LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA"

Transkriptio

1 LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari , Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö (CBRU), (CBRU), Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto LUENNON TEEMAT Miksi musiikki on olemassa? Miten musiikkia käsitellään aivoissa? Miten musiikin harrastaminen muokkaa aivoja? Miten musiikin avulla voidaan kuntouttaa aivoja? 1

2 Musiikki on tunteiden pikakirjoitusta Leo Tolstoi Taiteista musiikki on lähinnä kyyneleitä ja muistoja Oscar Wilde Musiikki ilmaisee sen, mitä ei voi sanoa ja mistä on mahdotonta olla hiljaa Victor Hugo Aivan kuten Jeesus teki vedestä viiniä, kykenemme me ihmiset muuttamaan tunteen musiikiksi." Carlos Santana Ilman musiikkia elämä itsessään olisi virhe. Saksalaiset kuvittelevat jopa jumalan laulavan lauluja. Friedrich Nietzsche Musiikki voi muuttaa maailmaa, koska se voi muuttaa ihmisiä" Bono Musiikki itsessään on parantamista. Se on ihmisyyden räjähtävä ilmaisu. Se on jotain, joka koskettaa kaikkia. Kaikki rakastavat musiikkia, riippumatta mistä kulttuurista tulevat." Billy Joel Musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun, kasvattaa mielelle siivet, laittaa mielikuvituksen lentoon ja tuo elämän kaikkeen." Platon MUSIIKIN HISTORIA Kyky kommunikoida kielen ja musiikin avulla on poikkeuksellinen, sillä se on ilmennyt jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa kautta historian. Kykymme laulaa on saattanut kehittyä jo vuotta sitten Mithen, 2005 Vanhimmat löydetyt soittimet ovat yli vuotta vanhojaconard ym., 2009, Nature Eläinten musisointi on sukupuoli- ja hormonisidonnaista ja rajoittunutta oppimismekanismiensa ja käyttötarkoituksensa suhteen Patel,

3 Snowball - Another One Bites The Dust Koska kyvystämme tuottaa musiikkia ja nauttia siitä ei ole meille mitään näennäistä hyötyä, on sitä pidettävä yhtenä ihmisten arvoituksellisimmista ominaisuuksista. Charles Darwin (1871) The Descent of Man 3

4 MIKSI MUSIIKKI ON KEHITTYNYT? Musiikin tuottamisen avulla urokset kykenivät paremmin välittämään haluttavia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia kilpaillessaan naaraista Darwin, 1871; Miller, 2000 Musiikillinen, laulumainen esikieli muodosti perustan myöhemmälle puheen kehitykselle Darwin, 1871; Brown, 2000; Mithen, 2005 Musiikin juuret ovat laulumaisessa kommunikoinnissa, jonka esiäitimme omaksuivat osaksi lastenhoitoa Falk, 2004; Trehub, 2003 Musiikki tuki lapsen mielen kehittymistä edistämällä kognitiivista joustavuutta ja sosiaalisia taitoja Cross, 2003, 2009) Musiikin tuottaminen edisti ryhmän koheesiota ja hyvinvointia Dunbar, 2003; Kirschner & Tomasello, 2010; Merker, 2000 Musiikki kehittyi puheesta, kuuloaistista, emootioiden analysoinnista ja liikkeiden säätelystä vastaavien aivomekanismien varaan Pinker, 1997 Musiikin synty on seurausta mielen teorian ja aivojen sosioemotionaalisen verkoston kehittymisestä Livingstone & Thompson, 2009; Panksepp, 2009 KUN VIKA ON KUULIJAN AIVOISSA: AMUSIA synnynnäinen tai aivovaurion aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa Peretz ym., 2003 Tunnen vain kaksi laulua: toinen on Yankee Doodle ja toinen ei - Ulysses S. Grant 4

5 KUN VIKA ON KUULIJAN AIVOISSA: AMUSIA synnynnäinen tai aivovaurion aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa Peretz ym., 2003 voi ilmetä useissa musiikin piirteissä tai rajoittua vain tiettyihin piirteisiin; useimmiten äänenkorkeuden erottelukyky on heikentynyt Foxton ym., 2004 ilmenee synnynnäisenä n. 4 % väestöstä Henry ym., 2010 ilmenee % aivovauriopotilaista, etenkin ohimo- ja otsalohkojen vaurion jälkeen Särkämö ym., 2009; Stewart ym., 2006 voi olla yhteydessä myös vaikeuksiin puheen prosodian havaitsemisessa Liu ym., 2010; Patel, 2008 MUSIIKIN KÄSITTELY TERVEISSÄ AIVOISSA 5

6 TALAMUS KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) Binder ym. (2000) Cereb Cortex, Giraud ym. (2000) J Neurophysiol, Griffiths ym. (1998, 2001) Nat Neurosci, Hall ym. (2002) Cereb Cortex, Hart ym. (2002) Hear Res, Hyde ym. (2008) Neuropsychologia, Jamison ym. (2006,) Cereb Cortex, Jäncke ym. (1998) Neuropsychologia, Musacchia ym. (2007) PNAS, Pantev ym. (1988) Electroenceph Clin Neurophysiol (1998) Nature, Romani ym. (1982) Science, Patterson ym. (2002) Neuron, Schönwiesner ym. (2005) Eur J Neurosci, Sinex ym. (2003) Hear Res; Tervaniemi ym. (2006) J Neurosci, Warren ym. (2002) Neuron, Wong ym. (2007) Nat Neurosci, Zatorre & Belin (2001) Cereb Cortex; katsauksia: Hall ym. (2003) Audiol Neurootol, Kraus & Nicol (2005) TICS, Skoe & Kraus (2010) Ear Hear, Näätänen ym. (2001) TICS, Tervaniemi (2001) Ann N Y Acad Sci, Zatorre ym. (2002) TICS PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN TALAMUS ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) Alluri ym. (2012) NeuroImage, Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, de Manzano & Ullén (2012) NeuroImage, Grahn & Rowe (2009) J Neurosci, Herdener ym. (2012) Cereb Cortex, Janata ym. (2002) Science, Koelsch ym. (2002, 2005) NeuroImage; Levitin & Menon (2003) NeuroImage, Maess ym. (2001) Nat Neurosci, Patterson ym. (2002) Neuron, Ruiz ym. (2009) Hum Brain Map, Sammler ym. (2013) Cortex, Tillmann ym. (2003) Cogn Brain Res (2006) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci; katsauksia: Koelsch & Siebel (2005) TICS, Koelsch (2011) Front Psychol; Patel (2003) Nat Neurosci 6

7 PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, Ellis ym. (2012) NeuroImage, Gaab ym. (2003) NeuroImage, Green ym. (2012) Neurol Res Int, Griffiths ym. (1999) NeuroReport, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Janata ym. (2002) Cogn Aff Behav Neurosci, Jerde ym. (2011) NeuroImage, Rogalsky e al. (2012) J Neurosci, Schulze & Koelsch (2011) Hum Brain Map, Uhlig ym. (2013) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) Ford ym. (2011) Neuropsychologia, Groussard ym. (2010) NeuroImage, Janata (2009) Cereb Cortex, Peretz ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Plailly ym. (2007) Cereb Cortex Platel ym. (2003) NeuroImage, Saito ym. (2012) PLoS One, Satoh ym. (2006) Am J Neuroradiol, 7

8 SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA MOTORINEN PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU PIKKUAIVOT KUULO YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) Bangert ym. (2006) NeuroImage, Baumann ym. (2007) Brain Res, Bengtsson ym. (2009) Cortex, Chen ym. (2008) Cereb Cortex (2012) NeuroImage, D'Ausilio ym. (2006) Eur J Neurosci, de Manzano & Ullén, (2012) NeuroImage, Haueisen and Knosche (2001) J Cogn Neurosci, Jungblut ym. (2012) Restor Neurol Neurosci, Kleber ym. (2007) NeuroImage, Kokal ym. (2011) PLoS One, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Krause ym. (2010) NeuroImage, Lahav ym. (2007) J Neurosci, Perry ym. (1999) NeuroReport, Wilson ym. (2011) Hum Brain Map, Zarate ym. (2008) NeuroImage (2010) PLoS One katsaus: Zatorre ym. (2007) Nat Neurosci SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE TYVITUMAKKEET Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brown ym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelsch ym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag et al (2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trost ym. (2012) Cereb Cortex, Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005) Nature INSULA ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 8

9 Esimerkki musiikin ja emootioiden aivotutkimuksesta Toiminnallinen magneettikuvaus (fmri) ja positroniemissiotomografia (PET): Voimakkaat mielihyvän kokemukset (chills) kuunneltaessa musiikkia ovat yhteydessä dopamiinin erittymiseen aivojen tyvitumakkeissa. Dopamiinia erittyy erityisesti tyvitumakkaiden yläosassa (caudate) odotettaessa kokemusta ja alaosassa (NAc) itse kokemuksen yhteydessä. PET fmri Salimpoor ym., 2011, Nature Neuroscience SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) INSULA PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 9

10 Astor Piazzolla Adios Nonini ÄÄNIYMPÄRISTÖN VAIKUTUS AIVOJEN KEHITYKSEEN Virikkeellinen ääniympäristö parantaa eläinten aivoissa oppimista ja muistia Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006 neuronien haaroittumista ja synaptista plastisiteettia kuuloaivokuorella Bose ym., 2010; Nichols ym., 2007; Xu ym., 2007 dopamiinin erittymistä tyvitumakkeissa Sutoo ym., 2004, 2011; Feduccia ym., 2008 hermokasvutekijöiden määrää ja uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa Angelucci ym., 2007, Chaudhury & Wadhwa, 2009; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006 TAVALLINEN YMPÄRISTÖ VIRIKKEELLINEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ Bose ym. (2010) Synapse 10

11 MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Musiikki-instrumentin soittaminen ammattitasolla on aivojen kannalta yksi vaativimmista toiminnoista, johon liittyy sensoristen, motoristen, kognitiivisten ja emotionaalisten aivoalueiden yhteistoiminta. monimutkaisen symbolisen merkkijärjestelmän hallinta ja muuntaminen liikkeiksi motoristen taitojen harjoittaminen (hienomotoriikka, karkea motoriikka) sävelkorvan ja rytmitajun harjoittaminen kuulo- ja tuntoaistin kautta saatavan palautteen käsittely ja liikkeiden hienosäätö sen pohjalta pitkien kappaleiden ulkoa opettelu ja muistaminen improvisointi, emotionaalinen ja luova tulkinta, yhdessä soittaminen MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu laajentaa aivoissa kuuloaivokuorta ja ohimolohkon takaosaa Schneider ym., 2002; Hyde ym., 2009 motorista ja premotorista aivokuorta Gaser & Schlaug, 2003; Hyde ym., 2009 otsalohkon aivokuoren alaosaa Gaser & Schlaug, 2003; Sluming ym., 2002 päälakilohkon aivokuoren yläosaa Gaser & Schlaug, 2003 aivokurkiaista ja muita eri aivoalueita yhdistäviä hermoratoja Schlaug ym., 1995; Hyde ym., 2009; Bengtsson ym., 2005; Schmithorst ym., 2002 Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci Hyde ym., 2009, J Neurosci 11

12 MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu kehittää äänten erottelua kuuloaivokuorella Pantev ym., 1998; Tervaniemi ym., 2001 äänten varhaista käsittelyä aivorungossa Wong ym., 2007; Strait ym., 2009 motorisen aivokuoren toimintaa Jäncke ym., 2000; Meister ym., 2005 sormien kortikaalista edustusta tuntoaivokuorella Elbert ym., 1995 tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta, päättelyä, muistia, kielellisiä kykyjä, matemaattisia kykyjä ja avaruudellista hahmottamista Gardiner ym., 1996; Schellenberg, 2004; Moreno ym., 2011; Anvari ym., 2002; Chan ym., 1998 Elbert ym., 1995, Science Schellenberg, 2004, Psychol Sci MUSIIKKITERAPIAN VAIKUTTAVUUS: META-ANALYYSIT (COCHRANE) RYHMÄ Kipupotilaat Sairaalahoidossa olevat potilaat Syöpäpotilaat TULOS TUTKIMUSTEN MÄÄRÄ LÄHDE kivun voimakkuuden vähentyminen 51 Cepeda opioidien tarpeen vähentyminen 2010 ahdistuneisuuden vähentyminen 85 Drahota 2012 ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminen mielialan ja elämänlaadun parantuminen sykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminen sykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen ahdistuneisuuden vähentyminen sykkeen ja hengityksen koheneminen 30 Bradt 2011 Sydänpotilaat 23 Bradt 2009 Hengityskoneessa 8 Bradt olevat potilaat 2010 Autistiset lapset kommunikoinnin parantuminen 3 Gold 2010 Masennuspotilaat mielialan parantuminen 5 Maratos 2009 Aivovauriopotilaat kävelykyvyn parantuminen 7 Bradt 2010 Skitsofreniapotilaat globaalin tilan parantuminen negatiivisten oireiden vähentyminen sosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen 8 Mössler

13 MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Bradt ym. (2010) Cochrane Database Syst Rev, Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Schauer & Mauritz (2003) Clin Rehabil, Thaut ym. (1997) J Neurol Sci (2002) Neuropsychologia (2007) Neurorehabil Neural Repair MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Altenmüller ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Amengual ym. (2013) PLoS One, Fujioka ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Rojo ym. (2011) Brain Inj, Rodriguez-Fornells ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Schneider ym. (2009) J Neurol (2010) Music Percept, Villeneuve & Lamontagne (2013) Stroke Res Treat 13

14 MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Conklyn ym. (2012) J Speech Lang Hear Res, Schlaug ym. (2008) Music Percept (2009) Ann N Y Acad Sci, Stahl ym. (2011) Brain (2013) Front Hum Neuroci, Vines ym. (2011) Front Psychol, Yamaguchi ym. (2012) Int J Rehabil Res, Zipse ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, katsauksia: Schlaug ym. (2010) Future Neurol, Norton ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Wan & Schlaug (2010) Neuroscientist MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Chen ym. (2013) Brain Inj, Hommel ym. (1990) Arch Neurol, Soto ym. (2009) PNAS, Tsai ym. (2013) NeuroRehabilitation 14

15 MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Musiikkiterapia voi vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Jun ym. (2013) J Clin Nurs, Magee ym. (2002) J Music Ther, (2006) Disabil Rehabil, Nayak ym. (2000) Rehabil Psychol SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN AIKA 1 vko aivoinfarktipotilaat (n = 55) neuropsykologinen testaus, MEG & MRI satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKKIRYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + mielimusiikin kuuntelu ÄÄNIKIRJARYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + äänikirjojen kuuntelu KONTROLLIRYHMÄ (n = 17) tavallinen hoito 3 kk 6 kk neuropsykologinen testaus & MEG neuropsykologinen testaus, MEG & MRI 15

16 MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN KUNTOUTUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu paransi potilaiden kielellisenmuistin jatarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu vähensi aivohalvauksen jälkeistä masennusta ja sekavuutta Profile of Mood States (POMS) Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain 16

17 MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Kielellisen muistin kuntoutuminen korreloi masentuneisuuden ja sekavuuden vähentymiseen musiikin kuuntelijoilla Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö & Soto (2012) Ann N Y Acad Sci MUSIIKIN KUUNTELUN SUBJEKTIIVINEN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN ÄÄNIKIRJARYHMÄ Tarinoiden kuunteleminen on aina kivaa. Tarina Juurakon Huldasta oli niin hauska! Äänikirjat ovat niin mielenkiintoisia. Ne tuovat mieleen lapsuuden muistot, nuoruuden maiseman. Muistan kun kuuntelimme Suomisen perhettä ja muita kuunnelmia sota-aikana. Muistan myös isäni tarinat noilta ajoilta. Forsblom ym., 2010, Music Medicine MUSIIKKIRYHMÄ Kun kuuntelin musiikkia sairaalassa, niin nukahdin heti. Oli hienoa, että musiikin avulla pystyi rentoutumaan. Kun laitan musiikin päälle, minun ei tarvitse ajatella tätä aivohalvausta tai muita surullisia asioita koko ajan. Kokeilimme jopa tanssia kotona. Rokataan beibi niin kuin silloin ennen! Ihme, että pystyin siihen vielä. Kaiken tämän elämäni murheen keskellä musiikki tuo iloa ja nautintoa. Aiemmin en löytänyt sanoja tai voinut keskittyä lukemiseen. Nyt kuuntelen musiikkia ennen kuin aloitan. Se auttaa. Tämä on erinomainen menetelmä. Alussa tunsin oloni niin sekavaksi sairaalassa. Musiikki oli kuin avain, joka avasi minut. 17

18 MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN: MAGNETOENKEFALOGRAFIA (MEG) Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu lisäsi aivoissa äänenkorkeuden muutoksille syntyvän poikkeavuusvasteen (MMN) voimakkuutta oikealla aivopuoliskolla Äänikirjojen kuuntelu voimisti myös äänen keston muutoksille syntyvää MMNvastetta oikealla aivopuoliskolla Särkämö ym., 2010 J Cogn Neurosci MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Bugos et al (2007) Aging Ment Health, Cohen et al (2006) Gerontologist, Kattenstroth ym. (2010) Front Aging Neurosci, Skingley & Bungay (2010) Br J Community Nurs, Verghese et al (2003) N Engl J Med 18

19 MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Cuddy ym. (2005) Med Hypotheses, Drapeau ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Johnson ym. (2010) Cogn Behav Neurol, Prickett & Moore (1991) J Music Ther, Samson ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Vanstone & Cuddy (2010) Aging Neuropsychol Cogn MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Cacciafesta ym. (2010) Arch Gerontol Geriatr, Foster & Valentine (2001) Exp Brain Res, Irish ym. (2006) Dement Geriatr Cogn Disord, Thompson ym. (2005) Exp Brain Res 19

20 ALIVE INSIDE Music and Memory projekti Henryn tarina MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, toiminnanohjaukseen ja työmuistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta, ärtyisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä neuropsykiatrisia ja käytösoireita Brotons & Koger (2000) J Music Ther, Bruer ym., (2007) J Music Ther, Guétin ym. (2008) Dement Geriatr Cogn Disord, Hokkanen ym. (2008) JAGS, Lin ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry, Okada ym. (2009) Int Heat J, Raglio ym. (2008) Alzheimer Dis Assoc Disord, Sung ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry. Svansdottir ym. (2006) Int Psychogeriatr, Takahashi & Matsushita (2006) J Music Ther, Van de Winckel ym. (2004) Clin Rehabil, katsaus: Särkämö ym. (2012) Music Med 20

21 SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN MENETELMÄT lähtötaso muistisairaat (n = 89) & omaiset ja hoitajat (n = 89) neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKIN KUUNTELURYHMÄ (n = 29) tuttujen laulujen kuunteleminen ryhmässä ja kotona LAULURYHMÄ (n = 30) tuttujen laulujen laulaminen ryhmässä ja kotona KONTROLLIRYHMÄ (n = 30) tavallinen hoito 3 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 9 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 21

22 MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus kognitiiviseen statukseen (MMSE) sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen Laulamisella oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus myös kielelliseen työmuistiin Särkämö ym. (2013) Gerontologist MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus orientaatioon ja episodiseen muistiin (lapsuudesta muistetut henkilöt) Särkämö ym. (2013) Gerontologist 22

23 MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN MIELIALAAN JA ELÄMÄNLAATUUN JA OMAISTEN JAKSAMISEEN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus mielialaan Musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus myös elämänlaatuun Laulamisella oli pitkäkestoinen vaikutus omaisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen Särkämö ym. (2013) Gerontologist 23

24 YHTEENVETO MUSIIKISTA APUA KUNTOUTUKSEEN Musiikki on rikas ja monipuolinen virike, joka on yhteydessä emootioiden, kognitiivisten toimintojen ja motoriikan käsittelyyn ja aktivoi aivoja erittäin laajalti Musiikin päivittäinen kuuntelu voi edistää muistin ja tarkkaavaisuuden kuntoutumista, ehkäistä masentuneisuutta ja sekavuutta sekä saada aikaan plastisia muutoksia toipuvissa aivoissa aivoinfarktin jälkeen. Tuttujen laulujen säännöllinen laulaminen tai kuuntelu yhdessä omaisen/hoitajan kanssa voi tukea muistisairaiden mielialaa, elämänlaatua ja kognitiivista toimintakykyä sekä vähentää omaisten psyykkistä kuormitusta. KIITOS! Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (Helsingin yliopisto) Mari Tervaniemi, Minna Huotilainen, Henna Vepsäläinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (Jyväskylän yliopisto) Jaakko Erkkilä, Anita Forsblom Neurologian ja radiologian klinikat ja BioMag-laboratorio (HYKS) Seppo Soinila, Marja Hietanen, Taina Autti, Heli Silvennoinen, Eero Salli, Mikko Mikkonen, Elina Pihko, Suvi Heikkilä, Jyrki Mäkelä Åbo Akademi Matti Laine Montrealin yliopisto Isabelle Peretz Barcelonan yliopisto Antoni Rodriguez-Fornells, Pablo Ripolles Miina Sillanpään Säätiö Sari Laitinen, Merja Kurki Sibelius-Akatemia Ava Numminen, Jennie Lillandt Rahoittajat Suomen Akatemia RAY Suomen Aivosäätiö Psykologian tutkijakoulu Wihurin säätiö Ehrnroothin säätiö Jahnssonin säätiö Miina Sillanpään säätiö yhteydenotot: 24

Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta?

Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta? MUSIIKIN VOIMA Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta? Biomedicum, 22.5.2014 Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT, psykologi, ja tutkija

Lisätiedot

MUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA

MUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA MUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA Tapiolan palvelukeskus 14.10.2016 Akatemiatutkija, dosentti Teppo Särkämö, PsT Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU) Käyttäytymistieteiden laitos

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

1.5 Musiikin ja puheen suhde

1.5 Musiikin ja puheen suhde 1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Musiikki mielen avaimena musiikin vaikutusmekanismit aivoissa

Musiikki mielen avaimena musiikin vaikutusmekanismit aivoissa Musiikki mielen avaimena musiikin vaikutusmekanismit aivoissa Ava Numminen Musiikin tohtori, työterveyspsykologi, laulunopettaja/lauluavain Muistisairaan ihmisen hoitava kohtaaminen Porin seurakuntakeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa KATSAUS Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa 1852 Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Kuntoutuminen perustuu

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä 1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KULTTUURISIA AVAIMIA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN

KULTTUURISIA AVAIMIA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN KULTTUURISIA AVAIMIA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015 Turun ammattikorkeakoulu Helena Malmivirta KT, LTO Havainto 12.4.2015 Hyvän mielen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

1. jakso / Kartta ja matkustaminen 1. jakso / Kartta ja matkustaminen Kesto 4 viikkoa Teemana: kartta ja matkustaminen Ympäristöopin sisällöt ja tavoitteet: o kartan perusperiaatteen ymmärtäminen o luokkakarttaan tutustuminen sekä oman

Lisätiedot

Musiikilliset häiriöt

Musiikilliset häiriöt 9 Musiikilliset häiriöt Teppo Särkämö Musiikki terveissä aivoissa 144 Amusia 146 Musiikki aivojen kuntoutuksessa 148 Puhekielen ohella musiikki on yksi monimutkaisimmista ja ihmisille ominaisimmista kognitiivisista

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö

Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö Ava Numminen, Jaakko Erkkilä, Minna Huotilainen ja Kirsti Lonka Kaupoissa, kahviloissa, busseissa, kaikkialla kuulee musiikkia. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot