteeri- ja valkosolulaskennan perusteella. peutuminen on varmasti hyödyksi kliinisessä päätöksenteossa. Oman potilasaineistomme tutkimiseen virtaussytometria soveltuu kokemuksemme mukaan hyvin, mutta kokemukset erityisryhmistä ovat vähäisiä. Lisätietoa tarvitaan mm. immuunipuutteisten potilaiden tutkimuksista. Lopuksi Virtaussytometrian käyttö virtsatieinfektioiden seulonnassa vähentää tarvittavien viljelyiden määrää merkittävästi, noin 60 %. Se nopeuttaa erityisesti negatiivisen tuloksen vastaamista ja mahdollistaa pitkälle viedyn automaation niin teknisessä suorituksessa kuin tulosten vastaamisessakin. Vaikka menetelmän kustannustehokkuudesta ei ole vielä tutkittua tietoa, on syytä olettaa, että automaation, suurien volyymien myötä laskevien käyttökustannusten sekä toisaalta merkittävästi nopeutuvan vastaamisen edut puoltavat menetelmän käyttöönottoa laajasti suomalaisissa sairaaloissa. n English summary > in english Flow cytometry in the screening for urinary tract infections 1415

6 ENGLISH SUMMARY Hannu Sarkkinen Chief Physician, Clinical Microbiology Director, Center for Medical Services Joint Authority for Päijät-Häme Social and Health Care, Lahti, Finland Eeva-Liisa Paattiniemi Pauliina Kärpänoja Santra Karumaa Flow cytometry in the screening for urinary tract infections In Finland approximately urinary tract infections in hospitals and in outpatient care (6% of all outpatient visits) are treated yearly. The disease, usually cystitis, is common among women and rare among children and men. E. coli is the most important aetiological agent, causing as much as 80% of the urinary tract infections in women in outpatient care. According to Finnish evidence-based clinical practice guidelines the diagnosis of urinary tract infections must be based on urine culture in a patient with symptoms, with the exception of cystitis in previously healthy women. Consequently, more than one million urine cultures are requested for diagnosis yearly in Finnish health care. However, urine culture is fairly labour-intensive and due to time delay in reporting there is a need for a suitable screening method. In Päijät-Häme, we have recently adopted flow cytometry as a screening method for urinary tract infections, with age and gender-specific cut-off limits resulting in an overall negative predictive value of This reduces the need for urine culture by 59% and speeds up reporting significantly. 1415a

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Virtsalaitteiden virittäminen

Virtsalaitteiden virittäminen Virtsalaitteiden virittäminen Outi Malminiemi Labquality Days 06.02.2009 Virtsalaitteet : Liuskanlukulaite ja partikkelilaskuri Uusi laite markkinoille Riippumattoman tahon tekemä validointi, hyväksytyt

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille 2.11.2007 Eveliina Tarkka VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä Vastuuhenkilö Katariina Pekkanen Sivu/sivut 1 / 5 Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä 1 Menetelmän tarkoitus ja soveltamisala Delvotest SP-NT (DSM Food Specialities, Delft

Lisätiedot

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN Alere i Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET N SIVUN Alere i yhdistää nopeuden ja tarkkuuden hyödyt. Enää ei tarvitse tehdä kompromisseja potilaiden testauksessa ja kliinisessä päätöksenteossa.

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Markku Koskela Kl mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Oulu Perusedellytykset Sujuva, joustava, hyvän tuloksen raportoinnin mahdollistava mikrobiologian

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Olli Meurman Labquality-päivät

Olli Meurman Labquality-päivät Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Yhteystiedot Islab, Mikkelin aluelaboratorio c/o Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu 35 37 50100 Mikkeli Opiskelijavastaavat:

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml RespiFinder RG Panel Suorituksen ominaispiirteet RespiFinder RG Panel, versio 1, 4692163 Tarkista ennen kokeen suorittamista uusien elektronisten etikettiversioiden saatavuus osoitteesta www.qiagen.com/p/respifinder-rg-panel-ce.

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Anna-Leena Koistinaho & Katri Sikkilä VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VITRAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS

Anna-Leena Koistinaho & Katri Sikkilä VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VITRAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS Anna-Leena Koistinaho & Katri Sikkilä VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VITRAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS VIRTSAN BAKTEERIVILJELYIDEN VIRTAUSSYTOMETRIPOSITIIVISTEN TULOSTEN ENNUSTETTAVUUS

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia Hyvän laadun ja osaamisen edellytykset Onko laboratoriolla perusasiat

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Opiskelijoiden harjoittelupaikat. Kuopion aluelaboratorion alueella

Opiskelijoiden harjoittelupaikat. Kuopion aluelaboratorion alueella Opiskelijoiden harjoittelupaikat Kuopion aluelaboratorion alueella Preanalytiikan ja näytteenoton harjoittelupaikat bioanalyytikko- ja lähihoitajaopiskelijoille Kuopio- Koillis-Savo: Savotalo, Juankoski,

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Virtsan liuskamittarit

Virtsan liuskamittarit Virtsan liuskamittarit Outi Malminiemi Labquality-päivät 7.2.2008 Lähtökohta Käyttö Virtsan kemiallinen seulonta on yleisimpiä vastaanotoilla, hoitoyksiköissä ja pienissä laboratorioissa tehtäviä tutkimuksia.

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

ALIHANKINNAT: LABORATORIOTUTKIMUSTEN OSTOPALVELUN HAASTEET

ALIHANKINNAT: LABORATORIOTUTKIMUSTEN OSTOPALVELUN HAASTEET ALIHANKINNAT: LABORATORIOTUTKIMUSTEN OSTOPALVELUN HAASTEET Lena Lindroth-Vesterinen Laaduntarkkailupäivät 9.2.2012 ALIHANKINNAT Aihe joka koskettaa melkein kaikkia laboratoriotyössä olevia Edustan palveluntuottajaa

Lisätiedot

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

VIRTSANÄYTTEIDEN AUTOMAATTIVILJELY

VIRTSANÄYTTEIDEN AUTOMAATTIVILJELY OPINNÄYTETYÖ. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA. VIRTSANÄYTTEIDEN AUTOMAATTIVILJELY Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Jenni Hänninen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot