VTI milloin epäilen, miten tutkin?
|
|
- Matilda Kähkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala
2 Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita - Yli 65-vuotiaiden infektioista n. 1/4 Suomessa avohoidossa n /v. ja sairaalassa n /v. Iäkkäiden laitospotilaiden antibiooteista 1/3 1/2 :ssa indikaationa VTI
3 VTI:n synty ja aiheuttajat Bakteeri nousee virtsaputken kautta virtsarakkoon välilihan alueelta - Harvoin leviäminen veren kautta Yleisin bakteeri naisilla Escherichia coli, jopa 80% - Muita aiheuttajia Staphylococcus saprophyticus, enterokokit, klebsiellat, Pseudomonas, Proteus - Miehillä proteukset, enterokokit, koagulaasinegatiiviset stafylokokit - Sairaalasyntyisissä infektioissa laajempi aiheuttajakirjo
4 VTI altistavia tekijöitä Limakalvojen heikentynyt kunto Sukupuoliyhdyntä Häiriöt virtsanjohdinten toiminnassa Eturauhasen liikakasvu Virtsarakon tyhjenemistä heikentävät sairaudet ja tilat - Esim. DM, aivotapahtuman jälkitila, edennyt muistisairaus, neurologiset sairaudet, selkäydinvammat Virtsarakon katetrointi Virtsateihin kohdistuvat toimenpiteet
5 Kystiitti - virtsarakon tulehdus VTI:n jaottelua Pyelonefriitti - virtsanjohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen tulehdus Oireeton bakteriuria toistuvasti todettu bakteerikasvu (> 10 5 ) ilman VTI-oireita Komplisoitunut VTI virtsaelinten toiminnassa tai rakenteessa poikkeavuus, raskaus, immunosuppressio, epätavallinen patogeeni, miehen VTI
6 Oireeton bakteriuria Melko yleistä naisilla 2,7 % v. 9,7 % yli 65 v. jopa 50 % yli 80 v. Miehillä esiintyvyys kasvaa iän myötä Iäkkäillä kotona asuvilla 10 % Laitoshoidossa % Sairaalassa 30 % Etsitään ja hoidetaan vain raskaana olevilta
7 VTI:n oireet Rakkotason infektioon viittaavat: tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa, virtsaamispakko, uutena oireena ilmenevä virtsainkontinenssi - Yksi tyyppioire VTI:n todennäköisyys 50 %; oireyhdistelmä yli 90 % todennäköisyys Munuaistason infektioon viittaavat: selkä- tai kylkikipu, kuume yli 38, vilunväristykset, pahoinvointi/oksentelu, CRP > 40 - Vanhuksilla pelkkä yt-lasku, pahoinvointi, sekavuus Miehillä voi liittyä lisäkiveksen tai eturauhasen tulehdus
8 VTI:n diagnoosi vuotiaan naisen yksittäinen, tyyppioireinen rakkotason infektio voidaan diagnosoida ja hoitaa empiirisesti ilman lab.kokeita, jos ei epäilyä gyn. tai sptaudista Aina muutoin kliiniset oireet + virtsaviljely - Jos epätyypilliset oireet, voidaan päivystystilanteessa käyttää tukena virtsan kemiallista seulontaa tai partikkelilaskentaa Virtsanäytteen tulkinnassa huomioitava näytteen laatu, näytteenoton onnistuminen, oikea säilytys ja kuljetus
9 Iäkkään VTI VTI-oireettoman laitospotilaan kuumeilu: 10 %:ssa taustalla VTI VTI-oireettoman kestokatetroidun laitospotilaan kuumeilu: VTI 30 %:lla Vanhuksen kastelu tai pahanhajuinen virtsa ei yksin esiintyessään yleensä viittaa infektioon Oireeton bakteriuria ja pyuria sekä epätyypilliset VTI-oireet yleisiä oirekokonaisuuden merkitys korostuu diagnostiikassa - Viljely suositellaan otettavaksi vain, jos VTI-hoitoa suunnitellaan aloitettavaksi kliinisten löydösten perusteella Hoivakotiasukkailla U Leuk ja Nitr -positiivisuus ei riitä VTIdiagnoosiin, mutta -negatiivisuus riittää VTI:n poissulkuun Oireettoman bakteriurian hoito ei vähennä kastelua, kuolleisuutta tai oireisen VTI:n esiintyvyyttä
10 Kestokatetripotilaan VTI Katetripotilailla VTI-riski 10-kertainen Yli puolella kestokatetripotilaista U Leuk + 30 vrk kuluessa lähes kaikilla katetripotilailla bakteriuria Laitoshoidossa olevan kestokatetripotilaan kuumeilun syynä VTI 30 %:ssa VTI-diagnoosi oireiden ja viljelyn perusteella - Myös Kandidaa etsitään ja hoidetaan vain, jos selvät oireet Jos VTI hoidetaan, katetrin poisto/vaihto
11 Virtsanäytteen otto Keskisuihkunäyte: rakkoaika 4 h (jos oireet sallivat); puhtaus! - Myös suolirakosta, jonka potilas kykenee itse tyhjentämään - Tarvittaessa kertakatetroimalla Kestokatetri: katetripussin letkun näytteenottokalvon kautta (tai sen puuttuessa neulalla letkusta) - Suoraan katetrista, jos näyte otetaan heti katetrin vaihtamisen jälkeen - Sulkuaika (1/2-) 3-4 h ennen näytteenottoa Toistokatetrointi: katetrin kautta keskisuihkuvirtsasta Pyelostooma: puhtaan katetripussin hanasta, pussin vaihdon yhteydessä (tai < 2 h sen jälkeen) - Pyelostoomakatetria ei saa sulkea! - Jos molemminpuolinen pyelostomia, molemmista erilliset näytteet Brickerin rakosta näyte kertakatetrilla
12 Virtsanäytteen lab.lähete Merkitään todellinen rakkoaika, näytteenottoaika ja tapa Laboratorioilla omat tarkemmat ohjeistuksensa
13 Virtsanäytteen säilytys U- KemSeul (lisäaineeton putki) - 8 h huoneenlämmössä - 1 vrk jääkaapissa U- Solut (BD säilöntäaineellinen) - 1 vrk huoneenlämmössä - 3 vrk jääkaapissa - Tavallisessa muoviputkessa ½ h (20 C) tai 4 h (jääkaappi) U- BaktVi ja U- BaktEVi (BD säilöntäaineellinen) - 1 vrk huoneenlämmössä - 2 vrk jääkaapissa - Ilman säilöntäainetta jäähdytys ½ h kuluessa, säilyy jääkaapissa 1 vrk
14 U KemSeul Päivystys- ja vieritutkimus, tukee diagnostiikkaa VTI:n diagnostiikassa Leuk ja Nitr keskeisiä - Viljelyllä osoitettuun 10 3 kasvuun verrattuna sensitiivisyys 50-60% ja spesifisyys 80-90% eli negatiivinen löydös ei riitä poissulkemaan, mutta positiivinen löydös kohtalaisen luotettava Positiivinen U Nitr osoittaa bakteriurian > 10 5 (lähinnä koliformit sauvat, esim. E. coli) - Nitriittitesti ei osoita esim. entero- ja stafylokokkeja, eikä toimi jos ruokavaliossa ei nitraatteja Virhelähteitä: antibiootit (kefalosporiinit), makroskooppinen hematuria, virtsan suuri C-vitamiinipitoisuus
15 U Solut Koneellinen virtsan solujen erittelylaskenta - Kemiallista seulaa tarkempi - Tukee diagnostiikassa Sisältää: leukosyytit, erytrosyytit, epiteelisolut, lieriöt, bakteerit - VTI-diagnostiikan kannalta Leuk ja Bakt keskeiset - Lieriöt viittaavat munuaissairauteen (pyelonefriitti) Leukosytoosi puuttuu, jos potilaalla neutropenia! Havaitsee bakteriurian vähintään luokkaa Pienempikin kasvu voi olla merkitsevä, jolloin testin herkkyys ei riittävä Partikkelit hajoavat kuljetuksen aikana, jos näytteen säilytys puutteellinen
16 Virtsan leukosytoosi, Stix vs. Solut U KemSeul U Solut (x 10 6) - alle yli 200
17 Virtsaviljely Aiheellinen aina VTI-diagnostiikassa, ellei kyseessä vuotiaan naisen tyyppioireinen, yksittäinen VTI Vastauksena yleensä 1-2 uropatogeeniä Jos useita bakteereita eikä patogeeniä pystytä erottamaan sekafloora ; uusi näyte tarpeen U BaktEVi eli virtsan erikoisviljely havaitsee harvinaisempia ja pieninä määrinä esiintyviä patogeenejä; ei rutiinikäyttöön Virhelähteitä: kontaminaatio, vähäinen kasvu lyhyen rakkoajan vuoksi
18 VTI:n hoitoperiaatteita Oireetonta bakteriuriaa ei etsitä eikä hoideta, ellei potilas ole raskaana tai seurannassa urologiseen toimenpiteeseen liittyen Muita kuin vuotiaiden naisten tyypillisiä VTI-oireita ei pitäisi hoitaa ilman virtsanäytettä - Antibiootin voi aloittaa empiirisesti PLV:n oton jälkeen PLV-löydös tulee suhteuttaa oirekuvaan ja näytteenottoon liittyviin teknisiin seikkoihin Virtsan päivystystestejä voi käyttää tukena diagnostiikassa, jos epäselvä tilanne - Iäkkäillä positiivisuus ei yksin vahvista, mutta negatiivisuus poissulkee VTI:n Katetrit tulee poistaa tai vaihtaa
19 VTI:n ehkäisystä Antibioottiestohoidon indikaationa vähintään 3 infektiota /v. - Ei kestokatetripotilaille - Ei inkontinenteille, vaippoja käyttäville laitospotilaille - Kesto 6-12 kk Katetroinnin keston minimoiminen, ohjeiden mukainen katetrien käsittely Paikallisestrogeeni, karpalomehu
20 Yhteenveto Oireeton bakteriuria on yleistä iäkkäillä, eikä sitä pidä etsiä tai hoitaa Virtsan kemiallisen seulan leukosyytti- tai nitriittipositiivisuus ei yksin vanhuksella osoita VTI:ta, mutta negatiivisuus riittää poissulkuun VTI-diagnoosin tule iäkkäillä perustua oireiden ja virtsaviljelyn kokonaisuuteen sekä muiden syiden poissulkuun
21 Kiitos!
Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotVirtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys
LisätiedotVirtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan
LisätiedotNuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS
Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotOpiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa
LisätiedotAikuisten Virtsatieinfektiot. 26.10.2015 Teija Puhto Infektiolääkäri OYS
Aikuisten Virtsatieinfektiot 26.10.2015 Teija Puhto Infektiolääkäri OYS Yleistä virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislääkärin vastaanotolla Aiheuttavat 6% infektioiden vuoksi tehdyistä
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLaboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa
SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotKirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö
Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotPalauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:
PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotMilloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotVirtsan katetrointi ja katetrin hoito
Ohje henkilökunnalle/ Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Virtsan katetrointi ja katetrin hoito 1.1. Yleistä Syitä katetroimiseen ovat rakkoon annettu lääkehoito, rakko ei tyhjene normaalisti tai tilanteet,
LisätiedotVesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille
Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotSKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE
SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA Kaisu Kotila Eila Silvennoinen SIMO 2008 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto.
