MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
|
|
- Maarit Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii, Pseudomonas aeruginosa, Stenotrophomonas maltophilia, ESBL -enterobakteerit) Tämä korvaa päivätyn vastaavan ohjeen. PUH. (02)
2 Miksi ja keneltä moniresistenttejä bakteereita seulotaan? Moniresistenttien bakteerien seulontaa tehdään bakteerikantajien tunnistamiseksi. Mikäli kantajuus ei ole tiedossa, nämä bakteerit voivat herkemmin levitä terveydenhuoltolaitoksissa. Seulontanäytteitä otetaan tietyissä riskisairaaloissa tai muissa hoitolaitoksissa olleilta potilailta sekä niissä opiskelemassa tai työssä olleilta henkilöiltä. Näitä henkilöitä kutsutaan altistuneiksi. Tämän seulontaohjeen avulla mahdolliset eristystoimet ja seulontanäytteen otot voidaan kohdistaa oikein. Seulontanäytteet suositellaan otettavaksi ennen osastokäyntiä. Jos seulontanäytteet vastataan negatiivisiksi, voidaan potilasta hoitaa ilman eristämistä. Seulontanäytevastausten puuttuminen ei ole kuitenkaan peruste siirtää potilaalle varattua tutkimus- tai toimenpideaikaa. Laboratorion MRSA/ VRE/ resistentit gram-negatiiviset sauvat -lähete etänäytteenottoon täytetään tarvittaessa ja voidaan lähettää potilaalle esimerkiksi kutsukirjeen yhteydessä. Laboratorio on tehnyt erillisen ohjeen myös seulontanäytteiden ottamisesta. Altistuneita potilaita ovat tämän ohjeen mukaisesti Suomessa tietyissä hoitolaitoksissa tai ulkomailla osastohoidossa tai toimenpiteissä olleet potilaat sekä Suomessa tai ulkomailla hoitolaitoksissa opiskelemassa tai työssä olleet henkilöt (Ks. ohjeen kohdat 1, 2 ja 3). Lisäksi altistuneella tarkoitetaan potilasta, joka on ollut positiivisen potilaan kanssa samassa huoneessa tai moduulissa tai osastolla (myös edellisissä hoitopaikoissa). Tällöin hoitopaikassa altistuneen potilaan eristystarve ja näytteenoton tarpeellisuus on merkitty riskitiedolla sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään tai paperiseen sairauskertomukseen niitatulla keltaisella lapulla. Tarvittavat eristystoimet, näytemäärät ja näytteiden ottokohdat on kirjattu riskitietoihin. Altistuneen potilaan riskitiedon saa merkitä päättyneeksi, kun pyydetyt näytteet on vastattu negatiivisiksi. Poikkeuksena ovat nk. jatkuva-altisteiset potilaat, joiden riskitietoa ei saa merkitä päättyneeksi. Toiminta-ohjeet on kirjattu sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Kantajalla tarkoitetaan potilasta, jolla on tai on ollut bakteeriviljelyllä todettu moniresistentin mikrobin aiheuttama kolonisaatio tai infektio. Kantaja hoidetaan sairaalassa aina tiukennetussa kosketuseristyksessä, koska sen on todettu merkittävästi vähentävän mikrobien leviämistä. Aiemmin kantajiksi todettujen potilaiden eristystä ei saa purkaa. Käytäntö on osoittanut, että useammankin negatiivisen viljelylöydöksen jälkeen voidaan todeta jälleen uusi positiivinen tulos. Kantajista otettavista näytteistä ja näytteiden tarpeesta tulee sopia hygieniahoitajan tai infektiolääkärin kanssa. Esimerkiksi MRSA -kantajien seurannan ja puhdistushoitojen yhteydessä tehdään tunnetun kantajan tarkempi tutkimus, jolloin laboratorio viljelee eri näytteenottokohtien tikut erillisissä kasvatusliemissä. Eristysohjeet löydät internetistä (VSSHP:n OHJEPANKKI: Tartuntavaarallisen potilaan eristäminen). Lisätietoa moniresistenteistä bakteereista ja potilasohjeista löydät myös ohjepankista. Epidemiatilanteessa ja epidemiaosastoilta tulevien potilaiden seulontanäytteistä ja eristystoimista sovitaan erikseen hygieniahoitajan tai infektiolääkärin kanssa. Muutokset edelliseen päivättyyn ohjeeseen: MRSA-Sevi pyyntöpaketti sisältää enää seuraavat vakionäytepaikat: nenä, nielu, kainalot+nivuset ja perineum. Muista infektiofokuksista kuten haavat, dreeniaukot, iholeesiot tai virtsa pyydetään aina erillinen MRSA-viljely (ks. ohjeen kohdat 1 ja 2). 2 (5)
3 3 (5) 1. Osastohoidossa tai toimenpiteessä Suomessa pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla vuonna 2005 tai sen jälkeen olleet potilaat (sairaala/muu hoitolaitos), joita ei ole viimeisen käynnin jälkeen testattu Eristys: Kosketuseristys yhden hengen huoneessa. Näytteet: MRSA-seulontatutkimusnäytteet (MRSA-SeVi ja tarvittaessa erilliset MRSA-viljelyt) otetaan kaksi kertaa vähintään vuorokauden välein. MRSA-SeVi -näytteet otetaan nenästä, nielusta, kainaloista ja nivusista (sama tikku) sekä perineumista (yhteensä 4 näytettä). Lisäksi otetaan MRSA viljelynäytteet haavoista, iholeesioista, dreeniaukoista, trakeakanyylin juuresta ja kestokatetripotilaan virtsasta, jos potilaalla sellaisia on. Näyte otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Seulonta MRSA-SeVi (pyyntöpaketti MRSASEVIx2) näytteenottopaikat: - nenä - nielu - kainalot ja nivuset (sama tikku) - perineum Tehdään yksi atk-pyyntö, koska MRSASEVIx2 pyyntöpaketti ohjelmoi automaattisesti ohjeen mukaiset näytteet kahdelle peräkkäiselle päivälle ja tulostaa myös molempien päivien tarrat. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra. Eri päivien tarroja ei saa sekoittaa keskenään, vaan samalla kertaa otetuissa näytteissä on oltava sama ns. ID-numero (esim. TY123456). Potilaasta samalla kertaa otetut näyteputket niputetaan kumilenkillä, jotta ne pysyvät lähetettäessä yhdessä MRSA-Vi näytteenottopaikat: - iholeesiot - dreeniaukot - haavat - trakeakanyylin juuri - virtsasta näyte, jos potilaalla on kestokatetri Näytteen ottokohta ilmoitetaan pyynnössä. Tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. ID-numero (esim. TY123456) Edellisten MRSA- näytteiden lisäksi pääkaupunkiseudulta suorana sairaalasiirtona tulevilta tai Töölön sairaalassa hoidetuilta potilailta tutkitaan: Näytteet: Moniresistenttien Gram-negatiivisten sauvabakteerien -seulontatutkimusnäytteet (ResGNS-Vi) otetaan kaksi kertaa vähintään vuorokauden välein. Näyte otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Seulonta ResGNS-Vi (pyyntöpaketti RESGNSVIx2) moniresistentit gram-negatiiviset sauvat näytteenottopaikat: - kainalot ja nivuset (samalla tikulla) ResGNS-Vi näytteet otetaan erikseen potilaan mahdollisista infektiofokuksista - virtsanäyte kestokateripotilailta - dreeniaukot - haavat - trakeakanyylin juuri - iholeesiot Näytteen ottokohta on ilmoitettava pyynnössä ja tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Lisätieto kohtaan merkitään etsittävä bakteeri tai seulonta, ellei etsittävä bakteeri ole tiedossa. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. IDnumero (esim. TY123456).
4 4 (5) 2. Osastohoidossa tai toimenpiteissä ulkomailla vuonna 2005 tai sen jälkeen olleet potilaat (sairaala/muu hoitolaitos), joita ei ole viimeisen käynnin jälkeen testattu Eristys: Näytteet: Kosketuseristys yhden hengen huoneessa. MRSA/VRE ja ResGNS-Vi seulontatutkimusnäytteet otetaan kaksi kertaa vähintään vuorokauden välein. Näyte otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Seulonta MRSA/VRE (pyyntöpaketti MRSA/VREx2) (sisältää tutkimukset seulonta MRSA-SeVi + VRE-seulonta) Seulonta MRSA-SeVi (12584) näytteenottopaikat: - nenä - nielu - kainalot ja nivuset (sama tikku) - perineum Seulonta VRE-Vi (1788) näytteenottopaikka: Tehdään yksi atk-pyyntö, koska MRSAVREx2 pyyntöpaketti ohjelmoi automaattisesti ohjeen mukaiset näytteet kahdelle peräkkäiselle päivälle ja tulostaa myös molempien päivien tarrat. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra. Eri päivien tarroja ei saa sekoittaa keskenään, vaan samalla kertaa otetuissa näytteissä on oltava sama ns. ID-numero (esim. TY123456). Potilaasta samalla kertaa otetut MRSA-SeVi näyteputket niputetaan kumilenkillä, jotta ne pysyvät lähetettäessä yhdessä. Seulonta ResGNS-Vi (pyyntöpaketti RESGNSVIx2) moniresistentit gram-negatiiviset sauvat näytteenottopaikat: - kainalot ja nivuset (samalla tikulla) Näytteen ottokohta ilmoitetaan erikseen jokaisessa pyynnössä. Tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Lisätieto kohtaan merkitään etsittävä bakteeri tai seulonta, ellei etsittävä bakteeri ole tiedossa. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. IDnumero (esim. TY123456) Mahdollisista muista infektiofokuksista otetaan lisäksi erikseen 4358 MRSA-Vi, 1788 VRE-Vi, ResGNS-Vi näytteet seuraavista paikoista: - haavat (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - iholeesiot (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - dreeniaukot (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - trakeakanyylin juuri (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) - virtsasta näyte, jos potilaalla on kestokatetri (4358 MRSAVi, 1788 VREVi, ResGNSVi) Näytteen ottokohta ilmoitetaan erikseen jokaisessa pyynnössä. Tutkimus on tilattava niin monta kertaa kuin ottokohtia on. Lisätieto kohtaan merkitään ResGNS-Vi näytteiden osalta etsittävä bakteeri tai seulonta, ellei etsittävä bakteeri ole tiedossa. Jokaiseen näyteputkeen laitetaan potilastiedot ja tutkimustiedot sisältävä tarra sekä näytteenottokohdan sisältävä tarra. Potilastiedot sisältävässä tarrassa ja näytteenottokohdasta kertovassa tarrassa pitää olla sama ns. ID-numero (esim. TY123456)
5 5 (5) 3. Henkilökunta (työntekijät ja opiskelijat) 3a) Opiskelemassa, työssä tai potilaana viimeisen vuoden aikana ulkomaisessa, pääkaupunkiseudun tai Pirkanmaan sairaalassa/muussa hoitolaitoksessa ollut potilastyöskentelyyn tuleva Työskentely: Näytteet: Potilastyöskentely voidaan aloittaa välittömästi, kun näytevastaukset ovat negatiiviset. Mikäli jokin seulontanäyte osoittautuu positiiviseksi, VSSHP:n arvioi sen merkityksen ennen potilastyön aloittamista. Yksi näytekerta, jolloin otetaan MRSA -nenänäyte ja lisäksi ulkomailla työssä tai potilaana olleelta otetaan VRE-näyte. Näytteet otetaan steriilillä keittosuolaan kostutetulla pumpulitikulla, joka laitetaan hiiliagaria sisältävään kuljetusputkeen (Stuart-putki). Ulkomailla otetut näytteet uusitaan VSSHP:ssa. Tapauskohtaisesti harkitaan, voiko työskentelyn aloittaa ennen viljelyvastausten saamista. Toistuvissa altistustapauksissa näytteiden otosta on sovittava sairaalahygieniayksikön infektiolääkärin kanssa MRSA-Vi 1788 VRE-Vi vain ulkomailla työssä tai potilaana olleelta - nenä Ottokohta ilmoitettava pyynnössä. 3b) Potilaaksi tuleva työntekijä tai opiskelija Potilaaksi tuleva työntekijä tai opiskelija testataan tämän ohjeen kohtien 1 tai 2 näytteiden mukaan, jos hän on ollut opiskelemassa, työssä tai potilaana ulkomaisessa, pääkaupunkiseudun tai Pirkanmaan sairaalassa/ hoitolaitoksessa vuoden 2005 aikana tai sen jälkeen. Potilaaksi tullessa häntä hoidetaan kosketuseristyksessä yhden hengen huoneessa, kunnes saadaan kahdet negatiiviset näytevastaukset. Näytteiden ottaminen ja mahdollinen eristäminen tapahtuu riippumatta mahdollisesta negatiivisesta näytevastauksesta, joka on saatu heidän aloittaessaan potilastyöskentelyn (kohdan 3a mukaiset näytteet).
Moniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty
MRSA-näytteenotto Infektioyksikkö Ohje päivitetty 15.5.2018 Nenä-, nielu- ja esimerkiksi haavan MRSA-näytteet laitetaan samaan näyteputkeen 2 15.5.2018 MRSA-näytteenottoputket Kaikkien kolmen MRSAseulontaan
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotKANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotAjankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotPUTKIEN TARRAAMINEN. Työn suoritusta kuvaava ohje: Putkien tarraaminen 3.0/ /13
3.0/16.03..2018 1/13 Ohjeen luokka Työn suoritusta kuvaava ohje Versio/pvm 3.0 / 16.03.2018 (1.0 / 08.05.2014 Tuula Laukkanen) Laatijat Tuula Laukkanen Vastuuhenkilö Pia Leino 17.1.2018 Tarkastaja Leena
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotPUTKIEN TARRAAMINEN 8.5.2014
sivu 1 / 10 Yleisohjeita: - putkiin vain hyvin tulostuneita viivakooditarroja, monet koneet ovat tarkkoja - tarroissa oltava riittävästi valkoista viivakoodien molemmissa päissä = vähintään 3 mm - ohjaustarraa
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
Lisätiedotsivu 1 / 10 PUTKIEN TARRAAMINEN 13.11.2015
sivu 1 / 10 Yleisohjeita: - putkiin vain hyvin tulostuneita viivakooditarroja, monet koneet ovat tarkkoja - tarroissa oltava riittävästi valkoista viivakoodien molemmissa päissä = vähintään 3 mm - ohjaustarraa
LisätiedotOdottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit
Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotMoniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMilloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen
Lisätiedotdynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
Lisätiedot40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla
40 vuotta MRSAepidemian potilaan selvitystyö psykiatrisella parhaaksi osastolla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21-22.5.2015 Oulu Katja Koukkari, hygieniahoitaja Kaikki alkoi prevalenssitutkimuksesta
LisätiedotRESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNTA VSSHP:SSA
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNTA VSSHP:SSA 1. MONIRESISTENTIT BAKTEERIT... 2 1.1. MRSA... 2 1.2. VRE... 2 1.3. Moniresistentit gramnegatiiviset
LisätiedotMDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa
LisätiedotRESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNNAN PERIAATTEET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
1 RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNNAN PERIAATTEET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 17.12.2018 Sisällys 1. MONIRESISTENTIT BAKTEERIT... 2 1.1. MRSA... 2 1.2. VRE... 2 1.3. Moniresistentit gramnegatiiviset
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotMRSA tilastollisesti
MRSA tilastollisesti Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö Puh 03 31166752 minna.j.nieminen@pshp.fi Uudet MRSA-tapaukset Pirkanmaalla ja ennuste kuluvalle vuodelle (tilanne 9.10.2017) 500
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa
LisätiedotMRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotBakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia
Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteet Ainutkertaisia. Uutta näytettä ei saada tai se ei
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotKierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotPATOLOGIAN PYYNNÖN TEKO EFFICASSA
Patologian yksikkö 24.9.2014 1 (7) PATOLOGIAN PYYNNÖN TEKO EFFICASSA 1. Kirjaudu potilaan Kertomukseen 2. Hae lomakelaatikosta patologian alta tai kertomuspuusta PATOLOGIA kansiosta WPAT-P. pyytäväksi
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotSYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet
HYGIENIAOHJEISTUS PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotHygieniaohjeet kotihoidossa
Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018) CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotRIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT
RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotVÄLINEET MIKROBIOLOGIAN NÄYTTEIDEN OTTAMISTA, SÄILYTTÄMISTÄ JA KULJETTAMISTA VARTEN JA NIIDEN YLEISET KÄYTTÖOHJEET
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- / 9 VÄLINEET MIKROBIOLOGIAN NÄYTTEIDEN OTTAMISTA, SÄILYTTÄMISTÄ JA KULJETTAMISTA VARTEN JA NIIDEN YLEISET KÄYTTÖOHJEET Sisällysluettelo Sivu Yleistä mikrobiologian näytteenottovälineistä
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotBakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta
Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotPalauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:
PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotVirtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan
LisätiedotPhoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB
Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa
LisätiedotAjankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotAjankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta
Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta 2011-2012 Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Operatiivinen tulosalue Infektioiden torjuntayksikkö 05.10.2012 Hoitokimppu leikkauksiin liittyvien
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotNäytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen
PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina
LisätiedotNäytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen
PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty
HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty 13.2.2018 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Tavanomaiset varotoimet -Henkilökohtainen hygienia -Käsihygienia -Suojaimien oikeaoppinen käyttö -Hoitovälineet ja tarvikkeet -Eritetahrojen
LisätiedotResistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?
Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö
LisätiedotSILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET
./ 7.0.05 /7 Ohjeen luokka Näytteenoton käsikirja Versio/pvm./ 7.0.05 Laatijat M Koskela, P Nauha, R Kursula Vastuuhenkilö M Koskela (7.0.05) Hyväksyjä J Kauppila (7.0.05) Jakelu Näyte Bakteeri- ja sieninäyte*
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotSILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- / 8 SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET Näyte Bakteeri- ja sieninäyte* Sidekalvoerite, kyyneltiehyt-erite, enukleoidun silmän erite Kuntaliiton nro ja tutkimuspyyntö 49 Pu-BaktVi
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotValtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
Valtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Sakari Vuorinen Infektiolääkäri MKS ESSHP Sisältö Valtakunnallinen ohje lyhyesti Varotoimet akuuttihoitoa antavilla osastoilla
LisätiedotKosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?
LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat
LisätiedotTARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI
TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus
HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotInfektio vai kolonisaatio?
Infektio vai kolonisaatio? 44. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 26.-27.3.19 Kaisu Rantakokko-Jalava, Tyks kl. mikrobiologia 2.4.2019 Infektio vai kolonisaatio? Infektio tartunta mikrobin joutuminen
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotYleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve
Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015
LisätiedotNäytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin
Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Pu-BaktVi2 (3492) Ps-StrVi (2703) Fl-StrBVi (1729) - MRSAVi (4358) - ESBLVi (4817) - CandVI (1628) - SienVi (2631) - GcVi (1506) -MDRsVi (8589) Ts-HepyVi
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
Lisätiedot