Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot

Transkriptio

1 Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Langnet kielentutkimuksen tutkijakoulu Tampere, Musiikin tekeminen muokkaa normaalisti kuulevien aikuisten ja lasten aivoja Musisointi parantaa normaalisti kuulevien kielellisiä taitoja ja puheen havaitsemista Puheen musiikki prosodia - auttaa vauvoja puhekielen kehityksessä Musiikkia harrastavat lapset myös kuulovammaiset - havaitsevat prosodiaa tarkemmin Onko laulaminen tärkeää kuulovammaiselle lapselle? Voiko soittaminen vaikuttaa SI-lasten puheen havaitsemiseen? Millaiset musiikilliset harjoitukset sopivat erityisesti kuulovammaisille lapsille? Kuulorata MUSIIKIN TEKEMINEN MUOKKAA NORMAALISTI KUULEVIEN AIKUISTEN JA LASTEN AIVOJA 1. Sisäkorva 2. Aivorunko ydinjatke 3. Talamus 4. Kuuloaivokuori Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: Aivorungon tasolla sekä puheen että musiikin äänten piirteiden analyysi on samanlaista (Patel, 2011). Myös aivotasolla musiikin ja puheen äänten akustisten piirteiden analyysi tapahtuu samoilla aivoalueilla ja samoissa verkostoissa (Besson ym., 2011). Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. myös suurempi aivokurkiaisen etuosa Muusikkojen muovautuvat aivot päälaenlohkon ylä-etuosa liike- ja tuntoaivokuori vasen pikkuaivo alempi ohimolohko vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci 6 1

2 Normaalisti kuulevat lapset: soittopainotteisen musisoinnin vaikutuksia Vain 15 kk pianonsoittoa harrastaneiden lasten kuulo- ja tuntojärjestelmän sekä aivokurkiaisen alueella näkyy samansuuntaisia muutoksia, joita on nähty aikuisten muusikoiden aivoissa (Hyde ym., 2009). 4 5-vuotiailla Suzuki-opetukseen osallistuneilla lapsilla nähdään aivovasteiden voimistumista jopa kolme vuotta omaa ikätasoa suuremmiksi (Shahin, Roberts, & Trainor, 2004). Lapsilla aivojen rakenteen edulliset muutokset näyttävät siis olevan erittäin nopeita. Nämä muutokset ovat hyödynnettävissä myös puheen prosessoinnissa. Aivotutkimusten tuloksia Musiikkia harrastavat lapset havaitsevat paremmin äänten kestoja ja VOT (voice onset time) eroja (Chobert ym, 2011). Vain 6 kk kestävä musiikin harrastaminen parantaa lukutaitoa ja äänen korkeuksien erottelua enemmän kuin maalausharrastus (ranskankieliset lapset; Moreno ym., 2009). Musisointi ja puhekieli MUSISOINTI PARANTAA NORMAALISTI KUULEVIEN KIELELLISIÄ TAITOJA JA PUHEEN HAVAITSEMISTA Laulaminen helpottaa uusien sanojen oppimista (Wallace, 1994) Musiikin harrastaminen parantaa sanallista muistia (Ho ym., 2003) Muusikoilla on parempi lyhytkestoinen kuulomuisti (George & Coch, 2011). Paremmat musiikilliset taidot liittyvät parempaan fonologiseen prosessointiin (Anvari ym., 2002) Muusikot (myös lapset) havaitsevat puhetta taustahälyssä paremmin 5-6 v. saksalaiset lapset: Musiikin harrastaminen (laulu + rytmisoittimien soitto) parantaa fonologista tietoisuutta (riimien tunnistamista ja sanojen segmentointia = tavurytmien taputusta ) yhtä paljon kuin suunnattu kielellinen kuntoutus (Dege ym. 2011). Aikuiset: Parbery-Clark, Skoe, Lam, & Kraus, 2009; Parbery-Clark et al. 2011) Lapset: Strait et al, 2012: Musiikkia harrastavien lasten aivorunkovasteet puheäänten formanttien muutoksiin ovat nopeampia (Strait et al., 2012) 2

3 Miten pieni lapsi oppii puhekielen? PUHEEN MUSIIKKI PROSODIA - AUTTAA VAUVOJA PUHEKIELEN KEHITYKSESSÄ Vauvat tekevät tilastollisia johtopäätöksiä siitä mitkä äänet ja tavut seuraavat toisiaan alkavat päätellä että jotkin tavut liittyvät yhteen ja muodostavat sanoja. Mutta: prosodialla on sanojen oppimisessa tärkeä merkitys, etenkin kuulovammaiselle lapselle joka ei havaitse äänteiden eroja tarkasti. Vauvat pilkkovat prosodian avulla lauseet kieliopillisiksi lausekkeiksi Sanapaino auttaa vauvoja oppimaan sanoja Jo 6 kk iässä vauvat huomaavat esim. nominilausekkeisiin liittyvät akustiset muutokset (äänen korkeuden ja äänteiden pituuden muutoksen) Vauvat pilkkovat prosodian avulla puheen pienemmiksi yksiköiksi, kieliopillisiksi lausekkeiksi tästä on apua kieliopin ja sanojen oppimisessa? (Soderstrom et al., 2003). voi ei Sanapaino: Äiti ostaa auton. Voi ei Vauva olettaa, että kun puheessa kuuluu korkeampi (ja voimakkaampi) tavu (sanapaino) niin silloin alkaa uusi sana. Vauvat jotka havaitsevat sanapainon paremmin ovat myöhemmällä iällä kielellisesti taitavampia (Friedrich ym., 2006). Lausepaino auttaa vauvaa oppimaan sanoja Lausepaino: Äiti ostaa auton. Vanhemmat painottavat lauseiden tärkeitä sanoja korkeammalla äänellä tämä auttaa vauvoja uusien sanojen omaksumisessa (Thiessen & Saffran, 2005). MUSIIKKIA HARRASTAVAT LAPSET MYÖS KUULOVAMMAISET - HAVAITSEVAT PROSODIAA TARKEMMIN 3

4 Musiikin harrastaminen vaikuttaa normaalisti kuulevien lasten prosodian havaitsemiseen Musiikin harrastaminen parantaa emotionaalisen prosodian havaitsemista Thompson, Schellenberg & Husain, 2004: Musiikkia harrastavien lasten kyky havaita prosodiaa on selvästi parempi. Muutos havaitaan aloittajilla jo muutaman kuukauden jälkeen (2xvko) 6- vuotiaat lapset: yhden vuoden kosketinsoittimien soiton (10 lasta) tai laulamisen (11 lasta) opiskelun jälkeen musiikkia harrastaneet havaitsivat paremmin puheen tunneprosodiaa kuin näytelmäkerholaiset. Moreno& Besson 2006 Sisäkorvaistute (SI-laite) Laite jakaa äänen taajuus (äänenkorkeus) kaistaan välittää käsitellyn kuulotiedon vain 8-12 elektrodin kautta kuulohermoon normaali kuulojärjestelmä pystyy paljon tarkempaan äänenkorkeuksien analysointiin. puheäänen korkeuksien ja äänteiden havaitseminen on epätarkkaa. Ei ole ihme, että SI-lapsilla on usein ongelmia Uusien sanojen oppimisessa (Houston ym., 2012) Sanavaraston, kielellisen tietoisuuden ja lukemisen kehityksessä (Johnson &Goswami, 2010). Äänen korkeuksien ja puheen prosodian havaitsemisessa (Peng ym., 2008). Verbaalisen kuulomuistin (numerotoisto eteenpäin) ja yleensä sarjallisen muistin kehityksessä (Pisoni ym., 2011; Conway ym., 2009, 2011). Ensimmäiset tulokset: Ensimmäisiä tuloksia: Mitä enemmän vanhemmat laulavat SI-lapselle, sitä paremmin he havaitsevat sanapainoa ja varsinkin lausepainoa (kuvassa) (Torppa ym., 2010). Laulupainotteista musiikkia sekä kotona että kodin ulkopuolella harrastaneet SI-lapset havaitsevat äänen korkeuden muutoksia yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Musisoivat SI-lapset ovat myös parempia kuin muut SI-lapset äänen voimakkuuksien havaitsemisessa. 4

5 Vain SI-lapset jotka harrastivat musisointia kehittyivät lyhytkestoisessa kuulomuistissa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset ja olivat siinä parempia kuin muut SI-lapset Musiikkia harrastaneet SI-lapset havaitsivat sana- ja lausepainoa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Äänen korkeuksien ja voimakkuuksien havaitseminen sekä kuulomuisti ovat linkittyneet prosodian havaitsemiseen Laulupainotteista musisointia harrastaneet SI-lapset olivat parempia kuin muut SI-lapset kielellisissä taidoissa riimien tuotossa sananlöytämisessä ja kielellisessä ÄO:ssa Normaalisti kuulevat lapset: Laulupainotteista musiikkia harrastaneet lapset olivat parempia sananlöytämisessä. ONKO LAULAMINEN TÄRKEÄÄ KUULOVAMMAISELLE LAPSELLE? Kyllä Emotionaalinen yhteys tarkkaavuus Vauva pitää läheistensä laulusta enemmän kuin puheesta vaikka laulaisivat nuotin vierestä. Tunteiden kommunikaatiota (Papousek, 2003; Nakata & Trehub, 2004) Vauvalle suunnattujen laulujen korkeus, esitystahti, rytmi ja dynaaminen alue säilyvät yllättävän samoina (Bergeson & Trehub, 2002; Patel, Peretz, Tramo, & Labreque, 1998) Lapsen vireystila säilyy tasaisena, jolloin vireys säilyy pidempään (Nakata & Trehub, 2004; Tronick & Gianino, 1986). Laulamalla uudet sanat ja kertomukset muistetaan helpommin Laulaminen lisää motivaatiota ja laulujen strukturoidut rytmit ja äänenkorkeusmuutokset auttavat muistamaan uusia sanoja varsinkin silloin kun opetellaan uutta kieltä (Schön ym., 2008). Psykologian opiskelijat kuuntelivat balladeja joko puhuttuna tai laulettuina sanojen muistaminen oli tarkempaa kun ne kuultiin laulettuna (Wallace, 1994). Kalevala, Ilias ja Odysseia... Aakkoslaulut, viikonpäivälaulut... 5

6 Laulut ovat hidastettua puhetta Musiikki on hitaampaa kuin puhe - laulaminen on hitaampaa kuin puhe. Laulut sisältävät riimejä, kertausta ja äänen korkeuksien vaihtelua kaikki nämä voivat edistää puheen havaitsemista (Patel, 2013). Myös lapsen oma laulaminen voi olla tärkeää Ääniin jotka tuotetaan itse kiinnitetään huomiota ja oma tuotto yritetään muokata mielessä olevan mallin mukaiseksi. Sensomotorinen harjoittelu muokkaa voimakkaammin ja nopeammin kuuloaivokuorta kuin pelkkä kuunteluharjoitus (Patel, 2011; Lappe ym, 2008). Esim. tiedetään että vauvat havaitsevat tavujen järjestyksen muutokseen paremmin lauluissa kuin monotonisessa puheessa (Lebedeva & Kuhl, 2010). Monikanavaisuus! Voiko SI-lasten laulaminen muokata aivotason kuulotiedon prosessointia? Kyllä: aivovasteet ovat nopeampia tai kehittyvät nopeammiksi SI-lapsilla jotka laulavat kotona paljon SI-lapset: Voi laulaminen johtaa parempaan puheen havaitsemisen taustahälyssä? Kyllä. VOIKO SOITTAMINEN VAIKUTTAA SI-LASTEN PUHEEN HAVAITSEMISEEN? 6

7 Onko pianon äänten korkeuksien ja voimakkuuksien sekä äänen laadun muutosten havaitseminen yhteydessä puheen havaitsemiseen taustahälyssä? Kyllä Mitä voimakkaammat ja nopeammat erottelu (MMN) ja tarkkaavuusvasteet (P3a) äänen laadun muutoksille Mitä nopeammat erotteluvasteet (MMN) pianon äänen voimakkuusmuutoksille Yhteenveto SI-lasten pianon äänten havaitseminen, laulaminen ja puheen havaitseminen ovat yhteydessä toisiinsa. Ne voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Mitä voimakkaammat ja nopeammat tarkkaavuusvasteet (P3a) pianon äänen korkeuden muutoksille Sitä parempaa on SI-lasten puheen havaitseminen taustahälyssä Sekä laulaminen että soittaminen voivat johtaa parempaan puheen havaitsemiseen. Musiikki voi olla ensin helpompaa kuin puhe Musiikillisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa tarkkaavaisuuteen vaikuttaa kaikkeen oppimiseen Tallal & Gaab, 2006 Musiikkia harrastavat ovat parempia Tarkkaavuus tehostaa aivojen kapasiteettia analysoida esim. äänen korkeuksia: enemmän hermosoluja aktivoituu analysoimaan asiaa (mm. Tervaniemi ym., 2009). Passiivinen musiikin kuuntelu ei todennäköisesti hyödytä puheen neuraalista koodausta. Jotta musiikin harrastaminen vaikuttaa puheeseen, sen pitää olla aktiivista, monikanavaista toimintaa jossa tarkkaavuudella on suuri merkitys. Patel, 2011 Tehtävissä, joissa testataan kielellistä muistia, sanasujuvuutta, yleistä älykkyyttä, avaruudellista hahmottamiskykyä, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja lukemista (Chan, Ho & Cheung, 1998; Torppa ym, lähetetty julkaistavaksi, Hassler, Birbaumer & Feil, 1985; Hurwitz, Wolff, Bortnick & Kokas, 1975; Milovanov, Tervaniemi, Takio & Hämäläinen, 2007; Schellenberg, 2004). 7

8 Musiikki parantaa mielialaa Musiikin harrastaminen voi auttaa kuulovammaisia Särkämön et a. (2008) tutkimusten mukaan mieliala parani lempimusiikkia kuuntelemalla - ei äänikirjoja kuuntelemalla. Lempimusiikkia kuuntelemalla myös kielellinen muisti parani! Havaitsemaan musiikkia paremmin Nauttimaan musiikista Saamaan musiikista myös virkistystä ja iloa Kuulovammaisille lapsille suunnatut materiaalit Pöllö ja poikaset, Musiikkihetket ja MUKULAmateriaalit MILLAISET MUSIIKILLISET HARJOITUKSET SOPIVAT ERITYISESTI KUULOVAMMAISILLE LAPSILLE? Pöllö ja poikaset Näin laulan lapselle (Lindforsin säätiö) Sopii erityisesti varhaiskuntoutukseen Mukana ei ole soittimia Mukula-materiaalit (Lindforsin säätiö) ja Musiikkihetket (Satakieli) Lähtökohtana musiikkiterapeutti, kuurojen opettaja Christine Roccan ja musiikkiterapeutti Catherine (Cathy) Bowkerin toiminta Mary Hare Schoolissa Musiikin aika ja MUKULA-materiaalit on mukautettu heidän musiikkimateriaaleistaan Suomen kielelle Seuraa lapsen tempoa ja reagoi laulun pysäytys - Pöllö ja poikaset- Tuulee tuulee Toistuvat intervallit Kirje eläintarhaan 8

9 Saman sävelkorkeuden kuuntelu ja toisto Kirahvit - Surullinen oon Asteikkolaulu ja ääniliuku Kolme pientä porsasta Ylös ylös Saman sävelkorkeuden etsintä, ääniliu ut Nuottitalo Soitetaan vuorotellen - Tutustutaan äänien laatuun ja korkeuteen Soitetaan kapuloita Soitetaan nopeasti ja hitaasti Harjoitellaan samanaikaisten äänten erottelua Kirahvit Kaikessa on musiikkia 9

10 Kehonosalaulut Eläinlaulut Aakkoslaulut Vuodenaikalaulut Viikonpäivälaulut Kuukausilaulut Ryhmässä vai kotona/yksilöllisesti? Molemmat! Ryhmä: Motivoi, kannustaa Ryhmässä saman harjoituksen toistuvuus on luonnollista! Kahden kesken: Voidaan keskittyä hiomaan taitoja ja mukauttaa lapsen tason mukaan. Voidaan harjoitella uusien laulujen sanoja, niiden merkityksiä ja laulamista jotta ryhmästä hyödytään ja siellä pärjätään paremmin. Monikanavaisuus, Toistuvuus, Varhain liikkeelle, Laulu ja Soitto Musisoitaessa asioita tehdään aina monikanavaisesti. Musiikkia on helppo tehdä samalla tavalla monta kertaa sen lisäksi että laulut ja musiikki sisältävät jo sinänsä toistuvia elementtejä. Aivot ovat muokkautuvimmat tehokkaimmin ennen 3 ikävuotta (Kral & Sharma, 2012). Kiitos! OhjaajaniAndrew Faulkner, Minna Huotilainen ja Martti Vainio, Lindforsin säätiö (Helena Ahti and Eila Lonka), B.C.J Moore, Stuart Rosen, Christine Rocca, Catherine Bowker, Seija Laakso, Anita Forsblom, Suomen Audiologian yhdistys, Helsingin, Tampereen, Turun ja Kuopion kuulokeskusten henkilökunta(erityisesti audiologit ja kuulontutkijat sekä puheterapeutit Sari Vikman, Nonna Virokannas, Satu Rimmanen ja Teija Tsupari) sekä etenkin tutkimukseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa. Laulaminen on tärkeää mutta myös soittaminen voi auttaa. Yhteystiedot: ritva.torppa@helsinki.fi 10