1.5 Musiikin ja puheen suhde

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.5 Musiikin ja puheen suhde"

Transkriptio

1 1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the most mysterious with which he is endowed. Charles Darwin, 1871, The Descent of Man Musiikki, kieli ja evoluutio Kyky kommunikoida kielen ja musiikin avulla on poikkeuksellinen, sillä se ilmenee jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa, mutta ei eläimillä. Eläimet tosin kykenevät kommunikoimaan tavoilla, jotka muistuttavat laulua (esimerkiksi lintujen ja valaiden laulu) tai soittamista (esimerkiksi apinoiden rummutus), mutta tämä kommunikointi on tyypillisesti sukupuoli- ja hormonisidonnaista. Lisäksi, toisin kuin ihmisillä, kommunikointi on hyvin rajoittunutta oppimismekanismiensa ja käyttötarkoituksensa suhteen. Evolutiivisesti tämä viittaa siihen, että ihmisen aivoissa ja ruumiissa on viimeisen kuuden miljoonan vuoden aikana tapahtunut muutoksia, jotka ovat mahdollistaneet kielen ja musiikin kehittymisen. Mutta onko noiden muutosten taustalla suora luonnonvalinnallinen paine kielen ja musiikin omaksumiselle, vai ovatko kieli ja musiikki seurausta ihmisen yleisestä kognitiivisesta, sosiaalisesta ja kulttuurillisesta kehityksestä? Ihmisen ääntöväylän (vocal tract) puheen tuottoon erikoistunutta rakennetta, vauvojen luontaista taipumusta jokeltaa ja oppia kielellisiä äänteitä, puheen oppimisen yleismaailmallisuutta, kriittisten kausien olemassaoloa, puhutun kielen ja viittomakielen yhtäläisyyksiä sekä puheen kehitykseen liittyvän geenin (FOXP2) löytymistä pidetään yleisesti vahvana osoituksena siitä, että puheen kehityksen taustalla olisi luonnonvalinta. Vastaavia tieteellisiä todisteita musiikin luonnonvalinnasta ei toistaiseksi ole olemassa. Siksi kysymys musiikin adaptiivisesta funktiosta, merkityksestä lajin selviytymiselle, onkin herättänyt keskustelua aina Darwinin ajoista lähtien. Yhden näkemyksen mukaan musiikilla ei ole omaa adaptiivista funktiota, vaan se on kehittynyt pääasiassa muita toimintoja, kuten kuuloaistia tai puhetta, palvelevien adaptiivisten funktioiden varaan. Pinker on esittänyt kärjistäen, että musiikki on kuin kuuloaistin juustokakku, hedonistisen nautinnon väline, jota ilman ihminen selviäisi vallan mainiosti. Patelin mukaan musiikkia ei tulisi edes ajatella evolutiivisena adaptaationa vaan pikemminkin ihmisen ainutlaatuisena keksintönä, kuten tulenteko, äännekirjoitus tai internet, joka on muuttanut maailmaamme pysyvästi ja jota ilman olisi lähes mahdotonta elää [1]. Vastakkaisen näkemyksen mukaan musiikilla on ihmisen evoluutiossa ollut tärkeä adaptiivinen merkitys erityisesti pariutumisessa, yksilön henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä sekä sosiaalisten suhteiden muodostamisessa, niin ryhmän kuin äidin ja lapsen kesken [2, 3]. Näiden näkemysten lisäksi monet evoluutioteoreetikot Darwinista lähtien ovat esittäneet, että puhe ja musiikki ovat saattaneet kehittyä yhteisestä kantamuodosta, primitiivisestä laulumaisesta kommunikaatiojärjestelmästä. Mithenin mukaan tällainen esikieli (proto- 43

2 1 Puhe ja ääni language) ei koostunut erillisistä merkitysyksiköistä (holistisuus), vaikutti tunnetiloihin ja sitä kautta käyttäytymiseen (manipuloivuus), pohjautui sekä ääneen että kehon liikkeisiin (multimodaalisuus), oli sekä melodista että rytmistä (musikaalisuus) ja perustui matkimiseen (miimisyys) [3]. Mithen käyttääkin tästä varhaisesta kommunikaatiomuodosta kuvaavaa nimitystä Hmmmmm ja esittää, että se alkoi kehittyä nykykieleksi vasta Homo Sapiensin ilmaantumisen myötä noin vuotta sitten. Ajatus puheen ja musiikin varhaisesta yhteydestä selittää osaltaan, miksi niillä on useita yhteisiä rakenteellisia piirteitä. Toisaalta se myös antaa viitteitä siitä, miksi puheen ja musiikin välille on ajan saatossa voinut kehittyä tärkeitä eroja, erityisesti viestin merkityksen ilmaisemisessa [2]. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan lähemmin puheen ja musiikin rakenteellisia piirteitä, kuten äänenkorkeutta ja sointiväriä, rytmiä, melodiaa, syntaksia sekä merkitystä. Samalla esitellään, mitkä neuraaliset mekanismit vastaavat kustakin rakenteellisesta piirteestä. Puheen ja musiikin rakenne Äänenkorkeus ja sointiväri Syntyessään lapsi on avoin havaitsemaan kaikkea puhetta ja musiikkia, mutta oppii jo ensimmäisen elinvuotensa aikana tunnistamaan erityisesti omalle äidinkielelleen ja musiikkikulttuurilleen tyypillisiä äänteitä ja ääniä, eli alkaa niin sanotusti kuulemaan aksentilla. Sekä puhe että musiikki koostuvat äänistä, joiden havaittu taajuus eli äänenkorkeus sekä sointiväri vaihtelevat ajassa, mutta näillä akustisilla piirteillä on erilainen merkitys puheen ja musiikin havaitsemisessa. Musiikilliset äänet jakautuvat korkeutensa mukaan intervalleihin, musiikkikulttuurin kautta opittuihin mentaalisiin kategorioihin, jotka ohjaavat musiikin havaitsemista. Myös puheäänessä äänenkorkeutta vaihdellaan, erityisesti ilmaistaessa emootioita tai lausetyyppejä (esimerkiksi kysymyslauseiden lopuksi useissa kielissä), mutta sanojen semanttisen merkityksen erottelussa äänenkorkeutta käytetään ainoastaan tonaalisissa kielissä, kuten kiinan kielessä ja thaikielessä. Toisin kuin musiikissa, äänenkorkeudet eivät tonaalisissa kielissä ole kuitenkaan stabiileja vaan vaihtelevat puhujan äänialan mukaan. Äänen sointiväri, ominaisuus, joka erottaa sen muista korkeudeltaan, kestoltaan ja voimakkuudeltaan samanlaisista äänistä, on musiikissa esteettisesti tärkeä piirre, jonka avulla voidaan esimerkiksi erottaa saksofonin ja trumpetin äänet toisistaan. Myös yksittäisen instrumentin tuottamat äänet eroavat sointivärinsä suhteen, mutta toisin kuin korkeuseroja ei näitä sointivärin eroja yleensä käytetä perustana sävellettäessä musiikkia yksittäiselle instrumentille. Puheessa sointiväri on puolestaan tärkein piirre, jonka avulla yksittäiset äänteet (vokaalit ja konsonantit) opitaan kategorisoimaan ja siten erottamaan ja tunnistamaan. Ihmisen puheääni kykeneekin tuottamaan sointeja, jotka vastaavat noin 800 erilaista äännettä eli foonia. Puheen ja musiikin äänimaailmat siis eroavat selvästi toisistaan. Entä ovatko myös aivomme erikoistuneet käsittelemään puhe- ja musiikkiääniä eri tavoin? Vastaus on joko kyllä tai ei riippuen siitä, millä tasolla puhe- ja musiikkiääniä tarkastellaan. Hickokin ja Poeppelin sekä Zatorren ja Gandourin esittämien mallien mukaan kuuloinformaation käsittelyn varhaisessa vaiheessa sekä puheen että musiikin spektraalisia (äänenkorkeuteen ja sointiväriin liittyviä) ja temporaalisia (aikaan liittyviä) perusominaisuuksia käsitellään kuuloaivokuorella [4, 5]. Kuuloaivokuoret kuitenkin eroavat tässä käsittelyssä siten, että vasen kuuloaivokuori osallistuu enemmän puheelle tyypillisten nopeiden mutta äänenkorkeudeltaan toisistaan enemmän eroavien äänten analysointiin, kun taas oikea kuuloaivokuori osallistuu enemmän musiikille tyypillisten hitaampien, äänenkorkeuden suhteen hienosyisempien erojen analysointiin [5]. Puheinformaatio etenee kuuloaivokuorelta sekä vasemman että oikean ohimolohkon keskiosiin, joissa informaatiota käsitellään fonologisella tasolla [4]. Tämän jälkeen sensorinen ja fonologinen tieto yhdistetään puheen artikuloinnista vastaaviin motorisiin edustuksiin vasemman päälaki- ja otsalohkon alueista koostuvalla dorsaalisella reitillä ja leksikaalisiin edustuksiin vasemman ohimolohkon keski- ja alaosista koostuvalla ventraalisella reitillä [4]. Puheen käsittely näyttää siis lateralisoituvan, eriytyvän vasemmalle aivopuoliskolle, vasta siinä vaiheessa, kun sen tuottamisesta ja merkityksen käsittelystä vastaavat mekanismit aktivoituvat, toisin sanoen kun kuulija mieltää kuulemansa äänen puheeksi. Esimerkiksi thaikielisten puheäänteiden kuuleminen aktivoikin vasenta otsalohkoa ainoastaan thaikieltä puhuvissa kuulijoissa, ei kiinantai englanninkielisissä kuulijoissa. Eräs puhetta ja musiikkia yhdistävä piirre on se, että niiden molempien havaitsemisen perustana ovat kulttuurin kautta opitut äänikategoriat, erityisesti intervallit musiikissa ja vokaalit ja konsonantit puheessa. Vaikka kyse on eri katego- 44

3 1.5 Musiikin ja puheen suhde rioista, saattaa niillä kuitenkin olla yhteinen oppimismekanismi [1]. Osoituksena tästä musiikillisten taitojen, erityisesti sävelkorkeuden havaitsemisen, onkin havaittu olevan yhteydessä niin fonologiseen kehitykseen lapsuudessa kuin vieraan kielen oppimiseen aikuisuudessa. Samoin muusikot ovat ei-muusikkoja parempia erottamaan sointivärin ja äänenkorkeuden vaihteluja puheessa. Tämä johtuu mahdollisesti varhaisesta, jopa aivorungon tasolla tapahtuvan havaintoprosessin tehostumisesta. Rytmi Puheen ja musiikin yhteydessä rytmillä tarkoitetaan äänten systemaattista jaottelua niiden keston, ajoituksen, painotuksen ja ryhmityksen perusteella. Musiikilliselle rytmille olennaisia piirteitä ovat jaksottaiset iskut ja niitä painottamalla syntyvät tahtilajit. Puheessa rytmillä puolestaan viitataan erityisesti painotuksella äännettyjen yksiköiden, kuten tavujen, ajalliseen vaihteluun, joka muodostaa jokaiselle kielelle ominaisen äänirakenteen. Kielen puhuminen ulkomaisella korostuksella onkin usein seurausta juuri sen rytmin puutteellisesta hallinnasta. Puheen rytmi eroaa musiikin rytmistä erityisesti siinä, että se ei perustu minkään yksikön jaksottaiseen eli periodiseen esiintymiseen, vaan on pikemminkin seurausta fonologisista ilmiöistä, kuten tavujen rakenteesta. Tavu onkin puheen biomekaaninen perusyksikkö. Musiikin rytmin periodisuus mahdollistaa kehon liikkeiden synkronisoinnin musiikkiin, mikä ilmenee erityisesti tanssissa. Musiikki ja tanssi ovatkin läheisessä yhteydessä; joissain kulttuureissa niille ei edes ole olemassa erillisiä sanoja. Musiikillisen rytmin motorisesta perustasta kertoo myös se, että rytmin havaitsemisen ja tuottamisen (esimerkiksi taputtamalla) yhteydessä aivoissa aktivoituvat erityisesti liikkeiden säätelyyn erikoistuneet alueet, kuten tyvitumakkeet, motorinen aivokuori ja pikkuaivot [6, 7]. Vaikka puherytmi ja musiikillinen rytmi eroavat periodisuuden suhteen, niissä molemmissa kuitenkin käytetään aikaa ryhmiteltäessä yksiköitä, kuten sanoja ja säveliä, lausekkeisiin ja säkeisiin. Tämän ryhmittelyprosessin yhtenäisyys mahdollistaa vuorovaikutuksen, jossa omalle äidinkielelle tyypillisen rytmin omaksuminen vaikuttaa siihen, miten myös muiden äänten rytmejä havaitaan [1]. Esimerkiksi tietyn kielen vokaalien keston on havaittu olevan yhteydessä nuottien kestoon kieltä äidinkielenään puhuvien säveltäjien teoksissa. Myös aivojen sähkömagneettisissa tutkimuksissa on löydetty eräs herätevaste (closure positive shift, CPS), joka ilmenee sekä lauseiden että melodioiden ryhmittelyn yhteydessä ja jonka lähde on mahdollisesti aivojen limbisillä alueilla, kuten pihtipoimussa ja hippokampuksessa. On olemassa siis alustavaa näyttöä, että puheen ja musiikin ajallisesta ryhmittelystä vastaavat osittain päällekkäiset aivomekanismit. Melodia Vaikka melodia on erään yleisimmän musiikinlajin, laulun, peruselementti, sen käsitteellinen määrittely on hankalaa. Patelin mukaan melodia voidaan laajassa merkityksessä ymmärtää organisoituna äänenkorkeuksien sarjana, joka välittää paljon erilaista informaatiota kuulijalle [1]. Melodian havaitseminen onkin konstruktiivinen, mielensisäinen prosessi, jossa äänten sarja muunnetaan merkityksellisten suhteiden verkoksi. Puheen melodialla tarkoitetaan intonaatiota, puheäänteiden äänenkorkeuden (erityisesti äänen perustaajuuden, F0:n) vaihtelua, joka välittää affektiivista, syntaktista ja pragmaattista tietoa. Toisin kuin puheessa, musiikissa melodiat rakentuvat tonaalisen järjestelmän mukaisesti valittujen vakiintuneiden intervallien varaan. Yhdessä rytmin kanssa intervallijärjestelmä saa aikaan myös sen, että musiikin melodiassa yksittäisten sävelten väliset rakenteelliset suhteet ovat erittäin rikkaita. Tästä johtuen musiikin melodiat ovat esteettisiä objekteja, kun taas puheen intonaatio palvelee ainoastaan puheen ymmärtämistä. Musiikin melodiat voivatkin jäädä soimaan päähän useiksi päiviksi, kun taas puhemelodiat harvemmin herättävät meissä puhtaasti esteettisen kiinnostuksen. Puheen ja musiikin melodioiden välillä on myös löydettävissä mielenkiintoisia yhteyksiä. On esimerkiksi havaittu, että puheen äänenkorkeuden vaihtelu tietyn kielen sisällä on yhteydessä äänenkorkeuden vaihteluun kieltä äidinkielenään puhuvien säveltäjien teoksissa. Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, on vastaava ilmiö havaittavissa myös puheen ja musiikin rytmissä. Näiden ilmiöiden taustalla saattaa olla yhteinen tilastollisen oppimisen mekanismi, jossa puheen prosodisten kuvioiden implisiittinen, tiedostamatta tapahtuva oppiminen vaikuttaa rytmisten ja tonaalisten kuvioiden luomiseen musiikissa [1]. Kehitystutkimus on osoittanut, että jopa pienet vauvat kykenevät puheen foneettisten kuvioiden sekä ei-kielellisten äänenkorkeuskuvioiden tilastolliseen oppimiseen. Myös melodisen muodon eli äänenkorkeuden nousujen ja laskujen erottaminen on yksi vauvojen ensim- 45

4 1 Puhe ja ääni mäisenä kehittyvistä musiikillisista taidoista, ja se vaikuttaa perustuvan puheen intonaation havaitsemiseen. Vauvalle suunnattu puhe onkin tyypillisesti melodiselta muodoltaan hyvin rikasta ja ohjaa vauvaa kiinnittämän huomionsa äänenkorkeusvihjeisiin. Sekä aivovauriopotilaiden tutkimukset että terveiden henkilöiden aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että oikealla ylemmällä ohimolohkopoimulla on keskeinen rooli melodiseen muotoon pohjautuvassa melodioiden havaitsemisessa [6]. Vastaavasti oikean ohimolohkon alueista, erityisesti ylemmästä ohimolohkopoimusta ja alemmasta otsalohkosta koostuva verkosto on keskeinen puheen intonaation käsittelyssä [1, 8]. Syntaksi Syntaksilla tarkoitetaan periaatteita, joiden perusteella erilliset rakenteelliset yksiköt yhdistetään sarjoiksi: sanat lauseiksi ja sävelet melodioiksi ja sointukuluiksi. Sekä kielellä että musiikilla on olemassa oma syntaktinen rakenteensa. Toisin kuin kielissä, joissa on tunnistettavissa useita universaaleja syntaktisia ominaisuuksia, on musiikissa kuitenkin vain muutamia kaikille maailman musiikeille yhteisiä yleisen tason syntaktisia piirteitä, kuten äänenkorkeuden organisoituminen asteikkoihin. Kenties selvin ero kielen ja musiikin syntaksien välillä ovat kielen kieliopilliset kategoriat, kuten substantiivit, verbit ja adjektiivit, sekä niiden yhdistämistavat, joille musiikissa ei ole olemassa vastineita. Syntaktiset säännöt, joilla sanoja yhdistetään toisiinsa kielessä, johtavat yleensä lauseen yksiselitteiseen tulkintaan, toisin sanoen ymmärrämme lauseen viestin useimmiten sillä tavalla kuin se on tarkoitettu. Musiikin syntaksi sen sijaan ei luo yksiselitteistä tulkintaa; tulkinnan monimerkityksisyys on itse asiassa tärkeä osa musiikin esteettistä kokemusta. Näiden erojen lisäksi kielen ja musiikin syntaksien välillä on myös yhtäläisyyksiä niiden hierarkkisessa ja loogisessa rakenteessa. Ensinnäkin sekä kielen että musiikin syntaksissa on olemassa monia organisaation tasoja. Kielessä syntaksi ohjaa miten pienimpiä merkitysyksiköitä, morfeemeita, yhdistetään sanoiksi, miten sanoja yhdistetään lausekkeiksi ja miten lausekkeita yhdistetään lauseiksi. Vastaavasti musiikissa on olemassa syntaktisia (esimerkiksi tonaalisia) periaatteita, joiden avulla sävelten osajoukoista muodostetaan asteikkoja ja sointuja. Kielen syntaksi lisäksi määrittää lauseiden rakenneosien suhteita ja tehtäviä ( kuka teki mitä kenelle ), minkä seurauksena sanojen järjestyksen muuttaminen muuttaa lauseen merkitystä. Myös musiikissa syntaksi määrittää melodian harmonisten elementtien, sointujen, suhteita, minkä seurauksena näiden elementtien järjestyksen muuttaminen muuttaa sitä, miten melodia kuullaan. Toiseksi sekä kielen että musiikin syntaksissa tehdään ero lauseen ja melodian merkityksen kannalta keskeisten elementtien sekä näitä tarkentavien koristeellisten elementtien, kuten adjektiivien tai korusointujen, välillä. Sanoilla ja soinnuilla ei myöskään ole pysyvää roolia lauseessa tai melodiassa, vaan niiden looginen funktio määräytyy aina kontekstin mukaan: tietty sana voi lauseesta riippuen toimia joko subjektina, objektina tai epäsuorana objektina, ja tietty sointu voi sävellajista riippuen toimia joko toonikana, dominanttina tai subdominanttina. Edellä esitetyt kielen ja musiikin syntaksien samankaltaisuudet herättävät kysymyksen siitä, ovatko niiden aivomekanismit toisistaan riippumattomia (modulaarisia) vai päällekkäisiä. Terveiden henkilöiden sähkömagneettiset aivotutkimukset ovat osoittaneet, että lauseissa olevat syntaktiset virheet herättävät niin sanotun ELAN-vasteen (early left anterior negativity), joka muodostuu vasemman otsalohkon alaosassa ja vasemman ohimolohkon etuosassa, sekä myöhäisemmän P600-vasteen, joka muodostuu ohimolohkossa ja taaemmilla aivoalueilla [8]. Samoin aivokuvantamistutkimuksissa lauseiden syntaktisen prosessoinnin on havaittu aktivoivan vasemman otsalohkon alaosaa (Brocan aluetta) sekä vasemman ohimolohkon etuosaa. Vastaavia paradigmoja on käytetty myös musiikin syntaksin aivomekanismien tutkimuksessa. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että sointusarjoissa tai melodioissa esiintyvät syntaktiset virheet (esimerkiksi harmonisesti sopimattomat soinnut) saavat aikaan saman P600-vasteen kuin lauseissa olevat syntaktiset virheet (ks. kuva 1) sekä myös niin sanotun ERAN-vasteen (early right anterior negativity), joka paikantuu sekä Brocan alueelle että vastaavalle oikean alaotsalohkon alueelle [1, 9]. Samoin aivokuvantamistutkimuksissa musiikin syntaktisen käsittelyn on havaittu aktivoivan alaotsalohkoa, ohimolohkon etuosaa sekä premotorista aivokuorta molemminpuolisesti, joskin vahvemmin oikeassa aivopuoliskossa. Aivotutkimuksista saadut tulokset näyttävät siis viittaavan siihen, että samat aivoalueet voivat osallistua sekä kielen että musiikin syntaksin käsittelyyn. Patel onkin esittänyt hypoteesin, jonka mukaan kielen ja musiikin syntaksien edustuksia itse asiassa säilöttäisiin ai- 46

5 1.5 Musiikin ja puheen suhde voissa eri alueilla (representation networks), kun taas säilöttyjen edustuksien aktivoinnista vastaisi yhteinen, alaotsalohkolle keskittynyt verkosto (resource network) [1]. Merkitys Kenties suurin ero musiikin ja puheen välillä on tavassa, jolla ne ilmaisevat merkityksen. Kielessä merkitys viittaa toisaalta siihen, miten sanat ja lauseet heijastavat todellisuutta (semantiikka), ja toisaalta siihen, miten kuulija tekee kontekstisidonnaisia päätelmiä kuulemastaan viestistä (pragmatiikka). Onko musiikilla olemassa vastaavaa merkitystä? Vastaus tähän riippuu siitä, miten kapeasti tai laajasti merkitys ymmärretään. Jos merkityksellä tarkoitetaan puhtaasti vastaavaa viittauksellisuutta kuin kielessä ( joku teki jotain jollekin ), on selvää, ettei musiikki pysty tällaista semanttista sisältöä välittämään. Jos taas merkityksen luominen ymmärretään dynaamisempana ja yleisempänä prosessina, jossa ärsykkeen havaintoa seuraa mielleyhtymä, voidaan musiikilla ajatella olevan useita erilaisia merkityksiä, jotka ovat niin sanotusti kuulijan korvassa. Esimerkiksi tietyn musiikkikatkelman kuuleminen voi herättää kuulijassa odotuksen siitä, miten sen melodia jatkuu, käsityksen sen välittämästä tunnetilasta, tunnekokemuksen, kokemuksen liikkeestä, visuaalisia mielikuvia, mielleyhtymiä omaan elämänhistoriaan tai vaikkapa kokemuksen omasta identiteetistä tai kulttuuri-identiteetistä [1, 9]. Mielenkiintoisen esimerkin musiikin semanttisesta merkityksestä muodostavat niin sanotut johtomotiivit (leitmotif), joita käytetään oopperoissa ja elokuvamusiikissa viittaamaan johonkin tiettyyn teemaan. Eräässä viimeaikaisessa aivotutkimuksessa selvitettiin musiikin ja kielen semanttista suhdetta käyttämällä niin sanottua priming-paradigmaa, jossa koehenkilöt kuulivat lyhyitä klassisen musiikin pätkiä ja lauseita, joita seurasi visuaalisesti esitetty sana, joka joko liittyi tai ei liittynyt edellä kuultuun musiikkiin tai lauseeseen semanttisesti [9]. Musiikin kohdalla tämä semanttinen yhteys saattoi rakentua akustisten piirteiden varaan (esimerkiksi linnunlaululta kuulostava musiikki edelsi sanaa lintu ) tai olla abstraktimpi (esimerkiksi kappale, jossa säveltäjä pyrkii kuvaamaan sydänkohtauksen aikana kokemaansa pistävää kipua, edelsi sanaa neula ). Tuloksena oli, että sekä lauseisiin että musiikkiin semanttisesti liittymättömät sanat saivat aikaan suuremman semanttista prosessointia heijastavan N400-vasteen kuin niihin semanttisesti liittyvät sanat (ks. kuva 2). Lauseisiin Fz Cz Pz 2μv ms Kuva 1. Elektroenkefalografialla (EEG) mitatut aivovasteet odotusten vastaisiin kielellisiin (musta viiva) ja musiikillisiin (punainen viiva) ärsykkeisiin. Kokeen aikana koehenkilöille esitettiin lauseita ja sointukadensseja, joissa kielen ja musiikin säännönmukaisuuksiin (syntaksiin) perustuvia odotuksia rikottiin. Koehenkilöiden tuli osoittaa reaktioavainta painamalla, että ovat huomanneet lauseen tai kadenssin menevän väärin. Aivovasteet näihin odotuksia rikkoviin ärsykkeisiin olivat hyvin samankaltaiset yli puolen sekunnin ajan. Tulos osoittaa, että kielen ja musiikin syntaksia käsitellään aivoissa samalla tavoin. Kuva perustuu artikkeliin Patel, 2003, Nature Neuroscience 6: ja musiikkiin semanttisesti liittymättömien sanojen aiheuttamat N400-vasteet olivat myös voimakkuudeltaan yhtä suuria ja paikantuivat keskimmäisen ohimolohkopoimun takaosaan molemmissa aivopuoliskoissa. Johtomotiivien lisäksi musiikin ja kielen merkitys kietoutuu luonnollisesti yhteen myös lauluissa. Laulun melodinen muoto voi heijastaa sen sanojen semanttista merkitystä (esimerkiksi Swing Low, Sweet Chariot -negrospirituaalissa), ja musiikillinen konteksti vaikuttaakin voimakkaasti siihen, miten lyriikoiden tunnemerkitys tulkitaan. Puheella ja musiikilla on molemmilla myös tärkeä merkitys tunteiden välittämisessä. On esitetty, että osa musiikin emotionaalisesta ilmaisuvoimasta rakentuu samojen akustisten vihjeiden pohjalle, joiden avulla emootioita ilmaistaan 47

6 1 Puhe ja ääni Kieli 5 μv 5 N400 CZ semanttisesti liittyvät s 1.0 Kieli Musiikki Musiikki 5 μv 5 N400 CZ s 1.0 semanttisesti liittymättömät myös puheessa. Juslinin ja Laukan mukaan kuulija kykeneekin melko tarkasti arvioimaan mitä tunnetilaa lauseen puhuja tai musiikin esittäjä pyrkii ilmaisemaan, ainakin jos kyse on perustunteista, kuten ilosta, surusta, vihasta, pelosta tai hellyydestä [10]. Näitä perustunteita välitetään sekä puheessa että musiikissa samojen akustisten piirteiden avulla. Esimerkiksi vihaa ilmaistaan sekä puheessa että musiikissa nopealla tempolla, suurella äänenvoimakkuudella, korkealla äänen perustaajuudella sekä karkealla sointivärillä. On osoitettu, että muusikot ovat itse asiassa ei-muusikoita parempia tunnistamaan emootioita myös puheesta, erityisesti vieraskielisestä puheesta. Viimeaikaiset aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että puheen affektiivisen prosodian käsittely aktivoi ohimolohkon kuuloalueita erityisesti oikeassa aivopuoliskossa sekä alaotsalohkon alueita molemmissa aivopuoliskoissa. Musiikin välittämien emootioiden käsittelyn on puolestaan havaittu aktivoivan laajaa limbisistä ja paralimbisistä alueista (esimerkiksi amygdala, hippokampus, pihtipoimu) sekä ohimolohkon etuosan ja otsalohkon alaosan alueista koostuvaa hermoverkkoa molemmissa aivopuoliskoissa. Nykytutkimuksen valossa on näin ollen vielä epävarmaa, vastaavatko puheen ja musiikin välittämien emootioiden käsittelystä samat aivoalueet. Onkin mahdollista, että aivojen fylogeneettisesti vanhat limbiset rakenteet, jotka liittyvät muun muassa vireystilan ja emootioiden säätelyyn sekä mielihyvän ja palkitsevuuden kokemiseen, osallistuvat enemmän musiikin kuin puheen käsittelyyn. Kun vika on kuulijan aivoissa: afasia ja amusia Kuva 2. Ylhäällä: Elektroenkefalografialla (EEG) mitatut aivovasteet sanoihin, jotka semanttisesti liittyvät (punainen viiva) tai eivät liittyneet (musta viiva) niitä edeltäneisiin lauseisiin (vasen sarake) ja musiikkinäytteisiin (oikea sarake). Sekä lauseisiin että musiikkinäytteisiin liittymättömät sanat herättivät semanttista prosessointia ilmentävän N400-vasteen. Alhaalla: Sekä lauseiden (yläkuva) että musiikin (alakuva) yhteydessä N400-vaste muodostui molempien aivopuoliskojen keskimmäisen ohimolohkopoimun takaosassa (BA 21/37). Tulos osoittaa, että sekä kielellinen että musiikillinen konteksti vaikuttaa ohimolohkossa tapahtuvaan sanojen semanttiseen prosessointiin. Kuva perustuu artikkeliin Koelsch ym., 2004, Nature Neuroscience 7: Amusialla tarkoitetaan joko synnynnäistä tai aivovaurion aiheuttamaa häiriötä musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa, joka ei selity kuulovammalla tai motorisella häiriöllä. On arvioitu, että synnynnäisestä amusiasta kärsii noin 4 % väestöstä, kun taas keskimmäisen aivovaltimon suonitusalueen vaurion jälkeen amusia on melko yleinen oire, joka esiintyy % potilaista. Aivovaurion aiheuttama amusia voi ilmetä joko erillisenä häiriönä tai yhdessä puheen havaitsemisen häiriön (reseptiivinen afasia) tai ympäristön äänien havaitsemisen häiriön kanssa. Amusia voi myös ilmetä useissa musiikin piirteissä tai rajoittua vain tiettyihin piirteisiin, kuten äänenkorkeuden, sointivärin, rytmin, tonaalisen rakenteen tai musiikin välittä- 48

7 1.5 Musiikin ja puheen suhde mien emootioiden havaitsemiseen tai musiikin tunnistamiseen. Tyypillisesti amusiasta kärsivällä henkilöllä on vaikeuksia havaita alle sävelaskeleen suuruisia äänenkorkeuden muutoksia, jonka seurauksena hän ei kykene erottamaan peräkkäisiä säveliä ja siten tunnistamaan melodioita. Joidenkin amusiasta kärsivien henkilöiden korvaan musiikki voi kuulostaa lähinnä melulta. Erään laajan tapaus- ja ryhmätutkimusten meta-analyysin perusteella amusian taustalla voi olla ohimolohkon, otsalohkon, päälakilohkon tai limbisten alueiden vaurio joko vasemmassa tai oikeassa aivopuoliskossa [7]. Häiriöt äänenkorkeuden, sointivärin, tonaalisen rakenteen ja musiikin välittämien emootioiden havaitsemisessa ovat kuitenkin tyypillisimmin seurausta vauriosta oikean ohimolohkon yläosassa, insulassa, otsalohkon alaosassa tai päälakilohkossa [7] (ks. kuva 3). Afasian taustalla on sen sijaan useimmiten vasemman ohimolohkon tai otsalohkon alueiden vaurio, joskin erityisen vakava puheen havaitsemisen häiriö (pure word deafness) aiheutuu tyypillisimmin molemminpuolisesta vauriosta [4, 8]. Vaikka amusia on neurologisena oireena tunnettu jo 1800-luvun lopulta asti, tarkempaa tietoa sen aivomekanismeista on saatu vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Näin ollen tutkimustietoa amusiasta toipumisesta tai sen kuntouttamisesta ei toistaiseksi ole olemassa. Varhaisissa tapaustutkimuksissa havaittu afasia- ja amusiaoireiden dissosioituminen, esiintyminen eri potilailla, tuki ajatusta puheen ja musiikin aivomekanismien riippumattomuudesta. Tuoreet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Brocan afasiasta kärsivät potilaat, joilla ei ole musiikkitaustaa, suoriutuvat terveitä verrokkeja huonommin sekä lauseissa että sointusarjoissa esiintyvien syntaktisten virheiden havaitsemisesta [1]. Vastaavasti synnynnäisestä amusiasta kärsivillä henkilöillä on havaittu vaikeuksia paitsi musiikin piirteiden havaitsemisessa myös puheen intonaation havaitsemisessa, erityisesti silloin kun tehtävä edellyttää korkeusmuutosten suunnan havaitsemista [1]. Yhdessä viimeaikaisten terveiden henkilöiden aivokuvantamislöydösten kanssa nämä tulokset viittaavat siihen, että ainakin tiettyjen rakenteellisten piirteiden, kuten äänenkorkeuden, melodian ja syntaksin, käsittelystä musiikissa ja puheessa vastaavat osittain samat neuraaliset mekanismit. Musiikin käyttö afasiakuntoutuksessa Kenties selkein käytännön yhtymäkohta puheen ja musiikin välillä on laulu. Mutta vastaavatko amygdala aivokurkiainen tyvitumakkeet Kuva 3. Yhteenveto aivoalueista, joiden vaurioitumisen jälkeen amusiaa ilmeni yli 50% meta-analyysissä mukana olleista tutkimuksista. Ylimmässä kuvassa nimetään keskeiset musiikin havaitsemiseen osallistuvat alueet. Vasemmalla ylhäällä: äänen korkeuteen (turkoosi), tonaliteettiin (violetti) ja sointiväriin (keltainen) liittyvät alueet. Oikealla ylhäällä: äänen ajalliseen (vaaleansininen) ja rytmiseen (tummansininen) havaintoon liittyvät alueet. Vasemmalla alhaalla: musiikin muistamiseen ja tunnistamiseen liittyvät alueet (vihreä). Oikealla alhaalla: musiikkiemootioihin liittyvät alueet (punainen). Kuva artikkelista Stewart ym., 2006, Brain, 129: laulamisesta samat aivomekanismit kuin puheen tuotosta? Terveillä koehenkilöillä tehdyissä aivokuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että laulaminen aktivoi puhumista enemmän ohimolohkon yläosaa oikeassa aivopuoliskossa sekä myös etuotsalohkon alaosaa ja somatosensorista aivokuorta molemminpuolisesti. Myös neurologiassa on havaittu jo yli 100 vuotta sitten, että vaikeastakin Brocan afasiasta kärsivät potilaat kykenevät usein laulamalla tuottamaan sanoja, joita he eivät kykene puhumaan. Tämän kliinisen havainnon pohjalta kehitettiin 1970-luvulla strukturoitu ja intensiivinen afasian kuntoutusmuoto nimeltään melodinen intonaatioterapia otsalohko ylimmän ohimolohkopoimun etuosa insula keskimmäinen/ alempi ohimolohkopoimu Heschlin poimu planum temporale päälakilohko 49

8 1 Puhe ja ääni (MIT), jossa puheen tuottoa pyritään parantamaan korostamalla puheen melodisia ja rytmisiä elementtejä, esimerkiksi lausumalla painotetut tavut aina korkeammalla äänellä ja taputtamalla joka tavun kohdalla tahtia vasemmalla kädellä [11]. Vaikka selvää tieteellistä näyttöä terapian vaikuttavuudesta ei toistaiseksi ole, on MIT:n muutamissa tutkimuksissa havaittu parantavan afasiapotilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä. Tämä perustuu mahdollisesti siihen, että laulaminen tehostaa ohimo- ja otsalohkoalueiden sekä niitä yhdistävien valkean aineen ratojen toimintaa oikeassa aivopuoliskossa. Lisäksi laulettaessa sanojen tuottaminen tapahtuu tavallista puhetta hitaammin ja ääntäminen on jatkuvaa, mikä helpottaa yksittäisten äänteiden erottelua ja liittämistä toisiinsa. Myös tahdin taputtaminen vasemmalla kädellä voi helpottaa puheen rytmittämistä aktivoimalla oikean aivopuoliskon sensomotorista aivokuorta, joka säätelee sekä käden että suun liikkeitä. Yhteenveto Kielen ja musiikin välinen suhde on kiinnostanut filosofeja ja evoluutiotutkijoita aina Platonista ja Darwinista lähtien. Viimeisen vuosisadan kuluessa sitä on lisääntyvästi tutkittu puhe- ja musiikkitieteiden sekä kasvatustieteen, neurologian ja kognitiivisen neurotieteen aloilla. Tämä tutkimus on osoittanut, että musiikki eroaa puheesta erityisesti äänenkorkeuksien hierarkkisen rakenteen, periodisen rytmin sekä syntaktisen ja semanttisen monimerkityksisyyden suhteen. Yhtäläisyyksiä on kuitenkin havaittavissa niissä neuraalisissa prosesseissa ja mekanismeissa, joiden avulla erilaiset rakenteelliset piirteet lopulta havaitaan puheena ja musiikkina. Tällaisia mekanismeja ovat oppimiseen pohjautuva kyky muodostaa äänikategorioita, poimia tilastollisia säännönmukaisuuksia rytmisistä ja melodisista sarjoista, yhdistää saapuvat yksiköt (kuten sanat ja sävelet) syntaktisiksi rakenteiksi sekä poimia ääniärsykkeistä vivahteikkaita emotionaalisia merkityssisältöjä. Lähteet [1] Patel, A. D. (2008). Music, language, and the brain. NY: Oxford University Press. [2] Fitch, W. T. (2006). The biology and evolution of music: a comparative perspective. Cognition, 100, [3] Mithen, S. (2005). The singing Neanderthals: the origins of music, language, mind and body. Cambridge: Harvard University Press. [4] Hickok, G. & Poeppel, D. (2007). The cortical organization of speech processing. Nature Reviews Neuroscience, 8, [5] Zatorre, R. J., Gandour, J. T. (2008). Neural specializations for speech and pitch: moving beyond the dichotomies. Philosophical Transactions of the Royal Society of London - Series B: Biological Sciences, 363, [6] Peretz, I. & Zatorre, R. J. (2005). Brain organization for music processing. Annual Review of Psychology, 56, [7] Stewart, L., von Kriegstein, K., Warren, J. D. & Griffiths, T. D. (2006). Music and the brain: disorders of musical listening. Brain, 129, [8] Friederici, A. D. & Alter, K. (2004). Lateralization of auditory language functions: a dynamic dual pathway model. Brain and Language, 89, [9] Koelsch, S. & Siebel, W. A. (2005). Towards a neural basis of music perception. Trends in Cognitive Sciences, 9, [10] Juslin, P. N. & Laukka, P. (2003). Communication of emotions in vocal expression and music performance: different channels, same code? Psychological Bulletin, 129, [11] Norton, A., Zipse, L., Marchina, S. & Schlaug, G. (2009). Melodic intonation therapy. Shared insights on how it is done and why it might help. Annals of the New York Academy of Sciences, 1169,

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Musiikkia kaikille miksi?

Musiikkia kaikille miksi? Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Musiikkia aivoille läpi elämän

Musiikkia aivoille läpi elämän Teppo Särkämö PsT, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos, monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

3 Missä aivojen kieli on?

3 Missä aivojen kieli on? 3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä

Lisätiedot

Mupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:

Mupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet: Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.

Lisätiedot

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot

Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT Terveyttä taiteesta -seminaari Savonlinna 21.7.2014 Dos. Teppo Särkämö PsT, psykologi, tutkija Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Musiikki ja aivot Teppo

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Shuffle-fraseeraus ja swingin käsite Rytmiikka 1 KZXAB14

Shuffle-fraseeraus ja swingin käsite Rytmiikka 1 KZXAB14 Shuffle-fraseeraus ja swingin käsite Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen Shuffle-fraseeraus ja swingin käsite Afroamerikkalaiselle musiikille tyypillisiä, tasajakoisesta ilmaisusta poikkeavia

Lisätiedot

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Kourilehto Lotta. Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa

Kourilehto Lotta. Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa Kourilehto Lotta Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa Kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatus 2019 Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA

LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari 7.2.2014, Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö

Lisätiedot

Puheentunnistus. Joel Pyykkö 1. 1 DL-AT Consulting

Puheentunnistus. Joel Pyykkö 1. 1 DL-AT Consulting Puheentunnistus Joel Pyykkö 1 1 DL-AT Consulting 2018 Sisällysluettelo Puheentunnistus Yleisesti Chattibotin Luonti Esimerkkinä - Amazon Lex Puheentunnistus Yleisesti Puheentunnistus Yleisesti Puheentunnistus

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)

Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

POP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

POP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen Rytmiset avaimet Rytmiset avaimet ovat rytmiikan perustana olevia rytmikuvioita, joita melodian ja/tai perkussiivinen rytmi heijastavat.

Lisätiedot