MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii, Pseudomonas aeruginosa, Stenotrophomonas maltophilia, ESBL -enterobakteerit) Tämä korvaa päivätyn vastaavan ohjeen. PUH. (02)

2 Miksi ja keneltä moniresistenttejä bakteereita seulotaan? Moniresistenttien bakteerien seulontaa tehdään bakteerikantajien tunnistamiseksi. Mikäli kantajuus ei ole tiedossa, nämä bakteerit voivat herkemmin levitä terveydenhuoltolaitoksissa. Seulontanäytteitä otetaan tietyissä riskisairaaloissa tai muissa hoitolaitoksissa olleilta potilailta sekä niissä opiskelemassa tai työssä olleilta henkilöiltä. Näitä henkilöitä kutsutaan altistuneiksi. Tämän seulontaohjeen avulla mahdolliset eristystoimet ja seulontanäytteen otot voidaan kohdistaa oikein. Seulontanäytteet suositellaan otettavaksi ennen osastokäyntiä. Jos seulontanäytteet vastataan negatiivisiksi, voidaan potilasta hoitaa ilman eristämistä. Seulontanäytevastausten puuttuminen ei ole kuitenkaan peruste siirtää potilaalle varattua tutkimus- tai toimenpideaikaa. Laboratorion MRSA/ VRE/ resistentit gram-negatiiviset sauvat -lähete etänäytteenottoon täytetään tarvittaessa ja voidaan lähettää potilaalle esimerkiksi kutsukirjeen yhteydessä. Laboratorio on tehnyt erillisen ohjeen myös seulontanäytteiden ottamisesta. Altistuneita potilaita ovat tämän ohjeen mukaisesti Suomessa tietyissä hoitolaitoksissa tai ulkomailla osastohoidossa tai toimenpiteissä olleet potilaat sekä Suomessa tai ulkomailla hoitolaitoksissa opiskelemassa tai työssä olleet henkilöt (Ks. ohjeen kohdat 1, 2 ja 3). Lisäksi altistuneella tarkoitetaan potilasta, joka on ollut positiivisen potilaan kanssa samassa huoneessa tai moduulissa tai osastolla (myös edellisissä hoitopaikoissa). Tällöin hoitopaikassa altistuneen potilaan eristystarve ja näytteenoton tarpeellisuus on merkitty riskitiedolla sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään tai paperiseen sairauskertomukseen niitatulla keltaisella lapulla. Tarvittavat eristystoimet, näytemäärät ja näytteiden ottokohdat on kirjattu riskitietoihin. Altistuneen potilaan riskitiedon saa merkitä päättyneeksi, kun pyydetyt näytteet on vastattu negatiivisiksi. Poikkeuksena ovat nk. jatkuva-altisteiset potilaat, joiden riskitietoa ei saa merkitä päättyneeksi. Toiminta-ohjeet on kirjattu sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Kantajalla tarkoitetaan potilasta, jolla on tai on ollut bakteeriviljelyllä todettu moniresistentin mikrobin aiheuttama kolonisaatio tai infektio. Kantaja hoidetaan sairaalassa aina tiukennetussa kosketuseristyksessä, koska sen on todettu merkittävästi vähentävän mikrobien leviämistä. Aiemmin kantajiksi todettujen potilaiden eristystä ei saa purkaa. Käytäntö on osoittanut, että useammankin negatiivisen viljelylöydöksen jälkeen voidaan todeta jälleen uusi positiivinen tulos. Kantajista otettavista näytteistä ja näytteiden tarpeesta tulee sopia hygieniahoitajan tai infektiolääkärin kanssa. Esimerkiksi MRSA -kantajien seurannan ja puhdistushoitojen yhteydessä tehdään tunnetun kantajan tarkempi tutkimus, jolloin laboratorio viljelee eri näytteenottokohtien tikut erillisissä kasvatusliemissä. Eristysohjeet löydät internetistä (VSSHP:n OHJEPANKKI: Tartuntavaarallisen potilaan eristäminen). Lisätietoa moniresistenteistä bakteereista ja potilasohjeista löydät myös ohjepankista. Epidemiatilanteessa ja epidemiaosastoilta tulevien potilaiden seulontanäytteistä ja eristystoimista sovitaan erikseen hygieniahoitajan tai infektiolääkärin kanssa. Muutokset edelliseen päivättyyn ohjeeseen: MRSA-Sevi pyyntöpaketti sisältää enää seuraavat vakionäytepaikat: nenä, nielu, kainalot+nivuset ja perineum. Muista infektiofokuksista kuten haavat, dreeniaukot, iholeesiot tai virtsa pyydetään aina erillinen MRSA-viljely (ks. ohjeen kohdat 1 ja 2). 2 (5)

3 3 (5) 1. Osastohoidossa tai toimenpiteessä Suomessa pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla vuonna 2005 tai sen jälkeen olleet potilaat (sairaala/muu hoitolaitos), joita ei ole viimeisen käynnin jälkeen testattu Eristys: Kosketuseristys yhden hengen huoneessa. Näytteet: MRSA-seulontatutkimusnäytteet (MRSA-SeVi ja tarvittaessa erilliset MRSA-viljelyt) otetaan kaksi kertaa vähintään vuorokauden välein. MRSA-SeVi -näytteet otetaan nenästä, nielusta, kainaloista ja nivusista (sama tikku) sekä perineumista (yhteensä 4 näytettä). Lisäksi otetaan MRSA viljelynäytteet haavoista, iholeesioista, dreeniaukoista, trakeakanyylin juuresta ja kestokatetripotilaan virtsasta, jos potilaalla sellaisia on. Näyte otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Seulonta MRSA-SeVi (pyyntöpaketti MRSASEVIx2) näytteenottopaikat: - nenä - nielu - kainalot ja nivuset (sama tikku) - perineum Tehdään yksi atk-pyyntö, koska MRSASEVIx2 pyyntöpaketti ohjelmoi automaattisesti ohjeen mukaiset näytteet kahdelle peräkkäiselle päivälle ja tulostaa myös molempien päivien tarrat. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra. Eri päivien tarroja ei saa sekoittaa keskenään, vaan samalla kertaa otetuissa näytteissä on oltava sama ns. ID-numero (esim. TY123456). Potilaasta samalla kertaa otetut näyteputket niputetaan kumilenkillä, jotta ne pysyvät lähetettäessä yhdessä MRSA-Vi näytteenottopaikat: - iholeesiot - dreeniaukot - haavat - trakeakanyylin juuri - virtsasta näyte, jos potilaalla on kestokatetri Näytteen ottokohta ilmoitetaan pyynnössä. Tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. ID-numero (esim. TY123456) Edellisten MRSA- näytteiden lisäksi pääkaupunkiseudulta suorana sairaalasiirtona tulevilta tai Töölön sairaalassa hoidetuilta potilailta tutkitaan: Näytteet: Moniresistenttien Gram-negatiivisten sauvabakteerien -seulontatutkimusnäytteet (ResGNS-Vi) otetaan kaksi kertaa vähintään vuorokauden välein. Näyte otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Seulonta ResGNS-Vi (pyyntöpaketti RESGNSVIx2) moniresistentit gram-negatiiviset sauvat näytteenottopaikat: - kainalot ja nivuset (samalla tikulla) ResGNS-Vi näytteet otetaan erikseen potilaan mahdollisista infektiofokuksista - virtsanäyte kestokateripotilailta - dreeniaukot - haavat - trakeakanyylin juuri - iholeesiot Näytteen ottokohta on ilmoitettava pyynnössä ja tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Lisätieto kohtaan merkitään etsittävä bakteeri tai seulonta, ellei etsittävä bakteeri ole tiedossa. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. IDnumero (esim. TY123456).

4 4 (5) 2. Osastohoidossa tai toimenpiteissä ulkomailla vuonna 2005 tai sen jälkeen olleet potilaat (sairaala/muu hoitolaitos), joita ei ole viimeisen käynnin jälkeen testattu Eristys: Näytteet: Kosketuseristys yhden hengen huoneessa. MRSA/VRE ja ResGNS-Vi seulontatutkimusnäytteet otetaan kaksi kertaa vähintään vuorokauden välein. Näyte otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Seulonta MRSA/VRE (pyyntöpaketti MRSA/VREx2) (sisältää tutkimukset seulonta MRSA-SeVi + VRE-seulonta) Seulonta MRSA-SeVi (12584) näytteenottopaikat: - nenä - nielu - kainalot ja nivuset (sama tikku) - perineum Seulonta VRE-Vi (1788) näytteenottopaikka: Tehdään yksi atk-pyyntö, koska MRSAVREx2 pyyntöpaketti ohjelmoi automaattisesti ohjeen mukaiset näytteet kahdelle peräkkäiselle päivälle ja tulostaa myös molempien päivien tarrat. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra. Eri päivien tarroja ei saa sekoittaa keskenään, vaan samalla kertaa otetuissa näytteissä on oltava sama ns. ID-numero (esim. TY123456). Potilaasta samalla kertaa otetut MRSA-SeVi näyteputket niputetaan kumilenkillä, jotta ne pysyvät lähetettäessä yhdessä. Seulonta ResGNS-Vi (pyyntöpaketti RESGNSVIx2) moniresistentit gram-negatiiviset sauvat näytteenottopaikat: - kainalot ja nivuset (samalla tikulla) Näytteen ottokohta ilmoitetaan erikseen jokaisessa pyynnössä. Tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Lisätieto kohtaan merkitään etsittävä bakteeri tai seulonta, ellei etsittävä bakteeri ole tiedossa. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. IDnumero (esim. TY123456) Mahdollisista muista infektiofokuksista otetaan lisäksi erikseen 4358 MRSA-Vi, 1788 VRE-Vi, ResGNS-Vi näytteet seuraavista paikoista: - haavat (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - iholeesiot (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - dreeniaukot (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - trakeakanyylin juuri (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - virtsasta näyte, jos potilaalla on kestokatetri (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) Näytteen ottokohta ilmoitetaan erikseen jokaisessa pyynnössä. Tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Lisätieto kohtaan merkitään ResGNS-Vi näytteiden osalta etsittävä bakteeri tai seulonta, ellei etsittävä bakteeri ole tiedossa. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. ID-numero (esim. TY123456)

5 5 (5) 3. Henkilökunta (työntekijät ja opiskelijat) 3a) Opiskelemassa, työssä tai potilaana viimeisen vuoden aikana ulkomaisessa, pääkaupunkiseudun tai Pirkanmaan sairaalassa/muussa hoitolaitoksessa ollut potilastyöskentelyyn tuleva Työskentely: Näytteet: Potilastyöskentely voidaan aloittaa välittömästi, kun näytevastaukset ovat negatiiviset. Mikäli jokin seulontanäyte osoittautuu positiiviseksi, VSSHP:n arvioi sen merkityksen ennen potilastyön aloittamista. Yksi näytekerta, jolloin otetaan MRSA -nenänäyte ja lisäksi ulkomailla työssä tai potilaana olleelta otetaan VRE-näyte. Näytteet otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Ulkomailla otetut näytteet uusitaan VSSHP:ssa. Tapauskohtaisesti harkitaan, voiko työskentelyn aloittaa ennen viljelyvastausten saamista. Toistuvissa altistustapauksissa näytteiden otosta on sovittava sairaalahygieniayksikön infektiolääkärin kanssa MRSA-Vi 1788 VRE-Vi vain ulkomailla työssä tai potilaana olleelta - nenä Ottokohta ilmoitettava pyynnössä. 3b) Potilaaksi tuleva työntekijä tai opiskelija Potilaaksi tuleva työntekijä tai opiskelija testataan tämän ohjeen kohtien 1 tai 2 näytteiden mukaan, jos hän on ollut opiskelemassa, työssä tai potilaana ulkomaisessa, pääkaupunkiseudun tai Pirkanmaan sairaalassa/ hoitolaitoksessa vuoden 2005 aikana tai sen jälkeen. Potilaaksi tullessa häntä hoidetaan kosketuseristyksessä yhden hengen huoneessa, kunnes saadaan kahdet negatiiviset näytevastaukset. Näytteiden ottaminen ja mahdollinen eristäminen tapahtuu riippumatta mahdollisesta negatiivisesta näytevastauksesta, joka on saatu heidän aloittaessaan potilastyöskentelyn (kohdan 3a mukaiset näytteet).

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

MRSA-kantajuuden seuranta

MRSA-kantajuuden seuranta MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

PUTKIEN TARRAAMINEN 8.5.2014

PUTKIEN TARRAAMINEN 8.5.2014 sivu 1 / 10 Yleisohjeita: - putkiin vain hyvin tulostuneita viivakooditarroja, monet koneet ovat tarkkoja - tarroissa oltava riittävästi valkoista viivakoodien molemmissa päissä = vähintään 3 mm - ohjaustarraa

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä

Lisätiedot

sivu 1 / 10 PUTKIEN TARRAAMINEN 13.11.2015

sivu 1 / 10 PUTKIEN TARRAAMINEN 13.11.2015 sivu 1 / 10 Yleisohjeita: - putkiin vain hyvin tulostuneita viivakooditarroja, monet koneet ovat tarkkoja - tarroissa oltava riittävästi valkoista viivakoodien molemmissa päissä = vähintään 3 mm - ohjaustarraa

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNTA VSSHP:SSA

RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNTA VSSHP:SSA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNTA VSSHP:SSA 1. MONIRESISTENTIT BAKTEERIT... 2 1.1. MRSA... 2 1.2. VRE... 2 1.3. Moniresistentit gramnegatiiviset

Lisätiedot

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla 40 vuotta MRSAepidemian potilaan selvitystyö psykiatrisella parhaaksi osastolla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21-22.5.2015 Oulu Katja Koukkari, hygieniahoitaja Kaikki alkoi prevalenssitutkimuksesta

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

MRSA tilastollisesti

MRSA tilastollisesti MRSA tilastollisesti Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö Puh 03 31166752 minna.j.nieminen@pshp.fi Uudet MRSA-tapaukset Pirkanmaalla ja ennuste kuluvalle vuodelle (tilanne 9.10.2017) 500

Lisätiedot

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteet Ainutkertaisia. Uutta näytettä ei saada tai se ei

Lisätiedot

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

VÄLINEET MIKROBIOLOGIAN NÄYTTEIDEN OTTAMISTA, SÄILYTTÄMISTÄ JA KULJETTAMISTA VARTEN JA NIIDEN YLEISET KÄYTTÖOHJEET

VÄLINEET MIKROBIOLOGIAN NÄYTTEIDEN OTTAMISTA, SÄILYTTÄMISTÄ JA KULJETTAMISTA VARTEN JA NIIDEN YLEISET KÄYTTÖOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- / 9 VÄLINEET MIKROBIOLOGIAN NÄYTTEIDEN OTTAMISTA, SÄILYTTÄMISTÄ JA KULJETTAMISTA VARTEN JA NIIDEN YLEISET KÄYTTÖOHJEET Sisällysluettelo Sivu Yleistä mikrobiologian näytteenottovälineistä

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta

Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta 2011-2012 Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Operatiivinen tulosalue Infektioiden torjuntayksikkö 05.10.2012 Hoitokimppu leikkauksiin liittyvien

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET ./ 7.0.05 /7 Ohjeen luokka Näytteenoton käsikirja Versio/pvm./ 7.0.05 Laatijat M Koskela, P Nauha, R Kursula Vastuuhenkilö M Koskela (7.0.05) Hyväksyjä J Kauppila (7.0.05) Jakelu Näyte Bakteeri- ja sieninäyte*

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Valtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Valtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Sakari Vuorinen Infektiolääkäri MKS ESSHP Sisältö Valtakunnallinen ohje lyhyesti Varotoimet akuuttihoitoa antavilla osastoilla

Lisätiedot

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- / 8 SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET Näyte Bakteeri- ja sieninäyte* Sidekalvoerite, kyyneltiehyt-erite, enukleoidun silmän erite Kuntaliiton nro ja tutkimuspyyntö 49 Pu-BaktVi

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Pu-BaktVi2 (3492) Ps-StrVi (2703) Fl-StrBVi (1729) - MRSAVi (4358) - ESBLVi (4817) - CandVI (1628) - SienVi (2631) - GcVi (1506) -MDRsVi (8589) Ts-HepyVi

Lisätiedot

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta

Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta 17.9.2013 Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Hoitoon liittyvä infektio

Lisätiedot

Mikrobiologinen näytteenotto: Sieni- ja märkänäytteet

Mikrobiologinen näytteenotto: Sieni- ja märkänäytteet Alueellinen vieritutkimuskoulutus 2014 Mikrobiologinen näytteenotto: Sieni- ja märkänäytteet Elina Aho Erikoistuva mikrobiologi Mikrobiologian yksikkö Seinäjoen keskussairaala Infektioepäilyjen vahvistaminen

Lisätiedot

Kokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri

Kokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri Kokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri RESISTENTIT LÖYDÖKSET KYMSHP:N ALUEELLA 2002-2013 160 152 140 127 120 100

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

A Toimintayksikön yleistiedot

A Toimintayksikön yleistiedot Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava

Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät 17.3.2016 Kaisu Rantakokko-Jalava Introduction Few branches of biological sciences remained unchanged after the invention of PCR in the mid-1980

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 22 2017 Ohjaus 22/2017 Ohje moniresistenttien

Lisätiedot

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os. Päivitetty versio löytyy os. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-943-9 OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijän MRSA

Terveydenhuollon työntekijän MRSA Terveydenhuollon työntekijän MRSA Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit-osasto (INFO) 19.3.2016 Terveydenhuollon työntekijän

Lisätiedot

Preanalytiikka mikrobiologissa tutkimuksissa Risto Hilla HUSLAB Prosessivastaava, Preanalytiikan linja Helsinki ja Itä-Uusimaa

Preanalytiikka mikrobiologissa tutkimuksissa Risto Hilla HUSLAB Prosessivastaava, Preanalytiikan linja Helsinki ja Itä-Uusimaa Preanalytiikka mikrobiologissa tutkimuksissa Risto Hilla HUSLAB Prosessivastaava, Preanalytiikan linja Helsinki ja Itä-Uusimaa Esityksen sisältö Perustuu HUSLABin ohjeistukseen ja käytäntöihin. Mikrobiologisista

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

OHJE METISILLIINIRESISTENTTIEN STAPHYL

OHJE METISILLIINIRESISTENTTIEN STAPHYL Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/ 2004 MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus OHJE METISILLIINIRESISTENTTIEN STAPHYL APHYLOCOCCUS AUREUSTEN TORJUNNAST ORJUNNASTA Helsinki, 2004 MRSA-asiantuntijatyöryhmän

Lisätiedot

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus

Lisätiedot