ProTouch Strategia käytäntöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ProTouch Strategia käytäntöön"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 34 Tommi Autio, Venla Räisänen, Jarmo Vorne, Janne Sinisammal ja Paula Naumanen ProTouch Strategia käytäntöön ProTouch hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston tuella Oulun yliopisto 2013 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 Jotta tuloksia voisi parantaa, täytyy johtaa. Jotta voisi johtaa, täytyy tietää millä mallilla asiat ovat. Jotta voisi tietää millä mallilla asiat ovat, niitä täytyy mitata. Jotta voisi mitata, täytyy määritellä mittarit. Jotta voisi määritellä mittarit, asiat täytyy muokata mitattavaan muotoon. 3

3 Sisällysluettelo: 0. Johdanto 5 1. Tiivistelmä 6 2. Tausta Lähtökohta Teoria Suorituskyvyn mittaaminen Positiiviset mittarit Sitä saa mitä mittaa ajattelu Tavoitteet Tehtävät ja Menetelmät Kohdetyöpaikat Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas Kymppi-Eristys Oy Laanilan Voima Oy Nestor Cables Oy Tulokset Työturvallisuus Työn tuottavuus Työn sujuvuus Yhteenvetoa ja pohdintaa Viestintä ja tuotteistus Lähteet 37 Liitteet 4

4 0. Johdanto ProTouch hanke ( ) oli Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston Työtieteen yksikön ja Työterveyslaitoksen toteuttama kehittämishanke. Hankkeeseen osallistui neljä kohdeyritystä: Apetit pakaste Oy:n Pudasjärven tehdas, Kymppi- Eristys Oy, Laanilan Voima Oy ja Nestor Cables Oy. Hankkeen rahoittajina toimi Työsuojelurahasto, osallistuneet yritykset ja osallistuneet tutkimuslaitokset. Hankkeen vastuullisina johtajina toimivat professori Seppo Väyrynen Oulun yliopistolta ja kehittämispäällikkö Mika Liuhamo Työterveyslaitokselta. Hankkeen ohjausryhmää valvoi ja ohjasi hankkeen etenemistä ja toimi vuorovaikutuskanavana hankkeen eri toimijoiden kesken. Ohjausryhmän jäseninä oli yritysten johdon edustuksen lisäksi yrityksissä muodostetun kehitysryhmän edustaja. ProTouch -hankerypäs muodostui yhdestä Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta ja kahdesta kehittämisavustuksella rahoitetusta hankkeesta. Tämä hankeraportti toimii kaikkien hankkeiden loppuraporttina. 5

5 1. Tiivistelmä Hankkeessa kehitettiin ja tuotettiin johtamis- ja viestintätyökaluja yritysten käyttöön. Näiden avulla toimitusjohtaja voi helposti ja selkeästi kertoa yrityksen menestystekijöiden tilanteesta henkilöstölle. Mitattavat menestystekijät haettiin ja valittiin yhteistyössä yritysten johdon ja henkilöstön kanssa yhdistäen yritysten strategiat ProTouch -hankkeen kolmeen kehittämisteemaan: työturvallisuus, työn sujuvuus ja tuottavuus. Jokaisessa kohdeyrityksessä toimittiin henkilöstöä osallistaen siten, että työryhmien jäsenet edustivat erilaisia koulutus-, kokemus-, ikä- ym. taustoja. Tutkijat työskentelivät työryhmissä tuoden keskusteluun ulkopuolisen näkökulman ja toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina. Yritysten strategia ja arvot ohjasivat menestystekijöiden määrittelyä. Kohdeyrityksissä valittiin kehitysryhmät joiden jäseninä oli sekä johdon edustajia, toimihenkilöitä että työntekijöitä. Tämä kehitysryhmä kokoontui yhdessä tutkijoiden kanssa miettimään ja kehittämään yrityksen toimintaa valitsemalla heidän yrityskulttuuriin sopivia kehitysmenetelmiä ja suorituskykymittareita joilla tätä kehitystä ja muutosta pystyttiin jatkossa mittaamaan ja todentamaan. Mittariston luomisessa keskityttiin ennen kaikkea ennakoiviin suorituskykymittareihin reagoivien mittareiden sijaan. Suorituskykymittaristojen avulla yritysten sisäistä viestintää pystyttiin tehostamaan keskittymällä yrityksen strategian ja arvojen kannalta tärkeimpiin ja oleellisimpiin asioihin. Tärkeimpien tunnuslukujen pohtiminen pakotti johtoa ja henkilöstöä lisäksi miettimään, mistä taloudelliset tulokset eniten riippuvat. Vaikka yksimielisyyttä ei aina saavutettukaan, kysymysten haasteellisuus pakotti johtoa ja henkilöstöä syventämään ymmärrystä oman organisaation toiminnan lainalaisuuksista ja eri tekijöiden vuorovaikutussuhteista. Tästä näkökulmasta ProTouch -hanke toimi myös koulutustyökaluna. 6

6 2. Tausta 2.1 Lähtökohta Työpaikkojen arjessa, tuotannon ja moninaisten kehittämishankkeiden ristipaineessa, menestyminen pitkällä tähtäimellä sekä yrityksen strategiasta ja arvoista johdetut tavoitteet ovat vaarassa unohtua. Suoriutumista kuvaavat mittaristot ovat usein liian monimutkaisia toimiakseen tehokkaina viestintävälineinä. Suorituskyvyn mittaamisessa, joka tähtää yrityksen toiminnan pitkäjänteiseen ja strategialähtöiseen kehittämiseen, päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä. Yrityksen menestystekijät ovat solmukohtia, joissa rahaprosessi, henkilöstön osaaminen, tuotannon ja palvelujen tehokkuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja monet muut tekijät kohtaavat. Tunnuslukujen yksinkertaisuus tukee organisaation sisäistä viestintää tarjoamalla selkeän kielen ja viitekehyksen toiminnan kehittämiselle. Hanke laajentaa Työturvallisuusindeksin kehittämishankkeen, täsmentää 3Koohankkeen ja hyödyntää Strategian jalkauttamishankkeen myötä toimiviksi osoittautuneita työturvallisuuden ja tuottavuuden kehittämismenetelmiä. Perustana kolme aikaisempaa hanketta: - Työturvallisuusindeksi ( ) - 3Koo ( ) - Strategian jalkauttaminen ( ) Työsuojelurahaston, metsäteollisuusyritysten ja vakuutusalan rahoittamassa Työturvallisuusindeksi -hankkeessa ( ) kehitettiin ja testattiin työturvallisuuden kehittämismenetelmää, jonka piirteinä ovat henkilöstön osallistuminen, helppokäyttöisyys ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöinti. Keskeisimmät työturvallisuuden kehittämisen tunnusluvut tiivistettiin yhteen kuvaan, josta työturvallisuuden kehityssuunnan näkee helposti. Työturvallisuusindeksi kytkee työturvallisuuden kehittämisen luontevaksi osaksi linjaorganisaation muuta toimintaa: Hyvä tapa tehdä töitä, sanoi paperikonelinjan käyttöinsinööri hankkeen loppuvaiheessa (Sinisammal & Reiman 2010). Työelämän kehittämisohjelman ja kohdetyöpaikkojen rahoittamassa 3Koo - hankkeessa ( ) kehitettiin samanaikaisesti työpaikkojen tuottavuutta ja työelämän laatua. Käytännön työskentelytapana oli yrityksen arvoihin ja strategiaan perustuvan suorituskykymittariston rakentaminen ja siihen liittyvä koulutus. 3Koo - hankkeen yhteydessä suorituskykymittaristoja rakennettiin 12 työpaikalle, jotka olivat pääsääntöisesti pk -sektorin yrityksiä. Hankkeessa hyödynnettiin Työturvallisuusindeksi -hankkeesta saatuja kokemuksia mittaristojen rakentamisessa, 7

7 mutta työturvallisuuden ohella kehittämiskohteita olivat mm. työskentelyn sujuvuus, tuotteiden ja työprosessin laatu, materiaalien ja työkalujen käytön tehostaminen, kiireen vähentäminen sekä työhyvinvointi (Sinisammal ym. y 2011).. Strategian jalkauttaminen hyötyä kokoo yhteisölle -hankkeessa ( ) kehitettiin Oulun kaupungille uusi kehityskeskustelujärjestelmä, johon liitettiin työntekijää ohjaavien strategioide en läpikäynti ja kehittäminenn palauteosioineen. Strategioiden ja tavoitteiden läpikäynti kehityskeskustelussa ja erityisestii ryhmäkehityskeskusteluissa paransi kehityskeskustelujen hyödyllisyyttä kyselyiden perusteella. Hankkeessa kehityskeskustelujärjestelmä integroitiin osaksi johtamisjärjestelmää ja osoitettiin kehitystyön myönteinen vaikutus tuloksellisuuteen ja hyvinvointiinn (Anttonenn ym. 2006). Kuva 1. Yrityksen menestystekijöitää pyritään kirkastamaan tarkastelemalla yrityksen strategiaa ProTouch -kehittämisteemojen kautta. Aikaisempien hankkeiden kokemusten perusteella yritysten työryhmien säännöllinenn ja päämäärähakuinen toiminta t tukee menestystekijöiden kehittymistä. Toisaaltaa työryhmän epäsäännöllinen kokoontumisrytmi ja jämäkkyyden puute on uhka toiminnan vaikuttavuudelle. Kun suorituskykymittaristot on rakennettu ja otettu käyttöön, työryhmien tärkeimmäksi tehtäväksi jää viestinnän ja esimiestyöskentelynn keinoin varmistaa menestystekijöiden suotuisa kehitys. Osallistavalla toiminnalla tarkoitetaan sitä, ettää sekä osallistumis- että vaikutusmahdollisuuksia annetaan työpaikalla kaikille organisaatiotasoille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että johtajat ottavat myöss alaisiaan mukaan päätöksentekoon ja yhteiseen kehittämiseen. Osallistuminen tapahtuuu keskustelevassa vuorovaikutuksessa, jolloin eri osapuolet voivat avoimesti tarkastellaa kehittämistoiminnan perusteita, toimintatapoja ja tavoitteita. Osallistavassaa kehittämisessää lähtökohtana on työntekijöiden asiantuntijuuss sekä käyttäjä- ja toimijakeskeinen kehittäminen: Kehittäminenn toteutetaan siinä ympäristössä, jossa toiminta tapahtuu, ja kehittämistoimintaan osallistuva t ne henkilöt, joiden työtä tai työympäristöä kehittäminen koskee. Kehittämistyössä osallistaminen on perusteltua, koska tuloksellisuuden edellytyksenä on tärkeiden sidosryhmien osallistuminenn 8

8 suunnitteluun ja päätöksentekoon, jolloin tarpeet osataan ottaa huomioon. Osallistava toiminta lisää myös sitoutumista sekä kehittämiseen että kehitettyjen toimenpiteiden käyttöönottoon ja ylläpitämiseen (Johansson ym ja Toikko ym. 2009). 2.2 Teoria Suorituskyvyn mittaaminen Suorituskyvyn mittaaminen organisaatioissa on perustuttava tarpeisiin. Työprosessien ohjaamisen tarkoitus on toteuttaa organisaation strategisia tavoitteita. Tämän vuoksi työsuorituksista pitää saada jonkinlaista palautetta ja jotta palaute olisi mahdollisimman tehokasta, sen on perustuttava jonkinlaiseen arviointiin ja mittaamiseen. Suorituskyvyn mittaamiselle on siis selkeitä strategisia syitä, mitataan sitten omaa toimintatehokkuutta, laatua, joustavuutta tai vaikka oman organisaation välittömän piirin ulkopuolisia toimintoja esimerkiksi tilaaja-toimittajaketjun toimivuutta (Sinisammal 2011). Markkinaorientoitunut globaali talous edellyttää uusia keinoja kilpailukyvyn kehittämiseen. Sekä suurissa että pienissä yrityksissä toimintaa tehostetaan esim. keventämällä organisaatioita, keskittymällä ydinosaamiseen ja hyödyntämällä yhteistyöverkostoja. Tämän kehityskulun myötä työsuojelu-, laatu- ja ympäristöasiantuntijat etääntyvät tuotantoprosesseista ja linjajohdon vetovastuu näissä asioissa vastaavasti kasvaa. Samalla kasvaa myös linjajohdon käyttöön soveltuvien tehokkaiden ja helppokäyttöisten suoritustason tarkkailu- ja kehittämistyökalujen tarve. Ilman mittausta työpaikan kehittäminen jää enemmän tai vähemmän arvailujen ja mielipiteiden varaan. Yksi vastaus kovenevaan kilpailuun on kehittää johtamista ja tuotantoa yhä systemaattisempaan suuntaa. Tämä voi tapahtua hyödyntämällä laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusstandardeihin (esim. ISO 9001, ISO ja OHSAS 18001) kirjattuja periaatteita. Jotta standardeista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, ne tulee integroida yritysten strategiaan ja tuotantoprosesseihin sekä muokata niin helppokäyttöisiksi, ymmärrettäviksi ja paikallisiin olosuhteisiin sovitetuiksi, ettei niiden ylläpidosta tule taakkaa, vaan hyödyllistä ohjausdataa tuottava käytäntö. Pienten ja keskisuurten yritysten ei välttämättä kannata ryhtyä raskaiden järjestelmien rakentamiseen. Käytännössä voi olla järkevämpää ottaa käyttöön kevyt suorituskykyä monitoroiva mittaristo, joka kuitenkin vastaa em. standardien keskeisimpiin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat mm. dokumentointi, kehityksen mittaus ja jatkuva parantaminen. Aikaisempien tutkimushankkeiden yhteistyöyritysten suunnalta on tullut selkeitä viestejä siitä, että suorituskykymittaristojen ominaisuuksia ja vaikutusmekanismeja tulee selvittää entistä tarkemmin. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat 9

9 toimintansa kehittämiseen testattuja ja tehokkaita, mutta kuitenkin helppokäyttöisiä työkaluja, jotka osaltaan ohjaavat huolehtimaan myös pitkän tähtäimen strategisesta kehittämisestä. Työprosessien, työolojen ja työympäristön kehittäminen tukee tuottavuutta. Tutkimusten mukaan työpaikan kehittämistoimenpiteistä nimenomaan johtamisen ja osallistumisen kehittäminen tuottaa parhaita vaikutuksia yrityksen tuottavuudelle. (Ahonen ym. 2001) Mekanismit perustuvat työn tavoitteiden selkeytymiseen, tehokkuuden paranemiseen, ihmisten hyvinvoinnin paranemiseen sekä työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Työn kehittämiselle saadaan parhaita tuloksia, kun työtä tekevät henkilöt miettivät itse työn ongelmakohtia ja ratkaisuja niihin. Olennaisia kysymys työn kehittämisessä on, miksi joku asia tehdään, sen sijaan, miten se tehdään (Virkkunen ym. 2001) Positiiviset mittarit Työturvallisuuden tasoa on perinteisesti mitattu tapaturmien ja poissaolojen lukumäärillä ja taajuuksilla eli niin sanotuilla tapaturmien tunnusluvuilla. Nämä tunnusluvut ovat käyttökelpoisia, kun halutaan seurata tapaturmien määrän kehitystä pitkällä aikavälillä tai verrata oman työpaikan tapaturmamääriä toiseen yritykseen tai toimialan keskiarvoon. Tapaturmatunnuslukujen käyttöön liittyy kuitenkin joitakin ongelmia. Kun turvallisuutta mitataan työtapaturmien ja poissaolojen määrillä, saadaan tietoa ainoastaan lopputuloksesta, mutta ei niistä tekijöistä, jotka ovat johtaneet kyseiseen tulokseen. Voidaankin sanoa, että tapaturmatunnusluvut ovat turvallisuuden tulosmittareita. Mikäli turvallisuus kehittyy suotuisaan suuntaan, tapaturmien eli mittaustapahtumien määrä vähenee, mittaustuloksia pystytään hyödyntämään yhä vähemmän ohjaustietona. Jos halutaan pureutua niihin asioihin, joilla turvallisuutta kehitetään, on välttämätöntä käyttää myös muita turvallisuusmittareita (Luomanen 2010). Työtapaturmien lukumäärä riippuu siitä, miten työpaikalla toimitaan, millainen työympäristö on ja mitä kaikkea turvallisuuden edistämiseksi tehdään. Näitä toimintaa kuvaavia mittareita voitaisiin kutsua suoritusmittareiksi tai toiminnallisiksi mittareiksi. Toiminnalliset mittarit ohjaavat toimintaa tehokkaammin oikeaan suuntaan kuin tulosmittarit. On tunnistettu useita toimintamalleja, jotka edistävät työpaikan turvallisuustoimintaa ja sitä kautta vähentävät työtapaturmien määrää. Näiden toimintamallien perusteella voidaan kehittää turvallisuutta kuvaavia suoritusmittareita. 10

10 Positiivisen mittaamisen tavoitteena on havainnoida niitä asioita, jotka tehdään oikein. Positiivisia mittareita käyttämällä selkeytyy, mitkä ovat oikeita ja turvallisia tapoja toimia. Myös palautetta annetaan positiivisesti oikein tehdyistä asioista, mikä kannustaa ylläpitämään turvallista toimintaa työpaikalla (Virta ym. 2007). Yritysten sisäistä viestintää tarkasteltaessa viisi pahinta ja yleisintä ongelmaa ovat Juholinin (1999) mukaan: 1. Johto ei tiedä, mitä henkilöstö ajattelee 2. Tieto liikkuu huhujen muodossa 3. Johto ei kerro henkilöstölle tärkeitä asioita 4. Tieto ei ole helposti saatavilla 5. Tieto on epätarkkaa Näiden sudenkuoppien välttämiseksi, mittaamisen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti sisäisen viestinnän tukena, mutta itsessään mittaaminen on myös viestintää. Mittaamiskäytäntöjen käyttöönottaminen ja hyödyntäminen yrityksen arjessa antaa henkilöstölle selkeän viestin tässä ajassa elävästä ja tulevaisuuteen katsovasta yrityksestä. Kahdensuuntaisen viestinnän työntekijöiden ja työnantajan välillä voidaan nähdä parantavan henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista asiaan (Merivirta 2011). Hyviä ja oikein valittuja mittareita käyttämällä saadaan kerättyä oleellista tietoa yrityksen toiminnasta. Kerättyä tietoa pystytään hyödyntämään laajamittaisesti myös yrityksen sisäisessä viestinnässä ja näin toimimalla pystytään välttämään edellä mainitut sudenkuopat Sitä saa mitä mittaa ajatus Hankkeessa hyödynnetään ns. sitä saa, mitä mittaa -ilmiötä suomalaisessa työelämässä. Kyseessä on vanha johtamistaidon viisaus, jonka voi pelkistää seuraavasti: 1. tunnistetaan työprosessista, työympäristöstä ja johtamisesta kehittämistä vaativat tekijät 2. määritellään mittarit eli keinot, joilla kehitystä mitataan (mittarit voidaan tarvittaessa asettaa tärkeysjärjestykseen painoarvojen avulla) 3. määritellään tavoitetasot kullekin mittarille 4. seurataan aktiivisesti tilanteen kehittymistä 5. päivitetään mittaristoa aika ajoin kehittämistarpeiden muuttumisen myötä. Työprosessin seurannan käynnistäminen selkeästi määriteltyjen mittareiden avulla saa yleensä aikaan tavoitteiden mukaista kehitystä. Jo suorituskykymittariston 11

11 rakentaminen työpaikalle näyttäisi toimivan kehittämistyökaluna, vaikka se peruslähtökohdiltaan onkin vain suoritustason seurantatyökalu. Yksi tärkeimmistä suorituskyvyn mittaamisen tarkoituksista on tukea organisaation sisäistä viestintää. Kaikkien on ymmärrettävä mitä asioita halutaan kehittää ja millä tavoin. Tavoitteiden selkiintyminen saattaakin selittää osan suorituskykymittaamisen myönteisistä vaikutuksista. Suorituskykymittariston toimivuuteen kehittämistyökaluna vaikuttaa monia tekijöitä. Näitä ovat johdon tuen ja sitoutumisen aste, käytettävien osamittareiden määrä ja niiden määrittelyn selkeys, henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja -aktiivisuus suorituskykymittariston suunnittelun ja käytön eri vaiheissa, suorituskykymittariston suhde organisaation arvoihin ja strategiaan sekä käytännöt, joilla henkilöstölle annetaan tunnustusta hyvästä suorituksesta (Kankkunen ym. 2005). 12

12 3. Tavoitteet Hankkeessa kehitetään johtamis- ja viestintäväline toimitusjohtajan aktiivikäyttöön. Sen avulla ylin johto voi selkeästi kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja kehitystrendeistä yrityksen henkilöstölle. ProTouch -suorituskykymittariston rakentaminen edellyttää menestystekijöiden ja niihin liittyvien asioiden määrittelyä sekä tavoitteiden asettamista, mikä osaltaan tukee yrityksen strategian toteuttamista käytännössä. 1 Työkalu ylimmälle johdolle Menestystekijöiden pitkäjänteinen kehittäminen kuuluu yrityksen ylimmän johdon tärkeimpiin tehtäviin. ProTouch -suorituskyky-mittaristosta pyritään kussakin yhteistyöyrityksessä rakentamaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän aktiivikäytössä oleva johtamis- ja viestintäväline. Sen avulla ylin johto voi selkeästi ja systemaattisesti kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja kehitystrendeistä yrityksen henkilöstölle. 2 Organisaatioiden sisäisen viestinnän kehittäminen ProTouch -suorituskykymittaristoilla tuettiin organisaatioiden sisäistä viestintää. Kullekin työpaikalle perustettavan työryhmän toiminnalle laadittiin selkeät tavoitteet ja suuntaviivat. Mittaustuloksia hyödynnettiin säännöllisesti asioiden viestimiseen avoimesti henkilöstön suuntaan. 3 Tuotteistaminen Tuotteistamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä suorituskykymittariston työstämistä suomalaisille työpaikoille sopivaksi kehittämismenetelmäksi. Tutkittavia tekijöitä ovat mm. johdon sitoutumisen ja henkilöstön osallistumisen vaikutus suorituskykymittariston toimivuuteen sekä parhaat käytännöt johdon sitoutumisen ja henkilöstön osallistumisen tukemiseksi. Tavoitteena on myös selvittää ne reunaehdot, joiden puitteissa suorituskykymittaristoa voi tai kannattaa käyttää tuottavuuden, työn sujuvuuden ja työturvallisuuden kehittämiseen. Hankkeessa tuotetut suositukset ja hyvät käytännöt perustuvat empiirisen aineiston tilastolliseen ja laadulliseen analyysiin. Hankkeessa ei pyritty tuotteistamaan mitään tiettyjä mittareita vaan kehittämistyössä ja käyttöönotossa hyödynnettävää menetelmällistä toimintaa. Toimintatapana oli tarkoituksenmukaisesti räätälöityjen mittareiden käyttöönottaminen kohdeorganisaatioiden tarpeisiin. 13

13 4. Tehtävät ja menetelmät Hankkeessa rakennettiin ja kehitettiin johtamis- ja viestintätyökaluja yritysten sisäiseen käyttöön mittaamiskulttuuria hyödyntäen. Hankkeeseen osallistuville yrityksille valittiin ja rakennettiin jokaiselle niiden yritysstrategiaan perustuvat suorituskykymittaristot joiden avulla pystyttiin seuraamaan jokapäiväistä toimintaa valituilla painotusalueilla. Kokonaishankkeen kannalta tasapainoinen kehittämisote pyrittiin varmistamaan etukäteen valituilla kehittämisteemoilla, jotka olivat: 1. työturvallisuus 2. työn sujuvuus 3. tuottavuus Nämä kehittämisteemat liittävät yhteen yrityksen liiketaloudelliset tavoitteet, työympäristön ja henkilöstön hyvinvoinnin sekä sisäisen viestinnän pitkäjänteisen kehittämisen. Kuhunkin yritykseen perustettiin työryhmä, joka yhteistyössä tutkijoiden kanssa rakensi ja otti käyttöön ProTouch -suorituskykymittariston. Työryhmiin pyrittiin saamaan eri ammattialojen ja organisaatiotasojen edustajia yrityksistä. Tutkijat työskentelivät työryhmien jäseninä tuoden keskusteluun ulkopuolisen näkökulman sekä toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina. Painoalueiksi valittiin kolme strategista kehitysteemaa: tuottavuus, työn sujuvuus sekä työturvallisuus (kuva 2). Alkuvaiheessa jokaisessa kohdeyrityksessä arvioitiin heidän lähtötilannettaan kyseisillä painoalueilla. Seuraavaksi jokaisessa yrityksessä kootut kehittämisryhmät peilasivat valittuja teemoja omaan lähtötilanteeseensa ja tulevaisuuden visioihinsa pyrkien tunnistamaan strategiset menestystekijät joita yrityksessä halutaan kehittää ja viedä eteenpäin. Jokaisen menestystekijän parantamiseksi valittiin kohde, jonka tarkasteluun alettiin kehittää sopivaa mittaristoa. Kehitysryhmien piti päästä konsensukseen ensinnäkin siitä, mitä halutaan mitata ja seuraavaksi siitä, miten valittua asiaa halutaan tai edes pystytään mittaamaan järkevällä ja yrityksen toimintaa hyödyntävällä tavalla. Suorituskykymittariston rakentamisen, muokkaamisen, käyttöönoton ja iteroinnin tueksi järjestettiin tarvittaessa henkilöstökoulutusta ja valmennusta. Kehitettyjen mittareiden integrointi johdon työkaluksi ja sisäisen viestinnän apuvälineeksi vaati oman panoksensa ja mittareiden täydellinen hyödyntäminen jääkin yritysten jokapäiväiseksi toiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen. 14

14 Kuva 2. Yhteistyön askelmerkit Hankkeen työtapoina käytettiin työpajatyyppisiä kehittämiskokouksia, joissa työryhmä pohti tyypillisesti yhtä tai t useampaa kehittämisteemaa. Ideoinnin kauttaa siirryttiin parhaiden ideoiden jatkotyöstämiseen kohti mittareita. Osa kokeiluista ei ainaa tuottanut toivottua tulosta ja siten olisikin luontevaa muuttaa mittariaa tai sen tavoitearvoa. Mittareille haettiin vastuuhenkilöt organisaation sisältä. Mittaustavat ja 15

15 tulosten käsittely sisäisessä viestinnässä sovittiin. Hankkeen lopussa työpajojen pääpaino oli projektin siirtämiseksi yritysten jatkuvaksi prosessiksi. Mittaustulosten parantamiseksi toteutettiin koulutuksia, joita katsottiin kehittämisprosessissa ajankohtaiseksi: Kevennettyjen kehityskeskustelujen aloittaminen (toimihenkilöille), Viestinnällä vaikutusta - työpaja (toimihenkilöille), TUTTAVA -menetelmän työpaja (koko henkilöstölle). Hankkeessa suoritettiin myös haastatteluja yritysten avainhenkilöille työhyvinvoinnista ja mittareiden rakentamisesta. Haastattelut tehtiin puolistrukturoidun rakenteen mukaisesti ja ne nauhoitettiin ja litteroitiin. Puolistrukturoidussa haastattelussa suuri osa kysymyksistä on etukäteen valittuja (strukturoituja) kysymyksiä ja näiden lisäksi haastattelussa hyödynnetään täysin tai osittain avoimia kysymyksiä täydentämään kysymyksiä saatujen vastausten perusteella. Puolistrukturoitu haastattelu antaa huomattavaa joustavuutta sekä haastattelijalle, vastaajalle kuin haastattelutulosten analysoijallekin ja menetelmää käyttämällä haastattelussa voi nousta esiin sellaisia uusia asioita, joita haastattelulomaketta suunniteltaessa ei vielä osattu ainakaan täsmällisesti ajatella. 16

16 5. Kohdetyöpaikat ProTouch hankkeessa oli mukana neljä kohdeyritystä joissa kehitystyötä tehtiin. Kolme yrityksistä sijaitsi Oulussa ja yksi Pudasjärvellä. Jokaisessa kohdeyrityksessä muodostettiin kehitysryhmä joka muodostui niin johdon, toimihenkilöiden kuin työntekijöiden edustajista. Tämän kehitysryhmän johdolla ja tutkijoiden avustuksella alettiin hakea strategisia menestystekijöitä joita halutaan parantaa ja tämän tueksi valittiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin suorituskykymittareita yritysten tarpeisiin. 5.1 Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas Apetit Pakaste Oy Pudasjärven tehdas on Suomen suurin pakastepizzojen valmistaja tuottaen kaksi miljoonaa kiloa pakastepizzoja vuodessa. Apetit Pakaste Oy:lla on tuotantoa kahdella paikkakunnalla, Säkylässä ja Pudasjärvellä ja yrityksen palveluksessa on yhteensä noin 200 työntekijää, joista hankkeeseen osallistuneessa Pudasjärven tehtaassa työskentelee hankkeen loppuvaiheessa noin 24 henkeä. Lisäksi Pudasjärven tehtaalla työskentelee 3-8 määräaikaista työntekijää kausivaihteluiden ym. kysyntäpiikkien tasoittamiseksi. Apetit Pakaste Oy valmistaa vihannes- ja valmisruokapakasteita. Apetit-tuotteet valmistetaan puhtaista ja huolellisesti valituista raaka-aineista. 5.2 Kymppi-Eristys Oy Kymppi-Eristys Oy on suomalainen vuonna 1982 perustettu prosessiteollisuuden putkistojen ja laitteistojen eristyksiin sekä kunnossapitoon ja telineasennuksiin erikoistunut palveluyritys. Kymppi-Eristyksen asiakkaita ovat useat sellu- ja paperinjalostusteollisuuden-, petrokemian-, kemian-, metalli- ja elintarviketeollisuuden johtavat yritykset sekä energialaitokset niin Suomessa kuin ulkomailla. Yrityksen pääkonttori ja esivalmistustehdas sijaitsevat Oulussa, sivutoimipisteet Keminmaassa, Kuusankoskella ja Porvoossa. Yrityksessä työskenteli ProTouch -hankkeen aikana noin työntekijää, joista noin 40% työskentelee jatkuvasti eri puolilla Suomea ja ulkomailla sijaitsevia työmaita. 5.3 Laanilan Voima Oy Laanilan Voiman voimalaitos tuottaa energiaa Kemiran Oulun tehtaille ja Oulun kaupungille. Voimalaitos käyttää pääpolttoaineinaan turvetta ja puuta. Voimalan sähköteho on 30 megawattia ja lämpöteho 135 megawattia. Voimalaitoksessa työskentelee 30 henkeä, joista neljä on toimihenkilöitä. Vuorossa on neljä työntekijää.. Laanilan Voiman henkilöstö käyttää myös Oulun Energian omistamaa vuonna 2012 käyttöönotettua Laanilan Ekovoimalaitosta, joka hyödyntää syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Ekovoimalaitos on kytketty Laanilan Voiman höyryverkkoon. 17

17 5.4 Nestor Cables Oy Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita. Oulussa sijaitseva kaapelitehdas on otettu käyttöön keväällä 2008 ja edustaa alan nykyaikaisinta tekniikkaa. Myynti- ja markkinointitoiminnot on keskitetty pääkaupunkiseudulle Espooseen. Nestor Cablesin Oulun tehtaalla työskenteli hankkeen alussa 19 toimihenkilöä sekä 46 vakinaista ja 14 määräaikaista työntekijää. Nestor Cablesin lähtökohtana on tarjota asiakkailleen hyvää palvelua ja korkealaatuisia tuotteita. Toiminta perustuu modernin tuotantolaitteiston lisäksi osaavaan ja kokeneeseen henkilöstöön sekä dokumentoituun toimintajärjestelmään, joka on rakennettu kestävän laatujohtamisen periaatteiden mukaisesti noudattaen kansainvälisiä ISO9001- ja ISO standardeja. 18

18 6. Tulokset Ylimmän johdon sitoutuminen konkretisoitui läsnäolona työryhmän kokouksissa. Mitä useammin toimitusjohtaja oli paikan päällä tapaamisissa, sitä aktiivisempi ja aikaansaavempi työryhmä yleensä oli. Johdon sitoutuminen konkretisoitui myös siinä, kuinka hyvin ylin johto antoi valtuuksia muiden henkilöiden toimia. Sitoutunut työryhmä huolehti sovituista tehtävistä kokousten välillä, ja ryhmä loi painetta hyvän suoriutumisen suuntaan. Hanke osoitti myös, miten työryhmä helposti ottaa esimerkkiä johtajiensa toiminnasta ja muutaman kokouksen jälkeen työryhmän toimintamallit helposti lukittuvat paikoilleen. Menestystekijämittariston rakentaminen näyttäisi toimivan tämän hankkeen esimerkkien valossa parhaiten jo kypsässä vaiheessa elinkaarellaan olevassa yrityksessä paremmin kuin aivan alkuvaiheessa olevassa. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen alusta on niin paljon kehitettävää jo perusprosessissa, että kehittämisaihioiden rajaaminen tiettyyn kolmeen voi olla vaikeaa. Toisaalta alkuvaiheessa olevassa yrityksessäkin on tärkeää tunnistaa keskeisimmät asiat, joista haetaan menestystä. Vaikka menestystekijämittariston rakentaminen saattoi olla vaikeaa, voi työryhmän jäsenten ajattelun kehittymisellä olla ratkaiseva merkitys menestykselle jatkossa. Kypsässä vaiheessa olevassa yrityksessä menestystekijämittariston rakentaminen pakottaa kohtaamaan ajatuksen, missä yritys todella on hyvä ja mihin asioihin halutaan keskittyä. Mittaristojen kehittämisen alussa jokaisessa kohdeyrityksessä kartoitettiin erilaisia kehittämistarpeita joihin hankkeen kehittämistyötä voisi kohdentaa. Eräässä tapauksessa kehittämistarpeena oli entistä perusteellisemman ja systemaattisemman kehitysohjelman käyttöönotto joka hakisi lähtökohtansa yrityksen strategiasta ja jonka perusteella pystyttäisiin valitsemaan ja luomaan ne mittarit joista olisi todellista hyötyä ja joita voitaisiin helposti seurata. Toisessa kohteessa hankkeen toiminnan yleistavoitteena oli valita, rakentaa ja hyödyntää mittareita henkilöstön keskuudesta valitun kehitysryhmän kanssa yhdessä niin, että mittareista saataisiin läheisempiä ja helpommin ymmärrettäviä työkaluja arkikäyttöön. Kehittämiskohteiksi valikoitujen menestystekijöiden työturvallisuus, työn tuottavuus ja työn sujuvuus osalta yritysten kehittämistarpeet vaihtelivat laidasta laitaan. Työturvallisuuden kehittämisen osalta tarpeet saattoivat olla hyvinkin konkreettisia aina työpiste-ergonomiasta henkilösuojainten käyttöön. Toisaalta kehittämistarpeet saattoivat olla hyvin laajojakin kokonaisuuksia työn kuormituksen jakautumisesta järjestykseen ja siisteyteen tai vaaratilanteiden raportointiin. Työn tuottavuuden kehittämisen osalta tarpeiden yksityiskohtaisuus vaihteli vastaavalla tavalla. Yksityiskohtaisia kehittämistarpeita löytyi mm. työpisteen 19

19 järjestyksestä, raaka-aineiden tehokkaasta käytöstä sekä tarjouslaskennan kehittämisestä. Laajempina kehittämistarpeina oli esimerkiksi tiedonkulun tehostaminen, työsuunnittelun ja ennakoinnin tehostaminen sekä päätöksenteon rohkeuden tukeminen. Vastaavasti työn sujuvuuden kehittämisessä löytyi tarpeita niin yksityiskohtaisista asioista: sijaisuus- ja lomittamiskäytönnöt, toiminnanohjausjärjestelmän toimivuus ja henkilöstökoulutus kuin laajemmista kokonaisuuksista: yhteishenki, sitoutuminen ja motivaatio sekä palautekäytäntö. 6.1 Työturvallisuus Työturvallisuuden osalta kohdeyrityksissä kehitettiin ja otettiin käyttöön seuraavat mittarit: turvallisuushavainnot, seuraava vakava tapaturma -kysely, työpaikan kehittämiskierrokset sekä järjestyksen ja siisteyden tarkistuslista. Turvallisuushavainnot Yrityksen työturvallisuustaso oli kohtuullisen hyvä jo ennen hankkeen alkamista ja yrityksen toiminnasta näkyi hyvin vahva turvallisuuskulttuuriasenne. Yritys olikin palkittu useita kertoja työturvallisuudesta omalla alallaan. Työturvallisuuden mittariksi valikoitui turvallisuustasoltaan edistyneiden yritysten paljon käyttämä poikkeamailmoitusten lukumäärä (Taulukko 1). Lähtötaso vuonna 2008 oli 20 ilmoitusta /130 henkilöä =0,15 ilmoitusta/henkilö/vuosi. Vaikka yritys kuului henkilöstömäärältään keskisuurten yritysten kategoriaan, tavoitetasoksi valikoitui kunnianhimoinen suurten yritysten käyttämä 1,00 ilmoitusta/henkilö/vuosi. Poikkeamatilanneprosessia tehostettiin kokonaisvaltaisesti: Poikkeamatilannelehtiö päivitettiin ja sen käyttöön kannustettiin palkinnoin, nostamalla ilmoituksia ja tehtyjä toimenpiteitä sisäisessä lehdessä esille, toimitusjohtajan henkilökohtaiselle kiitoskirjeellä ilmoittajalle, muistuttamalla ilmoituksista henkilökohtaisissa ja ryhmäkeskusteluissa, eissa, puheluissa ja julistekampanjan avulla. Oleellista poikkeamatilanteiden määrän kasvattamisessa oli pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ. Yritys muokkasi kekseliäästi useita termejä omaan yrityskulttuuriinsa sopivaksi, hauskoiksi ja mieleenpainuviksi työkalujen ja toimintatapojen nimiksi: Käytössä oli Pitipäs sattua -poikkeamatilanteiden raportointilehtiö. Lisäksi työturvallisuuden parantamiseksi tehtiin opas ulkomaan matkatyötä tekeville työntekijöille Ei lähdetä kuin mummolaan. Poikkeamailmoitusmenetelmää päätettiin yrityksessä kutsua jatkossa turvallisuushavainto -termillä. 20

20 Taulukko 1. Työturvallisuusmittari: Turvallisuushavaintojen määrä TYÖTURVALLISUUSMITTARI Mittari: turvallisuushavaintojen määrä Lähtötaso: 0.15/hlö/vuosi Tavoite: 1/hlö/vuosi ilmoituksia/hlö/vuosi 15 % 40 % 32 % 38 % 78 % Hankkeen aikana tehtiin työturvallisuuden parantamiseksi ergonomiaselvitys työtehtävästä, joka oli lähtökohdiltaan ergonomisesti vaikea ja vaarallinen. Selvityksen tuloksena saatiin lista keinoista, joilla työtä voidaan kehittää. Osa toimenpiteistä toteutettiin heti ja osasta tehtiin investointipäätös. Taulukossa esitetyissä turvallisuushavaintojen määrässä näkyy selvästi uuden menetelmän käyttöönoton haasteet. Taulukossa on kuvattu ilmoitusten lukumäärää kumulatiivisesti vuoden aikana eikä siinä näy kuukausittain kerääntyneet ilmoitukset. Tilanne oli vuosien aikana käytännössä sellainen, että jos kevätpuolella pidettiin turvallisuushavaintokampanja saatiin vuoden ilmoitukset silloin ja syksyllä niitä ei juuri tullut. Vastaavasti jos alkuvuosi näytti ilmoitusten osalta heikolta, otettiin kesälle tai syksylle kampanja jolla ilmoitusten lukumäärää saatiin nostettua. Kampanjoinnin vaikutus ilmoitusten saamiseen oli varsin suuri, sillä kampanjoinnin loppuessa väheni myös saatujen ilmoitusten määrä. Vuosia kestänyt pitkäjänteinen työ kuitenkin tuotti tulosta koska hankkeen loppuvaiheessa ilmoitusten lukumäärä nousi kaksinkertaiseksi aikaisempiin vuosiin verrattuna vaikka mitään erityistä lisäkampanjointia ei ollut tehty. Vielä on liian aikaista sanoa, että muuttuiko turvallisuushavaintoilmoitusten tekeminen osaksi yrityksen toimintakulttuuria, mutta sen suuntaista kehitystä on havaittavissa. Yrityksen jatkotoimet kampanjoinnin ja tiedottamisen saralta tukevat jatkuvaa kehitystä ja toimintatavan juurtumista. Turvallisuusaloitteet tehdasalueella Seuraava vakava tapaturma -kysely Yrityksen työturvallisuus oli vasta muotoutumassa vastuunjaon osalta, eikä turvallisuusasioiden käsittely työyhteisössä ollut muotoutunut osaksi toimintakulttuuria. Toimintatapaa haluttiin viedä eteenpäin ja siksi työturvallisuuden mittariksi valittiin turvallisuusaloitteiden määrä tehdasalueella. Lähtötaso vuonna 2009 oli nolla. Tavoitetasoksi määriteltiin 8 ilmoitusta kuukaudessa. Ilmoituksia saatiin touko-joulukuun välisenä aikana vuonna 2009 kaikkiaan 5 kappaletta ja tammi-helmikuun aikana vuonna 2010 kaikkiaan 4 kappaletta. Ilmoitusten määrää pyrittiin kasvattamaan muuttamalla vaaratilanneilmoitusten ja läheltä piti -ilmoitusten 21

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan, ja sosiaalinen vastuu on yksi konsernin vastuullisuustyön painopistealuista. HKScanille sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT

STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT LOPPURAPORTTI Jaana Turunen, Teija Hartikka, Riikka Tarkiainen ja Eeva Kuusela SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLTÖ Tiivistelmä 3 Kehittämishankkeen

Lisätiedot

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1 Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi

Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi Tuotokset 1 Hyvät käytänteet 2. Sidosryhmät ja laatu- ja strategiatyö TAVOITE: Kerätään hyvät käytänteet toimivaksi

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot