LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA"

Transkriptio

1 LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari , Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö (CBRU), (CBRU), Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto LUENNON TEEMAT Miksi musiikki on olemassa? Miten musiikkia käsitellään aivoissa? Miten musiikin harrastaminen muokkaa aivoja? Miten musiikin avulla voidaan kuntouttaa aivoja? 1

2 Musiikki on tunteiden pikakirjoitusta Leo Tolstoi Taiteista musiikki on lähinnä kyyneleitä ja muistoja Oscar Wilde Musiikki ilmaisee sen, mitä ei voi sanoa ja mistä on mahdotonta olla hiljaa Victor Hugo Aivan kuten Jeesus teki vedestä viiniä, kykenemme me ihmiset muuttamaan tunteen musiikiksi." Carlos Santana Ilman musiikkia elämä itsessään olisi virhe. Saksalaiset kuvittelevat jopa jumalan laulavan lauluja. Friedrich Nietzsche Musiikki voi muuttaa maailmaa, koska se voi muuttaa ihmisiä" Bono Musiikki itsessään on parantamista. Se on ihmisyyden räjähtävä ilmaisu. Se on jotain, joka koskettaa kaikkia. Kaikki rakastavat musiikkia, riippumatta mistä kulttuurista tulevat." Billy Joel Musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun, kasvattaa mielelle siivet, laittaa mielikuvituksen lentoon ja tuo elämän kaikkeen." Platon MUSIIKIN HISTORIA Kyky kommunikoida kielen ja musiikin avulla on poikkeuksellinen, sillä se on ilmennyt jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa kautta historian. Kykymme laulaa on saattanut kehittyä jo vuotta sitten Mithen, 2005 Vanhimmat löydetyt soittimet ovat yli vuotta vanhojaconard ym., 2009, Nature Eläinten musisointi on sukupuoli- ja hormonisidonnaista ja rajoittunutta oppimismekanismiensa ja käyttötarkoituksensa suhteen Patel,

3 Snowball - Another One Bites The Dust Koska kyvystämme tuottaa musiikkia ja nauttia siitä ei ole meille mitään näennäistä hyötyä, on sitä pidettävä yhtenä ihmisten arvoituksellisimmista ominaisuuksista. Charles Darwin (1871) The Descent of Man 3

4 MIKSI MUSIIKKI ON KEHITTYNYT? Musiikin tuottamisen avulla urokset kykenivät paremmin välittämään haluttavia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia kilpaillessaan naaraista Darwin, 1871; Miller, 2000 Musiikillinen, laulumainen esikieli muodosti perustan myöhemmälle puheen kehitykselle Darwin, 1871; Brown, 2000; Mithen, 2005 Musiikin juuret ovat laulumaisessa kommunikoinnissa, jonka esiäitimme omaksuivat osaksi lastenhoitoa Falk, 2004; Trehub, 2003 Musiikki tuki lapsen mielen kehittymistä edistämällä kognitiivista joustavuutta ja sosiaalisia taitoja Cross, 2003, 2009) Musiikin tuottaminen edisti ryhmän koheesiota ja hyvinvointia Dunbar, 2003; Kirschner & Tomasello, 2010; Merker, 2000 Musiikki kehittyi puheesta, kuuloaistista, emootioiden analysoinnista ja liikkeiden säätelystä vastaavien aivomekanismien varaan Pinker, 1997 Musiikin synty on seurausta mielen teorian ja aivojen sosioemotionaalisen verkoston kehittymisestä Livingstone & Thompson, 2009; Panksepp, 2009 KUN VIKA ON KUULIJAN AIVOISSA: AMUSIA synnynnäinen tai aivovaurion aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa Peretz ym., 2003 Tunnen vain kaksi laulua: toinen on Yankee Doodle ja toinen ei - Ulysses S. Grant 4

5 KUN VIKA ON KUULIJAN AIVOISSA: AMUSIA synnynnäinen tai aivovaurion aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa Peretz ym., 2003 voi ilmetä useissa musiikin piirteissä tai rajoittua vain tiettyihin piirteisiin; useimmiten äänenkorkeuden erottelukyky on heikentynyt Foxton ym., 2004 ilmenee synnynnäisenä n. 4 % väestöstä Henry ym., 2010 ilmenee % aivovauriopotilaista, etenkin ohimo- ja otsalohkojen vaurion jälkeen Särkämö ym., 2009; Stewart ym., 2006 voi olla yhteydessä myös vaikeuksiin puheen prosodian havaitsemisessa Liu ym., 2010; Patel, 2008 MUSIIKIN KÄSITTELY TERVEISSÄ AIVOISSA 5

6 TALAMUS KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) Binder ym. (2000) Cereb Cortex, Giraud ym. (2000) J Neurophysiol, Griffiths ym. (1998, 2001) Nat Neurosci, Hall ym. (2002) Cereb Cortex, Hart ym. (2002) Hear Res, Hyde ym. (2008) Neuropsychologia, Jamison ym. (2006,) Cereb Cortex, Jäncke ym. (1998) Neuropsychologia, Musacchia ym. (2007) PNAS, Pantev ym. (1988) Electroenceph Clin Neurophysiol (1998) Nature, Romani ym. (1982) Science, Patterson ym. (2002) Neuron, Schönwiesner ym. (2005) Eur J Neurosci, Sinex ym. (2003) Hear Res; Tervaniemi ym. (2006) J Neurosci, Warren ym. (2002) Neuron, Wong ym. (2007) Nat Neurosci, Zatorre & Belin (2001) Cereb Cortex; katsauksia: Hall ym. (2003) Audiol Neurootol, Kraus & Nicol (2005) TICS, Skoe & Kraus (2010) Ear Hear, Näätänen ym. (2001) TICS, Tervaniemi (2001) Ann N Y Acad Sci, Zatorre ym. (2002) TICS PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN TALAMUS ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) Alluri ym. (2012) NeuroImage, Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, de Manzano & Ullén (2012) NeuroImage, Grahn & Rowe (2009) J Neurosci, Herdener ym. (2012) Cereb Cortex, Janata ym. (2002) Science, Koelsch ym. (2002, 2005) NeuroImage; Levitin & Menon (2003) NeuroImage, Maess ym. (2001) Nat Neurosci, Patterson ym. (2002) Neuron, Ruiz ym. (2009) Hum Brain Map, Sammler ym. (2013) Cortex, Tillmann ym. (2003) Cogn Brain Res (2006) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci; katsauksia: Koelsch & Siebel (2005) TICS, Koelsch (2011) Front Psychol; Patel (2003) Nat Neurosci 6

7 PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, Ellis ym. (2012) NeuroImage, Gaab ym. (2003) NeuroImage, Green ym. (2012) Neurol Res Int, Griffiths ym. (1999) NeuroReport, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Janata ym. (2002) Cogn Aff Behav Neurosci, Jerde ym. (2011) NeuroImage, Rogalsky e al. (2012) J Neurosci, Schulze & Koelsch (2011) Hum Brain Map, Uhlig ym. (2013) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) Ford ym. (2011) Neuropsychologia, Groussard ym. (2010) NeuroImage, Janata (2009) Cereb Cortex, Peretz ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Plailly ym. (2007) Cereb Cortex Platel ym. (2003) NeuroImage, Saito ym. (2012) PLoS One, Satoh ym. (2006) Am J Neuroradiol, 7

8 SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA MOTORINEN PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU PIKKUAIVOT KUULO YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) Bangert ym. (2006) NeuroImage, Baumann ym. (2007) Brain Res, Bengtsson ym. (2009) Cortex, Chen ym. (2008) Cereb Cortex (2012) NeuroImage, D'Ausilio ym. (2006) Eur J Neurosci, de Manzano & Ullén, (2012) NeuroImage, Haueisen and Knosche (2001) J Cogn Neurosci, Jungblut ym. (2012) Restor Neurol Neurosci, Kleber ym. (2007) NeuroImage, Kokal ym. (2011) PLoS One, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Krause ym. (2010) NeuroImage, Lahav ym. (2007) J Neurosci, Perry ym. (1999) NeuroReport, Wilson ym. (2011) Hum Brain Map, Zarate ym. (2008) NeuroImage (2010) PLoS One katsaus: Zatorre ym. (2007) Nat Neurosci SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE TYVITUMAKKEET Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brown ym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelsch ym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag et al (2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trost ym. (2012) Cereb Cortex, Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005) Nature INSULA ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 8

9 Esimerkki musiikin ja emootioiden aivotutkimuksesta Toiminnallinen magneettikuvaus (fmri) ja positroniemissiotomografia (PET): Voimakkaat mielihyvän kokemukset (chills) kuunneltaessa musiikkia ovat yhteydessä dopamiinin erittymiseen aivojen tyvitumakkeissa. Dopamiinia erittyy erityisesti tyvitumakkaiden yläosassa (caudate) odotettaessa kokemusta ja alaosassa (NAc) itse kokemuksen yhteydessä. PET fmri Salimpoor ym., 2011, Nature Neuroscience SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) INSULA PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 9

10 Astor Piazzolla Adios Nonini ÄÄNIYMPÄRISTÖN VAIKUTUS AIVOJEN KEHITYKSEEN Virikkeellinen ääniympäristö parantaa eläinten aivoissa oppimista ja muistia Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006 neuronien haaroittumista ja synaptista plastisiteettia kuuloaivokuorella Bose ym., 2010; Nichols ym., 2007; Xu ym., 2007 dopamiinin erittymistä tyvitumakkeissa Sutoo ym., 2004, 2011; Feduccia ym., 2008 hermokasvutekijöiden määrää ja uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa Angelucci ym., 2007, Chaudhury & Wadhwa, 2009; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006 TAVALLINEN YMPÄRISTÖ VIRIKKEELLINEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ Bose ym. (2010) Synapse 10

11 MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Musiikki-instrumentin soittaminen ammattitasolla on aivojen kannalta yksi vaativimmista toiminnoista, johon liittyy sensoristen, motoristen, kognitiivisten ja emotionaalisten aivoalueiden yhteistoiminta. monimutkaisen symbolisen merkkijärjestelmän hallinta ja muuntaminen liikkeiksi motoristen taitojen harjoittaminen (hienomotoriikka, karkea motoriikka) sävelkorvan ja rytmitajun harjoittaminen kuulo- ja tuntoaistin kautta saatavan palautteen käsittely ja liikkeiden hienosäätö sen pohjalta pitkien kappaleiden ulkoa opettelu ja muistaminen improvisointi, emotionaalinen ja luova tulkinta, yhdessä soittaminen MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu laajentaa aivoissa kuuloaivokuorta ja ohimolohkon takaosaa Schneider ym., 2002; Hyde ym., 2009 motorista ja premotorista aivokuorta Gaser & Schlaug, 2003; Hyde ym., 2009 otsalohkon aivokuoren alaosaa Gaser & Schlaug, 2003; Sluming ym., 2002 päälakilohkon aivokuoren yläosaa Gaser & Schlaug, 2003 aivokurkiaista ja muita eri aivoalueita yhdistäviä hermoratoja Schlaug ym., 1995; Hyde ym., 2009; Bengtsson ym., 2005; Schmithorst ym., 2002 Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci Hyde ym., 2009, J Neurosci 11

12 MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu kehittää äänten erottelua kuuloaivokuorella Pantev ym., 1998; Tervaniemi ym., 2001 äänten varhaista käsittelyä aivorungossa Wong ym., 2007; Strait ym., 2009 motorisen aivokuoren toimintaa Jäncke ym., 2000; Meister ym., 2005 sormien kortikaalista edustusta tuntoaivokuorella Elbert ym., 1995 tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta, päättelyä, muistia, kielellisiä kykyjä, matemaattisia kykyjä ja avaruudellista hahmottamista Gardiner ym., 1996; Schellenberg, 2004; Moreno ym., 2011; Anvari ym., 2002; Chan ym., 1998 Elbert ym., 1995, Science Schellenberg, 2004, Psychol Sci MUSIIKKITERAPIAN VAIKUTTAVUUS: META-ANALYYSIT (COCHRANE) RYHMÄ Kipupotilaat Sairaalahoidossa olevat potilaat Syöpäpotilaat TULOS TUTKIMUSTEN MÄÄRÄ LÄHDE kivun voimakkuuden vähentyminen 51 Cepeda opioidien tarpeen vähentyminen 2010 ahdistuneisuuden vähentyminen 85 Drahota 2012 ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminen mielialan ja elämänlaadun parantuminen sykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminen sykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen ahdistuneisuuden vähentyminen sykkeen ja hengityksen koheneminen 30 Bradt 2011 Sydänpotilaat 23 Bradt 2009 Hengityskoneessa 8 Bradt olevat potilaat 2010 Autistiset lapset kommunikoinnin parantuminen 3 Gold 2010 Masennuspotilaat mielialan parantuminen 5 Maratos 2009 Aivovauriopotilaat kävelykyvyn parantuminen 7 Bradt 2010 Skitsofreniapotilaat globaalin tilan parantuminen negatiivisten oireiden vähentyminen sosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen 8 Mössler

13 MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Bradt ym. (2010) Cochrane Database Syst Rev, Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Schauer & Mauritz (2003) Clin Rehabil, Thaut ym. (1997) J Neurol Sci (2002) Neuropsychologia (2007) Neurorehabil Neural Repair MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Altenmüller ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Amengual ym. (2013) PLoS One, Fujioka ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Rojo ym. (2011) Brain Inj, Rodriguez-Fornells ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Schneider ym. (2009) J Neurol (2010) Music Percept, Villeneuve & Lamontagne (2013) Stroke Res Treat 13

14 MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Conklyn ym. (2012) J Speech Lang Hear Res, Schlaug ym. (2008) Music Percept (2009) Ann N Y Acad Sci, Stahl ym. (2011) Brain (2013) Front Hum Neuroci, Vines ym. (2011) Front Psychol, Yamaguchi ym. (2012) Int J Rehabil Res, Zipse ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, katsauksia: Schlaug ym. (2010) Future Neurol, Norton ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Wan & Schlaug (2010) Neuroscientist MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Chen ym. (2013) Brain Inj, Hommel ym. (1990) Arch Neurol, Soto ym. (2009) PNAS, Tsai ym. (2013) NeuroRehabilitation 14

15 MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Musiikkiterapia voi vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Jun ym. (2013) J Clin Nurs, Magee ym. (2002) J Music Ther, (2006) Disabil Rehabil, Nayak ym. (2000) Rehabil Psychol SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN AIKA 1 vko aivoinfarktipotilaat (n = 55) neuropsykologinen testaus, MEG & MRI satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKKIRYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + mielimusiikin kuuntelu ÄÄNIKIRJARYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + äänikirjojen kuuntelu KONTROLLIRYHMÄ (n = 17) tavallinen hoito 3 kk 6 kk neuropsykologinen testaus & MEG neuropsykologinen testaus, MEG & MRI 15

16 MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN KUNTOUTUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu paransi potilaiden kielellisenmuistin jatarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu vähensi aivohalvauksen jälkeistä masennusta ja sekavuutta Profile of Mood States (POMS) Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain 16

17 MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Kielellisen muistin kuntoutuminen korreloi masentuneisuuden ja sekavuuden vähentymiseen musiikin kuuntelijoilla Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö & Soto (2012) Ann N Y Acad Sci MUSIIKIN KUUNTELUN SUBJEKTIIVINEN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN ÄÄNIKIRJARYHMÄ Tarinoiden kuunteleminen on aina kivaa. Tarina Juurakon Huldasta oli niin hauska! Äänikirjat ovat niin mielenkiintoisia. Ne tuovat mieleen lapsuuden muistot, nuoruuden maiseman. Muistan kun kuuntelimme Suomisen perhettä ja muita kuunnelmia sota-aikana. Muistan myös isäni tarinat noilta ajoilta. Forsblom ym., 2010, Music Medicine MUSIIKKIRYHMÄ Kun kuuntelin musiikkia sairaalassa, niin nukahdin heti. Oli hienoa, että musiikin avulla pystyi rentoutumaan. Kun laitan musiikin päälle, minun ei tarvitse ajatella tätä aivohalvausta tai muita surullisia asioita koko ajan. Kokeilimme jopa tanssia kotona. Rokataan beibi niin kuin silloin ennen! Ihme, että pystyin siihen vielä. Kaiken tämän elämäni murheen keskellä musiikki tuo iloa ja nautintoa. Aiemmin en löytänyt sanoja tai voinut keskittyä lukemiseen. Nyt kuuntelen musiikkia ennen kuin aloitan. Se auttaa. Tämä on erinomainen menetelmä. Alussa tunsin oloni niin sekavaksi sairaalassa. Musiikki oli kuin avain, joka avasi minut. 17

18 MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN: MAGNETOENKEFALOGRAFIA (MEG) Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu lisäsi aivoissa äänenkorkeuden muutoksille syntyvän poikkeavuusvasteen (MMN) voimakkuutta oikealla aivopuoliskolla Äänikirjojen kuuntelu voimisti myös äänen keston muutoksille syntyvää MMNvastetta oikealla aivopuoliskolla Särkämö ym., 2010 J Cogn Neurosci MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Bugos et al (2007) Aging Ment Health, Cohen et al (2006) Gerontologist, Kattenstroth ym. (2010) Front Aging Neurosci, Skingley & Bungay (2010) Br J Community Nurs, Verghese et al (2003) N Engl J Med 18

19 MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Cuddy ym. (2005) Med Hypotheses, Drapeau ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Johnson ym. (2010) Cogn Behav Neurol, Prickett & Moore (1991) J Music Ther, Samson ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Vanstone & Cuddy (2010) Aging Neuropsychol Cogn MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Cacciafesta ym. (2010) Arch Gerontol Geriatr, Foster & Valentine (2001) Exp Brain Res, Irish ym. (2006) Dement Geriatr Cogn Disord, Thompson ym. (2005) Exp Brain Res 19

20 ALIVE INSIDE Music and Memory projekti Henryn tarina MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta, ärtyisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä neuropsykiatrisia ja käytösoireita Brotons & Koger (2000) J Music Ther, Bruer ym., (2007) J Music Ther, Guétin ym. (2008) Dement Geriatr Cogn Disord, Hokkanen ym. (2008) JAGS, Lin ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry, Okada ym. (2009) Int Heat J, Raglio ym. (2008) Alzheimer Dis Assoc Disord, Sung ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry. Svansdottir ym. (2006) Int Psychogeriatr, Takahashi & Matsushita (2006) J Music Ther, Van de Winckel ym. (2004) Clin Rehabil, katsaus: Särkämö ym. (2012) Music Med 20

21 SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN MENETELMÄT lähtötaso muistisairaat (n = 89) & omaiset ja hoitajat (n = 89) neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKIN KUUNTELURYHMÄ (n = 29) tuttujen laulujen kuunteleminen ryhmässä ja kotona LAULURYHMÄ (n = 30) tuttujen laulujen laulaminen ryhmässä ja kotona KONTROLLIRYHMÄ (n = 30) tavallinen hoito 3 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 9 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 21

22 MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus kognitiiviseen statukseen (MMSE) sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen Laulamisella oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus myös kielelliseen työmuistiin Särkämö ym. (2013) Gerontologist MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus orientaatioon ja episodiseen muistiin (lapsuudesta muistetut henkilöt) Särkämö ym. (2013) Gerontologist 22

23 MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN MIELIALAAN JA ELÄMÄNLAATUUN JA OMAISTEN JAKSAMISEEN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus mielialaan Musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus myös elämänlaatuun Laulamisella oli pitkäkestoinen vaikutus omaisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen Särkämö ym. (2013) Gerontologist 23

24 YHTEENVETO MUSIIKISTA APUA KUNTOUTUKSEEN Musiikki on rikas ja monipuolinen virike, joka on yhteydessä emootioiden, kognitiivisten toimintojen ja motoriikan käsittelyyn ja aktivoi aivoja erittäin laajalti Musiikin päivittäinen kuuntelu voi edistää muistin ja tarkkaavaisuuden kuntoutumista, ehkäistä masentuneisuutta ja sekavuutta sekä saada aikaan plastisia muutoksia toipuvissa aivoissa aivoinfarktin jälkeen. Tuttujen laulujen säännöllinen laulaminen tai kuuntelu yhdessä omaisen/hoitajan kanssa voi tukea muistisairaiden mielialaa, elämänlaatua ja kognitiivista toimintakykyä sekä vähentää omaisten psyykkistä kuormitusta. KIITOS! Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (Helsingin yliopisto) Mari Tervaniemi, Minna Huotilainen, Henna Vepsäläinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (Jyväskylän yliopisto) Jaakko Erkkilä, Anita Forsblom Neurologian ja radiologian klinikat ja BioMag-laboratorio (HYKS) Seppo Soinila, Marja Hietanen, Taina Autti, Heli Silvennoinen, Eero Salli, Mikko Mikkonen, Elina Pihko, Suvi Heikkilä, Jyrki Mäkelä Åbo Akademi Matti Laine Montrealin yliopisto Isabelle Peretz Barcelonan yliopisto Antoni Rodriguez-Fornells, Pablo Ripolles Miina Sillanpään Säätiö Sari Laitinen, Merja Kurki Sibelius-Akatemia Ava Numminen, Jennie Lillandt Rahoittajat Suomen Akatemia RAY Suomen Aivosäätiö Psykologian tutkijakoulu Wihurin säätiö Ehrnroothin säätiö Jahnssonin säätiö Miina Sillanpään säätiö yhteydenotot: 24

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT Terveyttä taiteesta -seminaari Savonlinna 21.7.2014 Dos. Teppo Särkämö PsT, psykologi, tutkija Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Musiikki ja aivot Teppo

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Musiikkia aivoille läpi elämän

Musiikkia aivoille läpi elämän Teppo Särkämö PsT, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos, monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot

Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin

Lisätiedot

MUISTAAKSENI LAULAN: MUSIIKIN KÄYTTÖ MUISTISAIRAIDEN MIELIALAN, ELÄMÄNLAADUN JA KOGNITIIVISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESSA

MUISTAAKSENI LAULAN: MUSIIKIN KÄYTTÖ MUISTISAIRAIDEN MIELIALAN, ELÄMÄNLAADUN JA KOGNITIIVISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESSA MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖN JULKAISUJA A:10 Teppo Särkämö, Sari Laitinen, Ava Numminen, Mari Tervaniemi, Merja Kurki & Pekka Rantanen MUISTAAKSENI LAULAN: MUSIIKIN KÄYTTÖ MUISTISAIRAIDEN MIELIALAN, ELÄMÄNLAADUN

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5. Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

1.5 Musiikin ja puheen suhde

1.5 Musiikin ja puheen suhde 1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Soittaminen jumppaa aivojamme

Soittaminen jumppaa aivojamme Aivojaan kannattaa bodata soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä

Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja Ava Numminen Pirkanmaan muistiyhdistys Huittisten osaston juhlaseminaari 20.10.2011 Ava Numminen 1 Miksi

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa KATSAUS Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa 1852 Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Kuntoutuminen perustuu

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa KATSAUS Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa 1852 Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Kuntoutuminen perustuu

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Musiikilliset häiriöt

Musiikilliset häiriöt 9 Musiikilliset häiriöt Teppo Särkämö Musiikki terveissä aivoissa 144 Amusia 146 Musiikki aivojen kuntoutuksessa 148 Puhekielen ohella musiikki on yksi monimutkaisimmista ja ihmisille ominaisimmista kognitiivisista

Lisätiedot

KULTTUURISIA AVAIMIA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN

KULTTUURISIA AVAIMIA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN KULTTUURISIA AVAIMIA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015 Turun ammattikorkeakoulu Helena Malmivirta KT, LTO Havainto 12.4.2015 Hyvän mielen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistäjänä - musiikki ja muut kulttuurivälineet Ikäihmisen vireä huominen -kongressi Oulu 18.4.

Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistäjänä - musiikki ja muut kulttuurivälineet Ikäihmisen vireä huominen -kongressi Oulu 18.4. Toiminnalliset menetelmät hyvinvoinnin edistäjänä - musiikki ja muut kulttuurivälineet Ikäihmisen vireä huominen -kongressi Oulu 18.4.2013 Ava Numminen MuT, psykologi, laulunopettaja www.lauluavain.fi

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi

Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi Oppimisen uudet mahdollisuudet Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm www.cicero.fi OPPIMINEN TIEDON TALLENTAMISTA? - TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - MIELEN

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Taiteesta iloa. Etelä-pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke

Taiteesta iloa. Etelä-pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke Taiteesta iloa Luento Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n Pirkkalan alajaoston 5-vuotisjuhlassa Kulttuurista muistoja-hankkeen projektikoordinaattori Katja Kujala 29.8.2013 Etelä-pohjanmaan Muistiyhdistys ry

Lisätiedot

Miksi vanhustyössä tarvitaan kulttuurityövälineitä? 26.3.2010 Vanhustytön osaajat ry

Miksi vanhustyössä tarvitaan kulttuurityövälineitä? 26.3.2010 Vanhustytön osaajat ry Miksi vanhustyössä tarvitaan kulttuurityövälineitä? 26.3.2010 Vanhustytön osaajat ry MuT, psykologi, laulunopettaja Ava Numminen Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistämisen läänintaiteilija, Uusimaa

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat?

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat? Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat? Ava Numminen Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja/www.lauluavain.fi Aijjoos-hanke 2.5.2013 Kauhava Ava

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö

Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö Ava Numminen, Jaakko Erkkilä, Minna Huotilainen ja Kirsti Lonka Kaupoissa, kahviloissa, busseissa, kaikkialla kuulee musiikkia. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Tutustu Daisy-soittimeen!

Tutustu Daisy-soittimeen! Tutustu Daisy-soittimeen! Daisy-julkaisut Äänikirjat, -lehdet, oppaat, tiedotteet Äänen lisäksi kuvia, piirroksia, taulukoita Tiedostot MP3-muotoisia Jakelu CD-levyillä tai verkon kautta Daisy-julkaisuja

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden

Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden Kasvatuspsykologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus

Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus Tuuli Vattulainen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Elokuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot