ProTouch Strategia käytäntöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ProTouch Strategia käytäntöön"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 34 Tommi Autio, Venla Räisänen, Jarmo Vorne, Janne Sinisammal ja Paula Naumanen ProTouch Strategia käytäntöön ProTouch hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston tuella Oulun yliopisto 2013 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 Jotta tuloksia voisi parantaa, täytyy johtaa. Jotta voisi johtaa, täytyy tietää millä mallilla asiat ovat. Jotta voisi tietää millä mallilla asiat ovat, niitä täytyy mitata. Jotta voisi mitata, täytyy määritellä mittarit. Jotta voisi määritellä mittarit, asiat täytyy muokata mitattavaan muotoon. 3

3 Sisällysluettelo: 0. Johdanto 5 1. Tiivistelmä 6 2. Tausta Lähtökohta Teoria Suorituskyvyn mittaaminen Positiiviset mittarit Sitä saa mitä mittaa ajattelu Tavoitteet Tehtävät ja Menetelmät Kohdetyöpaikat Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas Kymppi-Eristys Oy Laanilan Voima Oy Nestor Cables Oy Tulokset Työturvallisuus Työn tuottavuus Työn sujuvuus Yhteenvetoa ja pohdintaa Viestintä ja tuotteistus Lähteet 37 Liitteet 4

4 0. Johdanto ProTouch hanke ( ) oli Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston Työtieteen yksikön ja Työterveyslaitoksen toteuttama kehittämishanke. Hankkeeseen osallistui neljä kohdeyritystä: Apetit pakaste Oy:n Pudasjärven tehdas, Kymppi- Eristys Oy, Laanilan Voima Oy ja Nestor Cables Oy. Hankkeen rahoittajina toimi Työsuojelurahasto, osallistuneet yritykset ja osallistuneet tutkimuslaitokset. Hankkeen vastuullisina johtajina toimivat professori Seppo Väyrynen Oulun yliopistolta ja kehittämispäällikkö Mika Liuhamo Työterveyslaitokselta. Hankkeen ohjausryhmää valvoi ja ohjasi hankkeen etenemistä ja toimi vuorovaikutuskanavana hankkeen eri toimijoiden kesken. Ohjausryhmän jäseninä oli yritysten johdon edustuksen lisäksi yrityksissä muodostetun kehitysryhmän edustaja. ProTouch -hankerypäs muodostui yhdestä Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta ja kahdesta kehittämisavustuksella rahoitetusta hankkeesta. Tämä hankeraportti toimii kaikkien hankkeiden loppuraporttina. 5

5 1. Tiivistelmä Hankkeessa kehitettiin ja tuotettiin johtamis- ja viestintätyökaluja yritysten käyttöön. Näiden avulla toimitusjohtaja voi helposti ja selkeästi kertoa yrityksen menestystekijöiden tilanteesta henkilöstölle. Mitattavat menestystekijät haettiin ja valittiin yhteistyössä yritysten johdon ja henkilöstön kanssa yhdistäen yritysten strategiat ProTouch -hankkeen kolmeen kehittämisteemaan: työturvallisuus, työn sujuvuus ja tuottavuus. Jokaisessa kohdeyrityksessä toimittiin henkilöstöä osallistaen siten, että työryhmien jäsenet edustivat erilaisia koulutus-, kokemus-, ikä- ym. taustoja. Tutkijat työskentelivät työryhmissä tuoden keskusteluun ulkopuolisen näkökulman ja toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina. Yritysten strategia ja arvot ohjasivat menestystekijöiden määrittelyä. Kohdeyrityksissä valittiin kehitysryhmät joiden jäseninä oli sekä johdon edustajia, toimihenkilöitä että työntekijöitä. Tämä kehitysryhmä kokoontui yhdessä tutkijoiden kanssa miettimään ja kehittämään yrityksen toimintaa valitsemalla heidän yrityskulttuuriin sopivia kehitysmenetelmiä ja suorituskykymittareita joilla tätä kehitystä ja muutosta pystyttiin jatkossa mittaamaan ja todentamaan. Mittariston luomisessa keskityttiin ennen kaikkea ennakoiviin suorituskykymittareihin reagoivien mittareiden sijaan. Suorituskykymittaristojen avulla yritysten sisäistä viestintää pystyttiin tehostamaan keskittymällä yrityksen strategian ja arvojen kannalta tärkeimpiin ja oleellisimpiin asioihin. Tärkeimpien tunnuslukujen pohtiminen pakotti johtoa ja henkilöstöä lisäksi miettimään, mistä taloudelliset tulokset eniten riippuvat. Vaikka yksimielisyyttä ei aina saavutettukaan, kysymysten haasteellisuus pakotti johtoa ja henkilöstöä syventämään ymmärrystä oman organisaation toiminnan lainalaisuuksista ja eri tekijöiden vuorovaikutussuhteista. Tästä näkökulmasta ProTouch -hanke toimi myös koulutustyökaluna. 6

6 2. Tausta 2.1 Lähtökohta Työpaikkojen arjessa, tuotannon ja moninaisten kehittämishankkeiden ristipaineessa, menestyminen pitkällä tähtäimellä sekä yrityksen strategiasta ja arvoista johdetut tavoitteet ovat vaarassa unohtua. Suoriutumista kuvaavat mittaristot ovat usein liian monimutkaisia toimiakseen tehokkaina viestintävälineinä. Suorituskyvyn mittaamisessa, joka tähtää yrityksen toiminnan pitkäjänteiseen ja strategialähtöiseen kehittämiseen, päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä. Yrityksen menestystekijät ovat solmukohtia, joissa rahaprosessi, henkilöstön osaaminen, tuotannon ja palvelujen tehokkuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja monet muut tekijät kohtaavat. Tunnuslukujen yksinkertaisuus tukee organisaation sisäistä viestintää tarjoamalla selkeän kielen ja viitekehyksen toiminnan kehittämiselle. Hanke laajentaa Työturvallisuusindeksin kehittämishankkeen, täsmentää 3Koohankkeen ja hyödyntää Strategian jalkauttamishankkeen myötä toimiviksi osoittautuneita työturvallisuuden ja tuottavuuden kehittämismenetelmiä. Perustana kolme aikaisempaa hanketta: - Työturvallisuusindeksi ( ) - 3Koo ( ) - Strategian jalkauttaminen ( ) Työsuojelurahaston, metsäteollisuusyritysten ja vakuutusalan rahoittamassa Työturvallisuusindeksi -hankkeessa ( ) kehitettiin ja testattiin työturvallisuuden kehittämismenetelmää, jonka piirteinä ovat henkilöstön osallistuminen, helppokäyttöisyys ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöinti. Keskeisimmät työturvallisuuden kehittämisen tunnusluvut tiivistettiin yhteen kuvaan, josta työturvallisuuden kehityssuunnan näkee helposti. Työturvallisuusindeksi kytkee työturvallisuuden kehittämisen luontevaksi osaksi linjaorganisaation muuta toimintaa: Hyvä tapa tehdä töitä, sanoi paperikonelinjan käyttöinsinööri hankkeen loppuvaiheessa (Sinisammal & Reiman 2010). Työelämän kehittämisohjelman ja kohdetyöpaikkojen rahoittamassa 3Koo - hankkeessa ( ) kehitettiin samanaikaisesti työpaikkojen tuottavuutta ja työelämän laatua. Käytännön työskentelytapana oli yrityksen arvoihin ja strategiaan perustuvan suorituskykymittariston rakentaminen ja siihen liittyvä koulutus. 3Koo - hankkeen yhteydessä suorituskykymittaristoja rakennettiin 12 työpaikalle, jotka olivat pääsääntöisesti pk -sektorin yrityksiä. Hankkeessa hyödynnettiin Työturvallisuusindeksi -hankkeesta saatuja kokemuksia mittaristojen rakentamisessa, 7

7 mutta työturvallisuuden ohella kehittämiskohteita olivat mm. työskentelyn sujuvuus, tuotteiden ja työprosessin laatu, materiaalien ja työkalujen käytön tehostaminen, kiireen vähentäminen sekä työhyvinvointi (Sinisammal ym. y 2011).. Strategian jalkauttaminen hyötyä kokoo yhteisölle -hankkeessa ( ) kehitettiin Oulun kaupungille uusi kehityskeskustelujärjestelmä, johon liitettiin työntekijää ohjaavien strategioide en läpikäynti ja kehittäminenn palauteosioineen. Strategioiden ja tavoitteiden läpikäynti kehityskeskustelussa ja erityisestii ryhmäkehityskeskusteluissa paransi kehityskeskustelujen hyödyllisyyttä kyselyiden perusteella. Hankkeessa kehityskeskustelujärjestelmä integroitiin osaksi johtamisjärjestelmää ja osoitettiin kehitystyön myönteinen vaikutus tuloksellisuuteen ja hyvinvointiinn (Anttonenn ym. 2006). Kuva 1. Yrityksen menestystekijöitää pyritään kirkastamaan tarkastelemalla yrityksen strategiaa ProTouch -kehittämisteemojen kautta. Aikaisempien hankkeiden kokemusten perusteella yritysten työryhmien säännöllinenn ja päämäärähakuinen toiminta t tukee menestystekijöiden kehittymistä. Toisaaltaa työryhmän epäsäännöllinen kokoontumisrytmi ja jämäkkyyden puute on uhka toiminnan vaikuttavuudelle. Kun suorituskykymittaristot on rakennettu ja otettu käyttöön, työryhmien tärkeimmäksi tehtäväksi jää viestinnän ja esimiestyöskentelynn keinoin varmistaa menestystekijöiden suotuisa kehitys. Osallistavalla toiminnalla tarkoitetaan sitä, ettää sekä osallistumis- että vaikutusmahdollisuuksia annetaan työpaikalla kaikille organisaatiotasoille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että johtajat ottavat myöss alaisiaan mukaan päätöksentekoon ja yhteiseen kehittämiseen. Osallistuminen tapahtuuu keskustelevassa vuorovaikutuksessa, jolloin eri osapuolet voivat avoimesti tarkastellaa kehittämistoiminnan perusteita, toimintatapoja ja tavoitteita. Osallistavassaa kehittämisessää lähtökohtana on työntekijöiden asiantuntijuuss sekä käyttäjä- ja toimijakeskeinen kehittäminen: Kehittäminenn toteutetaan siinä ympäristössä, jossa toiminta tapahtuu, ja kehittämistoimintaan osallistuva t ne henkilöt, joiden työtä tai työympäristöä kehittäminen koskee. Kehittämistyössä osallistaminen on perusteltua, koska tuloksellisuuden edellytyksenä on tärkeiden sidosryhmien osallistuminenn 8