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
LisätiedotUrologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä
Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Hoitotyön kliininen asiantuntija, Uroterapeutti, Seija Salomaa, PHHYKY / hoitotarvikejakelu Taustaa hoitoketjuille PHSOTEY organisaatiomuutos
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotBorrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista
1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotHoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy
Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy Maarit Tanhuanpää Hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoon liittyvä infektio Sosiaali- tai terveydenhuollossa
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotVirtsan katetrointi ja katetrin hoito
Ohje henkilökunnalle/ Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Virtsan katetrointi ja katetrin hoito 1.1. Yleistä Syitä katetroimiseen ovat rakkoon annettu lääkehoito, rakko ei tyhjene normaalisti tai tilanteet,
LisätiedotPALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
LisätiedotMikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus
Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen kevätseminaari 14.3.18 Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks kliininen mikrobiologia Sidonnaisuudet Päätoimi Tyks Laboratoriotoimialue/Kliininen
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
Lisätiedot85 vuotta täyttäneiden virtsatieinfektio
PENTTI HEINÄMÄKI 85 vuotta täyttäneiden virtsatieinfektio English summary Tampereen yliopisto Tampere 2000 85 vuotta täyttäneiden virtsatieinfektio Acta Universitatis Tamperensis 723 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA
LisätiedotUrologia. Virtsatie-elimistön sairauksien hoitotyö
Urologia Virtsatie-elimistön sairauksien hoitotyö Virtsaneritys elimistön tutkimuksia Virtsanäyte Mielellään 4 tuntia rakossa Ennättää kertyä riittävästi soluja ja bakteereita Paras näyte aamuvirtsasta
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotGeenimonistus -ongelmia
Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotVirtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen
Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotTerveyskeskusten hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus keväällä 2017
Terveyskeskusten hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus keväällä 2017 HySa alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2018 Marjaana Pitkäpaasi Infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri HYKS Auroran
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotVirtsatieinfektioiden ehkäisy ja hoito hoitohenkilöstön tieto ja toimintatavat
Virtsatieinfektioiden ehkäisy ja hoito hoitohenkilöstön tieto ja toimintatavat Satu Korhonen Heli Tolvanen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotVIRTSATIEINFEKTIOT YLEISIN HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO
VIRTSATIEKATETRIT JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY Pirkanmaan shp:n sairaaloiden ja alueen terveyskeskusten hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä Ulla-Maija Höglund Hygieniahoitaja 10.5.2017 VIRTSATIEINFEKTIOT
LisätiedotTyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan
Näin tutkin Matti Uhari, Harri Saxén ja Jussi Mertsola Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan Virtsatieinfektio ei aiheuta imeväisiässä mitään selvää yksittäistä oiretta, jonka perusteella
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotUROLOGISET OHJEET KATETROINTIIN JA KATETRIPOTILAAN HOITOON
UROLOGISET OHJEET KATETROINTIIN JA KATETRIPOTILAAN HOITOON YLEISTÄ KATETROINNISTA Virtsarakon katetrointia joudutaan käyttämään sekä tutkimus- että hoitotoimenpiteenä. Katetrointiin liittyy aina infektioriski.
LisätiedotVIRTSATEIDEN KATETROINTI
Ohje henkilökunnalle 1 (10) VIRTSATEIDEN KATETROINTI Urologiset ohjeet kestokatetrointiin katetripotilaan hoitoon toistokatetrointiin Ohje henkilökunnalle 2 (10) SISÄLTÖ KESTOKATETROINTI 3 1. YLEISTÄ KATETROINNISTA
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotHOITOSUOSITUS. Suomen Nefrologiyhdistys ja Yleislääketieteen yhdistys. Virtsatieinfektiot DUODECIM 2000; 116 (7):
HOITOSUOSITUS Suomen Nefrologiyhdistys ja Yleislääketieteen yhdistys DUODECIM 2000; 116 (7): 782 96 Käypä hoito -suositusten taustalla oleva tieteellinen näyttö on esitetty kirjainkoodeilla oheisen taulukon
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. OncoTICE, jauhe rakonsisäisesti tiputettavaa liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI OncoTICE, jauhe rakonsisäisesti tiputettavaa liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annos kylmäkuivattua OncoTICE-valmistetta sisältää 2-8
LisätiedotPUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI
PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotVIRTSATIEINFEKTIO IÄKKÄÄN POTILAAN SAIRAALAHOIDON SYYNÄ: ONKO DIAGNOOSILLE PERUSTEITA?
VIRTSATIEINFEKTIO IÄKKÄÄN POTILAAN SAIRAALAHOIDON SYYNÄ: ONKO DIAGNOOSILLE PERUSTEITA? Risto Ojanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2016 Tampereen
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN Tiedote KU 2/2010 1(5) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN Tiedote KU 2/2010 1(5) MUUTOKSIA VERIVILJELYPYYNNÖISSÄ JA NÄYTTEENOTOSSA ISLABin ssa otetaan käyttöön uusi veriviljelylaitteisto (BacT/ALERT 3D, biomérieux). Uuden laitteiston
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotVIRTSANÄYTTEIDEN AUTOMAATTIVILJELY
OPINNÄYTETYÖ. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA. VIRTSANÄYTTEIDEN AUTOMAATTIVILJELY Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Jenni Hänninen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotKaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015
Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015 Yleistä katetroinnista kertakatetrointi, toistokatetrointi, lyhytaikainen kestokatetrointi tai pitkäaikainen kestokatetrointi virtsarakon tyhjentäminen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
Lisätiedot