8 suunnitteluun ja päätöksentekoon, jolloin tarpeet osataan ottaa huomioon. Osallistava toiminta lisää myös sitoutumista sekä kehittämiseen että kehitettyjen toimenpiteiden käyttöönottoon ja ylläpitämiseen (Johansson ym ja Toikko ym. 2009). 2.2 Teoria Suorituskyvyn mittaaminen Suorituskyvyn mittaaminen organisaatioissa on perustuttava tarpeisiin. Työprosessien ohjaamisen tarkoitus on toteuttaa organisaation strategisia tavoitteita. Tämän vuoksi työsuorituksista pitää saada jonkinlaista palautetta ja jotta palaute olisi mahdollisimman tehokasta, sen on perustuttava jonkinlaiseen arviointiin ja mittaamiseen. Suorituskyvyn mittaamiselle on siis selkeitä strategisia syitä, mitataan sitten omaa toimintatehokkuutta, laatua, joustavuutta tai vaikka oman organisaation välittömän piirin ulkopuolisia toimintoja esimerkiksi tilaaja-toimittajaketjun toimivuutta (Sinisammal 2011). Markkinaorientoitunut globaali talous edellyttää uusia keinoja kilpailukyvyn kehittämiseen. Sekä suurissa että pienissä yrityksissä toimintaa tehostetaan esim. keventämällä organisaatioita, keskittymällä ydinosaamiseen ja hyödyntämällä yhteistyöverkostoja. Tämän kehityskulun myötä työsuojelu-, laatu- ja ympäristöasiantuntijat etääntyvät tuotantoprosesseista ja linjajohdon vetovastuu näissä asioissa vastaavasti kasvaa. Samalla kasvaa myös linjajohdon käyttöön soveltuvien tehokkaiden ja helppokäyttöisten suoritustason tarkkailu- ja kehittämistyökalujen tarve. Ilman mittausta työpaikan kehittäminen jää enemmän tai vähemmän arvailujen ja mielipiteiden varaan. Yksi vastaus kovenevaan kilpailuun on kehittää johtamista ja tuotantoa yhä systemaattisempaan suuntaa. Tämä voi tapahtua hyödyntämällä laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusstandardeihin (esim. ISO 9001, ISO ja OHSAS 18001) kirjattuja periaatteita. Jotta standardeista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, ne tulee integroida yritysten strategiaan ja tuotantoprosesseihin sekä muokata niin helppokäyttöisiksi, ymmärrettäviksi ja paikallisiin olosuhteisiin sovitetuiksi, ettei niiden ylläpidosta tule taakkaa, vaan hyödyllistä ohjausdataa tuottava käytäntö. Pienten ja keskisuurten yritysten ei välttämättä kannata ryhtyä raskaiden järjestelmien rakentamiseen. Käytännössä voi olla järkevämpää ottaa käyttöön kevyt suorituskykyä monitoroiva mittaristo, joka kuitenkin vastaa em. standardien keskeisimpiin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat mm. dokumentointi, kehityksen mittaus ja jatkuva parantaminen. Aikaisempien tutkimushankkeiden yhteistyöyritysten suunnalta on tullut selkeitä viestejä siitä, että suorituskykymittaristojen ominaisuuksia ja vaikutusmekanismeja tulee selvittää entistä tarkemmin. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat 9

9 toimintansa kehittämiseen testattuja ja tehokkaita, mutta kuitenkin helppokäyttöisiä työkaluja, jotka osaltaan ohjaavat huolehtimaan myös pitkän tähtäimen strategisesta kehittämisestä. Työprosessien, työolojen ja työympäristön kehittäminen tukee tuottavuutta. Tutkimusten mukaan työpaikan kehittämistoimenpiteistä nimenomaan johtamisen ja osallistumisen kehittäminen tuottaa parhaita vaikutuksia yrityksen tuottavuudelle. (Ahonen ym. 2001) Mekanismit perustuvat työn tavoitteiden selkeytymiseen, tehokkuuden paranemiseen, ihmisten hyvinvoinnin paranemiseen sekä työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Työn kehittämiselle saadaan parhaita tuloksia, kun työtä tekevät henkilöt miettivät itse työn ongelmakohtia ja ratkaisuja niihin. Olennaisia kysymys työn kehittämisessä on, miksi joku asia tehdään, sen sijaan, miten se tehdään (Virkkunen ym. 2001) Positiiviset mittarit Työturvallisuuden tasoa on perinteisesti mitattu tapaturmien ja poissaolojen lukumäärillä ja taajuuksilla eli niin sanotuilla tapaturmien tunnusluvuilla. Nämä tunnusluvut ovat käyttökelpoisia, kun halutaan seurata tapaturmien määrän kehitystä pitkällä aikavälillä tai verrata oman työpaikan tapaturmamääriä toiseen yritykseen tai toimialan keskiarvoon. Tapaturmatunnuslukujen käyttöön liittyy kuitenkin joitakin ongelmia. Kun turvallisuutta mitataan työtapaturmien ja poissaolojen määrillä, saadaan tietoa ainoastaan lopputuloksesta, mutta ei niistä tekijöistä, jotka ovat johtaneet kyseiseen tulokseen. Voidaankin sanoa, että tapaturmatunnusluvut ovat turvallisuuden tulosmittareita. Mikäli turvallisuus kehittyy suotuisaan suuntaan, tapaturmien eli mittaustapahtumien määrä vähenee, mittaustuloksia pystytään hyödyntämään yhä vähemmän ohjaustietona. Jos halutaan pureutua niihin asioihin, joilla turvallisuutta kehitetään, on välttämätöntä käyttää myös muita turvallisuusmittareita (Luomanen 2010). Työtapaturmien lukumäärä riippuu siitä, miten työpaikalla toimitaan, millainen työympäristö on ja mitä kaikkea turvallisuuden edistämiseksi tehdään. Näitä toimintaa kuvaavia mittareita voitaisiin kutsua suoritusmittareiksi tai toiminnallisiksi mittareiksi. Toiminnalliset mittarit ohjaavat toimintaa tehokkaammin oikeaan suuntaan kuin tulosmittarit. On tunnistettu useita toimintamalleja, jotka edistävät työpaikan turvallisuustoimintaa ja sitä kautta vähentävät työtapaturmien määrää. Näiden toimintamallien perusteella voidaan kehittää turvallisuutta kuvaavia suoritusmittareita. 10

10 Positiivisen mittaamisen tavoitteena on havainnoida niitä asioita, jotka tehdään oikein. Positiivisia mittareita käyttämällä selkeytyy, mitkä ovat oikeita ja turvallisia tapoja toimia. Myös palautetta annetaan positiivisesti oikein tehdyistä asioista, mikä kannustaa ylläpitämään turvallista toimintaa työpaikalla (Virta ym. 2007). Yritysten sisäistä viestintää tarkasteltaessa viisi pahinta ja yleisintä ongelmaa ovat Juholinin (1999) mukaan: 1. Johto ei tiedä, mitä henkilöstö ajattelee 2. Tieto liikkuu huhujen muodossa 3. Johto ei kerro henkilöstölle tärkeitä asioita 4. Tieto ei ole helposti saatavilla 5. Tieto on epätarkkaa Näiden sudenkuoppien välttämiseksi, mittaamisen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti sisäisen viestinnän tukena, mutta itsessään mittaaminen on myös viestintää. Mittaamiskäytäntöjen käyttöönottaminen ja hyödyntäminen yrityksen arjessa antaa henkilöstölle selkeän viestin tässä ajassa elävästä ja tulevaisuuteen katsovasta yrityksestä. Kahdensuuntaisen viestinnän työntekijöiden ja työnantajan välillä voidaan nähdä parantavan henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista asiaan (Merivirta 2011). Hyviä ja oikein valittuja mittareita käyttämällä saadaan kerättyä oleellista tietoa yrityksen toiminnasta. Kerättyä tietoa pystytään hyödyntämään laajamittaisesti myös yrityksen sisäisessä viestinnässä ja näin toimimalla pystytään välttämään edellä mainitut sudenkuopat Sitä saa mitä mittaa ajatus Hankkeessa hyödynnetään ns. sitä saa, mitä mittaa -ilmiötä suomalaisessa työelämässä. Kyseessä on vanha johtamistaidon viisaus, jonka voi pelkistää seuraavasti: 1. tunnistetaan työprosessista, työympäristöstä ja johtamisesta kehittämistä vaativat tekijät 2. määritellään mittarit eli keinot, joilla kehitystä mitataan (mittarit voidaan tarvittaessa asettaa tärkeysjärjestykseen painoarvojen avulla) 3. määritellään tavoitetasot kullekin mittarille 4. seurataan aktiivisesti tilanteen kehittymistä 5. päivitetään mittaristoa aika ajoin kehittämistarpeiden muuttumisen myötä. Työprosessin seurannan käynnistäminen selkeästi määriteltyjen mittareiden avulla saa yleensä aikaan tavoitteiden mukaista kehitystä. Jo suorituskykymittariston 11

11 rakentaminen työpaikalle näyttäisi toimivan kehittämistyökaluna, vaikka se peruslähtökohdiltaan onkin vain suoritustason seurantatyökalu. Yksi tärkeimmistä suorituskyvyn mittaamisen tarkoituksista on tukea organisaation sisäistä viestintää. Kaikkien on ymmärrettävä mitä asioita halutaan kehittää ja millä tavoin. Tavoitteiden selkiintyminen saattaakin selittää osan suorituskykymittaamisen myönteisistä vaikutuksista. Suorituskykymittariston toimivuuteen kehittämistyökaluna vaikuttaa monia tekijöitä. Näitä ovat johdon tuen ja sitoutumisen aste, käytettävien osamittareiden määrä ja niiden määrittelyn selkeys, henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja -aktiivisuus suorituskykymittariston suunnittelun ja käytön eri vaiheissa, suorituskykymittariston suhde organisaation arvoihin ja strategiaan sekä käytännöt, joilla henkilöstölle annetaan tunnustusta hyvästä suorituksesta (Kankkunen ym. 2005). 12

12 3. Tavoitteet Hankkeessa kehitetään johtamis- ja viestintäväline toimitusjohtajan aktiivikäyttöön. Sen avulla ylin johto voi selkeästi kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja kehitystrendeistä yrityksen henkilöstölle. ProTouch -suorituskykymittariston rakentaminen edellyttää menestystekijöiden ja niihin liittyvien asioiden määrittelyä sekä tavoitteiden asettamista, mikä osaltaan tukee yrityksen strategian toteuttamista käytännössä. 1 Työkalu ylimmälle johdolle Menestystekijöiden pitkäjänteinen kehittäminen kuuluu yrityksen ylimmän johdon tärkeimpiin tehtäviin. ProTouch -suorituskyky-mittaristosta pyritään kussakin yhteistyöyrityksessä rakentamaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän aktiivikäytössä oleva johtamis- ja viestintäväline. Sen avulla ylin johto voi selkeästi ja systemaattisesti kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja kehitystrendeistä yrityksen henkilöstölle. 2 Organisaatioiden sisäisen viestinnän kehittäminen ProTouch -suorituskykymittaristoilla tuettiin organisaatioiden sisäistä viestintää. Kullekin työpaikalle perustettavan työryhmän toiminnalle laadittiin selkeät tavoitteet ja suuntaviivat. Mittaustuloksia hyödynnettiin säännöllisesti asioiden viestimiseen avoimesti henkilöstön suuntaan. 3 Tuotteistaminen Tuotteistamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä suorituskykymittariston työstämistä suomalaisille työpaikoille sopivaksi kehittämismenetelmäksi. Tutkittavia tekijöitä ovat mm. johdon sitoutumisen ja henkilöstön osallistumisen vaikutus suorituskykymittariston toimivuuteen sekä parhaat käytännöt johdon sitoutumisen ja henkilöstön osallistumisen tukemiseksi. Tavoitteena on myös selvittää ne reunaehdot, joiden puitteissa suorituskykymittaristoa voi tai kannattaa käyttää tuottavuuden, työn sujuvuuden ja työturvallisuuden kehittämiseen. Hankkeessa tuotetut suositukset ja hyvät käytännöt perustuvat empiirisen aineiston tilastolliseen ja laadulliseen analyysiin. Hankkeessa ei pyritty tuotteistamaan mitään tiettyjä mittareita vaan kehittämistyössä ja käyttöönotossa hyödynnettävää menetelmällistä toimintaa. Toimintatapana oli tarkoituksenmukaisesti räätälöityjen mittareiden käyttöönottaminen kohdeorganisaatioiden tarpeisiin. 13

13 4. Tehtävät ja menetelmät Hankkeessa rakennettiin ja kehitettiin johtamis- ja viestintätyökaluja yritysten sisäiseen käyttöön mittaamiskulttuuria hyödyntäen. Hankkeeseen osallistuville yrityksille valittiin ja rakennettiin jokaiselle niiden yritysstrategiaan perustuvat suorituskykymittaristot joiden avulla pystyttiin seuraamaan jokapäiväistä toimintaa valituilla painotusalueilla. Kokonaishankkeen kannalta tasapainoinen kehittämisote pyrittiin varmistamaan etukäteen valituilla kehittämisteemoilla, jotka olivat: 1. työturvallisuus 2. työn sujuvuus 3. tuottavuus Nämä kehittämisteemat liittävät yhteen yrityksen liiketaloudelliset tavoitteet, työympäristön ja henkilöstön hyvinvoinnin sekä sisäisen viestinnän pitkäjänteisen kehittämisen. Kuhunkin yritykseen perustettiin työryhmä, joka yhteistyössä tutkijoiden kanssa rakensi ja otti käyttöön ProTouch -suorituskykymittariston. Työryhmiin pyrittiin saamaan eri ammattialojen ja organisaatiotasojen edustajia yrityksistä. Tutkijat työskentelivät työryhmien jäseninä tuoden keskusteluun ulkopuolisen näkökulman sekä toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina. Painoalueiksi valittiin kolme strategista kehitysteemaa: tuottavuus, työn sujuvuus sekä työturvallisuus (kuva 2). Alkuvaiheessa jokaisessa kohdeyrityksessä arvioitiin heidän lähtötilannettaan kyseisillä painoalueilla. Seuraavaksi jokaisessa yrityksessä kootut kehittämisryhmät peilasivat valittuja teemoja omaan lähtötilanteeseensa ja tulevaisuuden visioihinsa pyrkien tunnistamaan strategiset menestystekijät joita yrityksessä halutaan kehittää ja viedä eteenpäin. Jokaisen menestystekijän parantamiseksi valittiin kohde, jonka tarkasteluun alettiin kehittää sopivaa mittaristoa. Kehitysryhmien piti päästä konsensukseen ensinnäkin siitä, mitä halutaan mitata ja seuraavaksi siitä, miten valittua asiaa halutaan tai edes pystytään mittaamaan järkevällä ja yrityksen toimintaa hyödyntävällä tavalla. Suorituskykymittariston rakentamisen, muokkaamisen, käyttöönoton ja iteroinnin tueksi järjestettiin tarvittaessa henkilöstökoulutusta ja valmennusta. Kehitettyjen mittareiden integrointi johdon työkaluksi ja sisäisen viestinnän apuvälineeksi vaati oman panoksensa ja mittareiden täydellinen hyödyntäminen jääkin yritysten jokapäiväiseksi toiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen. 14

14 Kuva 2. Yhteistyön askelmerkit Hankkeen työtapoina käytettiin työpajatyyppisiä kehittämiskokouksia, joissa työryhmä pohti tyypillisesti yhtä tai t useampaa kehittämisteemaa. Ideoinnin kauttaa siirryttiin parhaiden ideoiden jatkotyöstämiseen kohti mittareita. Osa kokeiluista ei ainaa tuottanut toivottua tulosta ja siten olisikin luontevaa muuttaa mittariaa tai sen tavoitearvoa. Mittareille haettiin vastuuhenkilöt organisaation sisältä. Mittaustavat ja 15

15 tulosten käsittely sisäisessä viestinnässä sovittiin. Hankkeen lopussa työpajojen pääpaino oli projektin siirtämiseksi yritysten jatkuvaksi prosessiksi. Mittaustulosten parantamiseksi toteutettiin koulutuksia, joita katsottiin kehittämisprosessissa ajankohtaiseksi: Kevennettyjen kehityskeskustelujen aloittaminen (toimihenkilöille), Viestinnällä vaikutusta - työpaja (toimihenkilöille), TUTTAVA -menetelmän työpaja (koko henkilöstölle). Hankkeessa suoritettiin myös haastatteluja yritysten avainhenkilöille työhyvinvoinnista ja mittareiden rakentamisesta. Haastattelut tehtiin puolistrukturoidun rakenteen mukaisesti ja ne nauhoitettiin ja litteroitiin. Puolistrukturoidussa haastattelussa suuri osa kysymyksistä on etukäteen valittuja (strukturoituja) kysymyksiä ja näiden lisäksi haastattelussa hyödynnetään täysin tai osittain avoimia kysymyksiä täydentämään kysymyksiä saatujen vastausten perusteella. Puolistrukturoitu haastattelu antaa huomattavaa joustavuutta sekä haastattelijalle, vastaajalle kuin haastattelutulosten analysoijallekin ja menetelmää käyttämällä haastattelussa voi nousta esiin sellaisia uusia asioita, joita haastattelulomaketta suunniteltaessa ei vielä osattu ainakaan täsmällisesti ajatella. 16

16 5. Kohdetyöpaikat ProTouch hankkeessa oli mukana neljä kohdeyritystä joissa kehitystyötä tehtiin. Kolme yrityksistä sijaitsi Oulussa ja yksi Pudasjärvellä. Jokaisessa kohdeyrityksessä muodostettiin kehitysryhmä joka muodostui niin johdon, toimihenkilöiden kuin työntekijöiden edustajista. Tämän kehitysryhmän johdolla ja tutkijoiden avustuksella alettiin hakea strategisia menestystekijöitä joita halutaan parantaa ja tämän tueksi valittiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin suorituskykymittareita yritysten tarpeisiin. 5.1 Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas Apetit Pakaste Oy Pudasjärven tehdas on Suomen suurin pakastepizzojen valmistaja tuottaen kaksi miljoonaa kiloa pakastepizzoja vuodessa. Apetit Pakaste Oy:lla on tuotantoa kahdella paikkakunnalla, Säkylässä ja Pudasjärvellä ja yrityksen palveluksessa on yhteensä noin 200 työntekijää, joista hankkeeseen osallistuneessa Pudasjärven tehtaassa työskentelee hankkeen loppuvaiheessa noin 24 henkeä. Lisäksi Pudasjärven tehtaalla työskentelee 3-8 määräaikaista työntekijää kausivaihteluiden ym. kysyntäpiikkien tasoittamiseksi. Apetit Pakaste Oy valmistaa vihannes- ja valmisruokapakasteita. Apetit-tuotteet valmistetaan puhtaista ja huolellisesti valituista raaka-aineista. 5.2 Kymppi-Eristys Oy Kymppi-Eristys Oy on suomalainen vuonna 1982 perustettu prosessiteollisuuden putkistojen ja laitteistojen eristyksiin sekä kunnossapitoon ja telineasennuksiin erikoistunut palveluyritys. Kymppi-Eristyksen asiakkaita ovat useat sellu- ja paperinjalostusteollisuuden-, petrokemian-, kemian-, metalli- ja elintarviketeollisuuden johtavat yritykset sekä energialaitokset niin Suomessa kuin ulkomailla. Yrityksen pääkonttori ja esivalmistustehdas sijaitsevat Oulussa, sivutoimipisteet Keminmaassa, Kuusankoskella ja Porvoossa. Yrityksessä työskenteli ProTouch -hankkeen aikana noin työntekijää, joista noin 40% työskentelee jatkuvasti eri puolilla Suomea ja ulkomailla sijaitsevia työmaita. 5.3 Laanilan Voima Oy Laanilan Voiman voimalaitos tuottaa energiaa Kemiran Oulun tehtaille ja Oulun kaupungille. Voimalaitos käyttää pääpolttoaineinaan turvetta ja puuta. Voimalan sähköteho on 30 megawattia ja lämpöteho 135 megawattia. Voimalaitoksessa työskentelee 30 henkeä, joista neljä on toimihenkilöitä. Vuorossa on neljä työntekijää.. Laanilan Voiman henkilöstö käyttää myös Oulun Energian omistamaa vuonna 2012 käyttöönotettua Laanilan Ekovoimalaitosta, joka hyödyntää syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Ekovoimalaitos on kytketty Laanilan Voiman höyryverkkoon. 17

17 5.4 Nestor Cables Oy Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita. Oulussa sijaitseva kaapelitehdas on otettu käyttöön keväällä 2008 ja edustaa alan nykyaikaisinta tekniikkaa. Myynti- ja markkinointitoiminnot on keskitetty pääkaupunkiseudulle Espooseen. Nestor Cablesin Oulun tehtaalla työskenteli hankkeen alussa 19 toimihenkilöä sekä 46 vakinaista ja 14 määräaikaista työntekijää. Nestor Cablesin lähtökohtana on tarjota asiakkailleen hyvää palvelua ja korkealaatuisia tuotteita. Toiminta perustuu modernin tuotantolaitteiston lisäksi osaavaan ja kokeneeseen henkilöstöön sekä dokumentoituun toimintajärjestelmään, joka on rakennettu kestävän laatujohtamisen periaatteiden mukaisesti noudattaen kansainvälisiä ISO9001- ja ISO standardeja. 18

18 6. Tulokset Ylimmän johdon sitoutuminen konkretisoitui läsnäolona työryhmän kokouksissa. Mitä useammin toimitusjohtaja oli paikan päällä tapaamisissa, sitä aktiivisempi ja aikaansaavempi työryhmä yleensä oli. Johdon sitoutuminen konkretisoitui myös siinä, kuinka hyvin ylin johto antoi valtuuksia muiden henkilöiden toimia. Sitoutunut työryhmä huolehti sovituista tehtävistä kokousten välillä, ja ryhmä loi painetta hyvän suoriutumisen suuntaan. Hanke osoitti myös, miten työryhmä helposti ottaa esimerkkiä johtajiensa toiminnasta ja muutaman kokouksen jälkeen työryhmän toimintamallit helposti lukittuvat paikoilleen. Menestystekijämittariston rakentaminen näyttäisi toimivan tämän hankkeen esimerkkien valossa parhaiten jo kypsässä vaiheessa elinkaarellaan olevassa yrityksessä paremmin kuin aivan alkuvaiheessa olevassa. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen alusta on niin paljon kehitettävää jo perusprosessissa, että kehittämisaihioiden rajaaminen tiettyyn kolmeen voi olla vaikeaa. Toisaalta alkuvaiheessa olevassa yrityksessäkin on tärkeää tunnistaa keskeisimmät asiat, joista haetaan menestystä. Vaikka menestystekijämittariston rakentaminen saattoi olla vaikeaa, voi työryhmän jäsenten ajattelun kehittymisellä olla ratkaiseva merkitys menestykselle jatkossa. Kypsässä vaiheessa olevassa yrityksessä menestystekijämittariston rakentaminen pakottaa kohtaamaan ajatuksen, missä yritys todella on hyvä ja mihin asioihin halutaan keskittyä. Mittaristojen kehittämisen alussa jokaisessa kohdeyrityksessä kartoitettiin erilaisia kehittämistarpeita joihin hankkeen kehittämistyötä voisi kohdentaa. Eräässä tapauksessa kehittämistarpeena oli entistä perusteellisemman ja systemaattisemman kehitysohjelman käyttöönotto joka hakisi lähtökohtansa yrityksen strategiasta ja jonka perusteella pystyttäisiin valitsemaan ja luomaan ne mittarit joista olisi todellista hyötyä ja joita voitaisiin helposti seurata. Toisessa kohteessa hankkeen toiminnan yleistavoitteena oli valita, rakentaa ja hyödyntää mittareita henkilöstön keskuudesta valitun kehitysryhmän kanssa yhdessä niin, että mittareista saataisiin läheisempiä ja helpommin ymmärrettäviä työkaluja arkikäyttöön. Kehittämiskohteiksi valikoitujen menestystekijöiden työturvallisuus, työn tuottavuus ja työn sujuvuus osalta yritysten kehittämistarpeet vaihtelivat laidasta laitaan. Työturvallisuuden kehittämisen osalta tarpeet saattoivat olla hyvinkin konkreettisia aina työpiste-ergonomiasta henkilösuojainten käyttöön. Toisaalta kehittämistarpeet saattoivat olla hyvin laajojakin kokonaisuuksia työn kuormituksen jakautumisesta järjestykseen ja siisteyteen tai vaaratilanteiden raportointiin. Työn tuottavuuden kehittämisen osalta tarpeiden yksityiskohtaisuus vaihteli vastaavalla tavalla. Yksityiskohtaisia kehittämistarpeita löytyi mm. työpisteen 19

19 järjestyksestä, raaka-aineiden tehokkaasta käytöstä sekä tarjouslaskennan kehittämisestä. Laajempina kehittämistarpeina oli esimerkiksi tiedonkulun tehostaminen, työsuunnittelun ja ennakoinnin tehostaminen sekä päätöksenteon rohkeuden tukeminen. Vastaavasti työn sujuvuuden kehittämisessä löytyi tarpeita niin yksityiskohtaisista asioista: sijaisuus- ja lomittamiskäytönnöt, toiminnanohjausjärjestelmän toimivuus ja henkilöstökoulutus kuin laajemmista kokonaisuuksista: yhteishenki, sitoutuminen ja motivaatio sekä palautekäytäntö. 6.1 Työturvallisuus Työturvallisuuden osalta kohdeyrityksissä kehitettiin ja otettiin käyttöön seuraavat mittarit: turvallisuushavainnot, seuraava vakava tapaturma -kysely, työpaikan kehittämiskierrokset sekä järjestyksen ja siisteyden tarkistuslista. Turvallisuushavainnot Yrityksen työturvallisuustaso oli kohtuullisen hyvä jo ennen hankkeen alkamista ja yrityksen toiminnasta näkyi hyvin vahva turvallisuuskulttuuriasenne. Yritys olikin palkittu useita kertoja työturvallisuudesta omalla alallaan. Työturvallisuuden mittariksi valikoitui turvallisuustasoltaan edistyneiden yritysten paljon käyttämä poikkeamailmoitusten lukumäärä (Taulukko 1). Lähtötaso vuonna 2008 oli 20 ilmoitusta /130 henkilöä =0,15 ilmoitusta/henkilö/vuosi. Vaikka yritys kuului henkilöstömäärältään keskisuurten yritysten kategoriaan, tavoitetasoksi valikoitui kunnianhimoinen suurten yritysten käyttämä 1,00 ilmoitusta/henkilö/vuosi. Poikkeamatilanneprosessia tehostettiin kokonaisvaltaisesti: Poikkeamatilannelehtiö päivitettiin ja sen käyttöön kannustettiin palkinnoin, nostamalla ilmoituksia ja tehtyjä toimenpiteitä sisäisessä lehdessä esille, toimitusjohtajan henkilökohtaiselle kiitoskirjeellä ilmoittajalle, muistuttamalla ilmoituksista henkilökohtaisissa ja ryhmäkeskusteluissa, eissa, puheluissa ja julistekampanjan avulla. Oleellista poikkeamatilanteiden määrän kasvattamisessa oli pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ. Yritys muokkasi kekseliäästi useita termejä omaan yrityskulttuuriinsa sopivaksi, hauskoiksi ja mieleenpainuviksi työkalujen ja toimintatapojen nimiksi: Käytössä oli Pitipäs sattua -poikkeamatilanteiden raportointilehtiö. Lisäksi työturvallisuuden parantamiseksi tehtiin opas ulkomaan matkatyötä tekeville työntekijöille Ei lähdetä kuin mummolaan. Poikkeamailmoitusmenetelmää päätettiin yrityksessä kutsua jatkossa turvallisuushavainto -termillä. 20

20 Taulukko 1. Työturvallisuusmittari: Turvallisuushavaintojen määrä TYÖTURVALLISUUSMITTARI Mittari: turvallisuushavaintojen määrä Lähtötaso: 0.15/hlö/vuosi Tavoite: 1/hlö/vuosi ilmoituksia/hlö/vuosi 15 % 40 % 32 % 38 % 78 % Hankkeen aikana tehtiin työturvallisuuden parantamiseksi ergonomiaselvitys työtehtävästä, joka oli lähtökohdiltaan ergonomisesti vaikea ja vaarallinen. Selvityksen tuloksena saatiin lista keinoista, joilla työtä voidaan kehittää. Osa toimenpiteistä toteutettiin heti ja osasta tehtiin investointipäätös. Taulukossa esitetyissä turvallisuushavaintojen määrässä näkyy selvästi uuden menetelmän käyttöönoton haasteet. Taulukossa on kuvattu ilmoitusten lukumäärää kumulatiivisesti vuoden aikana eikä siinä näy kuukausittain kerääntyneet ilmoitukset. Tilanne oli vuosien aikana käytännössä sellainen, että jos kevätpuolella pidettiin turvallisuushavaintokampanja saatiin vuoden ilmoitukset silloin ja syksyllä niitä ei juuri tullut. Vastaavasti jos alkuvuosi näytti ilmoitusten osalta heikolta, otettiin kesälle tai syksylle kampanja jolla ilmoitusten lukumäärää saatiin nostettua. Kampanjoinnin vaikutus ilmoitusten saamiseen oli varsin suuri, sillä kampanjoinnin loppuessa väheni myös saatujen ilmoitusten määrä. Vuosia kestänyt pitkäjänteinen työ kuitenkin tuotti tulosta koska hankkeen loppuvaiheessa ilmoitusten lukumäärä nousi kaksinkertaiseksi aikaisempiin vuosiin verrattuna vaikka mitään erityistä lisäkampanjointia ei ollut tehty. Vielä on liian aikaista sanoa, että muuttuiko turvallisuushavaintoilmoitusten tekeminen osaksi yrityksen toimintakulttuuria, mutta sen suuntaista kehitystä on havaittavissa. Yrityksen jatkotoimet kampanjoinnin ja tiedottamisen saralta tukevat jatkuvaa kehitystä ja toimintatavan juurtumista. Turvallisuusaloitteet tehdasalueella Seuraava vakava tapaturma -kysely Yrityksen työturvallisuus oli vasta muotoutumassa vastuunjaon osalta, eikä turvallisuusasioiden käsittely työyhteisössä ollut muotoutunut osaksi toimintakulttuuria. Toimintatapaa haluttiin viedä eteenpäin ja siksi työturvallisuuden mittariksi valittiin turvallisuusaloitteiden määrä tehdasalueella. Lähtötaso vuonna 2009 oli nolla. Tavoitetasoksi määriteltiin 8 ilmoitusta kuukaudessa. Ilmoituksia saatiin touko-joulukuun välisenä aikana vuonna 2009 kaikkiaan 5 kappaletta ja tammi-helmikuun aikana vuonna 2010 kaikkiaan 4 kappaletta. Ilmoitusten määrää pyrittiin kasvattamaan muuttamalla vaaratilanneilmoitusten ja läheltä piti -ilmoitusten 21

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

MetsäSake työhyvinvoinnin KÄYTTÖOHJE. Annikki Pere, TTS Työtehoseura Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura

MetsäSake työhyvinvoinnin KÄYTTÖOHJE. Annikki Pere, TTS Työtehoseura Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura MetsäSake työhyvinvoinnin seurantatyökalu KÄYTTÖOHJE Annikki Pere, TTS Työtehoseura Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura 1 SISÄLTÖ 1 METSÄSAKE-TYÖHYVINVOINNIN MITTARITYÖKALU...1 1.1 MetsäSaken mittareiden

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot